Eikö olisi kiva kelkkailla? Jos niitä kivenmurikoita ei olisi levitetty laidasta laitaan, mahtuisi kelkka ja nämä pienet jalat välillä potkukelkkailemaan. Voisiko olla kapea reunus puhdasta?

Se on niin hyvää liikuntaa meille ikäihmisille, kun emme pääse edes jumpalle eikä kuntosalille. Nuorilla on hiihtoladut, luistinradat, pulkkamäet, mönkijät ja lumikengät. Nämä eivät käy ikäihmisille.

Voisiko olla vaikka joku hiekoittamaton paikka näille, jotka haluavat kelkkailla. Nyt on lunta ja sopivia ilmoja.

Siinä huomaa, että tulee hyvä mieli ja särytkin unohtuvat. Auttakaa myös meitä tässä karanteenissa liikkumaan. Eihän kaikille sovi sauvatkaan, eikä enää lumikolakaan heilu. Kelkassa on tuki mukana, ja jos väsyttää, voi vaikka istahtaa. Mekin olemme vielä olemassa.

Toivotaan, että lunta tulee vielä ja päästään potkuttelemaan. Nautitaan myös tästä vanhenemisesta.

Koronan takia emme pääse harrastuksiimme. Pitäisikö jo hommata potkittava rollaattori ikäihmisille?

Eila Elijoki

Akaan kaupungintaloa tyhjennetään paraikaa toiminnoista. Tiistaista 9. helmikuuta alkaen kaupungin neuvonta palvelee Akaanportin yritystalossa, osoitteessa Sirkesalontie 3. Samaan osoitteeseen siirtyvät kaupungin johto ja hallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja sivistyspalvelujen hallinto.

– Muuttopäivänä 5. helmikuuta kaupungin neuvonta on suljettu, ja palvelussa saattaa olla katkoksia vielä maanantaina 8. helmikuuta, kaupungin tiedotteessa kerrotaan.

Kaupungintalon muut toiminnot ovat jo muuttaneet väistötiloihin Toijalan keskustassa. Entisen Neliapilan tiloissa osoitteessa Valtatie 11 toimivat teknisen toimen hallinto, maankäyttö ja kaavoitus, rakennusvalvonta ja osittain paikkatietopalvelut.

Akaan kirkkoa vastapäätä, osoitteesta Sontulantie 3 b, löytyvät elinkeino- ja markkinointipalvelut sekä työllisyyspalvelut.

Koronatilanteen takia kaupunki suosittelee toistaiseksi asiointia puhelimitse tai sähköpostitse. Kaupungin neuvonnassa voi toistaiseksi asioida rajoitetusti. Sieltä voi esimerkiksi noutaa vuokrattavien tilojen avaimia. Akaan kaupungin henkilöstöllä on voimassa etätyösuositus.

– Syynä kaupungintalon tyhjenemiseen ovat rakennuksen sisäilmaongelmat. Kaupungintalo toimii entiseen tapaan ennakkoäänestyspaikkana kevään kuntavaaleissa, tiedotteessa todetaan.

Kaupungintalolla tehdään muuttoa väistötiloihin. Kuva Tarja Antola

Hammaslääkäriosaston kalusteasennukset etenivät Akaan hyvinvointikeskuksessa tammikuun viimeisellä viikolla. Kuva: NCC

Hyvinvointikeskuksen rakentamisen rakennustoimikunta on päättänyt, että Matinpuistoon Toijalaan valmistuvan uuden hyvinvointikeskuksen nimeksi tulee Akaan hyvinvointikeskus.

Hyvinvointikeskuksen nimestä järjestettiin kysely syksyllä 2020 sekä Akaan Seudun että kaupungin nettisivuilla. Nimiehdotuksia tehtiin 370 kappaletta, joista osa oli samoja.

Joukosta valittiin kuusi eniten ehdotettua nimeä, jotka olivat Akaan Hyke, Akaan hyvinvointikeskus, Akaan hyvinvointikeskus Arvo, Akaan hyvinvointikeskus Ylppö, Akaan Syke ja Akaasia. Jatkoon valituista ehdotuksista järjestettiin kaupungin nettisivuilla joulukuussa äänestys. Äänestyksessä annettiin 602 ääntä ja suurimman suosion sai Akaan hyvinvointikeskus, jonka kannalla oli 33 prosenttia äänestäjistä.

Akaan Hyke sai 17 prosenttia, Akaan hyvinvointikeskus Arvo 18 prosenttia, Akaan hyvinvointikeskus Ylppö 8 prosenttia, Akaan Syke 13 prosenttia ja Akaasia 11 prosenttia äänistä.

Hyvinvointikeskus yhdistää Akaan sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle. Tilannekatsauksen mukaan rakennustyöt etenevät yleisaikataulun mukaisesti ja hyvinvointikeskus valmistuu sovitusti 30.6. Joitakin osia otetaan vastaan jo ennakkoon käyttäjähankintojen aikataulun ja toiminnan aloituksen varmistamiseksi.

Akaan hyvinvointikeskuksen on määrä olla valmis kesäkuun 2021 lopussa. Kuva: Mikko Peltoniemi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on todennut Mäntymäen tilat lainvastaisiksi. Arkistokuva.

Akaan kaupungin suunnitelmat Mäntymäen tehostetun palveluasumisen yksikön tyhjentämiseksi etenevät. Aluehallintoviraston todettua syksyllä Mäntymäen tilat lainvastaisiksi kaupunki on neuvotellut korvaavista tiloista Toijalassa sijaitsevien Attendon ja Mehiläisen yksiköiden kanssa.

Suunnitelman mukaan kaupunki vuokraa 1. huhtikuuta alkaen Attendo Peltolasta 21-paikkaisen ryhmäkodin yleiset tilat piha-alueineen, minkä lisäksi kaupungilla on Attendon kanssa tiloja yhteiskäytössä. Attendossa on tilaa 20:lle Mäntymäen asukkaalle, koska yksi asukashuoneista varataan muun muassa lääkehuoneeksi. Asukkaiden vuokranantajana toimii Attendo.

Asukkaiden mukana uusiin tiloihin siirtyy Mäntymäestä 15 työntekijää, ja toiminta jatkuu vuokratiloissa kaupungin järjestämänä. Ateriapalvelut kaupunki ostaa Attendolta.

Koska vuokratilat eivät vielä riitä, kaupunki aikoo ostaa tarvittavan määrän paikkoja Mehiläisen Mainiokoti Arwolasta. Tällä hetkellä arvioitu tarve on 11 paikkaa.

Kaupungin oman palvelutuotannon menot uusissa tiloissa ovat noin 1 240 000 euroa vuodessa ja Mehiläiseltä ostettavien palvelujen noin 478 000 euroa vuodessa.

Attendo Peltolassa on kaksi ryhmäkotia, joista toisen kaupunki on vuokraamassa omaan käyttöönsä Mäntymäen asukkaiden uudeksi kodiksi. Ryhmäkodin olohuone toimii myös ruokailutilana. Huoneen toisella seinustalla on pieni keittiö. Kuva: Tarja Antola

Lautakunta äänesti vuokranantajasta

Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta käsitteli tilojen vuokraamista Attendolta kokouksessaan 26. tammikuuta. Lautakunta esittää äänin 9–5 kaupunginhallitukselle Attendo Peltolan kanssa tehtävän vuokrasopimuksen hyväksymistä 1.4.2021 alkaen. Lautakunnan päätöksen mukaan asukkaat siirretään Mäntymäestä muihin yksiköihin ja tehostettu palveluasuminen Mäntymäessä päättyy.

Äänestyksessä häviölle jäi lautakunnan akaalaisedustajiin kuuluvan Antti Oravan (vihr) esitys välivuokrausmallista, jossa kaupunki vuokraisi asukashuoneet ja perisi vuokran asukkailta. Oravan lisäksi sen kannalla olivat akaalaisjäsenistä Markku Anttila (kesk), Jorma Kivi (vas) ja Jouni Salonen (sd) sekä urjalalaisista Jami Susijärvi (vihr).

Akaan määräaikainen perusturvajohtaja Elina Anttila kertoo, että valmisteluvaiheessa mietittiin erilaisia vaihtoehtoja. Anttilan mukaan välivuokrausmallissa kaupunki olisi sekä vuokralainen että vuokranantaja.

– Valitussa ratkaisussa kaupungille ei tule vuokranantajan velvoitteita asuntojen suhteen ja myös asiakasvaihtuvuuteen liittyvät riskit jäävät Attendolle. Lisäksi vuokrat ovat samat ja yhdenvertaiset kummassakin ryhmäkodissa, koska akaalaisia on myös Attendon toisessa siivessä.

Esityksen mukaan Akaa maksaa Attendon tiloista vuokraa 6 093 euroa kuukaudessa. Vuokrasopimusta esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi 12 kuukauden molemminpuolisella irtisanomisajalla.

Asuinhuoneet ovat kooltaan 21 neliömetriä, ja jokaisessa huoneessa on invamitoitettu wc. Kaupungin suunnittelemassa mallissa asukkaiden vuokranantajana toimii Attendo.

Ostopalvelu omaa edullisempaa

Anttilan mukaan Mäntymäkeen liittyvät ratkaisut tarkoittavat kaupungin taloudelle säästöä. Toimintakatteen on arvioitu paranevan alustavan arvioin mukaan vuositasolla noin 180 000–200 000 euroa.

Säästöä syntyy muun muassa omaa tuotantoa edullisemmasta ostopalvelusta ja Mäntymäen kiinteistön lämmityskuluista. Samalla tekninen toimi menettää tuloja, kun perusturva lopettaa Mäntymäen kiinteistön vuokraamisen.

– Perusturvan puolella säästöt tulevat osin tietenkin siitä, että luovumme Mäntymäen kiinteistön vuokraamisesta, sekä siitä, että palvelutuotanto on huomattavasti edullisempaa Mehiläisellä ja jonkin verran edullisempaa Peltolassa kuin oma tuotanto on ollut. Ostopalvelu tekee niin paljon eurosäästöä, Anttila toteaa.

Akaan kaupunki selvittää Mäntymäen kiinteistön muuta käyttöä vuoden 2021 aikana. Rakennuksen tasearvo vuoden 2020 lopussa oli noin 457 000 euroa.

Kaupunki aikoo ostaa tehostettua palveluasumista Mehiläisen Mainiokoti Arwolasta. Kuva: Tarja Antola

Lue myös: 

Akaan kaupunki valmistelee Mäntymäen asukkaiden muuttoa Attendo Peltolaan – Katso, miltä näyttävät vuonna 2018 valmistuneen palvelutalon tilat

Mäntymäen vanhainkodin olosuhteet ovat lainvastaiset – Aluehallintovirasto totesi tilanteen jo kaksi vuotta sitten, nyt tuli tiukempi nootti

Tämä kaikki tiedettiin Mäntymäen lainvastaisista olosuhteista jo syksyllä 2018 – Huoneisiin ei mahdu kalusteita eikä apuvälineitä, vessat ovat liian pieniä ja enimmäkseen käytävällä, sauna on ollut vuosia varastona

Perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan Mäntymäen asukkaille on etsittävä nopeasti lainmukaiset tilat – ”Jos tilat todetaan laittomiksi, ovat ne laittomat sekä uusille että nykyisille asukkaille”

Marja Mäkelän 95-vuotias anoppi muutti Mäntymäkeen kesällä – Miniä ihmettelee, miksi avin noottiin on aiemmin viitattu kintaalla ja Mäntymäkeen on otettu edelleen uusia asukkaita

Mäntymäessä vanhuksia hoitavat Kirsi Mikkonen ja Kati Järvinen ihmettelevät avin nootin aiheuttamaa hoppua – ”Jos olemme tehneet koko ajan laittomasti töitä, mikä kiire tässä nyt on?”

Akaan valtuuston varapuheenjohtaja halusi rajoittaa Urjalan luottamushenkilöiden osallistumista päätöksentekoon – Timo Saarisen Mäntymäki-manööveri yllätti sekä Akaan Demarien että perusturvalautakunnan johdon

Kurkelantien kuusirivistö kaadetaan kevyen liiketeen väylän tieltä. Kuva: Mikko Peltoniemi

Kurkelantien rakennusurakka Toijalassa käynnistyy ensi viikolla katualueen ulkopuolisilla töillä. Tien vierestä kaadetaan korkeaksi kasvanut kuusiaita. Vastaava mestari Markus Kanerva pääurakoitsijana toimivasta Proinfra Oy:stä kertoo, että rivistössä on yli 50 puuta.

– Kaikki lähtevät. Puut on pitänyt kaataa jo viisi vuotta sitten. Ne ovat niin lähellä tietä, että tielle tulleita oksia on jouduttu katkaisemaan, Kanerva kertoo.

Pyörätie puurivistön tilalle

Rakennusurakka koskee 440 metrin osuutta Kaartotien risteyksestä urheilukentän katsomorakennuksen ohi Savolan kentän suuntaan.

Noin 400 000 euron urakkaan kuuluu katuosuuden ja urheilukentän parkkialueen rakentaminen uudelleen. Samalla hulevesiputket uusitaan. Katu levenee, ja kadun reunaan kaadetun puurivistön paikalle rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä, joka kulkee Savolan kentän suunnasta tultaessa oikealla puolella tietä ja vaihtaa Rauhanummentien risteyksen kohdalla keskustan puolelle. Urheilukentän parkkipaikka siirtyy lähemmäs katsomorakennusta.

Läpikulku Kurkelantiellä joudutaan sulkemaan osaksi työaikaa. Markus Kanervan mukaan ensimmäisen kerran läpikulku suljetaan puunkaadon ajaksi, joka on tarkoitus tehdä torstaina 4. helmikuuta kello 8–16.

Varsinainen kadunrakennus alkaa maalis-huhtikuun aikana. Läpikulun sulkemisen ajankohdista ilmoitetaan erikseen.

Töiden on määrä olla valmiina heinäkuun lopussa.

Kurkelantien rakennusurakkaan kuuluu kadun ja urheilukentän parkkialueen rakentaminen uudelleen karttaan merkityllä alueella.

Ritva ja Aleksi Metsäkankaalle Hämeenlinnaan syntyi 23.1. kello 10.48 poika Kanta-Hämeen keskussairaala. Vauvan syntymämitat olivat 3 900 grammaa ja 53 senttiä.

Miisa Korveanho.

Puhelin on käsissämme vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Käytämme sitä paitsi yhteydenpitoon myös esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen ja kirjojen lukemiseen. Se, että olemme aina tavoitettavissa, on suorastaan itsestäänselvyys. Vaadimme sitä paitsi itseltämme myös muilta – ja jos vastausta ei toiselta kuulu kohtuullisen ajan sisässä, turhaudumme ja ärsyynnymme.

Innostuin pohtimaan puhelimen roolia arjessa, sillä omassa puhelimessani on käytössä ruutuajan seuranta, joka antaa tiukkaa numeerista dataa käyttäjästään omien havaintojeni tueksi.

Pelkästään aikani puhelimella pyörii tavallisesti jossakin neljän ja viiden tunnin paikkeilla vuorokaudessa, jolloin siis kokonaisruutuaikani puhelimella on viikossa noin reilun 30 tunnin ja 40 tunnin välimaastossa. Se tarkoittaa sitä, että käytän viikossa jopa puolitoista vuorokautta pelkästään puhelimella roikkumiseen. Uskallan väittää, että monella muulla katsomatta ikään, sukupuoleen tai yhtään mihinkään muuhun taustatekijään aika pyörii ihan samoissa lukemissa, vaikka sitä olisikin vaikea uskoa.

Itse tietysti aloin heti perustella omaa ruutuaikalukemaani esimerkiksi sillä, että käytän puhelintani myös monessa hyödyllisessä yhteydessä. Kuuntelenhan puhelimellani äänikirjoja, ja onhan videopuheluiden soittaminen toki tärkeä osa yhteydenpitoa toisiin ihmisiin. Samainen ruutuajan seuranta kuitenkin pettymyksekseni paljastaa, kuinka viikosta toiseen käytetyimpien appien kärjessä keikkuvat Instagram, Facebook ja WhatsApp – siis aika tavalliset sovellukset, jotka löytyvät suurimmalta osalta meistä. Hups.

En sitten kuuntelekaan ihan niin paljon niitä äänikirjoja kuin haaveilen kuuntelevani. Kompastuin omaan selittelyyni jo ennen kuin sitä ehdin kunnolla aloittaakaan.

On kuitenkin ihan tärkeää huomioida, että kokonaistuntimäärä ei kerro koko totuutta. On totta, että viisi tuntia puhelimen käyttämistä vuorokaudessa on paljon. Kokonaistuntimäärän tuijottamisen sijaan on huomattavasti mielekkäämpää tarkastella sitä, millaisiin arjen hetkiin puhelin pääsee osaksi. Missä tilanteissa siihen tarttuu erityisen alttiisti, sekä tietysti minkä toiminnan parissa aika sitten kuluu?

Omaa puhelinkäyttäytymistään havainnoidessa voi paljastua yllättäviäkin asioita. Seuranta kertoo, että avaan puhelimeni keskimäärin reilu 100 kertaa päivän aikana. Se on siis noin kuusi kertaa tunnissa koko hereillä oloaikanani. Huh. Onko siihen puhelimeen ihan totta pakko tarttua joka kerta, kun on vähän tylsää tai samalla sekunnilla, kun joku ilmoitus iskeytyy näytölle? Ei ole, mutta se on helppoa ja houkuttelevaa.

On tärkeää tunnistaa tilanteet, jolloin puhelimeen tarttuu ja päämäärätön selailu ja pomppiminen sovelluksesta toiseen alkaa. Selailun on todettu kuormittavan aivojamme, ja ne nyky-yhteiskunnassa saavatkin harvoin taukoa informaatiokuormitukselta. Aivojemme täytyy olla todella uupuneita, selaillessa kun ei oikein pysähdy minkään äärelle.

Mitä jos ensi kerralla kaupan kassajonossa tai lääkärin vastaanottoa odotellessa et tarttuisikaan puhelimeen? Ehkä voisit jättää sen odottamaan taskuun tai laukkuun. Hurjimmat jättävät sen autoon tai jopa kotiin. Siispä haastan kaikki lukijat pohtimaan omia puhelimeen liittyviä käyttötottumuksiaan ja erityisesti niihin kytköksissä olevia tilanteita, ja jatkan myös itse niiden pohtimista. Sitä ennen taidan kuitenkin selailla vielä vähän Instagramia.

Miisa Korvenaho

Kirjoittaja on toisen asteen opiskelija Toijalasta.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Viikko 5 on Vilkas-teemaviikko. Vilkas viikolle ovat kehitelleet kotimaisista raaka-aineista reseptejä Apetit ja HKScan. Tämän vuoden teema on yhdessä ruokaileminen. Samalla innostetaan keskustelemaan ruoan alkuperästä.

Maanantai

Pulled chicken-pastavuoka, salaatti

Tiistai

Kalastajan lohikeitto, ruisleipä, tuorepala kouluilla salaatti

Keskiviikko

Punajuuripyörykät tai porkkananapit, perunasose, paprikamajoneesi, salaatti

Torstai

Sadonkorjuun lihakastike, perunat, salaatti

Perjantai

Texmex-jauhelihakiusaus, salaatti

Verenluovuttajia tarvitaan joka arkipäivä myös poikkeusaikana. SPR Akaa ja Veripalvelu järjestävät seuraavan verenluovutuksen Akaan seurakuntatalolla osoitteessa Sontulantie 1 torstaina 4. helmikuuta kello 14–18.30.

Verenluovutus on siirtynyt ajanvarauksella tapahtuvaan luovutukseen. Luovuttajan tulee varata aika ja täyttää terveyskysely etukäteen veripalvelu.fi-sivulla.

Verenluovutukseen tulee ottaa mukaan virallinen henkilötodistus.

Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunnan uusi puheenjohtaja on Harri Rantala (sd). Toimikunta oli valinnassaan yksimielinen.

Rantala on rakennustoimikunnassa uusi luottamushenkilöedustaja. Kaupunginhallitus valitsi Rantalan edesmenneen Timo Saarisen tilalle. Saarinen oli myös toimikunnan puheenjohtaja.

Toimikunnan muut luottamushenkilöedustajat ovat Heli Piirainen (vas), Timo Pulkkinen (kok), Mika Setälä (kd) ja Inka Loppi (sd). Viranhaltijoista siihen kuuluvat sivistysjohtaja, tekninen johtaja, rakennuttamispäällikkö ja Viialan yhtenäiskoulun rehtori. Varapuheenjohtajana toimii Heli Piirainen.

Rakennustoimikunnan tehtävänä on hankkeen koordinointi ja valvonta, hankkeen yleissuunnitelman suunnitelmamuutosten hyväksyminen, hankintojen hyväksyminen, valtuuston määrärahan puitteissa riidattomien lisä- ja muutostöiden (vaikuttavuus 100 000–500 000 euroa) hyväksyminen ja hankkeen vastaanottaminen.

Kaupunki rakentaa Viialaan sekä uuden liikuntahallin että koulun. Liikuntahallin rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä.

Harri Rantala (keskellä) nousee loppukaudeksi valtuustoon, minkä lisäksi hän johtaa Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikuntaa. Maaliskuussa 2017 Rantala osallistui Akaan Seudun järjestämään Vaalikarnevaaliin. Rantalan puheenvuoroa kuuntelevat Raija Toivonen, Anssi Pahlanen ja Anton Murola. Kuva: Tarja Antola

Lue myös:

Konkaripoliitikko nousee loppukaudeksi valtuustoon edesmenneen Timo Saarisen tilalle – Edustaja Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikuntaan valittiin kahdesta ehdokkaasta

Vuoden 2020 parhaaksi valitun etusivun kuva on otettu Martti Uotilan ja René Wilénin kesämökin pihalla. Kuvassa näkyvä Suomen Kaunein Kesämökki -plakaatti sekä miesten myöhemmin viime kesänä voittaman Vuoden Marianne -palkinnon kunniakirja on nyt ripustettu mökin seinille.

Akaan Seutu järjesti lukijoilleen Äänestä vuoden 2020 parasta etusivua -äänestyksen. Voittajaksi selvisi numerolla 9 kilpaillut, 15.7.2020 julkaistu etusivu. Etusivun kuva on otettu Jalannin rannalla, Martti Uotilan ja René Wilénin kesämökin pihalla. Kansikuvajuttu kertoo Martin ja Renén kesämökin voittamasta Suomen kaunein kesämökki -kilpailusta. Etusivu sai 28 ääntä. Etusivu keräsi valtaosan äänistään aivan äänestyksen alussa.

Täpärästi toiseksi jäi tämä pientä virpojaa esittävä kansi.

Toiselle sijalle tuli numerolla 5 kilpaillut, 8.4.2020 julkaistu etusivu. Etusivun kuvassa kaksivuotias Alisa Leppänen esittelee virvontavitsaansa, jolla on käynyt palmusunnuntaina virpomassa mummin ja taatan, korona-aikaan sopivasti ikkunan takaa. Etusivu sai 24 ääntä. Etusivun suosio alkoi nousta äänestyksen edistyessä.

Akaan ensimmäinen vauva jäi äänestyksessä kolmanneksi.

Kolmannelle sijalle nousi numerolla 1 kilpaillut, 15.1.2020 julkaistu etusivu. Etusivun kuvassa on Akaan vuoden 2020 ensimmäinen vauva, Miisa Gustafssonin ja Markus Mannisen tytär, joka syntyi uudenvuodenpäivänä kello 16.20 Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Etusivu sai 9 ääntä.

Seuraavaksi eniten ääniä saivat numerolla 3 kilpaillut, 4.3.2020 julkaistu etusivu ja numerolla 8 kilpaillut, 3.6.2020 julkaistu etusivu. Molemmat saivat 7 ääntä.

Kiitokset kaikille äänestykseen osallistuneille. Arvomme osallistujien kesken pieniä palkintoja, voittajiin ollaan yhteydessä.

Ensi kesänä jälleen avoimet ovet

Tieto viime vuoden parhaaksi valitussa etusivussa esiintymisestä tavoitti René Wilénin kesken työpäivän.

– Eikä, voi miten ihanaa. Siinä on kesä ja mökki, iloinen asia, Wilén päivittelee.

– Tietysti se on paikkakunnan ihmisten mielestä kiva asia, että kannessa kerrotaan kilpailusta, jonka voitto tuli Akaaseen. Mökkinaapurien tytärkin oli kesällä sanonut, että tuntuu melkein siltä kuin olisi itse voittanut, kun voitto tuli Akaaseen, René muistelee.

Vaikka voitto tuli valtakunnallisessa kilpailussa ja erittäin julkisesti televisiossa, ei sillä ollut sen suurempaa vaikutusta mökinomistajien elämään.

– Se oli oikein kiva juttu, lähinnä meidän puutarhaharrastukseen liittyvässä Facebook-ryhmässä on ollut asiasta puhetta. Tiedän, että Palkinpään puutarhalta on kyselty, voisiko mökillä järjestää uudestaan avoimet ovet, Wilén sanoo.

Kyselijöiden toiveeseen vastataan. Martti ja René toivottavat kiinnostuneet tervetulleiksi uudestaan ensi kesänä. Ovet avataan yleisölle joko 17. tai 24. heinäkuuta.

– Silloin pääsevät hekin, jotka eivät ehtineet paikalle viime vuonna. Tarkempi päivä selviää lähempänä, siinä on säävaraus. Mökillä on ensi kesänä tarkoitus toteuttaa pihaprojekteja, jotain uusia rakennelmiakin on suunniteltu, Wilén paljastaa.

Toijalassa vuonna 2000 perustettu danceyhtye Chorale on julkaissut uuden singlen Liikaa Lupauksii.

Chorale kertoo tiedotteessaan kappaleen muistuttelevan siitä, että arjen rutiinien ja suorittamisen välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä elämältään haluaa.

Kappaleen ovat säveltäneet Chorale-kaksikko Markus Ahola ja Susanna Suutarinen. Sanoitus on Suutarisen ja sovitus Aholan käsialaa.

Choralen uuden singlen nimi on Liikaa Lupauksii.

Lue myös:

Choralen Anna tulla vaan soi MS-päivän tunnuslauluna

VaLePa suuntasi suurimman osan aloituksistaan Joni Mikkoselle. Kokenut Akaa-Volleyn kapteeni ei sortunut virheisiin, ja lähes puolet vastaanotoista nousi kiitettävästi passarille. Kuva: Harri Mattila

Akaa-Volley raivasi tiensä ensimmäisen kerran lentopallon Suomen cupin finaaliviikonloppuun. Finnish Teknikum Cup -nimeä kantaneessa turnauksessa joukkue kohtasi välierässä VaLePan, joka lähti peliin ennakkosuosikkina.

Lauantai-iltapäivän ensimmäinen välierä Savo Volleyn ja Hurrikaani Loimaan välillä päättyi jälkimmäisen voitoksi. Kun loimaalaiset olivat syksyn mittaan kaatuneet kahdesti savolaisten käsittelyssä, voidaan Jussi Heinon suojattien voittoa pitää hienoisena yllätyksenä.

Heino ei antanut suoraa vastausta kysymykseen, kumpi olisi mieluisampi vastustaja loppuotteluun, VaLePa vai Akaa-Volley.

– Jos valita saisi, niin tietenkin kohtaisimme mieluummin häviäjän. Mutta se ei taida olla mahdollista, vitsaili Heino.

Akaa-Volleyn vaisu alku yllätti Kangaskokon

VaLePa voitti välierän lukemin 3–1 (25–20, 25–17, 16–25, 25–21). Lopputulos ei varmaankaan ollut yllätys kenellekään, mutta ottelun kulku kylläkin.

– Olin hieman yllättynyt Akaa-Volleyn vaisuudesta kahdessa ensimmäisessä erässä. Joukkue ei saanut torjunta-puolustuspeliään rullaamaan totutusti. Nyt pallot kuolivat liian helposti, pohti VaLePan valmentaja Janne Kangaskokko ottelun jälkeen.

Ensimmäisessä erässä tilastot näyttivät muutoin tasaista tekemistä, mutta Akaa-Volleylle sattui muutama paha passivirhe. Niistä pari tuli puolustuksen jälkeen takakentältä, ja pari näytti olleen passarin ja hyökkääjien kommunikaatioerheitä.

Toinen erä lähti akaalaisittain mollivoittoisesti heti alusta lähtien. Hakkuri Urpo Sivula törmäsi verkolla VaLePan keskitorjuja Mikko Karjarinnan jalkoihin ja joutui lopulta kentän reunalle fysioterapeutti Niko Rouvalin tarkastettavaksi. Törmäyksen jälkeen Sivula keskusteli verkkotuomari Janne Mäntylän kanssa hieman liian pitkään. Hänelle tuomittiin tilanteesta punainen kortti, joka toi sastamalalaisten tilille yhden ylimääräisen pisteen.

Mikko Kuuselan passityöskentelystä pääsi nauttimaan myös Markus Kaurto, jolle passit olivat juuri sopivan korkuisia. Kuva: Harri Mattila

Pitkä erätauko oli kääntää ottelun

Kolmanteen erään Akaa-Volley tuli rennolla otteella ja tilanteet kääntyivät päälaelleen. Erän kunkkuna hääri Sivula tehoilla 10/+10, ja Panu Pitkänen säesti keskeltä lukemin 4/+4.

– Meillä on kolme hyvää keskipelaajaa. Siinä suhteessa minulla ei ole ongelmia. Markus Kaurto onnistui jälleen kerran hienosti (6/+5) eikä Aleksi Kaatrasalokaan epäonnistunut, vaikka otinkin hänet vaihtoon. Panu toi kuitenkin lisää energiaa kentälle ja teki reiluun kahteen erään komeat teholukemat 7/+5, kertoi Akaan valmentaja Oliver Lüütsepp.

Akaa-Volleyn avauskuusikon passariksi noussut Mikko Kuusela pelasi ennakkoluulottomasti.

– Olen Mikon otteita niin paljon nähnyt harjoituksissa, etten ole lainkaan huolissani meidän passipelin tasosta, vakuutti Lüütsepp.

Vasenkätisenä pelaajana Kuuselan yksi ase on toisen kosketuksen hyökkäys. Lauantaina mies löi joukkueelleen viisi pistettä. Jatkossa vastustajat ottavat varmasti miehen tarkempaan vartiointiin.

Kun Akaa-Volley sai itseluottamusta voitetusta erästä, se lähti neljänteen hyvällä energialla. Ottelu oli tasainen aina tilanteeseen 16–16 saakka. Sen jälkeen VaLePa onnistui kolmesti perä jälkeen eikä Akaa-Volley saanut enää piste-eroa kiinni.

Akaa-Volleyn avauskuusikko nousseella Mikko Kuuselalla on yksi passarille mainio ase, toisen kosketuksen hyökkäys. Kuva: Harri Mattila

Teemu Kuusela kuuden viikon sairaslomalle

Akaan yleispelaaja Teemu Kuusela teloi oikean käden etusormensa viikolla harjoituksissa.

– Sormi jouduttiin leikkaamaan ja minulle määrättiin sairaslomaa muutaman viikon ajaksi. Jos kaikki menee putkeen, voin vielä päästä pelaamaan loppukaudesta, pohti Kuusela vaihtopenkillä

Akaa-Volleylla on kauden mittaan ollut poikkeuksellisen paljon epäonnea.

– No kyllä tässä yhdelle kaudelle on jo ihan riittämiin takaiskuja. On Köykän rannetta, Kaurton nilkkaa ja nyt Kuuselan sormea, huokaisi Lüütsepp.

Joka tapauksessa Akaa-Volleyn pelit Mestaruusliigassa lähtevät uudelleen käyntiin ensi viikolla. Perjantaina 5.1. Monarille saapuu vieraaksi aina niin hankala vastustaja, Etta Oulusta.

Raija Toivonen pohtii kirjoituksessaan koronan aiheuttamaa erikoista aikaa. Kuva: Matti Pulkkinen.

Olemme jo vuoden päivät eläneet erikoista aikaa. Maailmanlaajuinen pandemia koettelee ihmisten terveyttä, henkistä hyvinvointia ja jopa elämää. Rajoitukset estävät meitä tapaamasta ystäviämme, läheisiämme ja kaikin puolin hankaloittavat elämäämme. Kuitenkin meillä on paljon asioita, joiden avulla voimme tästä ankeasta ajasta selviytyä. Siitä meidän on kiittäminen tekniikan kehitystä.

Voimme tavata ihmisiä virtuaalisesti erilaisten laitteiden avulla. Voimme osallistua kokouksiimme kotoa käsin mukavasti nojatuolissa istuen. Videopuhelut ovat mahdollistaneet myös sukulaisten ja ystävien tapaamisen. Nämä eivät tietenkään täysin korvaa fyysisiä kohtaamisia mutta korvikkeena toimivat. Pitäisi vain ymmärtää, että tämä ei tule kestämään ikuisuutta.

Valoa voimme nähdä jo tunnelin päässä, kun rokotukset ovat alkaneet ja jokainen meistä voi tämän rokotuksen ottaa suojatakseen itseänsä ja myös muita. On kuitenkin olemassa joukko ihmisiä, jotka välittävät tietoa, että korona on huijausta. Näiden ihmisten ja niiden, jotka niihin uskovat, pitäisi kysyä asiaa heiltä, jotka ovat läheisensä menettäneet tämän sairauden vuoksi. Tai niiltä, jotka tämän taudin sairastettuaan kärsivät edelleen ikävistä oireista, jotka ovat jääneet taudin jälkeenkin.

Itselleni on lohtua tässä ajassa tuonut juuri tuo aiemmin mainitsemani tekniikka. Olen voinut osallistua jumalanpalveluksiin, joita järjestetään ilman kirkkokansaa kotoa käsin. Se ei tietenkään ole sama asia kuin osallistua liturgiaan ja ehtoolliseen kirkossa. Kuitenkin toivon ja armon sanoma välittyy palveluksista hyvin. Palvelukseen liittyvät veisut kauniisti laulettuina virvoittavat mieltä ja harkitut sanat opetuspuheessa valavat uskoa parempaan ja valoisampaan tulevaan aikaan.

Olemme matkalla kohti kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Kevät on silloin jo pitkällä ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Pelastuksen sanoma valaisee myös tämän muuten niin ankean ajan, jolloin ihmisten kärsivällisyys on asetettu koetukselle. Kristuksen ylösnousemus ja sen sanoma olkoon meille kaikille valona tätä tietä kulkiessamme.  Sitä juhlaa odotellessamme voimme hiljaisesti toistaa Jeesus-rukousta:

Herra Jeesus Kristus armahda minua syntistä.

Hyvää kevättä kaikille lukijoille!

Raija Toivonen

Kirjoittaja on Tampereen ortodoksisessa seurakunnassa toimiva akaalainen seurakunta-aktiivi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien käyttämän yhteisen kuva-arkiston tietojärjestelmäuudistuksessa on tuhoutunut potilaiden kuva-aineistoa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessaan, että kuvia on tuhoutunut pääasiassa niiltä henkilöiltä, joiden henkilötunnuksessa on ollut puute tai virhe. Potilaiden kuvista tehdyt lausunnot ja potilaskertomusmerkinnät ovat sen sijaan tallessa.

Sairaanhoitopiiri on henkilökohtaisesti yhteydessä niihin 208 potilaaseen, joiden henkilötunnus on kyetty luotettavasti selvittämään ja joiden arkistointivelvoitteen piirissä olevat kuvat ovat vuoden 2020 aikana tuhoutuneet.

– Kuvantamisen tietojärjestelmävirhe tuli ilmi marraskuussa 2020 vastaanottotilanteessa Taysissa, jossa potilaasta otettua kuvaa ei löytynyt potilastietojärjestelmästä. Virhe jäljitettiin tietojärjestelmämuutokseen, joka tehtiin Pirkanmaalla helmikuun 2020 alussa. Kuvien siirto vanhasta kuva-arkistosta (PACS-järjestelmä) uuteen päättyi elokuun alussa, tiedotteessa kerrotaan.

Pääosa on röntgenkuvia

Uuteen järjestelmään siirrettiin sairaanhoitopiirin yksiköissä ja kunnissa otettuja kuvia. Pääosa kuvista on röntgenkuvia mukaan lukien mammografia- ja tietokonetomografiakuvia. Lisäksi joukossa on kuvia ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksista.

Sairaanhoitopiirin mukaan kuvia on tuhoutunut 6 676 potilaalta. Näistä 208 potilasta on sellaisia, joilla on normaali suomalainen henkilötunnus ja joiden kuvissa on voimassa oleva säilytysvelvollisuus. Useimmilta potilailta on tuhoutunut yhden tutkimuksen kuvat. Näille 208:lle henkilölle sairaanhoitopiiri on lähettänyt henkilökohtaisen kirjeen, jossa on yksilöity tuhoutuneet kuvat.

Ilmoitus tietosuojavaltuutetulle

Sairaanhoitopiirin mukaan kuvatiedostot ovat peruuttamattomasti tuhoutuneet, eikä niitä kyetä palauttamaan eikä ne sen vuoksi voi joutua vääriin käsiin.

Muihin henkilöihin ei ole voitu ottaa suoraan yhteyttä, koska henkilötunnus on ollut väliaikainen esimerkiksi tapaturmatilanteen tai ulkomaalaistaustan vuoksi, tai henkilötunnuksessa on ollut virhe. Näiden kuvien lisäksi on tuhoutunut testikuvia, jotka eivät liity kehenkään hoitosuhteessa olevaan potilaaseen.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on tehnyt tietosuojaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteisessä kuva-arkistossa on kaikkiaan noin kahdeksan miljoonaa kuvaustutkimusta ja niissä yhteensä yli 600 miljoonaa kuvaa eri erikoisaloilta. Se sisältää myös kunnissa otettuja kuvia. Kuvantamisessa otettujen kuvien säilytysajat ovat pääsääntöisesti aikuispotilailla 12 vuotta ja lapsipotilailla 20 vuotta kuvan ottamisesta.

Kuntaliiton Elinvoimaindikaattori kertoo, mihin suuntaan kunta on menossa. Elinvoima on siinä laskettu muun muassa väestö-, työpaikkojen ja koulutustason muutoksesta. Jos vertaa kaupunkiamme Suomen saman kokoluokan kuntiin (10 000–20 000 asukasta), on Akaa hieman plussalla (12.77 pistettä) ja vertailun sijalla 20/44. Kärjessä ovat Uusikaupunki (85.35 p), Sipoo (71.77), Pirkkala (Pirkkala 50.68) ja Mäntsälä (41.76 p).

Koska olen ollut jo yli vuosikymmenen ajan elinkeinoyhtiön hallituksessa Mäntsälässä, olen päässyt läheltä seuraamaan kunnan pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä elinkeinoelämän edistämisessä. Kilpailu kehittyvistä yrityksistä on kovaa, joten kunnan markkinoinnissa ja myynnissä tarvitaan ammattimaista otetta. Sielläkään ei silti ”haaskata” kunnan verotuloja, sillä kunnallisveroprosentti on 20.50 (Akaassa 22.25) ja elinkeinoelämän edistämiseen käytetään 39 euroa/ asukas (Akaassa 23 euroa).

Akaalla on logistisen sijaintinsa ansiosta luontaisen elinvoiman avaimet. Menestys on kuitenkin saavutettavissa vain vahvalla osaamisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä kasvun kautta. Se on koko kunnan yhteinen asia, ei yksittäisten virkamiesten asia. Luodaan sille yhdessä edellytykset!

Jouni Koski

FT, KTM

Kuntavaaliehdokas (kok)

Vaikka tekstiviestillä mökki lämpimäksi. Nykyaikainen lämpöpumppu voidaan säätää pitämään rakennus kuten mökki esimerkiksi 10 asteen lämpötilassa. Kun mökille ollaan jälleen menossa, voidaan pumppua ohjeistaa tekstiviestillä nostamaan lämpöä jo edellisenä päivänä, jolloin ensimmäinen yö ei kulu hytistessä ja rakenteita lämmitettäessä, Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo. Kuva Sulpu ry.

Ilmalämpöpumpusta tulee usein pääasiallinen lämmönlähde, kun se asennetaan vanhaan sähkölämmitystaloon. Kun pysytään alle 15 asteen pakkasilla, lämpöpumpun teho yleensä yksin riittää talon lämmitykseen. Tälle on kuitenkin yksi ehto, jonka tulee toteutua.

– Lämpöpumppu voi olla pääasiallinen lämmönlähdevain, jos lämpö pääsee jakaantumaan talossa tasaisesti eikä ole esimerkiksi oven takana olevia tiloja, joihin lämmin ilma ei pääse. Kun pakkanen painuu alle 15 asteen, pumpun teho ei yleensä enää riitä ja tarvitaan muita lämmitysmuotoja, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä kertoo.

Säädä patterit oikein, kun pumppu asennetaan

Moni pääasiassa ilmalämpöpumpulla lämpiävä talo on aiemmin lämmitetty sähköpattereilla. Ne astuvat jälleen riviin, kun ulkolämpötila laskee sellaiseksi, että pumppu ei pärjää. Tähän kannattaa varautua jo silloin, kun lämpöpumppu asennetaan taloon.

– Vanhat patterit kannattaa säätää niin, että ne alkavat lämmittää, kun lämpötila laskee tiettyyn rajaan. Samoin kannattaa tehdä myös kesämökillä. Omalla mökilläni ilmalämpöpumppu on pääasiallinen lämmönlähde, sähköpatterit ovat kuitenkin aina päällä muta säädetty niin, että ne alkavat toimia sitten kun lämpö laskee viiteen asteeseen, Hirvonen kertoo esimerkin.

Varalämmitysjärjestelmä pitää ottaa huomioon myös uutta taloa rakennettaessa. Uutta taloa ei kannata rakentaa niin, että ilmalämpöpumppu olisi sen ainoa lämmitysmuoto.

Kohtuullisesti energiaa vieväksi taloksi

Ilmalämpöpumppu tekee monesta sähkölämmitystalosta aiempaa helpomman myytävän. Moni asuntoa etsivä voi karsastaa sähkölämmitystalon korkeaa sähkönkulutusta. Ilmalämpöpumppu leikkaa kulutuksesta 3000–7000 kilowattituntia pois vuositasolla, Hirvonen sanoo.

– Ilmalämpöpumpun asennus tekee vanhasta sähkölämmitystalosta selvästi aiempaa helpomman myytävän. Sen jälkeen taloa pääsee markkinoimaan alhaisella tai ainakin kohtuullisella energiankulutuksella. Pumpun asennuksen myötä talon asumismukavuus myös nousee uudelle tasolle, koska pumpun mukana tulee jäähdytysominaisuus, Hirvonen muistuttaa.

Jäähdytys ei syö säästöjä

Hirvoselta kysytään usein, syökö jäähdytysominaisuuden käyttö lämmityskaudella kertyneen säästön. Ei syö, hän vakuuttaa.

– Kesällä on harvoja päiviä, jolloin viilennystä pitää käyttää. Myös lämpötilaero on jäähdytettäessä pieni, esimerkiksi 28-asteinen asunto jäähdytetään 23 asteeseen. Kesän jäähdytykset maksavat yleensä kiinteistönomistajalle joitakin kymppejä, Hirvonen laskee.

Lämmityskauden säästöt ovat toista luokkaa. Jos ilmalämpöpumppu leikkaa sähkölämmitystalon energiankulutuksesta pois 3000 kilowattituntia, on säästö suunnilleen 400 euroa. Jos sähkönkulutuksesta katoaa 7000 kilowattituntia, päästään yleensä yli 800 euron säästöön. Ilmalämpöpumppuun investoituun rahamäärään nähden kyse on melkoisista säästöistä.

– Halvimmillaan pumpun saa asennettuna 1500 eurolla, kalleimmillaankin noin 2500 eurolla. Asennuksen osuus on noin 600–700 euroa, siitä saa vielä kotitalousvähennyksen. Kaupan päälle tulee kasvanut asumismukavuus. Tämä selittää, miksi ilmalämpöpumput ovat niin suosittuja, Hirvonen toteaa.

Ilmalämpöpumppu asennetaan lähes aina vanhaan taloon.

Pumppuja asennetaan tällä hetkellä jopa 80 000 kappaletta vuodessa. Yhteensä niitä on asennettu Suomessa tähän mennessä noin 800 000. Pumppujen suosiota on kestänyt noin 15 vuotta. Vuotuiset asennusmäärät ovat nousussa.

– 70 prosenttiin uudisrakennuksista asennetaan joko maalämpö tai poistoilmalämpöpumppu. Uuteen taloon ilmalämpöpumppu saatetaan asentaa sen viilennysominaisuuden vuoksi, jos viilennys ei ole talossa muuten hoidossa, Hirvonen näkee.

Takka ja pumppu ovat hyvä pari

Monelle pääasiassa ilmalämpöpumpulla lämmittävälle toissijainen lämmönlähde on takka. Pumpun ja takan ominaisuudet täydentävät toisiaan, Hirvonen tietää.

– Takka lämmittää sitä tilaa, missä se on. Takan lämpö nousee kattoon. Ilmalämpöpumppu kierrättää ilmaa huoneesta toiseen ja puhaltaa lämpöä ylhäältä alaspäin. Takan käyttö tehostuu paljon ja sen lämmönjakauma muuttuu olennaisesti, kun pumppua ja takkaa käytetään yhdessä.

Korona vaikutti positiivisesti

Ilmalämpöpumppujen suosio on lisääntynyt edelleen koronan myötä. Ihmiset ovat olleet enemmän kotona, jolloin aikaa miettiä kodin ratkaisuita on ollut enemmän. Myös kodin käyttömukavuuden merkitys on entisestään korostunut.

– Kolmantena rahaa on ollut enemmän käytössä. Sen myötä lämpöpumppuunkin on voitu investoida, Hirvonen sanoo.

Kenelle yhdistys on tarkoitettu?

Yhdistyksen toiminta on suunnattu Akaassa ja lähiseudulla asuville ikäihmisille, mutta kaikki   tapahtumistamme kiinnostuneet voivat osallistua.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?

Joka kuukauden 2. torstai klo 11 kokoonnumme viettämään kerhopäivää, jossa eri alojen ammattilaiset alustavat mielenkiintoisista, ajankohtaisista aiheista. Kahdesti kuussa, 1. ja 3. perjantai on tarinatupa kello 13. Silloin tuolijumppaamme ja jäsenten ehdotusten pohjalta muun muassa keskustelemme vapaamuotoisesti kiinnostavista aiheista, pelaamme erilaisia pelejä, teemme käsitöitä tai laulamme yhteislauluja. Lisäksi järjestämme teatteri-, konsertti- ja näyttelykäyntejä sekä reippailemme maanantaisin ympäri vuoden kokoontumalla Toijalan S-Marketille kello 9. Kesäkuukausina retkeilemme joko kotimaassa ja ulkomailla.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Liittymällä jäseneksi joko kotisivuillamme www.akaanseudunruskat.net tai yhdistyksen tapahtumissa. Toimintaamme voi tutustua myös etukäteen osallistumalla tapahtumiimme.

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Yhdistyksen tarkoitus on ”ikävän karkotus” eli tarjota vaihtoehtoja ja piristystä arkeen sekä mahdollisuuden tutustua tuleviin uusiin tuttaviin. Jäsenenetuna saa hyvitystä osallistumismaksuista.

Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.

Akaan Seudun Ruskat kävi kotiseuturetkellä 24.9.2020 katsomassa Suomen suurinta metsälehmusta, joka on rauhoitettu. Metrin korkeudelta puun ympärysmitta oli 4,5 metriä. Kuva: Tuulia Passila

Aurinkosähköjärjestelmää asennettiin Kuhmalahden kyläkaupalle kesällä 2017. Kuva: Juha Jäntti

Aurinkosähkön pientuotanto kotitalouksien ja yritysten tarpeisiin on viime vuosina ollut kovassa nosteessa.

Energiaviraston keräämien tietojen mukaan vuoden 2019 lopussa sähköverkkoon liitettyä aurinkosähkön tuotantokapasiteettia oli noin 198 megawattia. Edeltävään vuoteen verrattuna pientuotannon kapasiteetti oli lisääntynyt 77 megawatilla eli 64 prosentilla.

Vuoden 2020 tilastot valmistuvat vasta kesän aikana, mutta Suomen Lähienergialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tapio Tuomi povaa prosentuaalisesti huimaa kasvua myös jatkossa.

– Aurinkopaneeleihin kohdistuu jatkuva kiinnostus. Uskon, että sama kasvu, mitä on tähän mennessä nähty, tulee jatkumaan. Viiden vuoden aikana tuotantokapasiteetti on kasvanut kymmenen megawatin tienoilta kahteensataan.

Tuomi arvioi, että kotitalouksien pyrkimys pienentää sähkölaskuaan on yksi iso syy aurinkopaneeleiden kasvavaan suosioon.

– Toisena tekijänä näkisin ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun osallistumisen. Alunperin tämä on ollut se todennäköisin syy paneeleiden hankintaan, sillä vielä kymmenisen vuotta takaperin paneeleiden hankkiminen ei ollut taloudellisesti kovinkaan kannattavaa.

Aurinkopaneeleista ja -keräimistä saatava taloudellinen hyöty on parantunut viime vuosien aikana sitä mukaa kuin järjestelmien hinnat ovat laskeneet.

– Alalla olevien toimijoiden määrä on lisääntynyt, mikä on puolestaan lisännyt tarjontaa ja kilpailua asiakkaista, ja näin laskenut koko aurinkosähköjärjestelmän hintaa yhdessä yksittäisten paneelien hinnan laskun kanssa, Tuomi tiivistää.

Suomen Lähienergialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tapio Tuomi uskoo aurinkosähkön tuotannolle huimaa kasvua myös jatkossa. Kuva: Suomen Lähienergialiiton arkisto

Lakimuutos parantaa taloyhtiöiden mahdollisuuksia

Tassut alas ja puuta kyytiin. Markus Heinosen rakentamaa metsäkonetta ei tarvitse palstalle ajon ja lastaamisen jälkeen kääntää ympäri paluuta varten. Riittää, kun kuski kääntää penkkinsä.
– Se on sellaiseksi suunniteltu, Heinonen sanoo. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälän-Vesilahden Sanomien kestotilaajaksi esittäytyvä Ari Lankila Lempäälästä vinkkaa törmänneensä Vesilahdessa työmatkallaan erikoiseen näkyyn.

– Nuorimies on itse tehnyt todella toimivanoloisen metsäkoneen. Pieni, Avantin kokoluokkaa oleva kone on saanut valtavasti reaktioita alan Facebook-ryhmässä.

– Eikö tämä olisi jutun aihe paikallislehteen tyyliin Vesilahdesta haastaja Ponsselle, Lankila hehkuttaa.

Varmemmaksi vakuudeksi hän laittaa mukaan ruudunkaappauskuvan Facebookista, jossa OMATEKOSET KONEET JA TYÖKALUT ym. -ryhmän miesvoittoinen seurakunta lähestulkoon estotta kehuu kuvissa näkemäänsä tuotosta. Tykkääjiä oli 1 200 jo viime joulukuussa.

No, paikan päällehän Vesilahden Keihosten kylään on lähdettävä käymään ja tapaamaan käsistään taitavaa 27-vuotiasta Markus Heinosta. Perillä selviää, miksi konemiehiä hänen laitteensa niin kovasti kiinnostaa.  Nimeämätön tuotos osoittautuu olevan täysin pro vehje.

Hyttiä tai turvakaarta ohjaamossa ei ole, mutta Markus Heinonen on tehnyt happoteräksestä konepeiton laitteen etuosaan moottorin suojaksi. Kuva: Erkki Koivisto

Markus Heinonen korjaa ammatikseen maanrakennuskoneita KH-koneet -nimisessä yrityksessä Pirkkalassa. Vesilahtelaismiehelle koneiden laittelu on sekä työ että harrastus.

Hänellä on kolme siskoa. Vanhemmat Pentti Heinonen ja Erja Heinonen hoitavat karjatilaa, jonka konehalli monine mahdollisuuksineen on Markus Heinoselle tuttu paikka, ollut jo ihan pikkupojasta asti. Oma isäkö opasti metallitöiden pariin?

– Kyllä vaan, osittain, juu.

Tilan rakennusten pääasiallinen lämmönlähde on polttopuu, ja Markus Heinonen on rähjännyt aiemmin kotitalon rankametsällä mönkijän kanssa ja käsipelillä heitellyt pöllejä itsetehdyn metsäkärryn kyytiin. Ei siis ihme, että kotitarvepolttopuun tekijällä idea pienoiskokoisen metsätyökoneen tekemisestä alkoi pyöriä mielessä.

­ – Ajattelin, että sellainen pieni kone tarvis saada. Hanke sai alkunsa, kun isä bongasi myynnissä olevan vain hieman käytetyn Kubota d722 -moottorin, joka pyörittää perässään olevaa kolmea hydraulipumppua.

Moottorista tuli metsätyökoneen ydin ja puolisen vuotta kestäneen rakennusprojektin aihio, josta lähteä tekemään valmista. Suunnilleen vuosi sitten käynnistynyt rakennustyö vei puolisen vuotta. Heinonen laskeskelee käyttäneensä projektiin satoja työtunteja.

– Tein sitä ehtoohommina aina, kun löytyi osia. Mitään piirustuksia ei ollut, sanoo itse ja osin isänsä avustuksella rungon, telit, akseliston ja dieselmoottorin paikoilleen asentanut Heinonen.

Työvaiheita on ollut moninaisia ja tekeminen mielekästä.

– Hitsata on saanut, paljon. Laitteessa on hydraulisesti esiohjattu ajo. Mekaanisella venttiilipöydällä ohjataan metsäkuormaajaa. Runkonivelessä käytin ison peräkärryn keskinapaa, Heinonen luettelee.

Juuri nyt Markus Heinosella ei ole uutta laitetta rakenteilla. Vapaa-aika kuluu metsätöissä ja klapinteossa. Kuva; Erkki Koivisto

Kaikki osat ovat moottoria lukuun ottamatta uusia. Nosturikaan ei ole omaa käsialaa. Vanha Ferrarin kuormain löytyi käytettynä Joensuusta. Sen Heinonen hiekkapuhalsi ja maalasi uuteen uskoon ja muunsi sähkökäyttöisestä moottorin perään hydraulitoimiseksi.

Laitteen ajoa ohjataan joystickillä. Lastaus sujuu tukijaloin varustetulla kuormaimella. Kouran ulottuvuus vaakatasossa on noin 3,8 metriä.

– Kuormaajassa on riittävästi voimaa. Kun koura yltää puun ympäri, se kyllä nousee kyytiin.

Veto on toteutettu napamoottorilla. Ajomoottori on sama kuin tunnetussa Avantissa.

Komeuden alla on kolme 26x12x12 Avantin rengasparia. Laitteessa on hydraulinen neliveto. Telissä etummaiset vetävät. Keskinivelet Heinonen on asentanut kääntymään kahdella sylinterillä.

Osat laitteeseen tulivat maksamaan noin 13 000–15 000 euroa. Vastaavankokoisen 20-hevosvoimaisen valmiin laiteen saisi kaupasta pulittamalla noin 35 000 euroa.

1 500 kiloa painava laite on noin kuusi metriä pitkä ja vain 1,4 metriä leveä. Jopa viisimetristä hyötykuormaa kulkee kyydissä 1 200 kiloa.

– Kiva, sippoinen vempain, juuri sopiva kapistus metsätöihin. Toimii pehmeikössä ja vaikeassa maastossa juuri polkua kummempaa jälkeä jättämättä, tekijä itse luonnehtii.