Viialan liikuntahallin rakentaminen alkoi perustusten paalutuksilla 25. marraskuuta 2020. Kuukautta myöhemmin työmaalla näytti tältä. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Akaan kaupunki järjesti joulukuussa 2020 paikallisille urheiluseuroille etäkokouksen, jossa sai kommentoida uuden Viialan liikuntahallin suunnitelmia ja kysyä muun muassa tulevan hallin tiloista. Kokoukseen osallistui noin 20 edustajaa yli kymmenestä seurasta. Lisäksi mukana oli kaupungin viranhaltijoita, hallin pääsuunnittelija Sitowise O:stä sekä päättäjiä sivistyslautakunnasta ja Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunnasta.

Kokous järjestettiin tiistaina 1. joulukuuta. Hallin rakentaminen oli alkanut perustusten paalutuksilla keskiviikkona 25. marraskuuta.

Kun seurojen palautetta kerättiin lokakuussa 2019, Akaa Futsal ilmoitti, että kahvio on välttämätön kioskitoiminnan pyörittämiseen. Liigatoimintansa Viialan liikuntahalliin siirtävä seura totesi myös, että asian käsittelyyn annettu aika oli ollut liian lyhyt, ja piirustusten tulkinta ilman asian osaavan henkilön opastusta on hankalaa.

Joulukuun 2020 palaverissa Lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan Akaa-Volleyn joukkueenjohtaja Erkki Tuomi esitti kysymyksen hallin kahviosta ja kertoi, että peli ei ole vain peli vaan pelitapahtuma, joka pitää sisällään muun muassa päällystakkien riisumisen, virvokkeiden nauttimisen ja edellyttää riittävät wc-tilat. Tuomi kertoi, että kahvioon ei voi olla liian pitkää siirtymää, koska pelien erätauko on kohtuullisen lyhyt.

Kokousmuistion mukaan kaupungin rakennuttamispäällikkö Kimmo Seppälä kertoi, että hankesuunnitelmassa ei ole tilaa kahviolle, mutta viereisen koulun tiloissa on mahdollisuus pitää kahviota.

Kuten Akaan Seutu on uutisoinut, liikuntahallin jälkeen valmistuvan Viialan yhtenäiskoulun tiloihin  kuljetaan toisesta kerroksesta lähtevää, 40 metriä pitkää yhdyskäytävää pitkin. Koulun puolella ruokalatilat ovat ensimmäisessä kerroksessa.

Akaa-Volleyn joukkueenjohtaja Erkki Tuomi kertoi seuran tilatarpeista joulukuun 2020 alussa pidetyssä etäkokouksessa. Kuva: Akaa-Volley.

Huoltotiloja ei ole tarpeeksi

Akaa-Volleyn Erkki Tuomi kysyi joulukuun 2020 kokouksessa myös hierontatilasta, kylmälaitteiden säilytystiloista ja muista huoltotiloista. Hänen mukaansa Akaa-Volley kokee tilojen olevan nykyisen suunnitelman pohjalta riittämättömät, koska seuran tarvitsema varastotila on useita kymmeniä neliöitä.

Akaa Futsalin puheenjohtaja Tero Kivistö totesi olevansa Tuomen kanssa samoilla linjoilla huoltotilojen riittämättömyydestä.

Rakennuttamispäällikkö Seppälä totesi kokouksessa, että Tuomen esittämät asiat tulivat esille jo ennalta lähetetyissä sähköposteissa, ja lisätoiveita voi lähettää erityisliikunnanohjaaja Riitta Lehtoselle sähköpostiin, jonka jälkeen ne jaetaan kootusti eteenpäin.

Akaan Seutu kysyi tammikuun puolessavälissä kaupungin tekniseltä toimelta ja Viialan liikuntahallin pääsuunnittelijalta, Sitowisen arkkitehdilta Jukka Perämaalta, onko hallin varastotiloja lisätty tai onko niitä mahdollista lisätä urheiluseurojen joulukuussa 2020 esittämien toiveiden mukaisesti. Rakennuttamispäällikkö Seppälä vastasi, että seurojen toiveet ovat tarkastelussa.

– Varastotiloja on toteutussuunnitelmassa tällä hetkellä jopa hieman enemmän kuin hankesuunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa on nyt valmistunut kantavien runkorakenteiden niin sanotut isot linjat, ja meneillään on talotekniikan suunnittelu niille alustavasti varattuihin paikkoihin, Seppälä kertoi.

Hänen mukaansa tämän jälkeen tarkentuu, kuinka paljon taloteknisistä varauksista vapautuu tilaa, joka hyödynnetään eri käyttäjäryhmien varastotarpeeseen.

– Salien yhteyteen ja väestönsuojiin sijoitettavat isommat, niin sanotut verkkoseinäiset varastot suunnitellaan myös käyttäjien toiveita mahdollisuuksien mukaan huomioiden.

Kysyimme myös hallin hierontatilojen, kylmälaitteiden säilytystilojen ja muiden huoltotilojen lisäämismahdollisuuksista.

– Tiloja ei varsinaisesti voida lisätä kaikkiin esiin tuleviin tarpeisiin, mutta tilojen monipuolista käyttöä suunnitellaan yhdessä käyttäjien kanssa, Seppälä vastasi.

Lue lisää: Viialan liikuntahalliin tulee 1500 hengen katsomotilat, mutta kutistuneesta eteisestä puuttuvat naulakot – Kahvilalle ei ole omaa tilaa eikä varausta vesipisteelle tai jääkaapille

Pienempi sali on hyödynnettävissä

Liikuntahallista puuttuvien kahvilatilojen osalta rakennuttamispäällikkö Seppälä kertoi Akaan Seudulle, että ne olivat alkuvaiheessa mukana, mutta päätöksenteossa se poistettiin kustannussyistä.

– Pohjoisen sisäänkäynnin aulaan suunniteltiin paikka, johon kahvi- ja välipala-automaatin voi tarvittaessa sijoittaa. Aulassa on myös hieman tilaa muutamalle pöytäryhmälle ja näköyhteys isoon saliin. Varsinaista kahvilatilaa tarjoilulinjastoineen ja useine pöytäpaikkoineen ei voitu suunnitelmaan lisätä lisäkustannusten vuoksi.

Suurimmissa tapahtumissa, joissa yleisöä mahdollisesti on jopa 1500 henkilöä, on ison salin kaikki hyödynnettävissä oleva tila käytössä.

– Tällöin ei samanaikaisesti ole muita harrastustapahtumia, eli pieni liikuntasali hyödynnettävissä oheistoiminnalle. Pienen liikuntasalin koko on noin 800 neliömetriä. Myös viereisen koulun ruokalan hyödyntäminen suurimpien tapahtumien yhteydessä on mahdollista, Seppälä kertoo.

Jatkokysymyksiin siitä, kuka henkilö tai mikä luottamuselin poisti kahvilatilat kustannussyistä ja milloin, ei Seppälä kertomansa mukaan ehdi vastata kuin tämän viikon lopulla. Kimmo Seppälä aloitti Akaan rakennuttamispäällikkönä vasta marraskuun 2020 alussa. Edellinen rakennuttamispäällikkö irtisanoutui kesäkuun alussa ja lopetti hommat Akaassa heinäkuun lopussa.

Akaan rakennuttamispäällikkö Kimmo Seppälä aloitti työssään marraskuussa 2020. Kuva: Jarno Keskinen.

Vaatimukset olivat hyvin haastavat

Alun perin Viialan liikuntahalli ja Viialan yhtenäiskoulu oli tarkoitus rakentaa hyvin lähekkäin ja yhdistää ne maan tasossa kulkevalla käytävällä, koska koulurakennukseen ei tule mitään sisäliikuntatiloja. Kysyimme hallin pääsuunnittelijalta ja kaupungin tekniseltä toimelta, olisiko ruokasalin käyttö ottelu- ja muiden tapahtumien kahvilatilana helpompaa, jos yhdyskäytävä olisi edelleen suunniteltu kulkemaan maan tasalla ja koulu olisi ollut lähempänä.

– Liikuntahallin pohjaratkaisussa on huomioitu vaatimukset sisäänkäynneille sekä pohjoisesta että etelästä, jolloin halliin syntyy voimakas pystyakseli. Koululiikunnan, iltatoiminnan sekä isompien ottelutapahtumien vaatimusten toteuttaminen pohjaratkaisussa oli hyvin haastavaa, rakennuttamispäällikkö Seppälä vastaa.

Hänen mukaansa hallin toimivuus toteutuu nyt jopa paremmin ja luontevammin, kun yhdyskäytävä kulkee irti maanpinnasta.

– Samalla välituntipihasta saadaan suurempi yhtenäinen alue sekä koululaisten oleskelupihat ja kiinteistöjen huoltoalueet sijoitettua turvallisesti. Esimerkiksi viikonlopputapahtumissa, kun harrastajia on paljon, tarvitaan myös oleskelutilaa, jota löytyy juoksusuoralta toisesta kerroksesta, johon yhdyskäytäväkin liittyy.

”On siellä ollut jotain hässäkkää”

Viialan liikuntahallin toimivuuteen liittyen Akaan Seutu on uutisoinut, että kulku hallista kouluun ja koulusta halliin ei ole esteetöntä, koska halliin ei ole suunniteltu minkäänlaista hissiä. Tämän takia esimerkiksi pyörätuolilla kulkevat koululaiset eivät pääse toisen kerroksen yhdyskäytävästä hallin ensimmäisen kerroksen liikunta- ja pukuhuonetiloihin. Hallista taas ei pääse pyörätuolilla urheilutapahtumien väliaikakahvilaan koulun puolelle.

Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunta seuraa sekä koulun että Viialan liikuntahallin suunnittelua ja toteutumista ja hyväksyy omalta osaltaan esimerkiksi piirustukset ja rakennusurakan muun tarjouspyyntöaineiston. Toimikunnan varapuheenjohtajan Heli Piiraisen (vas) mukaan halliprojekti on edennyt virkamies- ja asiantuntijavetoisesti.

– Meidän rooli on ollut poliittinen ohjaajaryhmä. Ihan hirmuisesti ei olla sisältöön vaikutettu. Sen verran ollaan, että on annettu vahva ohjeistus kaikille viranhaltijoille ja asiantuntijoille, että käyttäjien tarpeet tulee tulla huomioiduksi.

Näin ei Piiraisen mukaan ole tapahtunut.

– Ainakaan joulukuun palaverin perusteella ei ole huomioitu. Keväällä ei ole kuultu seuroja tarpeeksi ja ajoissa. Kevät oli kaikella tapaa haastava viranhaltijoille ja meille muillekin, mutta on siellä ollut jotain hässäkkää, hän toteaa.

Piiraisen mukaan asia tuli ilmi kyseisessä, 1. joulukuuta pidetyssä seurapalaverissa, johon rakennustoimikunnan jäsenet Piiraisen mukaan kutsuivat itse itsensä.

– Siinä vaiheessa kuultiin, kuinka paljon puutteita seurojen taholta oli ollut ja toiveita, mitä ei ollut huomioitu. Hämmästys on ollut vahva monen osalta.

Rakennustoimikunnassa keskityttiin Piiraisen mukaan viime keväänä siihen, miten projekti saadaan alkuun vuoden 2020 aikana perustusten osalta. Tämä oli ehtona valtion liikuntapaikka-avustuksen saamiselle.

Heli Piiraisen mukaan akaalaisten urheiluseurojen hallitarpeita ei kuunneltu keväällä 2020 tarpeeksi ja ajoissa.

Pellon putket nostivat käytävän

Rakennustoimikunnan varapuheenjohtajan Heli Piiraisen mukaan syy 40 metriä pitkän yhdyskäytävän siirtämiselle maan tasalta toiseen kerrokseen olivat maan sisällä kulkevat putket.

– Pellolla menee putkia, ja putkien siirto olisi myöhäistänyt jompaa kumpaa tai molempia, Piirainen viittaa liikuntahallin ja Viialan yhtenäiskoulun rakentamiseen.

Piirainen suhtautuu kriittisesti siihen, että futsalin ja lentopallon liigaotteluiden tauoilla kahvilaa pidettäisiin yhtenäiskoulun ruokalassa.

– Sellainen siirtymä sellaisella ihmisvolyymillä ei tuolla etäisyydellä ole mahdollista. Koulun kahvila ja ruokala on ajateltu junioriturnauksiin. Kun ajatellaan liigaottelua, ei me voida laittaa satoja ihmisiä siirtymään putkea pitkin paikasta a paikkaan b.

Toisin kuin liikuntahallin osalta, viereisen Viialan yhtenäiskoulun suunnittelua on Piiraisen mukaan tehty vahvasti koulun käyttäjien kanssa.

– Suunnittelija käy koko ajan keskustelua koulun käyttäjien kanssa. Me katsomme, että käyttäjiä on kuultu.

Lue lisää: Viialan liikuntahallin piti olla esteetön, mutta koulusta ei pääse sinne pyörätuolilla – Yhdyskäytävä vie portaikkoon, vaikka hallia käyttävät myös erityislapset

Pekka Tyllilä tietää, että luonto vetää nyt ennätystahtiin ihmisiä puoleensa. HikingTravelin työtilanne on hyvä.

Eri puolilla Pirkanmaata toimivat luonto- ja maatilamatkailu-, ohjelmapalvelu- sekä majoitusyrittäjät ovat vakuuttuneita siitä, että suomalaiset näkevät koronapandemian jälkeen metsän puilta. He odottavat, että väki alkaa liikkua heti, kun ihmiset saavat rokotesuojan. Suuren yleisön keskuudessa on patoutuma, jonka purkaantuminen tuo kysyntää ja kaivattua kassavirtaa pienille maaseudun matkailuyrityksille.

Tapahtumien järjestämiseen sekä luonto- ja hyvinvointimatkailuun erikoistuneessa, monialaisessa ylöjärveläisessä perheyrityksessä Hiking Travel, Hit Ky:ssä eletään työntäyteistä talviaikaa.

Pekka Tyllilä sanoo, että koronapandemia on ollut tehokas ihmisten aktivoija ja luonto- ja hyvinvointimatkailupalveluiden markkinoija.

– Ihmiset haluavat liikkua metsissä, soilla sekä järvillä. Järjestämämme tapahtumat, tarjoamamme ohjaus ja opastus sekä vuokraamamme ja myymämme välineet ovat hyvin kysyttyjä. Saamme koko ajan paljon asiakkaita. Työtilanteemme on hyvä, Tyllilä kuvaa.

Tyllillä toivoo, että luonnossa liikkumisesta muodostuisi nyt pysyvä tapa.

– Käsillä on otollinen käännekohta korjata aikaisempaa epäterveellistä ja epäekologista kuluttamista. Isona vaarana on kuitenkin, että ihmiset palaavat totuttuihin vanhoihin käytäntöihin.

– Pienessä yrityksessä, kuten meillä, sopeutuminen uusiin tilanteisiin on helppoa ja jouhevaa. Mukautuminen tarkoittaa muuntautumiskykyä ja joustavuutta. Nöyrällä asenteella pötkii pitkälle, Tyllilä tietää.

Hiking Travel, Hit Ky on suomalaisen luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittäjä ja edelläkävijä. Yritys on toiminut vuodesta 1992 lähtien.

Mika Nissilän yrityksen vieraat saavat tutustua hevoseen ja poniin. Yrittäjä on paneutunut toimitilojensa lisärakentamiseen. Hän odottaa piristyvää kysyntää, kun koronapandemia hellittää otettaan.

Rakennusprojektit toteutukseen

Orivesiläisen Elämys Myllylän pyörittäjä Mika Nissilä katsoo tulevaisuuteen odottavaisin mielin. Asiakkaita on ollut nimeksi asti ajan olosuhteet huomioiden.

Nissilä ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan hän on keskittynyt rakennushankkeiden toteuttamiseen yrityksensä palveluvarustuksen kohottamiseksi. Työn alla on noin sata vuotta vanha navetta, jonka suojiin tulee muun muassa ruokailu- ja monitoimitilaa.

– Joulun aikaan myimme lahjakortteja, jotka tekivät hyvin kauppansa. Tämäkin kampanja osoitti, että mielenkiintoa on, hän miettii.

Nissilä sanoo, että esimerkiksi järvi- ja jokimaisemissa melontaretkille osallistuneet vieraat ovat tehokkaita suosittelijoita. Monet asiakkaat tulevat kerta toisensa jälkeen uudelleen. Kanta-asiakkaiden joukko on laaja.

– Yritykset pitävät meillä erilaisia palavereja ja kokouksia, joiden oheen liitetään ohjelmapalveluja, kuten luonnossa liikkumista, melomista ja saunomista.

Nissilä uskoo, että olojen normalisoiduttua kysyntä vilkastuu.

Ala-Orvolan tilalla maltetaan odottaa koronatilanteen laukeamista. Maatilamatkailu on ollut vuoden päivän verkkaista. Maaseudun uskotaan kiinnostavan ja vetävän matkailijoita puoleensa.

Realistiset odotukset

Vesilahtelaisella Ala-Orvolan maatilalla odotetaan kotimaan matkailun elpymistä. Raija Ala-Orvola toppuuttelee kuitenkin, ettei tässä koronapandemiatilanteessa kannata kohtuuttomia odotella tulevaltakaan kesäkaudelta. Viime kesä oli vaisu.

– Totuus paljastuu, kun elämme kevään korvalle. Silloin tiedämme, onko koronapandemia hellittänyt, hän sanoo.

Ala-Orvolassa majoitus- ja ruokapalvelut on liitännäiselinkeino. Päätoimeentulo tulee lypsykarjasta ja viljelyksistä.

– Majoitustilamme ovat kuitenkin onneksemme jonkinasteisessa käytössä, kun ne ovat paikallisten yrittäjien aliurakoitsijoiden käytössä.

Raija Ala-Orvolan mukaan perinteisesti majoituskapasiteetti on ollut kesäkaudet hyvällä käyttöasteella.

– Suuri osa asiakkaistamme on tullut osallistuakseen seudulla järjestettäviin erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Nyt kun juhlat ja tilaisuudet eivät ole sallittuja, ihmiset eivät myöskään tee varauksia.

Ala-Orvolassa maatilamatkailua harjoitetaan jo kolmannessa polvessa. Homma käynnistyi jo 1970-luvun alkupuolella.

– Meillä ihmiset näkevät vielä lehmiä. Ne ovat sekä vetonaula että syy olla tulematta. On sellaisiakin ihmisiä, jotka ottavat hajun takia etäisyyttä, Raija Ala-Orvola toteaa.

Leena Ahola sanoo, että Ellilän Kievarissa on kaikki valmiina ryhmien ja muiden matkailijoiden ja juhlijoiden tulla.

Bussiryhmiä odotellaan

Akaalaisen Ellilän Kievarin Leena Ahola odottaa, että koronarokotukset etenisivät ja ihmiset pääsisivät turvalliseen arkeen.

Ahola on vakuuttunut, että tilanteen normalisoituminen saisi ihmiset liikkeelle.

– Esimerkiksi tilausmatkoja tekevien kuljetusyhtiöiden edustajat kertovat, että retkiin tottuneet ihmiset ovat jo lähtövalmiudessa, kun vain reissaaminen olisi turvallista. Kysyntä ja halu eivät ole kadonneet mihinkään.

Ellilän Kievari on suosittu juhlien, kokousten ja erilaisten tapahtumien pitopaikka. Aholan mukaan ihmiset kyllä järjestäisivät kutsuja ja pitoja, jos se vain mahdollistuu.

– Perheiden erilaiset kokoontumiset ovat hyvin yleisiä. Uutta ovat muun muassa serkustapaamiset.

Ellilän Kievari on palvellut asiakkaitaan jo 32 vuoden ajan.

– Aikanaan meillä tehtiin iso linjaratkaisu. Vaihtoehtoina olivat uuden navetan rakentaminen tai kievari-tilausravintolan perustaminen. Jälkimmäinen veti pidemmän korren. Nyt kievari olisi saatava täyteen toimintaan tilausravintolan, juhlapalvelun ja majoituksen tarjoajana.

Ahola toivoo, että suomalaiset suosisivat kotimaan matkailua.

Laitikkalalainen Heikki Rönni tarjoaa asiakkailleen ohjelmapalvelujakin. Hän esiintyy mies ja kitara-periaatteella.

Huvilaa varattu hyvin

Pälkäneen Laitikkalassa Villa Hepolahtea isännöivä Heikki Rönni kertoo, että huvilan ensi kesän varaustilanne on hyvä. Nyt talvisydämellä on tilauksia, mutta niiden määrä on pieni aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Tampereen, Lahden, Hämeenlinnan ja Helsingin vinkkelistä keskeisellä paikalla sijaitseva Villa Hepolahti on saavuttanut yrityksien keskuudessa suuren suosion. Yritysasiakkaat ovat perinteisesti tulleet pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta ja Tampereen tienoolta. Yritysten tilaisuudet sijoittuvat nimenomaan viikoille.

– Tyypillinen yritystapahtuma on ollut kaksipäiväinen. Nämä tilaisuudet ovat nyt valitettavasti minimissään, Heikki Rönni toteaa.

– Viime kevät oli hiljaista, kun silloin kaikki tilaukset ja varaukset peruuntuivat. Nyt odotamme, minkälainen tulevasta keväästä muodostuu. Moni siirsi loppusyksystä tilaisuutensa tälle keväälle. Nyt seuraamme tilannetta ja toivomme parasta.

Rönnin palvelut pohjaavat elämys- ja kokousmatkailuun. Isäntä opastaa asiakkaansa luontoon tai kalastamaan. Laitikkala on makukylä, jossa on runsaasti mielenkiintoisia kohteita.

– Esiinnyn itse mies ja kitara -periaatteella. Musiikkiohjelmistoni on hyvin laaja, hän kertoo.

MATTI PULKKINEN

Ensin tehdään lähisiirto, sitten lumi lähtee Hirsikankaalle. Kirkon edustan jalkakäytävän lumipeitettä ohennettiin uuden lumisateen alla 21. tammikuuta. Kuva Jarno Keskinen.

Akaan jäteasemalle johtavan tien varressa, maankaatopaikkaa vastapäätä, on Akaan lumisin paikka. Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken kaduilta kerättävät lumet kuljetetaan Hirsikankaan lumenkaatopaikalle. Tila ei lopu kesken, vaikka lunta tulisi taivaalta vähän enemmänkin.

– Kuorma-autot kippaavat lumikuormansa tien varteen ja kun lunta on kertynyt, sitä työnnetään korkeampaan pinoon niin että uusia kuormia mahtuu taas tuomaan. Hirsikangas on keskeinen paikka, sinne on hyvä tuoda kuormia ympäri Akaata, kunnossapitopäällikkö Jukka Palonperä Akaan kaupungilta kertoo.

Tänä talvena ensimmäiset kuormat ajettiin alueelle jo vuoden 2020 lopulla, mutta toistaiseksi Hirsikankaalle on Palonperän arvion mukaan viety vasta joitakin kymmeniä kuormia. Tämä johtuu siitä, että Hirsikangas ei ole kuitenkaan ole ensisijainen paikka, johon lunta viedään.

– Ensin tehdään lähisiirto. Se tarkoittaa, että aurauksen yhteydessä lumi lykätään johonkin kaupungin alueelle. Kun nämä paikat täyttyvät, aletaan viedä kuormia Hirsikankaalle, Palonperä selventää.

Myös yksityisten yritysten käytössä

Lumenkaatopaikka sijaitsee Hirsikankaalla maankaatopaikkaa vastapäätä. Kuva Jarno Keskinen.

Myös huoltoliikkeet voivat viedä keräämiään lumikuormia Hirsikankaalle. Tämä edellyttää kuitenkin etukäteisrekisteröintiä.

– Rekisteröityessään lumentuoja kuten huoltoliike saa poletin, jolla lunta viedessä tunnistaudutaan. Lumen tuominen maksaa veroineen 19 euroa kuorma-autokuormalta. Kuormia ei punnita, siihen hintaan saa tuoda tavallisen kuorma-autokuormallisen. Maksu pitää periä, koska lumenkaatopaikan kunnossapidosta kertyy kuluja, esimerkiksi tiet täytyy pitää auki ja tuotu lumi levittää, Palonperä perustelee.

Lumenkaatopaikalle johtavalla tiellä oleva automaattipuomi tunnistaa ohi ajavat poletit, jolloin rekisteröityneiden lumentuojien käynneistä jää talteen tarkka tieto.

Älä ohita, jos et näe

Lumen auraus täyttää joskus koko tien. Palonperä lähettää terveisiä autoilijoille, joita asia ärsyttää.

– Lunta aurataan usein niin, että ensin menee aura ja sen takana tulee takakone. Ne liikkuvat siitä pikkuhiljaa eteenpäin, eikä niitä pidä lähteä ohittamaan, jos on mitään näköesteitä. Pyydän autoilijoilta malttia. Auraamassa ollaan siksi että päästäisiin liikkumaan.

Akaan katujen aurauksessa pyritään välttämään aamun ja iltapäivän ruuhkaisimpia tunteja, jotta aurauksesta olisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle.

Puolet kaupungin omia koneita

Kylmäkosken taajaman katualueiden lumityöt on kokonaan ulkoistettu ulkopuoliselle urakoitsijalle, muualla Akaassa noin puolet tekee urakoitsija ja toisen puolen kaupunki itse. Kaupungilla on monipuolista auraus- ja kunnossapitokalustoa.

– Akaan kaupungilla on esimerkiksi kuorma-auto, jossa on aura ja hiekoitin. Tiehöylä on polanteiden tasoituksiin. Kesällä sitä käytetään sorateiden kunnossapitoon. Taajamatraktoreita on useampia, niissä on monipuolinen varustus kuten aurat, hiekoitin ja myös varusteet hiekan poistoon, Palonperä luettelee.

Akaa-seura on julkaissut nettisivuillaan kotiseutuneuvos Pekka Pennasen tekemiä ja keräämiä äänitteitä, joissa käsitellään Akaan ja Toijalan historiaa. Varhaisimmat niistä ovat 1960-luvulta ja uusimmat 1990-luvulta.

– Pekka Pennanen oli varsinainen visionääri, kun hän tajusi jo aikoja sitten taltioida asioita, kertoo Timo Jansson Akaa-seurasta.

Pekka Pennanen oli kotiseutuneuvos. Lokakuussa 2015 hän esitteli karikatyyrejään Kulttuuritalo Laaksolan näyttelyssä. Kuva: Juha Kosonen

Lahjoituksia perikunnalta

Pennanen tallensi haastatteluja ja tapahtumia C-kasteille, jotka Jansson on digitoinut. Digitoituja kasetteja on 53 kappaletta.

Akaa-seura on saanut äänitekokoelman Pennasen perikunnalta lahjoituksena, kuten myös yli tuhat valokuvaa Pennasen laajasta valokuvakokoelmasta. Akaassa vuonna 1926 syntynyt kotiseutuneuvos kuoli 90-vuotiaana marraskuussa 2016.

Pesäpallomies muistelee

Pekka Pennanen haastatteli kasetille muun muassa Toijalassa asuneita ja vaikuttaneita ihmisiä ja oman alansa pioneereja. Timo Janssonin mukaan mielenkiintoista kuunneltavaa on esimerkiksi pesäpallomiehenä tunnetun Matti Raukon (1907–2000) muistelut vuoden 1918 tapahtumista ja Mustanportin seudulta, jossa Raukoilla oli majatalo.

Kokoelmasta löytyy äänitteitä myös Akaan seurakunnan 500-vuotisjuhlavuoden sekä Akaa-Toijalan Sotilaspoikien Perinneosaston tapahtumista. Pennanen ei ollut sodassa mutta osallistui nuorena sotilaspoikien toimintaan.

Timo Jansson on digitoinut Pekka Pennasen äänitteet. Arkistokuva: Tiina Kauppinen

Jännittävää mennyttä aikaa

Mukana on myös muiden kuin Pennasen tekemiä haastatteluja. Jansson arvelee, että Pennanen on kopioinut haastattelut avokelanauhoilta kaseteille.

– Esimeriksi rautatieläisten haastatteluja on 5–6 kasetillista, jotka on tehnyt joku muu kuin Pekka. Kasetin lipukkeeseen tehdyt muistiinpanot ovat hyvin niukkoja, eikä niistä välttämättä selviä kuin haastateltava ja aihepiiri, Jansson kertoo.

Rautatieläisen poikana Jansson on mielenkiinnolla kuunnellut, kuinka Toijalan satamassa asemaa hoitanut Hugo Hirvelä kertoo tallenteella satamaradan vilkkaasta tavaraliikenteestä.

– Se tuntuu aika jännittävältä nykyaikaan verrattuna, Jansson toteaa.

Pekka Pennanen oli myös pesäpallomies. Tässä hän tavoittelee palloa Suurkisoissa vuonna 1947 Hesperian kentällä.

Merkkimiehet äänessä

Pennanen äänitti myös radiosta toijalalaislähtöisten henkilöiden haastatteluja, joissa äänessä ovat muun muassa pääministeri Harri Holkeri ja arkkiatri Arvo Ylppö. Myös Akaa-seuraan ja seuran filmiryhmään liittyvät radiohaastattelut, nuorisoseura-aktiivien haastattelut ja toijalalaisten sotilaiden kirjeitä kotiväelle useiden eri henkilöiden lukemana päätyivät C-kaseteille.

Koska osassa kaseteista muistiinpanoja on vähän, Akaa-seura toivoo saavansa niihin täydennystä kuuntelijoilta. Tietoja voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@akaaseura.fi.

– Jos ihmisillä on omia nauhoitteita, Akaa-seura ottaa mielellään vastaan myös niitä. Pekan nauhoitteita kuunnellessa tulee mieleen, että muistitietoa pitäisi tallentaa jatkuvasti, koska se vääjäämättä katoaa, Timo Jansson sanoo.

Kotiseutuneuvos Pekka Pennanen (toinen vas.) tapasi seiväshyppääjä Risto Ankion toisen seiväshyppääjän Eeles Landströmin figuurin paljastustilaisuudessa Toijalan urheilukentällä elokuussa 2015. Mukana myös Heikki Knuutila Toijalan Vauhdista. Kuva: Juha Kosonen

Akaan kaupungintalon toiminnot hajaantuvat ympäri kaupunkia kaupungintalon tyhjentyessä sisäilmaongelmien seurauksena. Kaupungintalon korvaavia toimistotiloja on entisen Pub Neliapilan tilassa Valtatie yhdessätoista, jossa istuvat nyt teknisen toimen hallinto ja osa kaupunkikehityksen toiminnoista kuten kaavoitus, rakennustarkastus ja osittain paikkatietopalvelut. Sontulantie 3 B:ssä Akaan kirkon naapurissa toimii kaupunkikehityksen toimintoja eli elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut ja markkinointi ja viestintä. Akaanportin tiloihin Sirkesalontie kolmoseen muuttavat helmikuun alussa kaupungin johto ja hallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja sivistyspalvelujen hallinto. Näissä osoitteissa tullaan toimimaan erittäin pitkään.

– Tavoitteena on, että pysyvät pitkän tähtäimen tilaratkaisut löydetään osana Toijalan taajaman ja asemanseudun kehittämistä muun muassa hybridirakentamisen avulla. Tavoitteena on saada Akaaseen uutta asuntotuotantoa, mutta myös liike- ja toimistotiloja, joita myös me pystymme hyödyntämään, kaupunginjohtaja Antti Peltola kertoo.

­– Teemme jatkuvasti töitä ratkaisun löytämiseksi ja käymme keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Toivon, että tämän vuoden puolella päästään jo käymään läpi konkreettisia mahdollisia ratkaisuja ja tekemään hankkeeseen liittyviä päätöksiä. Myös kaavaprosessi vie oman aikansa ja se liitetään kokonaisuuteen. Puhutaan varmaan noin kahdesta neljään vuoden aikajänteestä riippuen siitä, millaisella mallilla edetään, Peltola näkee.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan tuleva työhuone on 9 neliön tila Akaanportilla. Vaikka tiloihin muuttaa useita kaupungin toimintoja, tilaa jää vielä myös vapaaksi. Reserviä jätetään tarkoituksella myös koulujen mahdollisiin tarpeisiin. Kuva Jarno Keskinen

Yhteyttä pidetään viikoittain

Kaupungin toimintojen poikkeuksellinen hajaannus vaatii myös uudenlaista johtamista. Miten työyhteisön yhteenkuuluvuudesta ja keskitetystä johdosta on tarkoitus huolehtia, kunnes saman katon alle taas päästään?

– Kaupungin johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Lisäksi toimialoilla on johtoryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Tämän lisäksi on toki työpaikkakokouksia ja työryhmiä, jotka kokoontuvat eri hankkeiden ja asioiden ympärillä, Peltola avaa.

Koronasta johtuen kaupungin toiminnoissakin noudatetaan etätyösuosituksia ja kokoontumiset tapahtuvat muun muassa Teamsin välityksellä.

– Yhteenkuuluvuuden rakentaminen lähtee arjen työstä ja kohtaamisista. Jokainen voi omalla toiminnallaan siihen vaikuttaa. Toki työyhteisöjen kehittämispäivät ja tyhy-päivät ovat myös tärkeitä. Ajalta ennen koronaa mieleeni on jäänyt lämpimät muistot mm. koko henkilökunnan yhteisistä pikkujouluista, jotka järjestettiin Toijalan yhtenäiskoululla, kaupunginjohtaja muistelee.

Kaupunginjohtaja toivoo epidemian hellittävän pian, jotta kaupungin toiminnoissakin päästäisiin palaamaan normaaliarkeen, jolloin erilaisten yhteisten, epävirallistenkin tilaisuuksien järjestäminen on mahdollista.

– Silloin tutustuminen työtovereihin on mahdollista myös virallisten puitteiden ulkopuolella. Näin opimme tuntemaan toisemme paremmin ja se heijastuu myös arjen työhön.

Yhdenvertainen kohtelu turvattu

Peltolan mukaan kaupunkilaiset voivat luottaa siihen, että kaupungin toiminta on keskitetysti johdettua myös väistötiloissa toimittaessa eikä yksiköihin pääse syntymään mitään omia toimintamalleja tai -kulttuuria, jotka voisivat vaarantaa esimerkiksi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.

– Kyllä siihen voi luottaa, väistötilat eivät siihen vaikuta. Yhdenvertainen kohtelu ei aina kuitenkaan ole helppoa, koska siihen liittyy tulkintaa ja olosuhteet ja tilanteet vaikutuksineen saattavat vaihdella paljon. Teemme kuitenkin parhaamme sen eteen, että yhdenvertaisuus toteutuu.

Fyysinen työpiste ei välttämätön

Etätyö löi läpi viimeistään koronan myötä ja moni jopa tekee työnsä mieluummin kotoa poistumatta. Onko fyysisellä toimipaikalla nykyaikaisen kaupunginhallinnon toiminnallekaan mitään todellista merkitystä?

– On tärkeää, että työn tekemiseen on hyvät edellytykset. Fyysinen, viihtyisä työpiste luo puitteet kohtaamisille ja toki työn tekemiselle silloin kun sille on tarvetta. Tulevan toimipaikan suunnittelussa on tärkeää huomioida toimintaympäristön muutos ja myös työn luonteen muutokset ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Pandemian vuoksi etätyö on lisääntynyt ja fyysinen työpiste ei ole välttämättömyys kaikissa tehtävissä kuten aikaisemmin ehkä ajateltiin, Peltola sanoo.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa uuden toimipaikan suunnittelussa muun muassa sitä, että työpisteitä ei mitoiteta koko henkilöstölle. Näin saadaan aikaan myös taloudellista säästöä, Peltola puntaroi. Pysyvään hajaannukseen kaupunginjohtaja ei sentään usko. Eri yksiköiden toimiminen eri tiloissa on väliaikaista.

– En pidä pysyvästi eri toimipaikoissa toimimista todennäköisenä ja järkevänä ratkaisuna, vaikka meillä tällä hetkellä on hyvät tilapäiset tilat. Akaan asemanseudun kehittämisessä on potentiaalia ja se luo hyvät edellytykset hybridirakentamisen käynnistämiselle niin, että asuntotuotannon, liiketilojen ja uusien palveluiden lisäksi löydetään pysyvät pitkän tähtäimen ratkaisut muun muassa keskitetylle toimitilaratkaisulle.

Demareiden Inka Loppi (vas.) on kaupunginhallituksen viimeaikaisissa äänestyksissä kannattanut keskustan Mervi Pulkkisen (oik.) tuulivoimaesityksiä. Pulkkisen mukaan hänen perustelunsa eivät pohjaudu pöytäkirjojen muutoksenhakuohjeissa mainittuun kuntalakiin vaan hallintolainkäyttölakiin. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan kaupunginhallitus päätti 1.12.2020 hyväksyä Karhunrahkan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnosvaiheen valmisteluaineiston siten muutettuna, että tuulivoimaloita on nolla kappaletta. Lisäksi kaupunginhallitus päätti muun muassa asettaa valmisteluaineiston julkisesti nähtäville muutettuna siten, että kaavaluonnoksessa on nolla kappaletta tuulivoimaloita.

Kyseisen kokouksen muutoksenhakuohjeet kertovat, että tästä päätöksestä ei saanut tehdä kuntalain pykälän 136 mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Toisin kuin hallitus päätti, kaavaluonnosta ei asetettu nähtäville. Sen sijaan kaupunki pyysi nollan tuulivoimalan tuulivoimakaavasta lausuntoja ja käsitteli asian uudestaan 15.12.2020. Silloin asia päätettiin Mervi Pulkkisen (kesk) esityksestä jättää pöydälle.

Seuraavan kerran nollan myllyn kaavaluonnos oli kaupunginhallituksen käsittelyssä tiistaina 19.1.2021. Nyt Mervi Pulkkinen teki muutosesityksen, jonka mukaan kaupunginhallitus on toimivaltaisena viranomaisena käsitellyt 1.12.2020 asian, eikä päätöksestä ole valitettu, joten päätös on saanut lainvoiman.

Esitys tuli kaupunginhallituksen päätökseksi äänin 6–5.

Lue lisää: Akaan tuoreimmalla tuulivoimapäätöksellä on poikkeuksellinen perustelu: Kukaan ei valittanut päätöksestä, josta ei kuntalain mukaan edes saanut valittaa – Harri Rämön mukaan kaupunki on pattitilanteessa

Mervi Pulkkisen ja viiden muun Akaan kaupunginhallituksen jäsenen mielestä päätös Karhunrahkan tuulivoima-alueen kaavaluonnoksesta on saanut lainvoiman, koska siitä ei ole valitettu. Kuva: Tarja Antola.

Puistosuunnitelma vuodelta 2007

Akaan Seutu kysyi Mervi Pulkkiselta, miksi hän perusteli 19.1.2021 tekemässään muutosesityksessä 1.12.2020 tehdyn päätöksen saaneen lainvoiman, koska kukaan ei valittanut päätöksestä, josta ei saanut valittaa. Kysyimme myös, onko Pulkkisen esitys ja sen perusteella tehty päätös hänen mielestään lain ja Akaan kaupungin hallintosäännön mukainen.

Pulkkinen kertoi sähköpostiviesteissään ensin muun muassa asian aiemmasta käsittelystä ja elinvoimalautakunnan käyttämättä jätetystä itseoikaisumahdollisuudesta kunnes kolmannella kerralla vastasi siihen, miksi päätöksestä olisi hänen mielestään saanut valittaa, vaikka kuntalaki ei sitä salli.

– Tulkintani valituksista ei perustukaan kuntalakiin vaan oikeuskäytäntöön. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, Pulkkinen kirjoitti.

Hän kertoi myös, että perustelut tulkinnalle löytyvät korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2010 tekemästä päätöksestä. Se koski Vantaan kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston 22.8.2007 tekemää päätöstä, jolla hyväksyttiin puistosuunnitelma, ja josta oli valitettu ensin hallinto-oikeuteen ja sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Valmiin suunnitelman sijaan Akaan kaupunginhallitus on hyväksynyt vasta nähtäville asetettavan kaavaluonnoksen, ei siis lopullista kaavaa tai muuta suunnitelmaa. Pulkkisen mainitseman hallintolainkäyttölain ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä puolestaan todetaan, että lakia sovelletaan lainkäyttöön yleisissä hallintotuomioistuimissa sekä silloin, kun hallintoasiassa tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla tai ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla hallintoviranomaiselta tai muutoksenhakuasioita käsittelemään perustetulta lautakunnalta tai muulta tähän rinnastettavalta erityiseltä viranomaiselta.

Mervi Pulkkisen mielestä Akaan kaupunginhallituksessa pitää noudattaa kuntalakia. Entä tarvitseeko kaupunginhallituksessa hänen mielestään noudattaa kaupunginhallituksen omia, kuntalakiin perustuvia muutoksenhakuohjeita?

– Tarvitsee, jos ne on oikein kirjattu, Pulkkinen vastaa.

Mervi Pulkkinen (kolmas vasemmalta) sekä työmies Matti Putkonen ja muut perussuomalaiset keskustelivat Karhunrahkan tuulivoimahankkeesta Akaassa kesäkuussa 2019. Kuva: Tiina Kauppinen.

”Maanomistajat saavat valittaa”

Kaupunginhallituksen 19.1.2021 pöytäkirjan mukaan myöskään tässä kokouksessa tehdystä, tuulivoima-alueen kaavaluonnosta koskevasta päätöksestä ei saa tehdä kuntalain pykälän 136 mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Mervi Pulkkinen on kuitenkin sitä mieltä, että tästäkin päätöksestä saa valittaa.

– Edelleen olen sitä mieltä, että 0-voimalapäätöksestä ovat oikeutettuja valittamaan esimerkiksi maanomistajat, jotka ovat jo tehneet Abo Windin kanssa maanvuokrasopimuksen. Heidän oikeuteensa ja etuuksiinhan kaupunginhallitus 0-päätöksellään puuttui, Pulkkinen kertoo.

Akaan Seutu tiedusteli Pulkkiselta vielä maanantaina 25. tammikuuta myös, onko Akaan kaupunginhallituksen pöytäkirjojen muutoksenhakuohjeet 1.12.2020 kokouksen pykälän 352 ja 19.1.2021 kokouksen pykälän 4 osalta kirjattu hänen mielestään oikein vai väärin, ja jos muutoksenhakuohjeet on hänen mielestään kirjattu väärin, onko Pulkkinen huomauttanut asiasta esimerkiksi Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, Akaan kaupunginjohtajalle tai Akaan hallintopäällikölle.

– En ole vielä nähnyt pöytäkirjaa, toki sen mielenkiinnosta katson. Olen kuitenkin päättäjänä maallikko, teen kotiläksyni etukäteen ja siksi esitin joulukuussa pykälän pöydällejättöä. Siinä oli kuukausi kaikilla osapuolilla aikaa, Pulkkinen vastasi, tiistaiaamuna.

Akaan Seutu kertoi Pulkkiselle, että pöytäkirja on Akaan kaupungin nettisivuilla.

Tiistai-iltapäivällä puoli neljän jälkeen Pulkkinen kertoi vilkaisseensa muutoksenhakuohjetta.

– Mielestäni on oikein sikäli kirjattu, ettei Kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, mutta muuten olisin ohjetta täydentänyt toisin, Pulkkinen totesi.

Tämä tieto ei ehtinyt Akaan Seudun tiistai-iltana ilmestyvään näköislehteen ja keskiviikkona ilmestyvään paperilehteen.

Akaan kaupungin vs. hallintopäälliköltä Maija Siepiltä kysyimme, pitääkö paikkansa, että hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan Karhunrahka-päätöksestä olisi saanut valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

– Asiassa on kyse kaava-asian valmistelusta, ja vasta kaavan hyväksymisestä tehdystä päätöksestä voi valittaa, Sieppi kertoi.

Lue myös: ”Olemme tietyllä tavalla jumissa” – Antti Peltolan mukaan Akaa selvittää seuraavaksi, miten nollan voimalan tuulivoimapäätös voidaan toteuttaa ja onko se lainvoimainen

Yli 80-vuotiaiden koronarokotukset käynnistyivät Akaassa ja Urjalassa viikolla 3. Kuntiin saatiin alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän koronarokotteita, mikä vaikuttaa suunniteltuihin rokotusaikatauluihin. Tällä hetkellä uusia rokotusaikoja yli 80-vuotiaille ei voida antaa, ennen kuin uusien rokotetoimituksien määrät selviävät. Jo annettuja aikoja ei tässä vaiheessa peruta. Akaan kaupunki tiedottaa tulevasta rokotusaikataulusta myöhemmin.

Rokotukset annetaan tänä vuonna 80 vuotta täyttäville eli vuonna 1941 syntyneille ja sitä vanhemmille henkilöille sekä heidän kanssaan samassa taloudessa eläville omaishoitajille. Kotihoito rokottaa omat asiakkaansa ja asumispalveluyksiköissä asuvat rokotetaan omissa yksiköissään.

Ohjeita rokotukseen

Rokotukseen saapuvia pyydetään tulemaan sovittuna rokotusaikana täsmällisesti paikalle, jotta odotustila ei ruuhkaudu. Rokotukselle ei saa mennä, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita. Paikalle saapuessa on käytettävä suu-nenäsuojusta. Tarvittaessa suojan saa paikan päällä.

Rokotuspäiviin tulee varata mukaan Kela-kortti. Rokotettavia pyydetään pukeutumaan niin, että olkavarren saa helposti riisuttua, koska se nopeuttaa rokottamista.

Nokian KrP:n Henri Johansson teki lauantaina 23. tammikuuta jälleen salibandyhistoriaa yltämällä kaikkien aikojen ensimmäisenä pelaajana pääsarjassa eli F-liigassa 600 runkosarjamaaliin. Asiasta kertoo F-liiga kotisivuillaan.

35-vuotias akaalainen rikkoi ennätyksen vieraspelissä Happeeta vastaan Jyväskylässä tekemällä toisessa erässä KrP:n 2–1-kavennuksen.

Happee voitti ottelun 7–5. Johansson teki KrP:lle kaksi maalia. KrP on sarjataulukossa tällä hetkellä Classicin jälkeen toisena ja Happee kuudentena.

Edellisen kerran Johansson teki historiaa marraskuussa 2020, jolloin hän ylsi ensimmäisenä pelaajana F-liigan runkosarjassa tuhanteen tehopisteeseen.

Lue myös:

Akaalaisen Henri Johanssonin salibandykipinä syttyi Toijalan yläasteen kerhossa – Nokian KrP:n hyökkääjä on ensimmäinen tuhannen liigapisteen mies

Akaassa asuva toijalalaissyntyinen Henri Johansson pelaa Nokian KrP:ssä. Kuva: Esa Jokinen

Sisä-Suomen poliisille on ilmoitettu huijauksia, joissa Microsoftin teknisenä tukena esiintymällä on huijattu rahaa tuhansia euroja yksittäisiltä henkilöiltä. Poliisi muistuttaa tiedotteessaan, että mikään oikealla asialla oleva taho ei soita pyytämättä ja kysele pankkitunnuksiasi tai henkilötietojasi.

– Jos sinulle soittaa henkilö, joka esiintyy Microsoftin tai muun yrityksen teknisenä tukena, ole valppaana. Jos hän pyytää jotain kirjautumis- tai pankkitietojasi, voit melko varmasti olettaa soittajan olevan huijari. Älä missään tapauksessa anna tietojasi tai asenna puhelimeesi tai tietokoneeseesi mitään soittajan ehdottamaa.

Vaikka soittaja yrittäisi painostaa sinua toimimaan nopeasti, älä tee mitään pyydettyä, vaan sulje puhelu.

– Jos huomaat tulleesi huijatuksi, ota yhteys pankkiisi, poista mahdollisesti asentamasi ohjelma koneelta, vaihda salasana ja tee rikosilmoitus poliisille.

Epäonnistuneestakin huijausyrityksestä voi kertoa poliisille Nettivinkki-palvelun kautta.

Sanoma Media Finlandin alueellisissa ja paikallisissa uutistoimituksissa käynnistetään yt-neuvottelut. Taustalla on Lännen Median yhteistuotannon sopimuksen päättyminen 31.1.2021 sekä suunniteltu muutos paikallismedioiden toimintamalliin.

Yt-neuvottelujen tarkoituksena on karsia päällekkäistä työtä sekä parantaa alueellisen uutisliiketoiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta.

Neuvottelujen piirissä on noin 150 henkilöä Aamulehden toimituksessa, Satakunnan Kansan yhteistoimituksessa, muiden Sanoman paikallismedioiden toimituksissa sekä Helsingin Sanomien Tampereen-aluetoimituksessa. Neuvottelut saattavat alustavan arvion mukaan johtaa enimmillään 26 hengen irtisanomiseen tai työsuhteen ehtojen olennaiseen muutokseen. Brändien lakkauttamisia ei suunnitella.

Tarkoituksena kehittää sisältöä ja suunnittelua

Sanoman tiedotteen mukaan yt-neuvotteluiden tavoitteena on varmistaa lukijoille tärkeän paikallisen sisällön tuotanto ja säilyttää alueillaan näkyvät ja elinvoimaiset mediabrändit. Samalla halutaan hyödyntää yhteisen tekemisen tuomat edut uutistuotannon taustalla.

Sanoman suunnitelmana on korvata Lännen Median aiemmin tuottama sisältö Aamulehdessä ja Satakunnan Kansassa sisällöllä, joka on tuotettu Sanoman verkostossa, esimerkiksi STT:ssä ja Helsingin Sanomissa. Samaan aikaan suunnitellaan Pirkanmaan paikallismedian toimintamallin muutosta.

Pirkanmaan uuden toimintamallin tarkoitus on kehittää alueen mediabrändien sisältöyhteistyötä ja yhteistä suunnittelua. Tavoitteena on myös, että toimituksissa voidaan nykyistä paremmin keskittyä paikallisten asiakkaiden palvelemiseen digitaalisesti, kun painetut lehdet tuotetaan tehokkaammin.

Pirkanmaan uudelleen järjesteltävään kokonaisuuteen kuuluvat alustavan suunnitelman mukaan seuraavat brändit: Janakkalan Sanomat, Jämsän Seutu ja Vekkari, KMV-lehti, Nokian Uutiset, Suur-Keuruu, Tyrvään Sanomat ja Valkeakosken Sanomat.

Sanoma Media FInland osti Valkeakosken Sanomat vuonna 2020. Yhtiön tiedotteen mukaan yt-neuvotteluiden tavoitteena on varmistaa lukijoille tärkeän paikallisen sisällön tuotanto ja säilyttää alueillaan näkyvät ja elinvoimaiset mediabrändit. Kuvakaappaus Valkeakosken Sanomien verkkolehdestä.

Kaikki ratkaisut eivät ole helppoja

Aamulehden ydin on vastaavan päätoimittajan Jussi Tuulensuun mukaan oma, vahva ja pirkanmaalaista tilaajaa palveleva journalismi.

– Tämä ydin pysyy. Sitä ovat täydentäneet Lännen Median yleiset, kotimaan ja ulkomaan jutut. Nämä korvaamme Sanoman verkostossa tuotettavalla laadukkaalla ja luotettavalla journalismilla, josta valikoimme omalle, paikalliselle asiakkaallemme parhaiten sopivat jutut, Tuulensuu sanoo.

Paikallismediassa lukijoilleen läheiset ja aktiiviset mediabrändit jatkavat Tuulensuun mukaan paikkakunnillaan ja tekevät edelleen journalismia asiakkailleen merkityksellisimmistä, paikallisista aiheista. Muutoksilla on tarkoitus lisätä yhteistyötä tavoilla, jotka on jo Satakunnassa havaittu toimiviksi.

– Satakunnassa on sekä lukijoilta että tekijöiltä saatu hyviä kokemuksia siitä, miten yhdessä tekemällä voidaan vähentää pakollisten rutiinien kuormaa ja keskittyä tekemään journalismia asiakkaille, kertoo Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi.

– Journalistisen liiketoimintamme ja viime vuonna tehdyn aluemedioiden yrityskaupan tavoitteena on varmistaa elinvoimainen uutisjournalismi kaikille suomalaisille myös digitaalisella aikakaudella. Toiminnan kehittämiseksi pitkällä aikavälillä tehdään paljon työtä, eivätkä kaikki ratkaisut ole helppoja. Valitettavasti näillä suunnitelmilla voi olla vaikutuksia myös henkilöstöömme, sanoo Sanoma Media Finlandin Uutis- ja featuremedia -yksikön liiketoimintajohtaja Petteri Putkiranta.

Sanoma Media Finland osti vuonna 2020 Alma medialta Aamulehden, Satakunnan Kansan ja 13 paikallispienempää lehteä Pirkanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa.

Aivan aluksi totean, että en ole tuulivoiman kannattaja enkä vastustaja. Yksinkertaisesti en tiedä siitä tarpeeksi. Toiseksi: en edusta minkään puolueen tai ryhmän näkemyksiä. Näyttäisi siltä, että Akaan keskeisissä poliittisissa ryhmissä niin demareissa, kokoomuksessa kuin keskustassakin on erilaisia käsityksiä siitä, miten suhtautua osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtävillepanoon.

Sen sijaan arvostan sitä, että kunnallinen päätöksentekomenettely perustuu lakiin ja valtuuston päätökseen perustuvaan hallintosääntöön. Jos niistä lipsutaan, ollaan hakoteillä. Arvioni ei siis perustu siihen, onko tuulivoimakaava hyvä vai huono asia, vaan siihen, miten Akaan päätöksenteossa on menetelty.

Kunnallisessa päätöksenteossa on syytä erotella menettelytapasäännöt ja käsiteltävänä olevan asian asiasisältö. Toisin sanoen miten menetellään ja mikä taho päättää, edustavat menettelyllistä puolta ja sitten se, mikä kanta itse asiaan eli tässä asiassa tuulivoimakaavaan otetaan, on asiallista puolta.

Vuonna 2018 alkaneessa prosessissa on kysymys vasta menettelyllisistä asioista. Nyt vasta on osayleiskaavaluonnoksen valmisteluaineisto, joka pitäisi saattaa kuntalaisten arvioitavaksi. Nyt hallituksen äänestyksen jälkeen tekemä päätös estää sen, että kuntalaiset pääsisivät aidosti ottamaan kantaa osayleiskaavaehdotukseen. Nollatuulimyllykaava ei ole tuulimyllykaava. Sellaisen ehdotuksen nähtävillepanolle ei ole perusteita. Patissa ollaan.

Sekä kuntalaissa että hallintolainkäyttölaissa on selkeä säännös siitä, että valmistelusta ei saa erikseen valittaa. Valmisteluvirheisiin voi vedota sitten, kun asia on varsinaisesti ratkaistu.

Kaupunginhallitus on äänin 6-5 päättänyt Mervi Pulkkisen ehdotuksesta seuraavaa: kaupunginhallitus on toimivaltaisena viranomaisena käsitellyt 1.12.2020 asian, eikä päätöksestä ole valitettu, joten päätös on saanut lainvoiman.

Tämä ehdotus liittyy hallituksen joulukuun alun kokoukseen, jossa hallitus on päättänyt yleiskaavaehdotuksen nähtävillepanosta nollatuulivoimakaavaluonnoksena ja muusta.

Päätös on vähintään omituinen. Ensiksi: kaupunginhallitus ei ole tässä asiassa toimivaltainen muuttamaan kaavaluonnoksen valmisteluaineiston sisältöä. Se voi antaa kaupungin lausunnon nähtävillä olevasta luonnoksesta, jos niin viisaaksi näkee.

Toiseksi: Hallintopäätös tulee lainvoimaiseksi, kun siihen ei voida hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, esimerkiksi valittamalla. Kun kaupunginhallituksen joulukuun alussa tekemä päätöskin on vain osayleiskaavaluonnoksen valmistelua, siitä ei edellä sanotun kiellon perusteella voi valittaa, joten ei se voi tulla lainvoimaiseksikaan.

Demokratian ja kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta asia on erittäin ongelmallinen. Erityisesti kaava-asioissa kuntalaisten kuulemisella on pitkät perinteet ja lakisääteinen perusta.

Minusta olisi perusteltua peruuttaa lähtöruutuun, todeta kaupunginhallituksen päätös vaikutuksettomaksi ja laittaa valmisteluaineisto joko kaupunginhallituksen tai elinvoimalautakunnan toimesta nähtäväksi.

Sisältöpäätösten aika olisi sitten normaalissa kaavoitusprosessissa. Siihenkin kuluu aikaa kuukausia, ellei vuosia.

Timo Rajala

VT

Toijalan ja Akaan valtuuston puheenjohtaja 2005–2012

Tays Keskussairaalan syöpätautien osastolla (RS2) ja Tays Hatanpään neurologisella osastolla (HNE2) on todettu koronavirustapauksia. Koronatartunnat on todettu syöpätautien osastolla hoidetuilla kahdella potilaalla ja neljällä hoitohenkilökuntaan kuuluvalla työntekijällä. Hatanpään neurologisella kuntoutusosastolla tartunta on todettu kolmella potilaalla ja kolmella työntekijällä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessaan, että osastojen tartunnat kytkeytyvät toisiinsa. Kyseessä on todennäköisesti oireettomaan koronavirusinfektioon liittyvä tartuntaketju, jonka selvitystyö on kesken.

Tartuntojen takia osastoilla tehdään henkilökunnan ja potilaiden toistettuja koronavirusseulontoja. Näille osastoille ei oteta tällä hetkellä uusia potilaita vaan heidät hoidetaan muilla osastoilla.

Sairaanhoitopiirin mukaan sairaalahoitoa tarvitsevat koronavirustartunnan saaneet potilaat on siirretty hoitoon koronapotilaille tarkoitetuille kohorttiosastoille.

Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä on 26.1. antanut suosituksen, että abiturienttien penkkariajelut järjestetään vasta kirjoitusten jälkeen.

Akaan kaupunki kertoo tiedotteessaan, että Akaan valmiusjohtoryhmä on käsitellyt linjausta ja päättänyt noudattaa sitä.

– Penkkariajeluiden uuteen ajankohtaan palataan myöhemmin, tiedotteessa todetaan.

Lisäksi abiturienteille suositellaan omaehtoista karanteenia kaksi viikkoa ennen ensimmäistä ylioppilaskirjoituspäivää ja kirjoitusten ajan. Ohjeet omaehtoiseen karanteeniin löytyvät THL:n sivuilta.

Abit lähdössä penkkariajelulle helmikuussa 2020. Kuva: Tarja Antola

Futsal-Liigan ottelussa Akaa Futsal – FC Kemi lauantaina 23.1. on jälkikäteen ilmennyt altistumistilanne koronavirukselle. Oireeton henkilö on osallistunut Toijalan monitoimihallin ottelutapahtumaan ja saanut sittemmin positiivisen testituloksen.

Akaa Futsalin tiedotteen mukaan tartunnan saanut henkilö ei kuulu Akaa Futsalin joukkueeseen tai organisaatioon.

– Akaa Futsal on sitoutunut noudattamaan viranomaisvaatimuksia, ja seuran ottelutapahtumat järjestetään näiden vaatimusten sekä Palloliiton koronaohjeistusten mukaisesti. On huomioitavaa, että vain osa ottelutapahtumapaikalla olleista henkilöistä on altistunut koronavirukselle, seura kertoo.

Tiedotteen mukaan terveysviranomaiset ovat kontaktoineet kaikki altistuneet, ja heidät on asetettu karanteeniin. Muiden kyseisessä ottelutapahtumassa olleiden tartuntariski arvioidaan vähäiseksi, mutta heitä pyydetään tarkkailemaan terveydentilaansa ja hakeutumaan testaukseen, jos oireita ilmenee. Lisätietoa löytyy THL:n sivuilta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus

Henkilöt, jotka epäilevät altistusta omalla kohdallaan, mutta joihin kukaan ei ole ollut yhteydessä, voivat ottaa yhteyttä Akaan johtavaan ylilääkäriin Tiina Määttään puhelimitse numeroon 040 335 2422 tai sähköpostilla tiina.maatta@akaa.fi.

Pirkanmaan koronatilanteen päivittäinen vaihtelu on suurta, mutta tartuntojen määrä on vakiintunut melko korkealle tasolle. Koronarokotteen oli Pirkanmaalla saanut tiistaihin 26.1. mennessä noin 13 000 henkilöä.

Rokottaminen ei kunnissa etene aiemmin suunnitellussa aikataulussa ikäihmisiin koska rokotteiden saatavuudessa on viivettä.

Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä piti tiistain kokouksessaan nykyiset suositukset voimassa 8.2. asti. Rajoituksia ei ole mahdollista toistaiseksi vähentää valtioneuvoston maanantaina julkaisemien suositusten perusteella.

Lisäksi ohjausryhmä suositteli abiturienteille omaehtoista karanteenia 14 päivää ennen ensimmäistä ylioppilaskirjoituspäivää sekä kirjoitusten ajan.

– Tämä suositus on tarkoitettu vain abiturienttien omaksi parhaaksi, jotta jokainen pääsee varmasti kirjoittamaan suunnittelemansa aineet, eikä tarvitsisi kirjoituspäivän alla jännittää koronatestin tulosta. Aiemmin olemme jo suositelleet, että myös penkkariajelut järjestetään vasta kirjoitusten jälkeen, toteaa pandemiaohjausryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Juhani Sand.

Opiskelijoiden ketjusta yhteensä 21 tapausta

Viime viikolla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin 125 uutta koronatartuntaa. Tartunnan lähde saatiin selvitettyä 72 prosentissa tapauksista.

Perheiden sisältä saatiin 27 koronatartuntaa. Ulkomaisten opiskelijoiden ketjuun liittyi viime viikolla 21 tapausta. Suoraan ulkomailta tuli kuusi tapausta. Ravintolasta tai baarista tartunnan sai kahdeksan henkilöä neljästä eri baarista. Työpaikoilta tuli yhdeksän tartuntaa kuudesta eri työpaikasta. Kavereiden tapaamisesta tuli kuusi eri tapausta ja aikuisten harrastuksista kolme. Muut kaksi tartuntaa olivat yksittäisiä tapauksia.

Lähes puolet tartunnoista todettiin viime viikolla 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Viime viikon päätyttyä Pirkanmaalla oli karanteenissa 544 henkilöä.

Lue myös: 

Akaan lukion penkkariajelut siirtyvät pidettäväksi myöhemmin keväällä

Akaan Seutu kerää akaalaisten parhaita kysymyksiä kuntavaaliehdokkaille. Lähetä oma kysymyksesi osallistumalla kyselyyn tästä linkistä, sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi tai kirjeenä osoitteella PL 60, 37801 Akaa ja kysymyksesi saattaa päästä mukaan Akaan Seudun vaalikoneeseen.

Tähän mennessä lukijamme ovat halunneet esittää ehdokkaille muun muassa seuraavat kysymykset:

”Pitäisikö valtuutettujen lukumäärää lisätä vai vähentää?”

”Pyritkö johonkin tiettyyn toimielimeen, esimerkiksi kaupunginhallitukseen tai lautakuntaan jäseneksi tai puheenjohtajaksi?”

”Miten kehittäisit Kylmäkosken ja Viialan alueita, vai keskittäisitkö sinäkin kaikki kehittämistoimet ainoastaan Toijalan alueelle?”

”Minkä yhden asian muuttaisit Akaan palveluverkossa, jos talousvaikutuksia ei tarvitsisi huomioida?”

”Miten suhtaudut kuntalaisten osallistamiseen kunnan päätöksenteossa?”

”Aiotko seisoa aatteidesi takana, vaikka se vaikeuttaisi päätöksentekoa?”

”Miten osaltasi vaikutat siihen, että paikallispolitiikasta puretaan Viiala, Toijala, Kylmäkoski -ajattelu ja aletaan rakentaa yhtenäistä Akaata?”

”Kantasi Karhunrahkan tuulivoimaloihin, kyllä vai ei.”

”Onko nykyinen luottamushenkilöorganisaatio paras mahdollinen?”

Akaan Seutu pyysi kuvia lumiukoista ja muista lumirakennelmista.  Tekijät tarttuivat haasteeseen ja lähettivät kuvia hauskoista, hienoista ja taidokkaista teoksistaan. Kuvia voi lähettää edelleen sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi.

Talviset terveiset Nahkalinnan päiväkodista!

Paula ja Eeli Adekanye tekivät lumiukon mummulassa.

Isän ja tyttärien lumiveistoskokoelma. Alun perin tuotos oli kokonainen kylpyhuone: wc-pönttö, lavuaari ja suihku sekä aiemmin tehty lumiukko vessapaperitelineenä. Plussakelit romahduttivat suihkun ja osan ukosta, mutta massiivinen pytty säilyi ehjänä (kuva alla)

.

Terttu Laitisen lumilyhty.

Miron ja Hannan 190-senttinen jättilumiukko.

Aulikki Lindfors Viialasta lähetti kuvan lumiotuksestaan Viiksivallusta.

Soile Jussilan Lumi-Lady.

Lumitaidetta Maarika Vilppulan pihasta Toijalassa. Ensin oli Kaunotar ja Kulkuri, ja kun ne sulivat, syntyi tilalle kala (kuva alla).

Valtaistuimen rakensivat Erkki Brotkin (vas.), Pihla Virtala ja Jere Virtala.

Pihla Virtala valtaistuimella.

Sulo Hakkarainen ja Pihla Virtala lumimarsun selässä.

Jere Virtala ja lumimarsu.

Sulo Hakkarainen, Pihla Virtala ja lumiukot.

Pihla Virtala ja Hulk.

U & M Grönroosin lumiteokset.

Jessica Sakala teki Jaska Jokusen Ressu-koiran.

Mummi ja pappa on taiteiltu isovanhempien iloksi.

Lumiukon Sotkialla tekivät 25.1. Juha, 62, ja Aija, 65.

Tiistaina 27. tammikuuta

Matti Pitkäsen ylivoimaa

SVUL:n Hämeen piirin hiihtomestaruuskilpailut hiihdettiin viikonvaihteessa Nahkialan maastossa Toijalassa melko vaikeissa keliolosuhteissa. Kisoissa olivat mukana piirin parhaat hiihtäjät lukuunottamatta Hilkka Riihivuorta ja Kari Ristasta, jotka olivat kilpailemassa Euroopassa.
Avauspäivän henkilökohtaisissa kilpailuissa Ikaalisten Urheilijoiden Matti Pitkänen ei tuottanut pettymystä voittamalla ylivoimaisesti piirin mestaruuden 30 kilometrillä. Hakan Jarmo Kopra hävisi Pitkäselle yli kaksi minuuttia. Lauantain suurin yllättäjä oli Tampereen Poliisiurheilijoiden Antero Harjuntausta, joka otti ensimmäisen sijan 15 kilometrillä.
Toijalan Vauhdin hiihtäjistä Marja-Liisa Vähä-Ypyä selvitti itsensä hienosti viidenneksi naisten 10 kilometrin matkalla. Seppo Hänninen sijoittui poikien 18 vuotta 10 kilometrillä kahdeksanneksi, samoin kahdeksanneksi sijoittui miesten yleisellä 15 kilometrillä Vauhdin Jouko Bister.

Mopoilija törmäsi autoon

Vanhemmanpuoleinen mopoilija törmäsi auton kylkeen Kivisillan läheisyydessä Toijalassa eilen aamupäivällä. Mopoilija oli tulossa Lontilan suunnasta ja törmäsi Kurisjärventietä yläasteen suuntaan menevän valkoisen henkilöauton kylkeen. Mopomies kertoi kyllä katsoneensa kumpaankin suuntaan ennen tien ylitykseen lähtöä, mutta valkoinen auto ilmeisesti ”hukkui” lumen valkoisuuteen.
Mopoilija selvisi solisluun murtumalla, vaikka kolari pahalta näyttikin, autoilija sai viillon korvalehteensä rikkoutuneesta sivuikkunasta. Auton kylki vaurioitui melko pahoin ja mopo meni käyttökelvottomaksi.

”Vatsatautinen” tyhjensi käsilaukun

Varsin röyhkeä näpistys sattui lauantaiaamuna Valinta-Lehtosella Toijalassa. Toistaiseksi tunnistamaton mieshenkilö tunkeutui kaupan sosiaalitiloihin lukitsemattoman takaoven kautta ja vei siellä olleesta käsilaukusta pienehkön summan rahaa.
Kauppias Rauha Lehtonen yllätti miehen itse teosta mennessään pesemään käsiään.
– Sain melkein miehen syliini ovella ja kun kysyin mitä hän teki tiloissamme, mies selitti, että hänellä on vatsatauti ja hän poikkesi vessaan. En ehtinyt muuta, kun mies jo luikahti karkuun samaa tietä kuin tulikin. Välittömästi huomasimme, että käsilaukulla oli käyty ja rahapussi tyhjennetty. Olisi siellä kyllä vessassa paperiakin ollut, ettei olisi tarvinnut seteleitä käyttää.
– En ollut miestä aiemmin nähnyt, mutta tunnistan kyllä varmasti, jos toisen kerran näen, sanoo Rauha Lehtonen.

Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen Pihabongaus-tapahtuman ensi viikonloppuna 30.–31.1. Suomen suurimmassa luontotapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.

Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman tarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja ja lähiluontoa.

Koululuokat ovat voineet osallistua Pihabongaukseen maanantaista lähtien. Viime talvena Pihabongaukseen osallistui yli 21 000 ihmistä lähes 14 000 paikalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 500 000 lintuyksilöstä.

Pihabongaukseen ilmoitettuja havaintoja voi seurata päivittyvillä verkkosivuilla.

BirdLife Suomen mukaan pihabongauksen tulokset kertovat talvisesta linnustostamme ja sen muutoksista.

– Jo 16. kertaa järjestettävän Pihabongauksen tuloksissa näkyvät esimerkiksi jo uhanalaisiksi luokiteltujen varpusen ja hömötiaisen väheneminen sekä mustarastaan runsastuminen, BirdLife kertoo.

Punatulkku. Kuva: Petri Vainio.