Lähijunissakin voi pian joutua pulittamaan 80 euroa pummilla matkustamisesta. Kuva: Mikko Peltoniemi.

VR:n lähijunissa otetaan helmikuun alussa myös Pirkanmaalla käyttöön valvontamaksu, joka voidaan määrätä ilman voimassa olevaa junalippua matkustavalle. Valvontamaksun määräämisestä huolehtivat VR:n lähiliikennekonduktöörit lippujen katsomisen yhteydessä.

Maksun suuruus on 80 euroa.

Valvontamaksun määrääminen perustuu VR:n matkustusehtoihin, joihin kuuluu asianmukaisen matkalipun ostaminen.

Tähänkin saakka lähiliikennekonduktöörit ovat tarkastaneet matkustusoikeuden katsomalla matkaliput, mutta liputonta matkustajaa on neuvottu lipun ostamisessa ja tarvittaessa ohjattu pois junasta.

– Haluamme huolehtia, että liputta matkustaminen edelleen vähenee, ja myös asiakkaamme ovat toivoneet meiltä tarkempaa matkustusoikeuden valvontaa. Uudesta toimintamallista hyötyvät kaikki lipun ostaneet, kertoo VR:n lähiliikennejohtaja Anu Punola.

– Asiakkaan suuntaanhan mikään ei muutu, sillä voimassa oleva matkalippu ja mahdollisiin alennuksiin oikeuttavat todistukset tulee olla aina mukana junalla matkustettaessa. Mikäli matkustajalla ei ole mukana voimassa olevaa lippua, voidaan hänelle silloin jatkossa määrätä valvontamaksu.

Valvontamaksun saanut henkilö voi jatkaa junamatkaansa ostamalla matkalipun. Muussa tapauksessa hänet voidaan ohjata pois junasta. Lipun ostaminen ei kuitenkaan peruuta valvontamaksua.

– Henkilökuntamme huomioi kuitenkin aina kokonaistilanteen, eli esimerkiksi asiakkaan iän, kunnon ja muut olosuhteet. Konduktöörimme ovat asiakaspalvelun ammattilaisia ja junasta pois ohjaamisessa käytetään aina tilannekohtaista harkintaa, Punola sanoo.

Junalipun voi ostaa VR Matkalla -mobiilisovelluksesta, VR:n lippuautomaateista ja verkkokaupasta sekä asemien lipunmyyntipisteistä ja kaikista Suomen R-kioskeista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n koronakarttaan on Akaaseen merkitty parin viime päivän aikana kaksi uutta koronavirustartuntaa. Akaassa on tähän mennessä todettu epidemian aikana yhteensä 18 koronatapausta.

Ensimmäinen varmistettu koronatartunta todettiin Akaan ja Urjalan muodostamalla yhteistoiminta-alueella maaliskuun lopulla 2020.

Akaa nousi THL:n koronakartalle lokakuussa 2020, kun tartuntoja oli todettu viisi.

Lue myös:

Yli 80-vuotiaiden koronarokotukset käynnistyvät Akaassa ja Urjalassa – Varauksia toivotaan sähköisen asioinnin kautta

Koronarokotusten aloittaminen vie henkilökunnan aikaa – Muutoksia neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon toiminnassa

Vuoden 2020 alkuperäisten valtionosuuspäätösten mukaan Akaan kaupungin valtionosuudet olisivat olleet 30 991 822 euroa. Päätökseen tehtiin kuitenkin muutoksia toukokuussa, elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa niin, että lopulta valtionosuuksia ropisi Akaalle yhteensä 35 679 095 euroa.

Muutospäätösten sekä joulukuun tarkistuksen jälkeen Akaan kaupungin valtionosuudet muodostuvat kunnan peruspalvelujen verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen sisältävästä valtionosuudesta 31 697 922 euroa, kotikuntakorvaustuloista 153 676 euroa sekä veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvauksesta ja veronlykkäysten korvauksesta 7 633 778 euroa.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus -2 652 903 euroa sekä kotikuntakorvausmenot -1 153 378 euroa huomioiden maksettavaksi valtionosuusrahoitukseksi vuodelta 2020 muodostuu yhteensä 35 679 095 euroa.

Kaupunginjohtaja esittää 19. tammikuuta kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se päättää merkitä tiedoksi ja hyväksyä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun rahoituksen tarkistuksen 2020.

Akaan kaupungin kyvystä vastata kuntalaisille kuuluvista palveluista on syystäkin oltu pidemmän aikaa huolestuneita. Rahat eivät tunnu riittävän, ja keinoksi on ehdotettu monenlaisia keinoja ,alkaen leikkauksista ja palveluiden karsimisesta veronkorotuksiin.

Viimeisimpänä on otettu käyttöön tällainen pöljän pojan talousoppi, myydään omaisuutta ja odotetaan että ajat paranevat, ja sen myötä huolet kaikkoavat kuin hanget keväällä.

Tällainen pakkasella housuun laskemisen ihanuus muuttuu kyllä melko pian sananmukaisesti jäätäväksi todellisuudeksi.

Jos todella haluamme saada kuntatalouden pysyvästi kestävälle pohjalle, niin keinoja lienee kolme.

Ensimmäinen, ja epävarmin lopputuloksen suhteen, on kaupungin menojen leikkaaminen ja tulojen kasvattaminen. Leikkaamisen linja on kaikkein tuhoisin, sillä leikkaukset kohdistuisivat pääosin sellaisiin ryhmiin joilta on jo otettu, eikä liikkumavaraa alaspäin ole, ja se taas johtaa ilmiöön jota voidaan kutsua ”harakka tervatulla katolla”. Kun jostain otetaan pois, niin nokka kyllä irtoaa ja voidaan nauraa onnistumista, mutta melko pian joudutaan toteamaan että pyrstö onkin kiinni, eli ongelmat ovat siirtyneet toisaalle.

Velan ottaminen käyttökulujen paikkaamiseen on yhtä arveluttava keino, joskin nykyisessä maailmantalouden tilanteessa mielenkiintoinen vaihtoehto. Tässähän voisi koettaa ”meidän jälkeemme vedenpaisumus” taktiikkaa, sillä nykyinen rahan painamiseen perustuva hyvinvointi on luonut näennäisen ikiliikkujan, jossa on vain voittajia.

Keskuspankit painavat rahaa, jota jaetaan surutta markkinoille, josta se hakeutuu pörsseihin ja luo tyhjän päällä olevaa varallisuutta, Pelkään pahoin, että tällä tiellä tulee ennen pitkää susi vastaan, ja meidät perii hukka. Siis, jos on todellista hurjapäisyyttä, niin rahaa maailmalta vain, ja odotellaan kun kaikki romahtaa, ei silloin olla sen kummemmassa asemassa kukaan.

En kuitenkaan suosittele.

Olen melko skeptinen tulojen lisäämisen suhteen päättäjien toimesta, viimeisimpänä surullisena esimerkkinä on merkittävän veronmaksajan, tuulivoimayhtiön, tulon estämisyritys, joka perustui vain omien ja lähipiirin intresseihin, eikä niinkään tutkittuun tietoon.

Viimeiseksi keinoksi jääkin verotuksen tarkastelu. Tiedän ettei verojen hyvää tekevästä vaikutuksesta olla aivan samaa mieltä, ja varsinkin oikeiston suunnalla ne tuntuvat olevan suoranainen kirous, jonka poistaminen olisi lääke, niin taantumassa kuin noususuhdanteessa.

Tarkastellaanpa hiukan tätä verenimemisen välinettä tavallisen kuntalaisen kannalta. Usein kuulee kuinka kauhean korkea onkaan Akaan veroprosentti, ja tätä kuvaa edellä mainitut ryhmät koettavat vahvistaa, joskin väärin argumentein.

Todellinen veroaste kuntalaiselle, eli efektiivinen kuntavero, on aivan jotakin muuta kuin ilmoitettu kuntaveroprosentti 22,25. Otetaanpa esimerkkejä:

Kaupungin nykyinen keskimääräinen efektiivinen kuntaveroaste on 15,30 %

Akaan mediaanitulossa, noin 25 000 € vuodessa, se on 12,87 % 100 000 € vuodessa tienaavalle todellinen veroaste on 20,01, eli ei siinäkään tuloryhmässä lähelläkään 22,25 %

Itselläni, joka kuulun EK:n tulovertailussa parempaan keskituloluokkaan, se on 18,46%, jonka maksan kyllä mielelläni.

Tätä taustaa vasten voidaan arvioida veronkorotusten olevan yksi varteenotettavimmista keinoista parantaa kaupungin taloustilannetta ja säilyttää sekä palauttaa kuntalaisille kuuluvat palvelut.

En malta olla palaamatta siihen, miten kuntaveroa kukin maksaa. Laitan tähän listan viiden eniten tienaavan Akaalaisen tulot, ja heidän efektiivisen kuntaveroprosenttinsa

1. tulot 221 087 euroa vuodessa, kuntavero 0%
2. tulot 208 0513 euroa vuodessa, kuntavero 0%
3. tulot 128 831 euroa vuodessa, kuntavero 0%
4. tulot 123 460 euroa vuodessa, kuntavero 7,3%
5. tulot 100 284 euroa vuodessa, kuntavero 9,1%

Niin ettei sielläkään suurta pelkoa tarvitse tuntea!

Arto Koskinen

Kuntavaaliehdokas (vas)

Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion tuleva sijainti on yksi asia, joka kouluverkkouudistuksella ratkaistaan. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan kaupunki valmistelee Toijalan taajaman kouluverkkouudistusta. Hankkeeseen liittyen kaupunki järjestää akaalaisille kuulemistilaisuuden suorana nettilähetyksenä keskiviikkona 3. helmikuuta kello 18 alkaen.

Kuntalaiset voivat esittää hankkeeseen liittyviä kysymyksiä lähetyksen aikana. Kysymyksiä voi myös lähettää etukäteen sähköpostilla osoitteeseen akaan.kaupunki@akaa.fi . Viestin otsikkokenttään tulee kirjoittaa ”Kysymys Toijalan kouluverkkouudistuksesta”.

Linkki lähetykseen julkaistaan vähän ennen tilaisuuden alkamista Akaan kaupungin nettisivuilla www.akaa.fi/toijalankouluverkko. Samassa osoitteessa julkaistaan etukäteen suunnittelun tausta-aineisto, johon kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua hyvissä ajoin.

Tilaisuuden alussa käydään läpi yleiset ohjeet, joilla varmistamme asukkaiden kuulemisen tilaisuuden aikana.

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus: vs. sivistysjohtaja Virve Jämsén

18.05 Toijalan kouluverkkoratkaisun vaihtoehtojen yleisesittely: TkT, DI, RAP, partner Matti Sivunen, Boost Brothers Oy

18.20 Tonttivaihtoehtojen yleisesittely: va. kaupunkikehitysjohtaja Jari Jokinen

18.30 Keskustelua

19.25 Tilaisuuden päätössanat: kaupunginjohtaja Antti Peltola

Kansalliskirjasto on laajentanut digitoitujen lehtien tarjontaa. Käytössä ovat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Palvelusta löytyy myös Akaan Seudun varhaisen edeltäjän Toijalan Sanomien numerot vuosilta 1916–1939. Lehdet löydät valitsemalla digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa ylävalikosta Lehdet ja kirjoittamalla hakukenttään Toijalan Sanomat.

Paikallislehteä on tehty Akaassa siis lähes 115 vuotta. Toijalan Sanomien näytenumero ilmestyi 9. joulukuuta 1916, ja säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä 6.1.1917. Lehden ensimmäinen päätoimittaja oli opettaja Vilho Havia.

Kansalliskirjasto kertoo tiedotteessaan, että digitoitujen lehtien tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.

Toijalan Sanomien näytenumeron etusivu 9.12.2016. Lähde: Toijalan Sanomat, 09.12.1916, nro Näytenumero, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1318815?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vuoden 1939 viimeinen lehti. Lähde: Toijalan Sanomat, 30.12.1939, nro 52, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2101450?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Akaan kaupungintalossa Toijalassa on sisäilmaongelmia, jonka johdosta virastotalossa työskentelevät kaupugin työntekijät on sijoitettu työskentelemään joko vuokratiloihin tai toisiin omiin kiinteistöihin, jotkut viranhaltijat työskentelevät etänä.

Muistaakseni valtuusto teki päätöksen, että kaupungintaloa ei enemmälti remontoida. Nyt kun vanhainkoti Mäntymäkeä kiireellä tyhjennetään vanhuksista, voisi tyhjiksi jäävät tilat ottaa käyttöön kaupungin virastotiloina. Kiinteistössä löytyisi toimitilat monelle toimijalle, vaikka toimitilassa ei olisi omaa wc:tä ei suihkua. Jos tulisi tilanne, että Mäntymäen tilat eivät olisi riittävät, niin löytyisihän lisätiloja Viiala-talosta, entisestä kunnantalosta.

Jos vanhainkoti ei kelpaa niin sanotuiksi väistötiloiksi, voisi toisena vaihtoehtona ottaa tilat kehitysvammakeskuksen käyttöön. Tiloista löytyisi erilaisia tilaratkaisuja monimuotoisiin toimintoihin, jopa asumismahdollisuus kehitysvammaisille.

Kolmas vaihtoehto tyhjiksi jääville tiloille olisi museokäyttö tai kulttuuritila.

Matti Humaloja

Suomen Painiliiton entinen tuomari

ei kuntavaaliehdokas (vas)

Joitakin vuosia sitten ollessani Itä-Siperiassa löysin itseni toisen ulkomaalaisen kristityn opiskelijan kanssa selvittämässä silloin varsin heikolla kielitaidolla, mitä armo on. Keskustelu oppitunnilla oli alkanut siitä, ketä pyhimykset ovat ja lopulta päädyimme keskustelemaan siitä, kuinka uskoimme, että ihmisellä on pääsy Jumalan yhteyteen, koska Jeesus on sovittanut meille kuuluvan rangaistuksen synneistä kuolemalla ristillä.

Pelastuksessa ei siis ole kyse meidän tekemisistämme ja onnistumisista. Hyviä ja pahoja tekoja ei siis laiteta vaakakuppeihin ja katsota, kumpi puoli painaa enemmän.

Tuolla venäjän kielen oppitunnilla olimme aivan kristinuskon sanoman ytimessä, saman aiheen äärellä kuin ensi sunnuntaina jumalanpalveluksissa ollaan. Aiheena sunnuntaina nimittäin on ansaitsematon armo. Tuo taannoin käyty keskustelu on painunut pysyvästi mieleen ja niin on opettajan ilmekin. Kai hän ajatteli, että nämä kristityt ovat kyllä aivan vinksahtanutta porukkaa.

Myöhemmin sain kuulla, että hän oli kertonut tästä tapauksesta eteenpäinkin: ”Et kyllä usko, mitä nämä kaksi kristittyä uskovat”. Vain saadakseen vastauksena pariinkin otteeseen: ”No, noinhan minäkin uskon.” Niin vallankumouksellinen ja hämmästyttävä on se sanoma, että me emme voi pelastaa itseämme tai raivata tietä Jumalan luokse, mutta Jumala itse on sen tien avannut, hän etsii ihmistä ja hän pelastaa.

Ihmisen, joka kuulee tämän ensimmäisen kerran, voi tosiaan olla vaikea sitä edes käsittää. Ja onko se ihmekään, kun minullekin, joka olen sen kuullut tai lukenut varmasti satoja kertoja, se voi olla vaikea käsittää. Kuinka helposti sitä aivan huomaamatta alkaa keskittyä siihen, mitä itse voin tehdä tai kuinka seurata Jeesuksen esimerkkiä.

Ei Jeesuksen esimerkistä ammentaminen huono asia tietenkään ole. Ei ainakaan silloin, kun se nousee kiitollisuudesta Jumalaa kohtaan. Mutta jos hiki hatussa ahkeroimme hyviä tekoja täyttääksemme jonkin mitan tai ansaitaksemme Jumalalta jonkin erityisen siunauksen, me vain väsytämme itsemme, ja tekemisemme jää silti vajaaksi. Tekemisellämme emme siis voi ansaita mitään lisää siihen, mitä olemme jo kasteessa saaneet Jumalan lahjana.

Jumalan armoahan ei tosiaankaan ansaita, sen on 100-prosenttisesti lahjaa. Itselleni on tästä muistutuksena Jukka Kääriäisen, Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologin muotoilu asiasta: ”Jeesus on meille ensisijaisesti lahja.”

Mikä lepo ja vapaus tuohon lauseeseen sisältyykään. Roomalaiskirjeessä sanotaan ”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.” (Room. 9:16) Jeesus on ensisijaisesti meille lahja. Vasta sitten hän voi olla meille esimerkki. Jumalan armon sanoma on niin huikea, että se ei vain hämmennä ensi kertaa sen kuulevaa, se on myös innoittanut virsirunoilijaa kirjoittamaan ”On armo suuri ihmeinen” ja sen sanoman edessä myös itse ihmeissäni ja kiitollisena olen. Ja se armo riittää, kuten Jumala Sanassaan vakuuttaa: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”. (1. Kor. 12:9)

Eeria Suontausta

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan diakoni

Umpeenkasvava perinnemaisema kaipaa alkukunnostusta ja hoitoa säilyäkseen. Kuva Suvi Järvenpää.

Perinnemaisemat, kuten niityt, kedot, haat, ranta- ja metsälaitumet kaipaavat hoitoa, jotta ne ja niiden monimuotoinen, mutta uhanalainen lajisto säilyy. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää sellaisia asiasta kiinnostuneita yrityksiä, yhdistyksiä ja talkooporukoita ilmoittautumaan, jotka voisivat toteuttaa perinnemaisemakunnostusta ja -hoitoa Pirkanmaalla etenkin vuosina 2021–2022. Hoito- ja kunnostustöiden toteutuksesta maksetaan palkkiot.

Kunnostustöihin kaivataan tekijöitä muun muassa raivauksiin ja puiden kaatoihin, niittoihin kuivalle maalle ja rannoille sekä niitto-, raivaus- ja hakkuujätteen keräämiseen ja kuljettamiseen.

Hoitotöihin kaivataan lisäksi laiduntajia kuten lampaita, lehmiä, hevosia, alpakoita sekä työntekijöitä käsin ja koneellisesti tehtäviin niittoihin. Myös liikutettavia lammaskatraita paimenkoirineen pienille kohteille etsitään. Tehtävät työt ovat lähes yhtä monimuotoisia kuin niittyjen lajisto, joten älä epäröi ilmoittaa erikoisemmastakaan luonnonhoitoon liittyvästä työtavasta!

Kerro hiomattomista helmistä

Pirkanmaalla on myös kunnostusta kaipaavia perinnemaisemia, joista ELY-keskus ei vielä tiedä. Jos tällainen hiomaton helmi on tiedossasi, kerro ELY-keskuksella siitäkin. Arvokkaimmille perinneympäristöille pyritään järjestämään kunnostus Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta, tietysti maanomistajan luvalla.

Perinnemaisemien kunnostus ja hoito on osa ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa, jossa on mukana myös Pirkanmaan ELY-keskus. Hoitotyöt tehdään pääasiassa Helmi-ohjelmassa valmistuvien suunnitelmien mukaisesti. ELY-keskus toivo kiinnostuneiden lisäävän tiedon tarjoamastaan työpanoksesta tai eläimistä ensisijaisesti Laidunpankkiin, jolloin tiedot ovat kootusti ja valtakunnallisesti saatavilla. Pirkanmaan ELY-keskukseen voi ottaa yhteyttä myös suoraan puhelimitse tai sähköpostilla joko projektisuunnittelija Suvi Järvenpäähän, p. 0295 036 379, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi tai ympäristöasiantuntija Tiina Schultziin, p. 0295 036 382, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi.

Marraskuun 2020 kokouksessaan Akaan valtuusto käsitteli muun muassa vesiasioita. Kuvakaappaus Mikko Peltoniemi.

Akaan valtuuston kokous keskiviikolta 27. tammikuuta on peruttu. Kaupunginhallituksesta siirtyvät asiat on siirretty valtuuston seuraavaan kokoukseen, joka pidetään 17. helmikuuta kello 18.

Kaupungin vs. hallintopäällikkö Maija Sieppi kertoo, että valtuuston kokous siirrettiin, koska esityslistalla oli vain kolme kiireetöntä asiaa: Monetra Oulu Oy:n osakkeen hankkiminen/tulkkaus- ja käännöspalvelut, hallintopäällikön virkanimikkeen muuttaminen hallintojohtajan nimikkeeksi ja edesmenneen valtuutetun Timo Saarisen tehtävän päättymisen toteaminen ja uuden henkilön valinta luottamustehtäviin.

Akaan Seutu julkaisee lumiukkojen, lumilinnojen ja muiden lumirakennelmien kuvia nettisivuillaan ja painetussa lehdessä. Ota kuva työstäsi ja lähetä se meille sähköpostilla osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi. Muista liittää mukaan myös tekijöiden nimet. Kuvia lähettäneiden kesken arvomme pieniä palkintoja.

Ota kuva lumiukostasi tai -lumilinnastasi ja lähetä se osoitteeseen toimitus@akaanseutu.fi. Akaan Seutu julkaisee kuvia nettisivuillaan ja painetussa lehdessä.

Akaan liian korkea kunnallisveroprosentti (22.25 %) olisi saatava lasku-uralle. Se ei onnistu säästämisellä vaan Akaan kasvun kautta eli hankkimalla kaupunkiin lisää veronmaksajia. Uusien asukkaiden lisäksi tarvitaan myös yhteisöveronmaksajia eli kehittyviä yrityksiä, jotka tuovat kuntaan myös työtä. Akaan yritysten maksama yhteisövero on 92 €/ asukas, mikä on alhainen verrattuna mm. Tampereeseen (312 €/ asukas), Lempäälään (164 €/ asukas) ja Valkeakoskeen (200 €/ asukas). Yhteisöverokertymä ei nouse ilman uusia ja kehittyviä yrityksiä eli on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon kunnat käyttävät rahaa elinkeinoelämän edistämiseen. Tampere käyttää siihen 107 € / asukas, Lempäälä 41 € / asukas ja Valkeakoski 37 € / asukas. Niissä kunnallisveroprosentti on alhaisempi kuin Akaassa, mikä käyttää elinkeinoelämän edistämiseen vähiten eli 23 € / asukas.

Jouni Koski

FT, KTM

Kuntavaaliehdokas (kok)

Balettia harrastava Vilho Erävesi tähtää ammattitanssijaksi. Kuvat: Tarja Antola

Vilho Erävesi saapuu haastatteluun takanaan kolme tuntia tanssitreeniä Pirkanmaan Tanssiopistossa Lempäälän Ideaparkissa. Iltapäivän ja alkuillan ovat täyttäneet baletin yksityis- ja ryhmätunnit sekä jazztanssi.

– Tuntuu väsyneeltä ja inspiroituneelta. Tänään oli kertausta, kun oli eka kerta pitkään aikaan, Vilho kertoo.

Harva muistelee lämmöllä koronan sotkemaa viime vuotta, mutta Vilhon mielestä se oli paras vuosi ikinä.

– Se oli hullu vuosi, jolloin tapahtui kauheasti, Vilho kuvailee.

Jouluaattona suorassa lähetyksessä

Viialassa asuva 13-vuotias akaalainen valittiin viime vuonna Suomen kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen valtakunnalliseen baletin erikoiskoulutukseen harrastettuaan balettia vasta vuoden verran.

Suuremman yleisön tietoisuuteen Vilho tuli kerrottuaan balettiharrastuksestaan ja sen takia kokemastaan kiusaamisesta lokakuussa Aamulehdessä. Vilho tanssi myös räppäri Max Volan koulukiusaamista vastustavalla musiikkivideolla Hyeenat syö kyyneleitä sekä Joulupukin Kuuman linjan suorassa tv-lähetyksessä jouluaattona Ylellä.

Balettipedagogi Outi Vilonen opastaa tekemään liikkeet oikein.

Erikoiskoulutukseen vuoden kokemuksella

Balettiopiston erikoiskoulutukseen Vilho haki balettiopettajansa Outi Vilosen kannustamana.

– Muut olivat treenanneet tosi monta vuotta, mutta minä menin kokeisiin vuoden taidoilla ja pääsin sisään. Se hämmästyttää vieläkin, Vilho myöntää.

Erikoiskoulutus on tarkoitettu muualla kuin pääkaupunkiseudulla asuville, lahjakkaille baletin harrastajille. Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin yhteydessä syyskuussa järjestetyssä valintakokeessa Vilho oli ainoa poika ikäryhmänsä hakijajoukossa. Valinnan lisäksi palautteena oli kehotus venytellä.

– Se on mun pahin vihollinen, Vilho tuumaa.

Koronan takia erikoiskoulutus on toteutettu etäopetuksena. Vuoden aikana opetusta on neljässä jaksossa, ja baletin ohella siihen on kuulunut tähän mennessä myös pilatesta, kehonhuoltoa, flamencoa ja varvastekniikkaa, joka on Vilholle uutta.

– Ihan hyvin sen teen, mutta eka kerta varvastekniikkaa oli aika outoa, Vilho kertoo.

Vilhon esikuva baletissa on venäläinen Daniil Simkin.

Helsinkiin, Ruotsiin tai Lontooseen

Pirkanmaan Tanssiopistossa Vilho harrastaa balettia viikottain kahdessa eri tasoryhmässä, käy baletin yksityistunneilla sekä tanssii jazztanssia ja street jazzia. Tällä hetkellä ykkösenä on baletti.

– Se on niin rauhallinen ja vaikea laji, Vilho perustelee.

Haaveena on päästä ammattitanssijaksi Suomen kansallisbalettiin, Tukholman kuninkaalliseen balettiin tai Lontooseen.

– Ruotsi on lähellä, ja sieltä saa maailman top-opetusta. Lontoo taas on paikka, johon olen halunnut pienestä asti, Vilho perustelee.

Vilhon äiti Mia Erävesi sanoo työstävänsä ajatusta, että poika muuttaisi peruskoulun jälkeen opiskelujen perässä pois kotoa.

– Hetki kerrallaan. Katsotaan, mitä Vilho itse haluaa. En tiedä, voinko olla toisen unelmien tiellä siinä kohtaa. Onneksi on vielä aikaa työstää ajatusta, Mia miettii.

Vilhon äiti Mia Erävesi kannustaa lapsiaan tekemään sitä, mitä he rakastavat.

Venäläinen balettitanssija esikuvana

Vaikka Vilhon tavoitteellinen tanssiharrastus on vielä nuori, lahjakkuus oli nähtävissä jo kaksivuotiaana, jollon hän opetteli Talent-ohjelmassa näkemänsä robottitanssin. Lavalla esiintymisiin tulee vielä lisäbuustia.

– Hauskaa tässä on se, että muuten hän ei tuo itseään esille ja on hyvinkin rauhallinen, Mia kertoo.

Haave tanssijan urasta syttyi 2019 Valkeakosken kesäteatterin Danny-musikaalissa, jossa Vilho näytteli nuorta Dannya ja tutustui ammattitanssijoihin. Baletti kolahti, kun Vilho näki venäläisen Daniil Simkinin tanssivan Tampere-talon kansainvälisessä balettigaalassa. Simkin, 33, on nyt Vilhon esikuva.

Kiusaajien puolesta tuntuu pahalta

Aamulehden jutussa Vilho kertoi kokeensa kuittailua balettiharrastuksestaan muilta nuorilta ja jopa aikuisilta miehiltä, joita hän on kohdannut Ideaparkin liikuntatilojen pukuhuoneessa. Vilhon mukaan vinoilu on jutun jälkeen vähentynyt.

– Mutta kyllä sitä vieläkin on, mutta en välitä siitä. Se on niitten mielipide, enkä voi sitä muuttaa. Ei se mua loukkaa, mulla on omat tavoitteet, Vilho sanoo.

– Mutta varmaan olisi mukavampaa, jos sitä ei olisi, äiti Mia jatkaa.

Vilhon mielestä asialla ei ole edes väliä.

– Musta tuntuu pahalta niiden kiusaajien puolesta, koska ne ei anna toisten olla, mitä haluaa.

Vilhon mukaan kiusaaminen on lähinnä sanallista. Mia Erävesi muistaa myös toisenlaisia kokemuksia parin vuoden takaa Viialasta.

– Minulla ärsytyskynnys on ylittynyt ja kuppi mennyt nurin, kun on vedetty metalliscuuteilla nilkoille ja säärille. Olen sanonut, että sellaista ei tarvitse kestää.

Vilho käy balettitunneilla Pirkanmaan Tanssiopistossa. Outi Vilonen on yksi opiston opettajista.

Pienen paikan hyvät ja huonot puolet

Mian mielestä pienellä paikkakunnalla asumisessa on etunsa. Asioihin on helppo puuttua, kun ihmiset ovat tuttuja.

– Pienessä kylässä on tietynlaista yhteisöllisyyttä mutta erotut myös helpommin, jos olet erilainen. Jos oltaisiin Tampereella tai Helsingissä, olisi enemmän vertaisia, hän miettii.

Vilhon mielestä äidin arvio erilaisuudesta pitää paikkansa.

– Kyllä mä aika erilainen olen, kun en tykkää yhtään jääkiekosta enkä jalkapallosta ja olen tällainen tanssija.

Perheessä kannustetaan tekemään sitä, mitä rakastaa.

– Tykkään siitä, että joku uskaltaa olla erilainen. Se ei ole helpoin tie mutta palkitsee, koska itsemme kanssa täällä kuljemme. Vaikka olisi kiusaamista, ei kannata luovuttaa, Mia sanoo.

Vilhon mielestä viime vuosi oli hullu mutta paras vuosi ikinä.

Harrastukset vaativat valintoja

Tanssin lisäksi Vilho harrastaa näyttelemistä Suomen Teatteriopistossa, mutta musiikkiopiston opinnoista hän joutui luopumaan ajanpuutteen vuoksi.

– Vilholla on tosi monta juttua, jotka kiinnostavat ja joissa hän on hyvä. Silloin täytyy tehdä valintoja, Mia huomauttaa.

Kova motivaatio siivittää edistymistä asiassa kuin asiassa. Englanninkielisiä videoita katselemalla Vilho on oppinut englantia niin hyvin, että aikanaan eskariopettaja luuli Vilhon perhettä kaksikieliseksi. Kielet sujuvat myös koulussa, mutta Viialan yhtenäiskoulun seitsemäsluokkalaisen lempiaineita ovat musiikki, liikunta, fysiikka ja kotitalous. Vilhon bravuuri keittiössä on kasviskanapasta.

Viime aikoina Vilho on yllättänyt itsensäkin innostumalla luistelusta.

– Olen aina vihannut luistelua ja jääkiekkoa, mutta luistelusta tulikin kiva juttu, kun mun paras kaveri Roope kannusti ostamaan mailan, jotta voidaan mennä areenalle. Kavereiden kanssa on kiva luistella ja lyödä mailoilla, mutta vieläkin jääkiekko on mun inhokkilaji, Vilho toteaa.

Vilho on seitsemännellä luokalla Viialan yhtenäiskoulussa. Balettiin panostaminen tarkoittaa muuttoa pois kotoa yhdeksännen luokan jälkeen. Äiti Mia sanoo työstävänsä ajatusta.

Lue myös: 

Viialalainen tanssiva nuorukainen loistaa nuorena Dannyna

Vilho Erävesi räppää rohkeasti ja tekee omaa musiikkia – Spontaani rap-video saa suun hymyilemään ja jalan vipattamaan

Katso riemastuttava video: Vilho Erävesi tanssii sydämensä kyllyydestä – 12-vuotiaalta sujuu Danny-musikaalin tanssinumeron koreografia vaikka ilman musiikkia kotiterassilla!

Urpo Sivula onnistui hyvin Rovaniemellä. Ensi lauantaina mies pääsee testaamaan tehojaan VaLePan torjuntaa vastaan. Syksyllä Sastamalassa Sakari Mäkinen ja Mikko Karjarinta saivat hyvin vaimennettua hakkurin iskuja. Arkistokuva Harri Mattila

Akaa-Volleyn taival lentopallon Mestaruusliigassa jatkui lähes kahden kuukauden tauon jälkeen lauantaina Rovaniemellä. Sarjataulukossa kahdeksantena oleva Lakkapää.com laittoi nelossijaa pitävät akaalaiset todella tiukoille. Ottelu päättyi niukasti Akaan voittoon 2–3 (13–25, 17–25, 25–20, 25–15, 13–15).

Ottelun alku näytti siltä, että Akaa-Volleyn avauskuusikko Joni Mikkonen, Urpo Sivula, Mikko Kuusela, Eetu Pennanen, Markus Kaurto ja Aleksi Kaatrasalo hoitaa koko homman helposti kotiin. Kun miesten tukena lisäksi puolusti Voitto Köykkä, yksi valtakunnan parhaista liberoista, piste toisensa jälkeen ropisi Akaa-Volleyn pussiin.

Ensimmäisessä erässä etenkin Sivula oli vireessä. Hakkuri oli löytänyt hyvän rytmin passari Mikko Kuuselan kanssa ja takoi pisteitä toisensa perään. Myös puolustuspeli Akaa-Volleylla sujui hienosti. Usein moititaan etenkin pitkien keskitorjujien kankeutta, mutta Samuli Kaatrasalo esitti niin upean tiikeripuolustuksen, että tuokin myytti voidaan laittaa roskiin.

Kaatrasalo sai kunnian myös päättää ensimmäisen erän. Kokeneen pelimiehen kova leija jäi rovaniemeläisiltä nostamatta, ja ottelun ensimmäinen ässäsyöttö päätti taistelun.

Kuusela sai kehuja

Toisessa erässä Lakkapään vastaanotto parani huomattavasti. Passari Lasse Jäntti pääsi rakentamaan hyökkäyskuvioita monipuolisesti, ja kotijoukkue pysyi akaalaisten matkassa hieman paremmin.

Huomionarvoista kakkoserässä oli pelin kuuluttajan kehut Kuuselalle. Useaan kertaan todettiin Akaa-Volleyn syyskauden ykköspassari Markkus Keelin muutto Ranskaan ja Kuuselan mainio sisääntulo joukkueen avaukseen.

Kaksi ensimmäistä mentiin Akaa-Volleyn komennossa etenkin loistavasti sujuneen hyökkäyspelin ansiosta. Joukkue takoi pisteitä lähes virheettä ja peräti 70 prosentin tehokkuudella.

Ottelu kääntyi pitkän erätauon jälkeen

Lentopallo-otteluiden pitkällä erätauolla on omituinen taika. Kovin usein käy kuten Rovaniemellä. Kaksi ensimmäistä erää alakynnessä ollut joukkue tulee tuulispäänä ja vastustaja on ihmeissään.

– Lakkapää oli selkeästi päättänyt ottaa kovempia riskejä syöttöviivalla, ja lisäksi he hyökkäsivät viisaasti, arvioi Akaa-Volleyn apuvalmentaja Hasse Mattila pelin jälkeen.

Yhtenä ottelun käänteen tekijänä oli myös rovaniemeläisten Teemu Silventoisen loistava ilta. Liberon vastaanottoprosentti ottelussa oli peräti 79.

Akaa-Volley pelasi lähes koko ottelun aloitukseen marssineella miehityksellä.

– Neljännen erän lopussa kokeiltiin peliä kääntää myös pelaajavaihdoilla, mutta viidenteen erään palattiin alkuperäiseen kokonpanoon, kertasi Mattila ja kehui etenkin kokeneen Sivulan panosta ottelun ratkaisuhetkillä.

Viidettä erää joukkueet veivät piste pisteeltä lähes rinnakkain. Akaalaisten onneksi kaksi viimeistä pinnaa kirjattiin vierasjoukkueen sarakkeeseen.

Seuraavaksi Akaa-Volleylla on edessään historiallinen haaste. Seura on ensimmäistä kertaa mukana Suomen cupin neljän joukkueen finaaliturnauksessa. Ensi lauantain välierässä se kohtaa hallitsevan mestarin VaLePan. Ottelu alkaa kello 16, ja sitä voi seurata YLE Areenassa.

Juha Leinivaara.

Vuoden alkaessa teen pienen katsauksen taaksepäin. Sain viime vuonna eniten palautetta, kun kirjoitin pienistä ydinreaktoreista.

Nykyisiin isoihin voimaloihin verrattuna tarjolla on teknisesti yksinkertaisempia ja suhteutettuna edullisemmin rakennettuja ydinreaktoreita. Tällaiset reaktorit mahtuvat rekan kyytiin. Yleisesti niitä kutsutaan pieniksi modulaarisiksi reaktoreiksi. Jatkuvasti kehitystyön ja tutkimuksen kohteina olevat uudet reaktorit eivät ole vielä sarjatuotannossa missään. Tilanne muuttuu tänä vuonna.

Britannian energiantuotanto on lähivuosina muutosten kourissa. Edessä on energiavaje. Kuusi kuningaskunnan seitsemästä ydinreaktorista suljetaan vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävä 90-luvulla valmistunut reaktori suljetaan 2035. Nämä ydinvoimalat tuottavat tällä hetkellä yhteensä viidenneksen maan sähköstä. Teollisuuden sähköntarve ei tule vähentymään. Siksi korvaajien löytämiselle tulee kiire.

Rolls-Royce sai tilauksen uusien voimaloiden rakentamisesta. Ensimmäinen tilaus sisältää kuusitoista reaktoria. Jokainen niistä pystyisi tuottamaan sähköä 400–440 megawatin edestä. Ensimmäinen reaktori olisi valmis kymmenen vuoden kuluttua. Sen jälkeen niitä pystytään valmistamaan samalla tuotantolinjalla kaksi kappaletta vuodessa. Komponentit rakennetaan eri tehtaissa. Rakennusaika on pieni murto-osa esimerkiksi Olkiluotoon verrattuna.

Pienet modulaariset reaktorit alkaisivat korvata vanhojen voimaloiden tuotantoa. Tavoitteena on luoda päästöiltään hiilineutraali Britannia vuoteen 2050 mennessä. Juuri siinä on ydinvoiman selkeä etu esimerkiksi hiilivoimaloihin verrattuna.

Reaktoreiden valmistuksesta saadulla kokemuksella Rolls-Royce ja sen alihankkijat pääsevät uuden energiateollisuuden kärkikastiin. Kysynnän kasvaessa he voivat myydä reaktoreita muihin maihin. Laajennettu valmistaminen tuo kustannuksia alas. Alustavien laskelmien mukaan ensimmäiset reaktorit tulisivat maksamaan noin kaksi miljardia puntaa kappaleelta. Ei pieni summa. Reaktorin käyttöiäksi lasketaan 60 vuotta.

Kanada valmistautuu samanlaisten projektien aloittamiseen. Pohjoisen valtion valtavat etäisyydet tekevät energiatuotannosta haastavan. Sähköä tarvitaan niin isoissa kaivoksissa kaukaisten vuorien takana kuin syrjäisissä satamakaupungeissa. Kanada pystyy myös louhimaan omat uraaninsa.

Taloudellisesti pienillä reaktoreilla on yllättävä huono puoli. Se tuli ilmi Kanadassa, kun asukkailta kyseltiin haluja uuden reaktorin saamiseksi kaupunkiinsa. Laskelmissa huomattiin, että ydinreaktori vaatii vähemmän huoltoa ja täyttöä kuin dieselvoimalat. Se tarkoittaa vähemmän työpaikkoja. Siksi vanhempi teknologia pysyy suositumpana.

Ehkä joskus tulevaisuudessa tällaisesta voimalasta päätetään myös Suomessa.

Juha Leinivaara

Kirjoittaja on akaalainen pienyrittäjä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Jaakko Leinosen (oik.) nollan tuulivoimalan tuulivoimakaavaehdotus vei toistamiseen voiton kaupunginhallituksessa 19. tammikuuta. Kaupunginjohtaja Antti Peltola (vas.) ja Leinosen tavoin kokoomusta edustavat Sami Rajala (keskellä) ja Jouko Rytkönen (takana) olisivat halunneet, että asia palautetaan elinvoimalautakunnan käsiteltäväksi. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Kaupunginhallitus päätti tiistaina 19. tammikuuta toistamiseen, että Akaa asettaa Karhunrahkan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksen nähtäville muutettuna niin, että tuulivoima-alueella on nolla tuulivoimalaa.

Ensimmäisen kerran sama päätös tehtiin 1.12.2020 Jaakko Leinosen (kok) esityksestä äänin 6–5. Sen jälkeen kaupunki pyysi päätöksestä lausunnot Ely-keskukselta, kaavaluonnosta valmistelleilta konsulteilta ja Abo Wind Oy:ltä, joka haluaa rakentaa Akaaseen tuulivoimaa.

Seuraavassa käsittelyssä 15. joulukuuta kaupunginjohtaja Antti Peltola esitti, että asia palautetaan elinvoimalautakunnan käsiteltäväksi. Tarkoituksena oli varmistaa päätöksen syntyminen oikeassa järjestyksessä, sillä kaupungin hallintosäännön mukaan elinvoimalautakunnan eritystehtäviä ovat kaavaluonnoksen laatiminen ja hyväksyminen.

Peltola esitti myös, että kaupunginhallitus kumoaa oman 1.12.2020 tekemänsä päätöksen nollan tuulivoimalan kaavaluonnoksesta.

Asia jätettiin kuitenkin 15. joulukuuta kaupunginhallituksessa pöydälle Mervi Pulkkisen (kesk) esityksestä.

19. tammikuuta kokouksessa kaupunginjohtajan esitys oli sama kuin viimeksi, mutta nyt Mervi Pulkkinen teki muutosesityksen, jonka mukaan kaupunginhallitus on toimivaltaisena viranomaisena käsitellyt 1.12.2020 asian, eikä päätöksestä ole valitettu, joten päätös on saanut lainvoiman. Pulkkisen esitys voitti äänin 6–5.

Hallitus käynnisti kaavan laatimisen

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan kaavaluonnoksen osalta ollaan nyt tietyllä tavalla jumissa.

– Aikalisä tässä ilman muuta tulee. Selvitämme sitä, miten kaupunginhallituksen päätöstä voidaan lähteä toimeenpanemaan. Viranomaisten toimestahan sitä jo avattiin valmisteluaineistossa, ja nähtäville laitto ei onnistu, jos tuulivoimaosayleiskaavassa ei ole yhtään voimalaa.

Peltolan mukaan nyt katsotaan, mitä kaikkea merkitsee se, että kaupunginhallituksen päätöksen mukaiset muutokset tehtäisiin koko valmisteluaineistoon. Kun tämä tarkastelu on tehty, asiaan palataan.

– Siinä on mittava aineisto, joten se ei ole mikään pieni operaatio.

Peltolan mukaan tuulivoimapuiston kaavaluonnos on ollut tunteita herättävä asia, sillä taustalla on syksyllä 2018 hyväksytty kaavoitussopimus Abo Windin kanssa. Akaan kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitussopimuksen 4. syyskuuta 2018 ja käynnisti samalla Karhunrahkan osayleiskaavan laatimisen. Vireille kaava oli tullut saman vuoden toukokuussa. Pirkanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty tuulivoima-alueeksi.

– Se ei toki tarkoita sitä, ettei tämänkin tyyppistä päätöstä voi tehdä. Se kuuluu kunnalliseen päätöksentekoon, että tämmöinen on mahdollista, kaupunginjohtaja Peltola toteaa.

Antti Peltola toivoo, että Akaan uusi kaupunkikehitysjohtaja tuntee kunnallisen päätöksenteon ja sen erityispiirteet. Kuva: Mikko Peltoniemi

Abo Windin lähtö keskeyttäisi kaiken

Mervi Pulkkinen perusteli 19. tammikuuta tekemänsä muutosesityksen sillä, että kukaan ei ollut valittanut 1.12.2020 tehdystä nollan tuulivoimalan kaavaluonnospäätöksestä. Kyseisen kokouksen muutoksenhakuohjeen mukaan Karhunrahkan kaavaluonnosta koskevasta päätöksestä ei kuitenkaan saanut tehdä kuntalain pykälän 136 mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Akaan Seutu kysyi kaupunginjohtaja Antti Peltolalta, onko kaupunginhallituksen tuorein Karhunrahka-päätös lainvoimainen, koska sen perustelut ovat ristiriidassa kaupunginhallituksen muutoksenhakuohjeen ja kuntalain kanssa.

– Tämä on mielenkiintoinen kysymys, mitä myös tarkastellaan. Lopullisen kaavaehdotuksen käsittely kuuluu valtuuston tasolle, mutta nyt näyttää siltä, että valtuusto ei pääse asiaa käsittelemään tämän päätöksen seurauksena, Peltola kommentoi.

Kaupunginhallituksen päätös nollan tuulivoimalan tuulivoimakaavaluonnoksesta on vienyt kaupungin Antti Peltolan mukaan jumiin ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Rämön (sd) mukaan pattitilanteeseen. Akaa hakee parhaillaan uutta kaupunkikehitysjohtajaa, joka vastaa muun muassa maankäytöstä.

– Toivon, että uusi kaupunkikehitysjohtaja tuntee kunnallisen päätöksenteon ja sen erityispiirteet, Peltola kommentoi kysymystä siitä, minkälaisen kuvan Karhunrahkasta tehty päätös antaa Akaan kaupungin maankäytöstä.

Peltolan mukaan kaupunki käy 25. tammikuuta alkavalla viikolla tuoreimman päätöksen aiheuttamaa tilannetta läpi myös Abo Windin kanssa. Kaupunginjohtaja toteaa senkin olevan mahdollista, että Abo Wind ei halua jatkaa yhteistyötä. Tämä olisi ratkaiseva päätös.

– Jos Abo Wind päätyisi luopumaan hankkeesta, silloin kaavoitusprosessi keskeytyisi, eikä sinne näitä tuulivoimaloita tulisi, koska Abo Wind on keskeinen toimija, jonka tehtävä on suunnitella ja rakentaa voimaloita, kaupunginjohtaja Peltola toteaa Akaan Seudulle.

Päätöstä siitä, missä Akaan luottamuselimessä tuulivoima-asiaa seuraavaksi käsitellään, ei hänen mukaansa ole vielä tehty.

Lue myös: Korkein hallinto-oikeus piti Pirkanmaan maakuntakaavan voimassa – myös Akaan tuulivoima-alue mukana

Lue lisää: Akaan tuoreimmalla tuulivoimapäätöksellä on poikkeuksellinen perustelu: Kukaan ei valittanut päätöksestä, josta ei kuntalain mukaan edes saanut valittaa – Harri Rämön mukaan kaupunki on pattitilanteessa

Kenelle yhdistys on tarkoitettu?

Henkilöille, joilla on kuulo-ongelmia, heidän läheisilleen, perheelle ja ystäville sekä kaikille kuunteluolosuhteista, kuulosta ja sen suojelusta kiinnostuneille.

Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?

Kuulolähipalvelua (KLP) = opastusta, korvakappaleen pesu ja letkun vaihto, asiantuntijaluentoja, kuulon testausta kuuloautotapahtumissa, vertaistukea, retkiä ynnä muuta.

Miten toimintaan pääsee mukaan?

Voit liittyä tilaisuuksissamme tai www.kuuloliitto.fi kautta. Jäsenmaksu on 17 euroa/v (perhe- ja nuorisojäsen 8 euroa/v)

Miksi kannattaa lähteä mukaan?

Saat tietoa, vertaistukea ja Kuuloviesti-lehden. Kuuloliitto on kuulovammaisten etujärjestö. Liiton painoarvo lisääntyy jäsenmäärän kasvaessa. Vuodesta 1984 alkaen kuulolaite on kaikille

tarvitsijoille ilmainen apuväline.

Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.

Anna-Maija Tolonen Kuuloliitosta oli kertomassa kuulolaitteen käytön merkityksestä esimerkiksi muistille ja laitteen hankkimisesta. Tilaisuudessa noudatettiin turvavälejä. Kuva: Riitta Suominen

Dusan Milojevic jäi ilman tehopisteitä viikonloppuna. Kuva: Tuukka Nyström

Akaa Futsalilla oli toiminnantäyteinen viikonloppu sarjan kärkijoukkueita vastaan, kun lauantaina vastaan asettui FC Kemi ja sunnuntaina ToPV. Kovasta taistelusta huolimatta Kemi nappasi pisteet Akaasta lukemin 1–5 (0–3) ja Tornio lukemin 1–6 (1–2).

Viikonloppu alkoi kotiottelulla FC Kemiä vastaan. Peli käynnistyi kovalla temmolla, kun Kemi painosti kovasti Akaa Futsalin puolustusta. Akaan maalivahdin Kasper Kankaan lukuisat torjunnat eivät pitäneet Kemiä kauaa aisoissa, vaan vierasjoukkue iski avausmaalin ajassa 1.56.

Ensimmäisen maalin jälkeen heräsi myös kotijoukkueen hyökkäys. Akaan aggressiivisestä prässäyksestä huolimatta Kemi kuitenkin puolusti äärimmäisen tiiviisti ja jätti maalipaikat hyvin vähille. Kemi onnistui maalinteossa vielä kahdesti ja pääsi toiselle jaksolle 0–3-johdossa.

Toisella puoliskolla molemmat joukkueet jatkoivat kovaa painostusta ja nopeaa peliään. Lukuisista yrityksistä huolimatta Kemin puolustus ei murtunut, ja ajassa 31.58 Kemi katkaisi Akaan puolustuspäässä syötön ja iski ottelun jo 0–4-tilanteeseen.

Viides kenttäpelaajakaan ei pelastanut Akaa Futsalia, vaan molemmat joukkueet osuivat enää kertaalleen. Kotijoukkueen maalisaldo ei jäänyt nollille, sillä ajassa 35.09 pallo kimposi Juhana Jyrkiäisen vedosta Kemin oman pelaajan kautta maaliin.

Kemi pysäytti lauantaina myös Jovan Stankovicin. Kuva: Tuukka Nyström

Myös sunnuntaina selvä tappio

Lauantain ongelmat olivat mukana myös sunnuntaina, ja etenkin maalinteossa Akaalla oli haasteita Torniotakin vastaan.

Alusta asti Akaa prässäsi korkealta ja vaikeutti Tornion pelinrakentamista. Kotijoukkueelle aukesi myös useita maalipaikkoja, mutta verkkoon asti palloa ei saatu.

Tornion ensimmäinen maali syntyi ajassa 3.14, kun Sergei Korsunovin kova laukaus maskista yllätti Akaan maalivahdin Juho Laineen. Tasoitusosuma syntyi kymmenen minuutin kohdalla Kim Lingmanin terävästä syötöstä Tatu Ahoselle, joka oli päässyt livahtamaan maalin kulmalle.

Tornio jatkoi erikoistilanteiden hyödyntämistä, kun ensimmäisen puoliskon loppupuolella Korsunov pääsi rajapotkun jälkeen jälleen käyttämään kovaa vetoaan, ja toiselle puoliskolle siirryttiin 1–2-tilanteessa.

Akaan maalintekovaikeudet jatkuivat toisella jaksolla. Tornio paineisti korkealta, eikä Akaa päässyt omalta puoleltaan rakentelemaan kunnollisia hyökkäyksiä. Tornio sen sijaan jatkoi vahvoja erikoistilanteitaan ja kasvatti johtonsa ensin kahteen ja lähes heti kolmeen maaliin.

Tämän jälkeen Akaa otti kentälle viidennen kenttäpelaajan. Rakoja vierasjoukkueen puolustuksesta ei löytynyt millään, ja Tornion Korsunov viimeisteli hattutemppunsa Akaan tyhjään maaliin. Lopussa vieraat iskivät vielä kertaalleen, ja näin loppulukemiksi kirjattiin 1–6.

– Vaikea viikonloppu. Oma pelimme oli liian hidasta, ja toisaalta vierasjoukkueet puolustivat erittäin tiiviisti. Molemmat tekivät puolustuspäässä kaiken oikein. Tästä jäi meille paljon oppia kevättä ajatellen, Akaa Futsalin maalivahti Juho Laine pohdiskeli.

Viikonlopun jälkeen Akaa on nyt sarjataulukossa sijalla seitsemän. Nyt on onneksi hieman aikaa huilata, sillä seuraavassa ottelu pelataan vasta 6. helmikuuta, jolloin vastaan asettuu vierasottelussa Tampereen Ilves.

Juuso Heikkinen

Ravintola Oskarin edessä olevalla invapaikalla oli perjantaina lumikasa. Viikonlopun aikana lumikasoja kuljetettiin pois. Kuvat: Tarja Antola

Runsas lumentulo on tuonut lumikasat kadunvarsille. Lunta oli viime viikolla kasattu myös yhdelle invapaikalle Toijalan keskustassa. Lumikasa tukki parkkiruudun Valtatiellä Ravintola Oskarin edessä.

Invapaikan käyttäjä akaalainen Heikki Liukkonen ihmettelee, miksi lunta on lykätty juuri liikuntaesteisille tarkoitettuun ruutuun.

– Ymmärrän, että lumenluonti on hankalaa, mutta sitä ei voi tehdä vaikeasti liikkuvien kustannuksella. Invaruutu on viimeinen paikka, johon lumi pitäisi lykätä.

Liukkonen tietää omasta kokemuksestaan, kuinka tärkeitä invapaikat ovat käyttäjilleen. Astman takia liikkuminen on Liukkoselle raskasta erityisesti pakkasilla.

– Viime viikon keleillä en pystynyt montaakaan metriä kävelemään, kun viima otti henkeen, Liukkonen kertoi viime perjantaina.

Myös pyörätuolin käyttäjälle kokonaan ja osittain lumen alla oleva invaruutu on hankala, jos auton viereen ei jää tilaa.

Liukkonen ehdottaa, että lumet voisi kasata yhteen tai kahteen tavalliseen parkkiruutuun ja jättää invapaikat vapaiksi.

– En tiedä, mihin se pitäisi laittaa, mutta ei se tuohonkaan kuulu.

Heikki Liukkonen toivoo, että invapaikat jätettäisiin lumikasoista vapaiksi. Kuvat : Tarja Antola

Lumet kasataan reunapaikoille

Akaan kaupungin kunnossapitopäällikkö Jukka Palonperä kertoo, että lunta kasataan väliaikaisesti kulmassa oleviin parkkiruutuihin.

– Tavallinen ruutu on yleensä keskellä ja invaruudut ovat reunassa. Kun kadulle lunta ei voi kasata, on sivulla oleva parkkiruutu ainoa paikka. Jalkakäytävällekään sitä ei voi viedä, koska ne ovat kiinteistöjen kunnossapidossa. Lunta ei saa viedä kenenkään tontille tai kiinteistön pihalle, Palonperä toteaa.

Kunnossapitopäällikön mukaan lumikasoja ryhdytään kuljettamaan pois, kun lumentulo rauhoittuu.

– Pidämme tiet, kadut ja kevyen liikenteen väylät auki, jotta ihmiset pääsevät liikkumaan. Lumet siirretään ensin sivulle, ja parkkiruutuja voi olla hetken pois käytöstä, kun lumet eivät mahdu mihinkään muualle. Kun tilanne rauhoittuu, ajetaan lumia pois.

Kunnossapitopäällikkö Jukka Palonperän mukaan lunta kasataan reunimmaisiin parkkiruutuihin.

Risto Niilimäki esitteli elokuussa 2020 Akaan kaupunkimehiläisten alkuperäiset sijoituspaikat osoittavaa karttaa vuodelta 2011. Kuva: Jarno Keskinen

Akaalainen Risto Niilimäki on valittu vuoden 2021 mehiläistarhaajaksi. Vuoden mehiläistarhaajan valitsee Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML), ja valinta julkistetaan perinteisesti mehiläishoitajien Talvipäivillä. Tänä vuonna Talvipäivät järjestettiin webinaarina 22.–23. tammikuuta.

Palkitsijoiden mukaan Niilimäki tunnetaan kotiseudullaan ahkerana mehiläisten puolestapuhujana ja kaupunkitarhojen verkoston kehittäjänä.

– Niilimäeltä liikenee myös aina aikaa aloitteleville tarhaajille, SML kehuu.

Niilimäki tekee mehiläistarhausta Akaassa jatkuvasti tunnetuksi esittelemällä sitä lapsille kouluissa ja muille kiinnostuneille kaupunkitarhallaan Toijalan keskustassa. Mikäli media tai viranomaiset kaipaavat tietoa mehiläiskysymyksissä, Niilimäki on aina valmis vastaamaan.

– Innovatiivinen tarhaaja on edistänyt tarhausta myös kaupunkisuunnittelun tasolla. Hänen aloitteestaan Akaalle on laadittu ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina mehiläistarhaussuunnitelma. Akaalaisten mehiläistarhaajien pesät on sijoiteltu kaupungin kanssa yhteistyössä siten, että niiden pölytysalueet kattavat kaupungin kolme taajamaa. Niilimäki on ollut mukana myös muissa Akaan mehiläisimagoa vahvistavissa hankkeissa, SML kertoo.

Elokuussa 2020 Risto Niilimäki kertoi Ylpönpihan päiväkodin 4–5-vuotiaille Mesikämmenille mehiläistarhauksesta. Kuva: Mervi Rajamäki.

Auttaa mielellään kokemattomampia

Risto Niilimäki päätyi mehiläisten pariin aikanaan pohtiessaan, mihin ryhtyisi sitten, kun palkkatyö ei enää täytä arkea. Mehiläistarhaus osoittautui hyväksi valinnaksi.

Nyt Niilimäellä on kolmisenkymmentä mehiläispesää. Niiden hoidon ohessa hän osallistuu aktiivisesti SML:n koordinoimaan havaintotarhaajatoimintaan, jolla pyritään kehittämään tarhauskäytäntöjä ja edistämään mehiläisten terveyttä.

Liiton tiedote kertoo myös, että mehiläishoitajien keskuudessa Risto Niilimäki tunnetaan ystävällisenä ja avuliaana ihmisenä, joka auttaa mielellään kokemattomampia kollegojaan ja ottaa vasta-alkajia mukaan pesilleen.

– Hän hoitaa mehiläisiään rakkaudella ja on tuonut voimakkaasti esiin myös eläinsuojelun näkökulmia mehiläishoitoon. Mehiläinen on kotieläin, josta täytyy huolehtia siinä missä muistakin koti- ja lemmikkieläimistä. Pesiä ei voi jättää hoidotta.