Ilmastinlaitteen paikka järvellä. Viiva kuvaa sähköjohtoa. Laite on viivan päässä 600 metrin etäisyydellä Kumpulan vieressä olevasta kaupungin rannasta.

Pyhäjärven Hulauden vesialueen eteläisimpään osaan eli puoliksi Akaan ja Vesilahden alueelle sijoittuvaan Heinälahteen on viime kesän aikana asennettu ilmastinlaite parantamaan järven happitilannetta talvikaudella. Laitteen avulla estetään hapettomuudelle herkkien arvokalojen kuolemia ja vältetään hapettomasta pohjasedimentistä vapautuvia leväkasvua ruokkivia ravinteita.

Laite on hankittu Lempäälän kunnan myöntämällä omatoimirahalla, ja Akaan kaupunki on vastannut vastasi laitteen asennuskuluista ja tarjoaa sen talvikaudella vaatiman sähkön. Hulauden vesialueen kunnostusyhdistys ry vastaa talkootöiden lisäksi ilmastushankkeesta ja happitilanteen seurantamittauksista.

Fyysisesti kyseessä on viisi metriä halkaisijaltaan olevasta kelluvasta laitteesta, jonka keskellä on vettä syvältä ylös nostava pumppu. Happipitoisuus kasvaa veden roiskuessa avannonrajoittimen keskellä sulana pysyvällä alueella.

Kunnostusyhdistyksen mukaan avannonrajoittamisesta huolimatta jää voi olla laitteen välittömässä läheisyydessä heikompaa, joten varovaisuus on tarpeen.

Lisätietoa asiasta löytyy kunnostusyhdistyksen kotisivuilta (www.hulaus.fi).

Ilmastinlaitteella pyritään parantamaan järven happitilannetta.

Akaan kaupungille ollaan valitsemassa kaupunkikehitysjohtajaa. Kuten titteli kertoo, kyseessä on kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeinen henkilö. Vaikka kaupunginvaltuutetut tekevät lopulta monta kaupungin kehitystä ohjaavaa päätöstä, on viranhaltijoillakin merkittävää valtaa ja heidän toimintansa tietysti vaikuttaa siihen, minkä tyyppisistä asioista valtuutetut lopulta pääsevät päättämään. Kaupunkikehitysjohtajan valinta on siis Akaan tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä päätös.

Kehitys ja sen suunta on yksi tärkeimpiä asioita missä tahansa yhteisössä, mutta Akaa elää tilanteessa, jossa lähivuosina tapahtuva kehitys on kaupungin tulevaisuudelle jopa tavanomaista tärkeämpää. Elämme vahvasti hetki ennen -tilannetta. Akaa tulee lähivuosina kehittymään edullisen sijaintinsa ansiosta voimakkaasti. Kaupunkia pitää nyt ohjata oikeaan suuntaan, jotta siirryttyämme hetki jälkeen -vaiheeseen voimme katsoa taaksepäin tyytyväisinä.

Kaupunkikehitysjohtajan postiin kuuluvat elinkeino- ja markkinointipalvelut, maankäyttö- ja kaavoituspalvelut, rakennusvalvonta, mittaus- ja kiinteistönmuodostus, karttapalvelut sekä työllisyyspalvelut. Kaupunkikehitysjohtajalle suunniteltu tehtäväpaletti on niin laaja, että kaikkien vastuualueeseen kuuluvien tehtävien erityisosaajaa ei ole luvassa. Tämä saattaa helpottaa valitsijoiden työtä. Myönteisen, toivotunlaisen kaupungin kehittymisen takaajaksi tarvitaan ennen kaikkea kaupungin tilanteeseen hyvin istuva palanen. On selvää, että kaupunkikehitysjohtajan toimen tuleva hoitaja tulee tarvitsemaan toimessaan apua, siis niitä kaupunginvaltuuston kokouksissa useasti parjattuja konsultteja. Toivottavasti tämä ymmärretään eikä lähdetä valitsemaan sitä hakijaa, joka hallitsee mahdollisimman monta kokonaisuutta jo valmiiksi, vaan valitaan se hakija, jonka ajattelun tuloksena Akaan kaupunki kehittyy oikeaan suuntaan. Konsulttipalveluna voidaan ostaa mikä tahansa kaupunkikehitysjohtajan vastuulle laitettu tehtävä. Kyky kokonaisuuden hahmottamiseen olisi hyvä löytyä omasta takaa.

Entä sitten, kun tällainen moottori on löytynyt? Kun riittävästi yksinkertaistetaan, tarvitsee moottori toimiakseen vain kolme asiaa. Polttoainetta, ilmaa ja kipinän. Kipinä voisi olla vaikka innostus Akaan kehittämiseen. Kipinää joko on tai ei. Teeskennellä sitä ei voi, opetella ehkä. Ilmaa saa vapaasta tilasta, jossa toimia. Jos titteli on kaupunkikehitysjohtaja, ei roolikaan voi olla etukäteen nuotitetun radan kulkemista. Pitää antaa tilaa, jossa sitä kehitystä voi tehdä. Polttoainetta on monenlaista, mutta sellaisena voi nähdä vaikka palkan. Kun rekrytoidaan kaupungin johtoryhmän jäsentä ja palkka on 4 751,52 euroa kuukaudessa, tulee mieleen se rekkakuski, joka ihmetteli pomolleen, miten työnantaja maksaa kuukauden työstä puolen kuun palkan.

Tartu rakentamisen ja kodin teemanumeroon 3. helmikuuta olitpa sitten rakentamassa, remontoimassa tai ihan vain asumassa.

Oma koti on paitsi maailman paras paikka, useimmille myös elämän suurin sijoitus. Ei siis ole mikään ihme, että aihepiiriä käsittelevät sanomalehtiteematkin kiinnostavat lukijoita ja ilmoittajia. Helmikuun alussa ilmestyvä Rakentaminen ja koti -teemamme tarjoaa omaa kotiaan rakentavalle, remontoivalle tai asuvalle lukijalle hyödyllisiä ja mielenkiintoisia sisältöjä muun muassa sisustamisesta, tekniikasta ja ajankohtaisista ilmiöistä paikallisia alan uutisia unohtamatta.

Kerromme mitä aihepiireistä on hyvä tietää ja nostamme esiin valaisevia ja hauskoja esimerkkikohteita, joista kertyneestä kokemuksesta on apua lukijoillemme.

Teemamme kokoaa yhteen myös kattavan paketin alan ilmoittajia, joiden joukosta sinäkin voit löytää ratkaisijan moneen kysymykseesi kotiisi, rakennusprojektiisi tai asumiseesi liittyen.

Vanhan Akaan Viialan ja Kylmäkosken kylissä käytettiin viljan jauhamiseen tehokasta vesivoimaa. Valtaosalla alueesta oli tyydyttävä tuulivoimaan. Teoksessa Akaan historia 1 niistä kerrotaan seikkaperäisesti. Aikakauden rakentaminen, myös tuulimyllyjen osalta, sopeutui luontevasti ympäristön materiaaleihin, maisemaan ja ennen kaikkea mittakaavaan.

Täysin eri mittakaavaa edustavat Akaalle suunnitellut jopa 300 m korkuiset ja maastossa ympäristöä korkeammalle sijoitetut tuulivoimalaitokset. Ne hallitsevat maisemaa ja näkyvät jopa 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle Sääksmäen Rapolan harjulle asti. Erot ympäristön äänimaisemaan ovat huikeat. Aiheuttihan vanha tuulimylly jyviä jauhaessaan jonkinlaista matalaa jytyä, joskus myös kitinää, joka sopivalla voitelulla häipyi. Eipä se etäälle kantautunut eikä ainakaan yöaikaan kuten nykyisten tuuliturbiinien ääni jauhaessaan sähköä.

Kerronpa vähän siitä, koska olen asiaa pienen ikäni jollakin tavalla selvitellyt. Jokainen autossa istunut on huomannut, että ilman aiheuttaman kohinan ääni voimistuu nopeuden kasvaessa. Tuuliturbiinissa siiven pyörähtämiseen kuluu tavallisesti 3 sekuntia. Suuressa turbiinissa siiven pituus on jopa 100 m. Kärjen nopeus on silloin 209 metriä sekunnissa eli 754 kilometriä tunnissa! Syntyy valtava kohina. Laitteissa syntyy myös mekaniikan aiheuttamaa ääntä kuten vonkumista, ulinaa. Laitoksen aiheuttamasta äänihäiriöstä säädetään Valtioneuvoston päätöksessä, ettei keskiäänitaso asunto- ja loma-asuntoalueella saa ylittää päivällä 45 ja yöllä 40 dB(A). Tuo A tarkoittaa sitä, että äänimittarissa käytetään ihmisen kuulokykyä likimain vastaavaa asteikkoa. Mittauksen yhteydessä edellä esitettyihin arvoihin tulee tehdä lisäys 5 dB, jos ääni, mikä tavallista, on sykkivää tai kapeakaistaista eli soivaa, tonaalista, ennen tulosten vertaamista sallittuihin tasoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa on lisäksi annettu suurimmat sallitut tasot asunnon sisäpuolella matalimmalla äänialueella. Ympäristön äänitaso on kohtuullisen hyvin laskettavissa, kun tunnetaan turbiinin lähettämä äänen tehotaso taajuuskaistoittain eli äänen korkeusalueittain. Äänitehon mittaamisesta ja laskelmasta on olemassa jopa kansainväliset standardit. Turbiinien valmistajilta on saatavissa äänitehotasot laitteiden toimiessa normaaliolosuhteissa nimellistehollaan. Laskentastandardissa on tavanomaiset äänifysiikan kaavat. Valitettavasti siihen ei sisälly Suomen ilmastoon liittyvien erityispiirteiden käsittelyä.

Akaan tuulivoimala-alueen kaavaluonnoksesta ei selvinnyt turbiinien äänitietoja. Suurin teho yhdellä turbiinilla saisi olla 10 MV. Syntyvä ääniteho on likimäärin suoraan verrannollinen laitteen tehoon. Käytettävissä on suuri määrä 5 MV:n laitteiden äänitehotasoja, joiden perusteella tilannetta voidaan tarkastella. Tyypillinen 5 MV:n laitoksen äänitehotaso on 111 dB(A), jolloin 10 MV:n vastaava taso on 114 dB(A). Taajuusjakautuma säilyy likimain samana, joskin matala äänialue voimistuu muita alueita enemmän.

Syötetäänpä tietokoneeseen muutamia faktoja suunnitellusta laitoksesta ja katsotaan, millaisia äänitasoja ympäristöön syntyy.

1. Yksi turbiini 114 dB(A)

Lähin häiriintyvä kohde on 1 km:n etäisyydellä. Laskelma antaa alueella 41 dB(A), joka ylittää jo sallittavan arvon yöllä. Ääni on kuitenkin sykkivää, joten vertailuarvo onkin 41 + 5 = 46 dB(A) ja ylittää myös päiväarvon.

2. Ahlajärven suunta

Otetaan mukaan lähimmät viisi turbiinia. Tulokseksi saadaan 45 dB(A), mikä ylittää melkoisesti yöllä sallittavan tason. Kun siihen tehdään vielä sykinnästä aiheutuva korjaus, taso on 50 dB(A).

3. Alueen pohjoispuoli

Arolan eteläpuolella olevat asuinrakennukset. Katsotaan kolmen lähimmän turbiinin tuottama äänitaso ja saadaan 38 dB(A). Sykinnän kanssa tulos on siis 43 dB(A) ja ylittää sallittavan tason.

Kuten aikaisemmin mainitsin, laskelmaan käytetty standardi ei ota huomioon Suomen ilmaston erikoispiirteitä. Varsinkin maaseudulla asuville eräs ilmiö on tuttu. Sen mukaan jopa yksi pituusmitta on saanut nimen peninkulma. Peni on koira ja kulma onkin vain lyhenne sanasta kuuluma, siis ”Peninkuuluma”. Pakkasen kiristyessä koiran haukunta kuuluu jopa 10 kilometrin etäisyydelle. Vastaava ilmiö tapahtuu kevätkesällä järvellä, jossa hanurin soitto juhannustansseista kantautuu kauas sen toiselle puolelle. Äänitason kohoaminen lasketusta on kilometrin päässä noin 5 dB ja laajan veden toisella puolella jopa yli 10 dB. Edellä esitettyihin laskettuihin ja korjattuihin arvoihin on lisättävä vähintään 5 dB.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan huoneissa, jossa on tarkoitus nukkua, äänitaso ei saa ylittää annettuja arvoja. Ikkunoiden eristävyyden kannalta 100 Hz:n taajuus on yleensä merkityksellinen. VTT:n laboratoriomittausten mukaan ääneneristys tällä taajuuskaistalla uusilla hyvin tiivistetyillä kolmilasisilla ikkunoilla on 4–8 dB. Ahlajärven suunnalla äänitaso on laskelman mukaan tällä taajuudella 48 dB ja sallittava äänitaso asetuksen mukaan enintään 38 dB. Kun mittaus suoritetaan nukkujan pään kohdalla lähellä seinää, äänitaso kohoaa seinäheijastuksesta keskimäärin 5 dB. Eristysvaatimus olisi siis 15 dB:n luokkaa. Sitä ei saavuteta edes hyvillä uusilla ikkunoilla vanhemmista, heikommin tiivistetyistä puhumattakaan. Sisäpuolen äänitasossa oli tässä otettu huomioon vain ikkunan välittämä ääni. Keveän ulkovaipan vuoksi äänitaso voi vielä kohota merkittävästi.

Kaiken kukkuraksi on syytä todeta, että tarkkuusäänitasomittarin vaatimus on keskeisellä äänialueella vain +/-1 dB, 100 Hz:n alapuolella +/-1,5 dB ja kaikkein matalimmalla alueella vain +/-3 dB. Turbiinin äänitehon mittauksissa olosuhteet eivät ole ihanteelliset. Siitä on seurauksena, että samallekin laitteelle saadaan toisistaan poikkeavia arvoja. Suunnittelussa on tästäkin syystä huomioitava tarkoituksenmukainen varmuusvara.

Summa summarum: Kaavoituksen perusteella näyttää syntyvän tuulivoimalaitosten alue, jonka aiheuttama melutaso ylittää laajalti ympäristössä, hyvin tavallisissa sääolosuhteissakin, hyväksyttävänä pidettävät arvot.

Alpo Halme

Arkkitehti, tekniikan tohtori h.c.

Joonas Mäkinen on selvittänyt tiensä The Voice of Finland -laulukilpailun Ääni ratkaisee -vaiheeseen. Kuva: Saku Tiainen

The Voice of Finland -laulukilpailun ensimmäiseen Ääni ratkaisee -vaiheeseen on tiensä selvittänyt reilu 130 kilpailijaa. Heidän joukossaan on myös 31-vuotias Joonas Mäkinen Akaasta.

Toijalassa koko ikänsä asunut Mäkinen on harrastanut musiikkia viisivuotiaasta asti.

– Olen soittanut pianoa, kitaraa ja vaikka mitä sekä tehnyt kaikenlaisia bändijuttuja, äänitekniikkaa ja studiojuttuja laidasta laitaan, Mäkinen kertoo.

Akaalainen on vuodesta 2017 lähtien laulanut tamperelaisessa, raskasta rokkia esittävässä Cold Horizon -yhtyeessä. Leipätyönään Mäkinen toimii kahden Sale-kaupan myymäläpäällikkönä Tampereella.

Mäkinen haki ensimmäisen kerran The Voice of Finland -kilpailuun vuonna 2016, mutta prosessi jäi tuolloin kesken koelauluvaiheen kanssa samaan aikaan ajoittuneen ulkomaanmatkan vuoksi. Tällä kertaa Mäkinen läpäisi koelauluvaiheen esittämällä Kirkaa, Totoa ja Mokomaa.

Mäkinen haluaa osallistumalla kilpailuun tehdä itseään suomalaisille tunnetuksi ja päästä tekemään yhteistyötä musiikkialan ammattilaisten kanssa.

– Samalla voi todistaa itselleen, että on hyvä ja osaa, Mäkinen kertoo.

The Voice of Finland alkaa Nelosella perjantaina 22. tammikuuta.

Musiikki on Mäkiselle harrastus. Päätyönään hän toimii myymäläpäällikkönä. Kuva Saku Tiainen.

Akaan perusturvatoimessa karsitaan terveydenhoitajien palveluita Akaan ja Urjalan äitiys- ehkäisy- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä aikuis- ja diabetesneuvoloissa. Syynä ovat koronarokotukset, jotka vievät tällä hetkellä henkilöstön aikaa.

Aikoja perutaan, uusia ei aina anneta

Asiakkaille annettuja aikoja tullaan perumaan ja uusia aikoja ei anneta muille kuin niille, joille tarkastukset tai vastaanotot ovat välttämättömiä joko tarkastuksen, sairauden luonteen tai iästä johtuvan perusteen vuoksi. Pakollisia tarkastuksia tullaan keskittämään muutamalle terveydenhoitajalle kerrallaan, joten asiakkaita pyydetään varautumaan siihen, että seuraavilla käynneillä oma terveydenhoitaja ei ole vastaanottamassa.

Poikkeusaikana toimii puhelinajalla päivystävä terveydenhoitaja, jolta saa ohjausta ja neuvontaa. Akaan ja Urjalan neuvoloiden päivystävät puhelinnumerot 1.2.2021 alkaen ovat äitiys- ja ehkäisyneuvolaan 040 335 2720, lastenneuvolaan 040 335 2405, aikuisneuvolaan 040 335 2718. Numerot palvelevat arkisin maanantaista torstaihin kello 12–13.

Kouluterveydenhoitajat ja psykiatriset sairaanhoitajat tiedottavat jatkosta koulujen henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia.

Yli kaksivuotiaiden tarkastuksia siirretään

Äitiysneuvoloissa tarkastukset pyritään pääosin toteuttamaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Myös ehkäisyasiat pyritään hoitamaan suunnitellusti.

Lastenneuvoloissa alle kaksivuotiaiden tarkastukset toteutetaan normaalin aikataulun mukaisesti, mutta sitä vanhempien tarkastuksia tullaan siirtämään eikä uusia aikoja anneta.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa pyritään hoitamaan sellaiset tarkastukset, jotka liittyvät jatko-opintoihin tai rokottamiseen tai johonkin seurantaan, mutta muita tarkastuksia tullaan siirtämään ja perumaan. Aikuisneuvoloissa terveydenhoitajien vastaanottoaikoja tullaan siirtämään eikä uusia aikoja anneta muille kuin sellaisille, joiden sairauden tilanne sitä edellyttää.

Hoitotarvikkeiden saatavuus turvataan

Maksuttomia hoitotarvikkeita tullaan seuraavilla jakokerroilla antamaan ennalta sovittuja määriä enemmän, jotta kenenkään sairauden hoito ja seuranta eivät vaarannu.

Asiakkaisiin tullaan olemaan lähiviikkojen aikana yhteydessä. Asiakkaat voivat itsekin perua aikoja joko Akaan kaupungin nettisivuilla sähköisen Klinik 24-asioinnin kautta tai puhelimitse terveydenhoitajien puhelinaikoina. Asiakkaiden on hyvä varautua siihen, että jo kahden seuraavan viikon aikana puhelinaikoina oma terveydenhoitaja ei aina ole vastaamassa koronarokotusten vuoksi.

Sisä-Suomen poliisilaitos tiedotti torstaina aamupäivällä, että se on katkaissut liikenteen valtatiellä 66 Virroilla. Pian kerrottiin, että poliisin tehtävään liittyy väkivaltainen teko.

Poliisin mukaan tehtävä on Liedenpohjassa, ja se voi aiheuttaa poikkeavia liikennejärjestelyjä.

Puoli yhdeltätoista poliisi tiedotti, että tehtävän selvittäminen Virroilla jatkuu edelleen, ja paikalla on useita partioita. Samaan aikaan moottoritiellä Akaan ohi kohti pohjoista ajoi siniset vilkut päällä ainakin seitsemän pakettiautoa ja yksi musta maastoajoneuvo. Näiden lisäksi Akaan ja Lempäälän välillä ajoi kaksi poliisiautoa.

Noin kello 10.45 poliisi kertoi Twitterissä, että tilanne on ennallaan ja poliisin tiedossa ei ole, että asiassa olisi vaaraa sivullisille.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola esittää tiistaina 19.1. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se merkitsee tiedoksi ja hyväksyy valtionosuuspäätökset vuodelle 2021. Valtionosuuspäätösten 2021 mukaan Akaan kaupungin valtionosuudet tulevat olemaan yhteensä 32 444 593 euroa. Tästä kunnan peruspalvelujen valtionosuus on 28 303 912 euroa ja veroperustemuutoksista johtuvien veromenetysten korvaus 7 876 346 euroa. Peruspalveluiden valtionosuus sisältää verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta 8 813 775 euroa. Lisäksi kotikuntakorvaustuloja on luvassa 274 556 euroa.

Valtionosuuksia vähentävät verolykkäysten takaisinperintä 241 928 euroa, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus 2 647 536 euroa sekä kotikuntakorvausmenot 1 120 756 euroa. Kotikuntakorvaustulot ja -menot liittyvät opetuksen järjestämiseen, opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan esitys tuulivoimakaavan palauttamisesta elinvoimalautakuntaan on tyrmätty kahdesti ja jätetty kerran pöydälle. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan kaupunginhallitus käsitteli tiistaina 19. tammikuuta jälleen Karhunrahkan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnosta. Kuten 15. joulukuuta, kaupunginjohtaja Antti Peltola esitti nytkin, että asia palautetaan elinvoimalautakunnan käsiteltäväksi, jotta varmistetaan päätöksen syntyminen oikeassa järjestyksessä. Akaan kaupungin hallintosäännön mukaan elinvoimalautakunnan eritystehtäviä ovat kaavaluonnoksen laatiminen ja hyväksyminen.

Lisäksi kaupunginjohtaja esitti, että kaupunginhallitus kumoaa 1.12.2020 pykälässä 352 samassa asiassa tekemänsä päätöksen. Kyseisellä päätöksellä kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville alueen kaavaluonnoksen muutettuna niin, että tuulivoima-alueella on nolla tuulivoimalaa. Päätös syntyi Jaakko Leinosen (kok) esityksestä äänin 6–5.

15. joulukuuta pidetyssä kokouksessa Mervi Pulkkinen (kesk) esitti, että asia jätetään pöydälle, ja hänen esitystään kannattivat Jaakko Leinonen, Inka Loppi (sd) ja Tapio Kivistö (ps). Tämän jälkeen kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.

Tiistaina 19. tammikuuta Mervi Pulkkinen teki muutosesityksen, jonka mukaan kaupunginhallitus on toimivaltaisena viranomaisena käsitellyt 1.12.2020 asian, eikä päätöksestä ole valitettu, joten päätös on saanut lainvoiman.

Jaakko Leinonen ja Tapio Kivistö kannattivat Pulkkisen esitystä.

Äänestyksessä Pulkkisen esityksen kannalla olivat myös Hannu Järvinen (sd), Inka Loppi (sd) ja Tuija Toivonen-Perttunen (vas).

Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Hanni Joronen (vihr), Sami Rajala (kok), Jouko Rytkönen (kok), Harri Rämö (sd) ja Kirsi Vaittinen, joten päätös tehtiin Mervi Pulkkisen esityksen mukaisesti äänin 6–5.

Keskustan Mervi Pulkkisen mielestä kaupunginhallituksen valituskelvoton päätös on saanut lainvoiman, koska siitä ei ole valitettu. Kuva: Mikko Peltoniemi

Pulkkinen ei vastannut kysymyksiin

Kaupunginhallituksen 1.12.2020 kokouksen pöytäkirjan muutoksenhakuohjeen mukaan Karhunrahkan tuulivoimapuiston kaavaluonnosta koskevasta päätöksestä ei ole saanut tehdä kuntalain pykälän 136 mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Mervi Pulkkinen kuitenkin perusteli tuoreimman esityksensä sillä, että päätöksestä ei ole valitettu.

Akaan Seutu kysyi Pulkkiselta keskiviikkona 20. tammikuuta, miksi hän perusteli 1.12. tehdyn päätöksen saaman lainvoiman sillä, että kukaan ei ole valittanut päätöksestä. Kysyimme Pulkkiselta myös, onko esitys ja sen perusteella tehty päätös hänen mielestään lain ja Akaan kaupungin hallintosäännön mukainen.

Pulkkinen vastasi sähköpostiviestiin mutta ei hänelle esitettyihin kysymyksiin. Akaan Seutu toisti kysymykset keskiviikkona iltapäivällä ja kysyi lisäksi, tiesikö Pulkkinen, että kyseisestä päätöksestä ei ole saanut tehdä kuntalain mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Torstai-iltapäivään mennessä Pulkkinen ei ollut vastannut kysymyksiin. Sen sijaan hän kirjoitti kello 13.42 tulleessa viestissään elinvoimalautakunnan toiminnasta.

– Elinvoimalautakunta olisi voinut käyttää itseoikaisua, mutta koska Akaassa on ollut tapana isot asiat lähettää hallituksen päätettäväksi ja vastuu näin siirretty hallitukselle, lautakunta ei itseoikaisua tehnyt vaikka aikaa olisi ollut.

Kaupungin vs. hallintopäällikkö Maija Sieppi vahvisti Akaan Seudulle torstaina, että päätöksissä on kyse kaava-asian valmistelusta, joten muutoksenhaku ei ole valmistelupäätöksen osalta mahdollista.

– Vasta kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä voi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valittaa, Sieppi tarkensi.

”Touhuaminen käy raskaaksi”

Kaupunginhallituksessa kokoomuksen ja demareiden keskuudessa riitti tälläkin kertaa kannatusta sekä kaupunginjohtajan että Mervi Pulkkisen esitykselle. Kaupunginjohtajan esitystä kannattaneen hallituksen puheenjohtajan Harri Rämön mukaan nyt ollaan haasteellisessa pattitilanteessa, ja viranhaltijat selvittävät, miten tästä mennään eteenpäin.

– Oma näkemykseni on edelleen, että asia olisi pitänyt ja sen olisi voinut palauttaa elinvoimalautakuntaan, jonka päätösvaltaan asia hallintosäännön mukaan kuuluu. Elinvoimalautakunta vastaa maankäytöstä ja kaavoituksesta ja katson, että myös tässä tämän osayleiskaavan nähtäville asettamisessa elinvoimalautakunta olisi ollut toimivaltainen. Erikoista olisi, jos kaupunginhallitus tarvittaisiin vain kaavan nähtäville asettamiseen, Rämö toteaa Akaan Seudulle.

Rämön kanssa samalla kannalla ollut kokoomuksen Sami Rajala kommentoi asiaa Facebookin Akaalaiset-ryhmässä toteamalla, että ”meillä on tietyt säännöt millä tämä kuntapäättäminen toimii ja niiden kunnioittaminen on osa tätä työtä”.

– Valtuusto on hallintosääntöä hyväksyessään todennut, että kaavojen nähtävillepano on elinvoimalautakunnan vastuualueella. Nyt kun hallitus päätti asiasta, rikottiin valtuuston päättämää hallintosääntöä. Joskus näistä asioista on ollut joku valtuutettu jopa huolissaan, Rajala totesi.

Hän kirjoitti myös, että vastuiden jako hallintosäännössä tarkoittaa, että edes ylempi toimielin ei voi tehdä alemman toimielimen vastuulla olevaa päätöstä.

– Muutamia poikkeuksia tähän toki on olemassa. Hallitus ei myöskään voi puuttua kaavan sisältöön, kuten tässä tapauksessa tehtiin.

Vihreitä kaupunginhallituksessa edustava Hanni Joronen kommentoi Akaan Seudulle, että ”olisi aika paljon uskottavampaa ja loisi toimintaan ennakoivuutta, jos prosesseista tarkat ihmiset olisivat sitä aina eikä vain silloin, kun se sopii omaan agendaan”.

– Tämän kaltainen touhuaminen käy hiljakseen tosi raskaaksi, Joronen toteaa.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola (vas.), Jouko Rytkönen (takana) ja Sami Rajala olisivat halunneet palauttaa Karhunrahkan tuulivoimapuiston kaavaluonnoksen käsittelyn elinvoimalautakuntaan. Jaakko Leinonen (oik.) seisoi edelleen nollamyllymallinsa takana. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Ely-keskus: kaava ilman tuulivoimaa ei ole tuulivoimakaava

Joulukuun alussa tehdyn nollan tuulivoimalan tuulivoimakaavapäätöksen jälkeen kaupunki pyysi siitä lausunnot Pirkanmaan Ely-keskukselta, kaavaluonnosta valmistelleilta Afryn konsulteilta sekä tuulivoima-aluetta Karhunrahkaan suunnittelevalta Abo Wind Oy:ltä. Nämä lausunnot sekä muu valmistelumateriaali ovat myös tiistain 19.1. kokouksen liitemateriaaleina.

Ely-keskus totesi muun muassa, että mikäli kaupunginhallitus päättää hyväksyä Karhunrahkan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnosvaiheen valmisteluaineiston siten muutettuna, että tuulivoimaloita on nolla kappaletta, kyseessä ei enää ole tuulivoimarakentamista maankäyttö- ja rakennuslain pykälien 77 a ja 77 b nojalla ohjaava osayleiskaava.

Kaavaa valmisteltaessa ei tällöin myöskään olisi enää mahdollista saada osallistumisen kautta lausuntoja, mielipiteitä tai muistutuksia siitä vaihtoehdosta, että tuulivoimahanke toteutettaisiin.

Afry: Ei tukisi lain yleistavoitteen toteutumista

Kaavaluonnosta valmistelleen Afryn johtava asiantuntija Miia Nurminen–Piirainen lähetti kaupungille yrityksen kannanoton kaupunginhallituksen päätöksen toimeenpanon haasteisiin suunnitteluprosessin ja osallistamisen kannalta. Kannanotossa todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain yleistavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Tuulivoimahankkeiden osalta on Nurminen-Piiraisen mukaan hyvin tyypillistä, että esimerkiksi voimaloiden määrä ja sijainnit muuttuvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavaprosessin aikana.

– Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu on ollut tuulivoimarakentamista ohjaavissa kaavoissa poikkeuksetta muu kuin hyväksymiskäsittelyyn vietävä kaavaratkaisu, jolloin vasta tehdään päätös hankkeen hyväksyttävyydestä, konsultin kannanotossa lukee.

Karhunrahkan tuulivoimahankkeessakin on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta saadun palautteen pohjalta supistettu kaavoitettavaa aluetta ja vähennetty alueelle tarkasteltavien voimaloiden enimmäismäärää.

Nurminen-Piiraisen mukaan Akaan kaupunginhallituksen esittämä ratkaisuesitys ja sen toimeenpano ei tukisi maankäyttö- ja rakennuslain yleistavoitteen toteutumista.

Abo Wind toivoo 12 tuulivoimalan kaavaluonnosta

Abo Wind Oy ilmoitti Akaan kaupungille, että sen mielestä kaupunginhallituksen 1. joulukuuta tekemä päätös on epätarkoituksenmukainen sekä mahdollisesti myös lainvastainen.

– Kaupunginhallituksen päätöksen toteuttaminen on Abo Wind Oy:n käsityksen mukaan lisäksi käytännössä mahdotonta, ja päätös on omiaan aiheuttamaan sidosryhmille epäselvyyttä Karhunrahkan tuulivoimahankkeen etenemisestä, yhtiöstä kirjoitettiin.

Abo Wind Oy esitti näkemyksenään, että yritys on edelleen vahvasti sitoutunut ja kiinnostunut jatkamaan yhteistyötä Karhunrahkan tuulivoimapuiston kehittämiseksi Akaan kaupungin, alueen maanomistajien ja muiden osallisten kanssa.

Abo Wind pyysi kaupunginhallitusta käsittelemään asian uudestaan ja totesi, että sen näkemyksen mukaan lausuntoja ja mielipiteitä olisi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista pyytää 12 tuulivoimalaa käsittävästä kaavaluonnoksesta ja sitä vastaavasta olemassa olevaan valmistelumateriaaliin perustuvasta vaihtoehdosta.

– Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella Akaan kaupungin ja Abo Wind Oy:n olisi myös helpompi arvioida hankkeen jatkokehityksen edellytyksiä, toimitusjohtaja Aapo Koivuniemen ja projektijohtaja Julian Wehnertin allekirjoittamassa kirjeessä todetaan.

Juttua päivitetty 21.2. kello 13.46 Mervi Pulkkisen lähettämällä viestillä.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella oli tänään torstaina Virroilla useita tunteja kestänyt operaatio, johon osallistui useita poliisipartioita. Operaatio on nyt päättynyt.

Tehtävä sai alkunsa kello 8.18. hätäkeskukseen tehdystä puhelusta. Sisä-Suomen poliisilaitos tutkii asiaa henkirikoksena ja henkirikoksen yrityksenä.

Poliisin mukaan sivullisille ei koitunut asiassa vaaraa.

Lue myös: Väkivaltainen teko Virroilla: Poliisi saa juuri nyt runsaasti lisäjoukkoja – Akaasta pohjoiseen ajoi ainakin kymmenen autoa

Kuntavaalit lähestyvät, ennakkoäänestys alkaa 7. huhtikuuta. Akaan Seutu kirjoittaa vaaliaiheista monipuolisista näkökulmista, järjestää vaalipaneelin ja kutsuu kaikki ehdokkaat vastaamaan Akaan Seudun vaalikoneen kysymyksiin.

Mihin kysymyksiin sinä haluaisit kuulla kuntavaaliehdokkaiden vastaavan? Osallistu alla olevaan kyselyyn, kysymyksesi saattaa päästä mukaan Akaan Seudun vaalikoneeseen.

Edesmenneen Timo Saarinen (sd) tilalle Akaan kaupunginvaltuustoon nousee loppukaudeksi Viialan yläasteen rehtorin virasta eläkkeelle jäänyt Harri Rantala, 67. Rantala on SDP:n valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu.

Rantala on aloittanut luottamustoimet 1980-luvulla Viialan nuorisolautakunnassa. Viialan kunnan aikana hän on johtanut nuorisolautakuntaa, nuoriso- ja liikuntalautakuntaa, teknistä lautakuntaa, sosiaalilautakuntaa ja kunnanvaltuustoa.

Akaassa Rantala on toiminut valtuutettuna vuodet 2007–2017, jolloin hän johti myös perusturvalautakuntaa. Kuluvan valtuustokauden hän on ollut sivistyslautakunnan jäsen.

Valtuusto päättää Saarisen seuraajasta ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

Rakennustoimikunnan paikasta äänestys

Timo Saarinen oli myös muun muassa Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunnassa, jossa hän toimi puheenjohtajana. Kaupunginhallitus valitsi 19.1. rakennustoimikuntaan äänin 9–2 Harri Rantalan, jonka valintaa esitti Hannu Järvinen (sd). Äänestyksen hävinneiden Tapio Kivistön (ps) ja Mervi Pulkkisen (kesk) ehdokas toimikuntaan oli Heli Einola–Virtanen (ps).

Rakennustoimikunnan luottamushenkilöjäseniä ovat  myös Inka Loppi (sd), Timo Pulkkinen (kok), Mika Setälä (kd) ja Heli Piirainen (vas). Piirainen on toimikunnan varapuheenjohtaja.

Lue myös:

Akaa suruliputti Timo Saarisen muistolle – Kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja kuoli nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen

Harri Rantala (oik.) jäi viime kuntavaaleissa niukasti ilman valtuustopaikkaa. Maaliskuussa 2017 Rantala osallistui Akaan Seudun järjestämään Vaalikarnevaaliin yhdessä Anssi Pahlasen, Raija Toivosen ja Timo Tammiston kanssa. Arkistokuva: Tarja Antola

Toijalan aseman ikkunassa oleva
taidesarjakuva on sutattu ja viillelty. Lukijan kuva.

Akaan Seutua lähestyneen kaupunkilaisen viestin perusteella meno Toijalan asemalla ei ole rauhoittunut, vaikka kaupunki on järjestänyt sinne vartiointia.

– Toijalan asema on aivan järkyttävässä kunnossa. Nuuskapusseja on syljetty sisäpuolen ikkunoihin, ja seinät ja pylväät on sutattu tussilla. Piirroksissa on myös tekijöiden tägejä, joten nuoret varmaan tietävät tekijät, Akaan Seudulle kerrottiin torstaina 21. tammikuuta.

– Vessassa huudatetaan musiikkia täysillä, ja sieltä puskee tupakan tai jonkun muun poltettavan savu ihan päiväsaikaan. Istuinpenkki on hajotettu.

Huolestuneen kaupunkilaisen mukaan paikalla ollut porukka on nuorta, iältään ehkä noin 14–15, eivätkä he välitä, vaikka ihmiset näkevät touhut.

– Räyhäävät vain päin naamaa. Heille on useampikin asemalla kävijä asiasta sanonut. Ei tietenkään auta. Eilen keskiviikkona tilanne oli sellainen, että pojat uhkailivat aseman radan puoleisella ovella ohikulkijoita ja potkivat roskiksia ja muuta. Ilmeisesti vähän sekavassa tilassa olivat, lehteen yhteyttä ottanut henkilö kertoo ja kysyy, eikö asemaa voisi jo sulkea.

– Alkaa olla aika tympeää touhua. Esimerkiksi Oulussa on vastaavan kokoinen asemarakennus kuin Toijalassa, eikä siellä ole nuoriso ottanut asemaa haltuunsa. Siistissä rakennuksessa voi ihan rauhassa odotella junaa.

Lue myös: VR suunnittelee Toijalan aseman odotustilojen aukioloaikojen supistuksia – Syynä ilkivalta ja odotustilojen vähentynyt käyttö korona-aikana

Toijalan aseman odotushallin seiniä ja pylväitä on sutattu tussilla. Lukijan kuva.

Tuulivoimaloiden siipiin kohdistuu käytössä suuri rasitus. Abo Wind ei ole useista kyselyistä huolimatta kyennyt esittämään huolto-ohjelmaa siipien osalta. On selvää, että siipien kulumisesta aiheutuu mikromuovi  ja -lasikuitujätteen leviämistä laajalle ympäristöön.

Viime vuoden lopulla uutisoitiin Akaassa henkilöstä, joka oli hylännyt jätteet kiinteistöille ja käsitellyt jätteitä hallitsemattomasti, miehelle syyttäjä vaati vankeusrangaistusta.  Vastaavaa hallitsemattomuutta  kuvastaa samaten Abo Windin huolto-ohjelman ilmeinen puutteellisuus sekä ongelmajätteitäkin vaikeammin käsiteltävien siipien loppusijoitus sekä perustuksien purkamatta jättäminen käytön päätyttyä.

Tuulivoimaloiden purkurahasto kerätään ensimmäisten 10 vuoden aikana ja määräksi Abo Wind on maanomistajien kesken sopinut 10000 euroa/vuosi/voimala. Kertynyt rahasumma tuskin riittäisi nykypäivänäkään purkukustannuksiin eikä siten liene vaikeaa arvioida riittävyyttä 25 vuoden kuluttua. Purkurahaston käytöstä päättävät maanomistajat ja tuulivoimayhtiö yhteisellä sopimuksella. On maanomistajien kannalta melkoinen riski, sillä kukaan ei voi tietää missä maailman kolkassa voimaloiden omistus käytön loppuvaiheessa sijaitsee ja miten edes yhteydenotto sinne on mahdollista.

Mikä ero on loppujen lopuksi aiemmin mainitun akaalaismiehen ja tuulivoimayhtiön jätteenkäsittelyillä?

Abo Wind suunnittelee jättävänsä luontoon yhtä perustustusta kohden 80 000 kiloa terästä ja 700 kuutiota betonia. Abo Windillä ei ole esittää siipien huolto-ohjelmaa eikä yhtiöllä ole esittää ongelmajätelaitoksillekaan kelpaamattomien siipien jatkokäsittelyä tai sijoituspaikkaa. On huomioitava, että jo yksi siipi painaa noin 35 000 kiloa. Tullaanko Hirsikangasta kutsumaan tulevaisuudessa Siipikankaaksi?

Tuulivoimatuotannon loputtua  maanomistajien tai heidän perillisten tilanne saattaa olla hyvin vaikeaa pelkästään yhteistyöhaluttomien tuulivoimayhtiöiden vuoksi  ja näin ollen koko vastuu purkukustannuksista  lankeaisi maanomistajien kontolle. Viime kädessä purkukustannukset voivat kaatua kunnan ja sen veronmaksajien maksettaviksi.

Tapio Kivistö

Kuntavaaliehdokas (ps)

Viialan kirkon suntio Harri Poutanen aikoo jatkossakin ilahduttaa akaalaisia soittamalla trumpettia Viialan kirkon kellotornissa. Poutasen soitto kajahti tornista jouluaattona ja uudenvuodenyönä, jolloin Jumala ompi linnamme ja Amazing Grace kuuluivat Jumusella Tahtanevansalmelle asti.

– Itse asiassa ihmettelen, että kukaan ei ole ennen ehdottanut tätä, vaikka kirkko on ollut mäellä 70 vuotta ja soittokunta naapurissa, Poutanen sanoo.

Poutasen mukaan sopivia ajankohtia musisoinnille voisivat olla isänmaalliset juhlapäivät, kuten talvisodan päättymisen muistopäivä maaliskuussa, veteraanipäivä huhtikuussa ja kaatuneiden muistopäivä toukokuussa.

– Juhannuksena voisi soittaa vähän enemmänkin, Poutanen suunnittelee.

Suntio Harri Poutanen soitti jouluaattona ja uudenvuodenyönä Viialan kirkon kellotornissa trumpettia. Kuvat: Tarja Antola

Trumpetisti kolmannessa polvessa

Marraskuussa 2019 Akaan seurakunnassa suntiona aloittanut Poutanen on soittaja kolmannessa polvessa. Harri Poutasen isoisä soitti puoliammattilaisena trumpettia Viipurin kaupunginorkesterissa ennen talvisotaa. Helsingistä lähtöisin oleva Harri Poutanen oppi soiton alkeet omalta isältään ja pääsi tämän mukana Viipurin Työväensoittajien harjoituksiin.

Poutasen ensimmäinen instrumentti oli kuitenkin viulu, jonka hän sai neljävuotiaana. Haaveena oli tulla suureksi viulistiksi. Hän oli lapsena mukana Ylellä esitetyssä Viuluviikarit musiikkimaassa –ohjelmassa, jota vetivät unkarilaiset veljekset Géza ja Csaba Szilvay. Samaan aikaan viuluviikareissa soitti sittemmin myös mallina tunnetuksi tullut Linda Lampenius.

Viulistihaave jäi, kun Poutanen kyllästyi viulun soittamiseen.

– Kun kuulin isän soittavan trumpettia, halusin samanlaisen ja olin hirvittävän pettynyt, kun sainkin syntymäpäivälahjaksi B-kornetin. Syy siihen oli se, että kädet eivät olisi vielä riittäneet trumpettiin.

Toive omasta trumpetista toteutui kymmenvuotiaana.

Poutanen on opiskellut musiikkia musiikkiopistossa, konservatorion nuorisolinjalla ja myöhemmin Sibelius-Akatemiassa, jossa hän opiskeli sekä sotilassoittajalinjalla että orkesterimuusikon linjalla ja suoritti molemmista tutkinnot. Hän on suorittanut myös puhallinorkesterinjohdon opinnot ja tutkinnon.

Soitto Viialan kirkon kellotornista kuuluu parhaiten kirkon suuntaan.

Koenumerot veivät rehtorin puhutteluun

Yläasteiässä koulunkäynti ei nuorta miestä kiinnostanut, kunnes Poutanen kahdeksannen luokan jälkeen teki ryhtiliikkeen.

– Koin kesälomalla valaistuksen, että vitosen keskiarvolla ei pääse mihinkään ja minun pitää vähän tsempata. Muutaman kerran jouduin puhutteluun reksin kansliaan siitä, että olenko luntannut, kun kokeet alkoivat mennä niin hyvin. Oikeasti luin enkä lintsannut, Poutanen kertoo.

Soittamiseen Poutanen suhtautui jo nuorena kunnianhimoisesti. Kun kaverit lähtivät kartsalle, suuntasi Poutanen soittokunnan harjoituksiin. Yläasteen jälkeen hän pyrki ja pääsi soitto-oppilaaksi Puolustusvoimiin. Sotilassoittajana varuskuntapaikkakuntia kierrettyään hän jäi Puolustusvoimista täysin palvelleena eläkkeelle 41-vuotiaana 11 vuotta sitten.

Poutanen on tehnyt yhden työuran sotilassoittajana Puolustusvoimissa.

Trumpetti ja urut soivat hyvin yhteen

Poutanen soittaa edelleen samasta syystä kuin pikkupoikana: koska se on niin kivaa. Hän on mukana Narvan Soittokunnassa ja Narva Big Bandissa Vesilahdessa ja esiintyy muissakin kokoonpanoissa. Soittajaa sykähdyttää myös trumpetin ja kirkkourkujen yhdistelmä.

– Urut ja trumpetti yhdessä on yksi parhaita instrumentteja varsinkin, jos on pysähdyttävä kappale. Olen urkujen säestyksellä soittanut laidasta laitaan aina viihde- ja pop-musiikista vakaviin virsiin. Sydäntä lähellä on myös jazz-musiikki ja erityisesti vanhempi jazz.

Soittamisen ohella harrastuksiin kuuluu Toijalassa sijaitsevan vanhan talon remontointi. Talon vanhin osa on rakennettu vuonna 1923. Akaaseen Poutaset muuttivat 2006 Lempäälästä asuttuaan sitä ennen Vantaalla. Harrin vaimo Kristiina Poutanen työskentelee Sahurin päiväkodissa.

Harri Poutanen aikoo jatkossakin soittaa kellotornissa.

Suntio on joka paikan kymmenottelija

Nykyiseen ammattiinsa Harri Poutanen sanoo päätyneensä puolivahingossa tehtyään ensin lomatuurauksia tutulle suntiolle. Ennen Akaata hän työskenteli suntiona Hattulassa ja Pirkkalassa.

– Suntio on joka paikan kymmenottelija ja se, joka hoitaa käytännön järjestelyt esimerkiksi siunaustilaisuuksissa. Suntion pitää tietää myös äänentoistosta ja maalämmöstä ja osata välillä vähän siivotakin.  Myös lumitöihin ja ruohonleikkuihin pitää ottaa osaa ja olla kesällä tarvittaessa hautausmaalla kausityöntekijöiden apuna, Poutanen luettelee.

Kirkossa järjestettävissä tilaisuuksissa Poutanen yleensä seisoo urkuparvella, ulko-ovien luona salin takaosassa tai rippikoulusalin ovella, koska hän haluaa nähdä koko salin. Poutasen mukaan kyse on turvallisuudesta. Suntio on työurallaan nähnyt, kuinka konfirmoitava nuori on pyörtynyt jännityksestä ja vanhempi henkilö on saanut epilepsiakohtauksen. Akaassa hän on joutunut kerran soittamaan ambulanssin.

– Haluan nähdä kaikki ihmiset, koska suntio on ensimmäinen paikalla, jos jotain sattuu. Ihmettelen syvästi, jos jossain suntio menee sakastiin. Sieltä ei pääse niin nopeasti liikkeelle eikä sieltä ei näe kaikkea, vaikka olisi monitori, Poutanen sanoo.

Poutanen on saanut tämän trumpetin isältään. Soittimella on ikää 55 vuotta.

Tunnistatko laajasta kansallispukujen joukosta kauniin Akaanseudun kansallispuvun? Kankaat ja kaavat ovat ostettavissa ja taitavien ompelijoiden ammattitaidolla puku valmistuu. Työväenopistoissakin järjestetään kursseja pätevän ohjaajan opastuksessa ja voihan kankaat itsekin kutoa kangaspuissa kotosalla.

Kansallispuvut ovat arvokkaita ja niiden käytössä on omat sääntönsä. Nykyisin kotiseutuasun osia voi vapaammin yhdistellä muihin asuihin. Tämä ajatus ensin kauhistutti, mutta kun sen lausui asiantuntija, niin asia tuntuikin järkevältä. Miksi kaunis asu on vuosikaudet pukupussissa? Onneksi tuuletuspäiviäkin on pidetty. Onhan asu monikäyttöinen perintövaate. Kekseliäät voivat kehitellä kansallispukukankaasta arkisempaan käyttöön koruja, laukkuja.

Akaan Seutu järjesti lukijoille neulekilpailut, jolloin Akaanseudun kansallispuvun värit ja kuviot tulivat esille myssyssä, huivissa ja lapasissa. Eri materiaalista valmistettu putkihuivikin on nähty.

Miten tekisi oma Akaa-konditoriotuote kauppansa, vaikka leivos, pulla tai kakku?

Terttu Laitinen

Mikko Töyssyn sketsihahmo on Risto ”Wildman” Horttanainen, 42-vuotias stunt-näyttelijä Kylmäkoskelta. Kuva: MTV

MTV3-kanavan Putous-ohjelman sketsihahmot esittäytyivät yleisölle ensimmäistä kertaa viime lauantaina. Edustettuna on myös pala Akaata, sillä Mikko Töyssyn esittämä Risto ”Wildman” Horttanainen on 42-vuotias stunt-näyttelijä Kylmäkoskelta. Horttanainen harrastaa extreme-lajeja ja toimii Batmania näyttelevän Christian Balen stunttimiehenä.

Töyssy kertoo, että kylmäkoskelaisuuteen ei liity mitään erityistä taustatarinaa. Töyssyn mukaan päätös syntyi nopeasti ilman sen isompaa syytä. Valkeakoskelta kotoisin oleva ja Tampereella asuva näyttelijä halusi sijoittaa hahmonsa kuitenkin lähelle kotiseutuja.

– Halusin sijoittaa hahmon Hämeeseen. Ajattelin, että en tule muuttamaan puhettani omasta murteestani ja Pirkanmaan aksentti olisi siinä kuultavissa. Ensin oli Toijala mielessä, mutta ajattelin että vähän kauemmas Valkeakoskesta, ja Kylmäkoski tuli mieleen, Töyssy kertoo.

Töyssy ei vielä osaa sanoa, tuleeko Kylmäkoski olemaan sketsihahmokisassa jotenkin esillä.

– Aika näyttää. Ensin tutustutaan hahmoon, sen lainalaisuuksiin ja tapoihin. Tässä mennään viikko kerrallaan.

Töyssylle tuttua seutua Kylmäkoskella ovat Savikosken frisbeegolfmaastot.

– Olen paljon käynyt heittämässä frisbeegolfia Kylmäkosken radalla. Muuten siitä ajetaan ohi kohti Turkua tai Tamperetta, Töyssy kertoo.

Viime vuonna Töyssy voitti Putouksen sketsihahmokilpailun Urmas Viilunk -hahmollaan.

Tampereella asuva näyttelijä Mikko Töyssy on lähtöisin Valkeakoskelta. Kuva MTV

Virroilla torstaina 21. tammikuuta tapahtuneen henkirikoksen ja henkirikoksen yrityksen tekijäksi epäilty henkilö löydettiin myöhemmin samana päivänä menehtyneenä. Tapahtumassa loukkaantunut perheen lapsi on sairaalahoidossa.

Tehtävä sai alkunsa kello 8.18 hätäkeskukseen tehdystä puhelusta. Rikoksesta epäilty tekijä ja uhrit ovat samasta perhepiiristä. Sivullisille ei koitunut tilanteessa vaaraa.

Poliisi joutui sulkemaan valtatien 66, koska tapahtuma-alue sijaitsi lähellä tietä. Poliisi oli varautunut tehtävään useilla partioilla rikoksesta epäillyn löytämiseksi.

Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun tiedotettavaa ilmenee.

Lue myös: Poliisin torstainen operaatio liittyi henkirikokseen – Lisäjoukkoja virtasi aamupäivällä Akaankin ohi

Havainnekuva Toijalan eteläpuolelle suunnitelluista tuulivoimaloista Riisikkalan suunnalta katsottuna. Voimaloiden roottorit näkyvät punaisten viivojen kohdalla puiden latvojen yläpuolella. Kuva: Abo Wind.

Pirkanmaan liitto on saanut ympäristöministeriöltä tukea Tuulienergian mahdollisuudet maakuntakaavassa Pirkanmaalla -selvitykseen. Tuen määrä on 70 000 euroa.

Pirkanmaan liiton hankkeen tavoitteena on määrittää nykyisen ja nähtävissä olevan tulevan voimalatekniikan sekä muuttuneiden reunaehtojen puitteissa merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla on tällä hetkellä viisi toiminnassa olevaa voimalaa. Suomeen suunnitellusta hankekapasiteetistä Pirkanmaalle sijoittuu vain yksi prosentti.

Tarkkuustasoltaan maakunnallisessa selvityksessä tarkastellaan tuulivoimapuistojen sijoittumista maankäytön ja sähköverkkoon liitettävyyden näkökulmasta. Selvitys palvelee erityisesti maakunta- ja kuntakaavoitusta. Tämän lisäksi selvitys hyödyttää energiatoimijoita kantaverkkoihin liittyvässä suunnittelussa.

Hankkeen avulla pyritään sujuvoittamaan tulevaa maakuntakaavatyötä selvittämällä soveltuvia alueita ja laatimalla jo etukäteen näkyvyysanalyysejä ja havainnekuvia todennäköisimmin haasteellisista kohteista.

Tarkoituksena on, että kaavaprosessissa voidaan keskittyä niihin alueisiin, jotka on jo todettu potentiaaliltaan hyviksi. Hankkeessa tunnistetuista alueista osa voi jäädä lopullisen kaavaratkaisun ulkopuolelle tai toteutua suppeampana, kuin mitä selvityksessä on esitetty.

Maanantai

Nakkikeitto, ruisleipä, tuorepala, kouluilla salaatti

Tiistai

Kananuggetit, perunasose, currymajoneesi, salaatti

Keskiviikko

Kebabkiusaus, salaatti

Torstai

Koulut: Ohrasuurimo-kauralesepuuro, marjakiisseli, hapankorppu, juusto. Päiväkodit: Juustoinen kasviskeitto, ruisleipä, hedelmä

Perjantai

Appelsiinikala, perunat tai perunasose, salaatti