Reckless Lovessa rumpuja soittava Hessu Maxx luotsasi Viialassa nuorten biisipajaa. Kuva: Antti Luukkanen.
Akaan kaupungin nuorisopalvelut järjesti yhdessä Akaan Setlementti ry:n ja Viialan Kulttuuriklubin kanssa viime vuoden lopussa biisipajan, jossa kymmenen akaalaista nuorta saivat opastusta musiikinteossa alan ammattilaisilta.
Toiminnan vetäjänä oli Reckless Love -yhtyeestä tuttu Hessu Maxx eli Viialassa asuva Heikki Ahonen. Hän kertoo biisipajan onnistuneen tavoitteissaan.
– Mukana oli parikin poikaa, jotka asuvat Viialassa parinsadan metrin päässä toisistaan eivätkä olleet tienneet toisiaan. Oli hyvä, että tuli ihan sellaista vanhan liiton tutustumista, Ahonen sanoo ja kiittelee mukaan lähteneitä 15-18-vuotiaita heittäytymisestä.
Noora Louhimo on yksi suomalaisen metallimusiikin kansainvälisestikin tunnetuimpia keulakuvia Battle Beast -yhtyeen laulajana. Hän kävi kertomassa kokemuksistaan nuorille. Kuva: Robert Frankó.
Ahosen tiloissa vanhalla nahkatehtaalla vieraili neljässä sessiossa tunnettuja muusikoita.
Mukana olivat laulaja-näyttelijä Juha Junttu, jonka hard rock -yhtye Horsepower on aikoinaan treenannut Viialassa. Junttu kertoi enimmäkseen biisinkirjoittamisesta, teatterimusiikin tekemisestä sekä laulutekniikasta.
– Siinä se kolme tuntia jäi aika lyhyeksi, Ahonen kertoo.
Toisella kerralla vierailija oli Battle Beast -yhtyeellään maailmanmaineeseen noussut laulaja Noora Louhimo. Hänen kanssaan teemat koskivat taiteilijuutta ja sitä millaista on herkkänä ihmisenä olla esillä.
– Hän on lähtenyt vetämään rohkeasti omaa juttuansa. Korostimme joka kerralla nuorille, että teistä voi tulla mitä vaan, tilaisuuksien puheenjohtajana toiminut Ahonen sanoo.
Paikallisessa Loud Crowdissa aikoinaan soittaneen ja tällä hetkellä sooloalbumiaan valmistelevan Jyrki Siraisen kanssa työstettiin yhdessä sävellyksiä ja analysoitiin laulunkirjoittamista.
Viimeinen vieras oli Toijalasta lähtöisen oleva Markus Ahola, joka tekee Chorale-yhtyeensä kanssa konemusiikkia.
Viiala on tuttu paikka Juha Juntulle, joka aikoinaan kävi Horsepower-yhtyeensä kanssa treenaamassa Rasin koululla. Nyt hän toimii sooloartistina sekä näyttelijänä. Kuva: Jari Latomaa.
Yksi tavoite biisipajatoiminnassa oli myös opettaa musiikista uraansa hakevia nuoria toimimaan musiikkibisneksessä käytännössä. Tällainen oppi kun yleensä tulee alalla vain kantapään kautta.
Ahonen kehuu osallistujien valmiuksia ja kykyjä. Hän pitää ihmeellisenä, kuinka paljon lahjakkuutta näinkin pieneen paikkaan on voinut alalle siunaantua. Nyt enää täytyisi siirtää potentiaali käytäntöön. Siihen tarvitaan harrastusmahdollisuuksia ja -tiloja.
– Mahdollisuuksia pitää pystyä luomaan. Tarvitaan tiloja, että nuoret pääsevät soittamaan, Ahonen linjaa.
Tällä hetkellä Akaan kaupungilla on Viialassa käytössään vanha Teletalo, jota Akaan elävän musiikin yhdistys Almu ry vuokraa bänditiloiksi.
Muusikko peräänkuuluttaa ylipäätään nuorille tiloja. Viialassa nuorisotilat eivät ole toiminnassa AVI:n sisäilmaongelmaselvityksen valmistumista odotellessa. Toijalan puolella nuorisotilat ovat liipasimella nekin käyttökiellon uhatessa myös siellä. Resurssipulakin vaivaa.
– Kaikkiin kolmeen Akaan taajamaan muuttaa väkeä, mutta nuori haluaa pois paikoista, joissa ei ole hänelle mitään, Ahonen povaa.
Biisipajatoiminnalle on joka tapauksessa luvassa jatkoa. Kaavailuissa olisi eräänlaisia soittoklinikoita, jotka jaoteltaisiin instrumenttien mukaan ja mukana olisi jälleen tähtivieraita.
Tuleva toiminta hakee vielä muotoaan. Heikki Ahonen muistelee omia nuoruuden bändileirejään ja sanoo sellaisenkin vaihtoehdon olevan tarkastelun alla.
Ennen kaikkea hän toivoo nuorilta aktiivisuutta kertoa mitä he haluaisivat biisipajassa tehdä, miten ja kenen kanssa. Toiveita voi esittää esimerkiksi Akaan kaupungin nuoriso-ohjaaja Sari Laakille.
Heikki Ahonen on huolissaan, että harrastustilojen puuttuessa nuori väki suuntaa muualle. Kuva: Antti Luukkanen.
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Tässä on todella vaikuttava ja voimallinen rukous. Onhan itse Jeesus antanut sen meille rukousmallina. Jeesus oli ollut yksin rukoilemassa ja opetuslapset olivat ehkäpä hieman kateellisenakin seuranneet Jeesuksen voimallista rukouselämää. Niinpä opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitäkin rukoilemaan voimallisesti. Siinä tilanteessa Jeesus antoi tämän rukouksen heille ja se on vielä tänäkin päivänä meille esimerkkinä. Rukouksen järjestys on todella esimerkillinen. Aluksi ylistämme Jumalaa ja vasta sen jälkeen esitämme pyyntömme Hänelle. Liian usein rukouksemme on niin kuin ostoslista, jonka latelemme Jumalan eteen. Tämä rukous ohjaa meidät ensin ylistämään Jumalaa ja ohjaa meidät oikeaan asemaan sekä mielentilaan. Vasta sitten kerromme tarpeemme ja pyydämme varjelusta elämäämme.
Itse olen löytänyt tämän rukouksen todellisen voiman vasta viime aikoina. Tätä rukousta voi rukoilla sydämestään läpi lausuttuna tai pysähtyä jokaisen lauseen kohdalle rukoilemaan asiaa pidempään. Tavalla ja tyylillä ei sinänsä ole suurta merkitystä, kunhan rukous lähtee vilpittömästä sydämestä. Olisi ikävä huomata, ettei rukouksiani kuulla. Silloinhan tekisin turhaa työtä ja kaikki sanani valuisivat hukkaan. Tämän rukouksen Jeesus kuitenkin sanoi olevan Jumalan mielenmukainen. Silloin rukouksen vastaanottajan, kaikki valtiaan Jumalan, täytyy olla mielissään rukouksesta ja vastaa siihen varmasti.
Olenkin huomannut, että rukous todella vaikuttaa elämään. Todella vaikuttava kohta on: ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Voin rukoilla Jumalan tahtoa tapahtumaan yleisesti maailmassa, mutta sanat ovat tarkoitettu kohdistumaan myös itseeni henkilökohtaisesti. Tapahtuuko Jumalan tahto kohdallani? Tuo kohta kehottaa antautumaan täysin Jumalan tahtoon. Olen miettinyt onko se uhka vai mahdollisuus? Mitäpä, jos en saakaan enää päättää omista asioistani. Pitääkö minun antaa koko elämäni Jumalan haltuun? Jumala on kumminkin maailman paras isä, joka haluaa lapsilleen vain parasta. Kun sen asian oivaltaa, niin on helpompaa heittäytyä kokonaan Hänen tahtonsa alle. Eihän hyvä isä tahdo lapsillensa mitään pahaa. Kun siis rukoilen vilpittömästi tätä rukousta, niin kaikki asiat elämässäni tapahtuu lopulta parhaakseni. Voin elää tuntien sisäistä rauhaa ja lepoa, vaikka ulkopuolella maailmassa kuinka myllertäisi. Jos jokainen ihminen rukoilisi tämänkin kohdan sydämestään, niin maailma olisi paljon parempi paikka elää. Jäisi monet itsekkäät toteutukset ja virheet tekemättä.
Jumalalla on suunnitelma ja päämäärä elämällesi. Anna Jumalan tahdon toteutua ja nauti Hänen huolenpidostaan. Jää odottamaan mitä upeaa tuleekaan vielä tapahtumaan.
Toijalan ja ympäristön sotaveteraanit ry päätti yhdistyksensä lakkauttamisesta loppuvuodesta. Yhdistyksen purkaminen ei kuitenkaan tarkoita veteraanitoiminnan sammumista kokonaan. Mahdollisuuden yhdessäoloon ja tuttujen tapaamiseen tarjoavat Tiistaitiimat jatkuvat, kun koronatilanne antaa siihen mahdollisuuden. Tiistaitiima kokoontuu tuttuun tapaan Toijalan seurakuntatalon alasalissa. Kokoonkutsujana on Akaan Sotaveteraanit.
– Tällä nimellä kutsutaan joukkoa, joka jatkaa Toijalan ja ympäristön sotaveteraanien perinnettä ja on ikään kuin Tammenlehvän Hämeenlinnanseudun Perinneyhdistyksen Akaassa toimiva alaosasto, veteraanityössä mukana oleva Markku Lapinleimu kertoo.
Lapinleimun mukaan tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Akaan Sotaveteraanit ilmoittaa Tiistaitiimasta Akaan Seudun MeNyt-palstalla. Ilmoitus on helppo havaita, sillä siinä käytetään edelleen sotaveteraaniliiton kypärämies-logoa. Tiistaitiimaan osallistuvilta toivotaan palautetta, minkälaiseen toimintaan on kiinnostusta ja voimia.
Suurin osa Toijalan ja ympäristön sotaveteraanit ry:n jäsenistä on liittynyt Tammenlehvän Hämeenlinnanseudun Perinneyhdistykseen, joka on Suomen Sotaveteraaniliiton jäsen. Tunnuksen omaavat veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä ovat yhdistyksen kunniajäseniä, joilta ei peritä jäsenmaksua ja jotka ovat oikeutettuja veteraanietuihin. Kannattajajäsenet ovat uuden yhdistyksen varsinaisia jäseniä.
Lakkautetusta Toijalan-yhdistyksestä perinneyhdistykseen siirtyi noin 140 jäsentä. Näistä suurin osa on kannatusjäseniä ja veteraaneja alle kymmenen.
Toijalan ja ympäristön sotaveteraanit päätti yhdistyksen lopettamisesta joulukuussa. Lottana jo talvisodassa toiminut 99-vuotias Eila Pennanen vastaanotti tilaisuudessa Sotiemme naiset -rintamerkin ja sai puheenjohtaja Seppo Valkaman onnittelut. Kuva: Juha Kosonen
Akaan seurakunta omistaa punaisella merkityt tontit Uudenkylän alueella. Violetit alueet ja puiston sekä katualueet seurakunta on luovuttanut kaupungille vastineeksi kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta.
Kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 14. tammikuuta myydä 1188 neliön tontin Uudenkylän alueelta. Osoitteessa Tanhuanraitti 11 sijaitseva tontti myytiin tehdyn ostotarjouksen perusteella. Tontista hyväksytyn 20 000 euron tarjouksen myötä tontin neliöhinnaksi muodostui 16,84 euroa. Kirkkovaltuusto on aiemmin päättänyt myydä alueelta yhden tontin. Vuonna 2019 tehdyn tonttikaupan neliöhinta oli 16,83 euroa.
Kenelle yhdistys on tarkoitettu?
Sääksmäen Reservinaliupseerit-reserviläiset Ry on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille Suomen kansalaisille. Etenkin nuorisoa kaivataan kovasti mukaan.
Minkälaista toimintaa yhdistyksenne järjestää?
Yhdistys keskittyy vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Vaalimme myös veteraanien perintöä. Järjestämme muun muassa joulun kunniavartioita ja nykyään myös Airsoft-pelejä ja kaikenlaista muuta toimintaa.
Miten toimintaan pääsee mukaan?
Toimintaan pääsee mukaan täyttämällä hakukaavakkeen Reserviläisliiton nettisivuilla. Kuulumme Etelä-Hämeen piiriin. Voit myös ottaa yhteyttä johtokuntaan. Yhteystiedot löytyvät www.säres.fi.
Miksi kannattaa lähteä mukaan?
Porukka on isänmaallista, rentoa ja rehtiä. Tapahtumat ovat perin lystikkäitä. Säres Centeristä tulee hieno toimintakeskus, jonka varaaminen on jäsenille erittäin edullista. Kysy rohkeasti lisää.
Meidän yhdistys -palstalla esitellään MeNytissä mukana olevia, Akaassa toimivia yhdistyksiä.
Sääksmäen reserviläisten airsoft-pelaajia.
Asemalla ilkivallan ja häiriköinnin estämiseksi aloitetun vartioinnin vaikutuksista saadaan ensimmäiset kokemukset jo 10. helmikuuta, kun kaupungin moniammatillinen työryhmä jälleen kokoontuu pohtimaan uusia keinoja asemanseudun rauhoittamiseksi. Kuva Mikko Peltoniemi.
Akaan kaupunki järjesti 13. tammikuuta moniammatillisen työryhmän ja VR:n edustajien kanssa tapaamisen, jossa keskusteltiin Toijalan rautatieaseman ongelmista ja etsittiin niihin ratkaisuita. Seuraavaksi työ jatkuu yhteispalaverissa kertyneiden ideoiden jatkojalostamisella pienemmillä kokoonpanoilla. Suuremman ryhmä kokoontuminen on merkitty kalentereihin jälleen 10. helmikuuta, kaupunginjohtaja Antti Peltola kertoo.
– Yhteinen tapaaminen meni hyvin, meiltä oli mukana omaa väkeä nuorisopuolelta ja sivistyspuolelta, sote-johtaja sekä minä olimme paikalla ja VR toi tapaamiseen omia havaintojaan. Käytännön toimena vartiointi asemalla on nyt aloitettu, Peltola sanoo.
Asemanseudun valvontaa täydennetään vielä kameravalvonnalla. Asia on vielä selvityksessä, eikä kameravalvonnan aloittamisen aikataulu ole selvillä. Myös Ankkuri-toiminnan aloittaminen on vielä selvityksessä. Sen suhteen jonkinlainen aikataulutoive on olemassa.
– Toivotaan, että Ankkuri-toiminta olisi seuraavaan yhteispalaveriin mennessä valmis, Peltola toteaa.
Vartijoiden aikatauluja ei kerrota, mutta Peltola kuvaa vartiointia asemanseudulla tiheäksi. Aikatauluun voi olla vielä tulossa muutoksia.
– Nyt seurataan, miten vartiointi alkaa vaikuttaa. Reagoimme tarvittaessa. VR piti nykyistä tapaa hyvänä, Peltola täydentää.
Vartioinnin fokus on asemarakennuksessa, mutta vartiointi kattaa koko asemanseudun.
Loppuvuodesta 2020 Akaan Seutu kertoi VR:n suunnitelmista supistaa Toijalan aseman aukioloaikoja. Kun kaupunki lähti torjumaan ilkivalta- ja häiriökäyttäytymisongelmia, VR lupasi, että supistuksia ei toistaiseksi ole tulossa. Vieläkö on olemassa vaihtoehto, että VR palaa suunnitelmaansa?
– Asiaan pitää palata, jos asemanseutu ei rauhoitu. Nyt VR ei lähde tekemään supistuksia, mutta häiriöt asemalla pitää saada oikeasti vähenemään, Peltola toteaa.
Kaupungin mahdollisuuksia saada asiasta pitävä ote parantaa se, että asemalla häiriköinti on melko pienen piirin harrastus. Tämä mahdollistaa täsmätoimenpiteet.
– Ongelmaryhmä ei ole laaja. Asiakaslähtöisesti tätä ongelmaa lähestytään, Peltola kuvaa.
VR toi tapaamiseen omia kokemuksiaan sekä tietoa tiloissa harjoitetun ilkivallan määrästä. VR:n edustajien kanssa keskusteltiin kameravalvonnasta ja tiloihin tulevasta kyltityksestä. Kameravalvonnalla tulee olemaan suuri merkitys tekijöiden tunnistamisessa. Vartiointi on kaupungin omaa toiminta, joten siihen VR ei ottanut kantaa.
– Helmikuun palaveriin saamme VR:ltä myös informaatiota taloudellisesta puolesta sekä vartioinnin vaikutuksista, Peltola ennakoi.
Lue myös:
Valkeakosken ammattiopistossa on todettu koronatartunta. Hius- ja kauneudenhoitoalan asiakaspalveluun varatut ajat on peruttu toistaiseksi. Kuva Mikko Peltoniemi.
Valkeakosken ammattiopistossa (VAAO) Hius- ja kauneudenhoitoalalla on ilmennyt koronatartunta yhdellä henkilöllä. Tartuntatautiviranomaiset ovat yhteydessä suoraan koronatartunnan saaneen henkilön ilmoittamiin, altistuneisiin henkilöihin ja asettavat heidät karanteeniin. Kaikkien muiden hius- ja kauneudenhoitolan opiskelijoiden ja henkilöstön tulee seurata omaa vointiaan ja mahdollisia oireita. Jos oireita ilmaantuu, on viipymättä hakeuduttava koronatestiin.
VAAOn varautumisryhmä päätti, että varmuuden vuoksi, varotoimenpiteenä, kaikki hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijat siirtyvät etäopintoihin 18 .-22.1. väliselle ajalle. Tällä menettelyllä VAAOssa turvataan opiskelijoita ja henkilöstöä sekä pyritään ehkäisemään, ettei koronavirus lähtisi leviämään oppilaitoksessa. Karanteeniin asetetut henkilöt noudattavat heille annettuja karanteeniaikoja. Hius- ja kauneudenhoitoalan asiakaspalveluun varatut ajat on peruttu toistaiseksi.
Muualla VAAOssa työskentely jatkuu normaalisti koronasta annettuja ohjeita noudattaen. Opetus on järjestetty toistaiseksi pääsääntöisesti lähiopetuksena. Aloilla on koronapandemian vuoksi toteutettu opetuksen porrastuksia ja myös etäopetuspäiviä pitkin lukuvuotta, näissä tilanteissa noudatetaan tietysti jo aiemmin sovittuja opetus- ja työjärjestelyjä.
Vastaava kaupunkikehitysjohtaja Jari Jokinen odottaa kesää ja Toijalan sataman kehityksen etenemistä innoissaan. Kuvauspäivän 24 asteen pakkanen ei ole alueen suunnitelmia jähmettänyt, vaan tositoimiin päästään 22. tammikuuta. Kuva Jarno Keskinen.
WSP Finland aloittaa Toijalan sataman alueen yleissuunnitelman tekemisen perjantaina 22. tammikuuta yhdessä alueelle tulevien toimijoiden sekä kaupungin edustajien kanssa paikan päällä. Suunnittelu jatkuu seuraavalla viikolla. Yleissuunnitelman kohteena on asemakaavassa osoitettu Toijalan sataman alueen eri toimintojen jäsentely sekä niiden valaistus.
– Kaupungilta tulee laaja porukka siihen mukaan. Tavoite on saada suunnitelmat tehtyä niin, että maaliskuussa päästäisiin jo aloittamaan toukokuulle asti jatkuvat infra- ja maanrakennustyöt, yleissuunnitelmasta tilauspäätöksen tehnyt vastaava kaupunkikehitysjohtaja Jari Jokinen kertoo.
Yleissuunnitelman tekoon lähdetään, koska sataman alueelle on tulossa useita uusia toimijoita nopealla aikataululla. Jo avatun Matkaparkin lisäksi tulossa on ainakin vesipuistoa, minigolfia, padel-kenttä, ravintolaa, erilaisia vuokraustoimintoja ja niin edelleen. Sataman rajalliset tilat halutaan jakaa näiden ja mahdollisesti vielä tulevien toimintojen kesken toimivasti.
– On hyvä, että alue kiinnostaa toimijoita, mutta pitää myös miettiä aluetta ja sen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Sen takia haluamme miettiä eri toimintojen sijoittelua, pysäköintiä ja niin edelleen. Tavoitteena on hyvä ja toimiva kokonaisuus. Luottoa kaupungin omaan tekemiseen toki on, mutta silti on hyvä tehdä suunnitelma, joka kantaa myös pidemmälle, Jokinen sanoo.
Matkaparkin rakennustöiden loppuvaiheessa suunnitelmiin jouduttiin lisäämään pieni jätevedenpumppaamo, koska kaupungin viemärit sijaitsivat korkeammalla kuin Matkaparkin rakentajat tiesivät. Yleissuunnittelulla ja sitä seuraavilla, tarkemmilla suunnitelmilla pyritään vastaavan tyyppisten yllätysten välttämiseen.
– Infra- ja maanrakennuksen toivotaan menevän suunnitellusti nappiin niin, ettei turhaa käytetä rahaa tai tehdä työtä. Kun kaikki menee suunnitellusti aikataulussa eteenpäin, sataman alue näyttää ensi kesänä siltä, millainen mielikuva meillä alueesta on, Jokinen toivoo.
Sataman alueen kehittyminen tapahtuu nyt nopeasti. Voiko satamaan tulla uusia toimijoita vielä sen jälkeenkin, kun nyt aloitettavaa suunnittelutyötä seuraavat rakennustyöt on tehty?
– Sehän sopii vallan mainiosti. Valtaosan nyt tulossa olevista toimijoista ja rakenteista pystyy tarvittaessa myös siirtämään. Alueen koko potentiaali ei ole vielä edes selvillä. Nyt luodaan strategista kokonaisuutta, joka ei sulje pois tulevaa kehitystä eikä tulevaisuuden satamaa, Jokinen näkee.
Yleissuunnittelu toimii pohjana toteutussuunnittelulle. Käytännössä se tarkoittaa, että kaupungin tekninen puoli pääsee yleissuunnittelun pohjalta kilpailuttamaan ne urakat, joita alueella tarvitaan.
– Suunnitteluvaiheen jälkeen kaupunki voi myös tehdä maanvuokrasopimukset alueelle tulevien toimijoiden kanssa, Jokinen selventää
Yleissuunnitteluun sisältyvät alueen tilallinen suunnittelu kuten pysäköinti, liikuntapaikat, oleskelu- ja leikkialueet, maisemointisuunnittelu kuten alueen pintamateriaalit, kasvillisuus ja kalusteet sekä toiminnallinen ja maisemallinen valaistus. Suunnittelutyön arvonlisäveroton enimmäiskustannusarvio eli kattohinta on 14 250 euroa. Akaan kaupunki on teettänyt vastaavan kaltaisen yleissuunnitelman myös Toijalan torista.
Havainnekuva Akaan Karhunrahkasta, jonne ABO Wind suunnittelee enimmillään 300 metriä korkeita tuulivoimaloita. Maisema on kuvattu Lontilan suunnasta Meron tilalta. Kuva: ABO Wind Oy.
Akaan kaupunginhallitus käsitteli Karhunrahkan alueen tuulivoimakaavaa edellisen kerran 15. joulukuuta. Kaupunginjohtaja Antti Peltola esitti tuolloin, että kaupunginhallitus päättää palauttaa asian elinvoimalautakunnan käsiteltäväksi, jotta varmistetaan päätöksen syntyminen oikeassa järjestyksessä. Lisäksi Peltola esitti, että kaupunginhallitus kumoaa asiaa koskevan, 1.12. tekemänsä päätöksen, mutta hallitus päätti toisin.
Mervi Pulkkinen (kesk) esitti 15. joulukuuta, että asia jätetään pöydälle, ja hänen esitystään kannattivat Jaakko Leinonen (kok), Inka Loppi (sd) ja Tapio Kivistö (ps). Tämän jälkeen kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.
Pöydälle jätetty asia otetaan uudelleen käsittelyyn seuraavassa kokouksessa sellaisenaan, eli asiaa ei valmistella uudelleen. Niinpä kaupunginhallitus käsittelee asiaa tiistaina 19. tammikuuta.
Kaupunginjohtaja Peltolan esitys kaupunginhallitukselle on sama kuin joulukuun puolivälissä. Hän esittää, että kaupunginhallitus päättää palauttaa asian elinvoimalautakunnan käsiteltäväksi, jotta varmistetaan päätöksen syntyminen oikeassa järjestyksessä. Akaan kaupungin hallintosäännön mukaan elinvoimalautakunnan eritystehtäviä ovat kaavaluonnoksen laatiminen ja hyväksyminen.
Lisäksi Peltola esittää nytkin, että kaupunginhallitus kumoaa 1.12.2020 asiassa tekemänsä päätöksen. Kyseisellä päätöksellä kaupunginhallitus päätti asettaa nähtäville alueen kaavaluonnoksen muutettuna niin, että tuulivoima-alueella on nolla tuulivoimalaa. Päätös syntyi Jaakko Leinosen esityksestä äänin 6–5.
Kaupunginhallitus päätti 1.12.2020 Jaakko Leinosen esityksestä asettaa nähtäville Karhunrahkan alueen kaavaluonnoksen muutettuna niin, että tuulivoima-alueella on nolla tuulivoimalaa. Kuva: Akaan Seudun arkisto.
Nollan tuulivoimalan tuulivoimakaavapäätöksen jälkeen kaupunki pyysi siitä lausunnot Pirkanmaan Ely-keskukselta, kaavaluonnosta valmistelleilta Afryn konsulteilta sekä tuulivoima-aluetta Karhunrahkaan suunnittelevalta Abo Wind Oy:ltä. Nämä lausunnot sekä muu valmistelumateriaali ovat myös tiistain 19.1. kokouksen liitemateriaaleina.
Ely-keskus totesi muun muassa, että mikäli kaupunginhallitus päättää hyväksyä Karhunrahkan tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaluonnosvaiheen valmisteluaineiston siten muutettuna, että tuulivoimaloita on nolla kappaletta, kyseessä ei enää ole tuulivoimarakentamista maankäyttö- ja rakennuslain pykälien 77 a ja 77 b nojalla ohjaava osayleiskaava.
Kaavaa valmisteltaessa ei tällöin myöskään olisi enää mahdollista saada osallistumisen kautta lausuntoja, mielipiteitä tai muistutuksia siitä vaihtoehdosta, että tuulivoimahanke toteutettaisiin.
Kaavaluonnosta valmistelleen Afryn johtava asiantuntija Miia Nurminen-Piirainen lähetti kaupungille yrityksen kannanoton kaupunginhallituksen päätöksen toimeenpanon haasteisiin suunnitteluprosessin ja osallistamisen kannalta. Kannanotossa todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain yleistavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Tuulivoimahankkeiden osalta on Nurminen-Piiraisen mukaan hyvin tyypillistä, että esimerkiksi voimaloiden määrä ja sijainnit muuttuvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavaprosessin aikana.
– Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu on ollut tuulivoimarakentamista ohjaavissa kaavoissa poikkeuksetta muu kuin hyväksymiskäsittelyyn vietävä kaavaratkaisu, jolloin vasta tehdään päätös hankkeen hyväksyttävyydestä, konsultin kannanotossa lukee.
Karhunrahkan tuulivoimahankkeessakin on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmasta saadun palautteen pohjalta supistettu kaavoitettavaa aluetta ja vähennetty alueelle tarkasteltavien voimaloiden enimmäismäärää.
Nurminen-Piiraisen mukaan Akaan kaupunginhallituksen esittämä ratkaisuesitys ja sen toimeenpano ei tukisi maankäyttö- ja rakennuslain yleistavoitteen toteutumista.
Abo Wind Oy ilmoitti Akaan kaupungille, että sen mielestä kaupunginhallituksen 1. joulukuuta tekemä päätös on epätarkoituksenmukainen sekä mahdollisesti myös lainvastainen.
– Kaupunginhallituksen päätöksen toteuttaminen on Abo Wind Oy:n käsityksen mukaan lisäksi käytännössä mahdotonta, ja päätös on omiaan aiheuttamaan sidosryhmille epäselvyyttä Karhunrahkan tuulivoimahankkeen etenemisestä, yhtiöstä kirjoitettiin.
Abo Wind Oy esitti näkemyksenään, että yritys on edelleen vahvasti sitoutunut ja kiinnostunut jatkamaan yhteistyötä Karhunrahkan tuulivoimapuiston kehittämiseksi Akaan kaupungin, alueen maanomistajien ja muiden osallisten kanssa.
Abo Wind pyysi kaupunginhallitusta käsittelemään asian uudestaan ja totesi, että sen näkemyksen mukaan lausuntoja ja mielipiteitä olisi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista pyytää 12 tuulivoimalaa käsittävästä kaavaluonnoksesta ja sitä vastaavasta olemassa olevaan valmistelumateriaaliin perustuvasta vaihtoehdosta.
– Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella Akaan kaupungin ja Abo Wind Oy:n olisi myös helpompi arvioida hankkeen jatkokehityksen edellytyksiä, toimitusjohtaja Aapo Koivuniemen ja projektijohtaja Julian Wehnertin allekirjoittamassa kirjeessä todetaan.
Akaan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Timo Saarinen kuoli perjantaina 15. tammikuuta. Hän oli kuollessaan 60-vuotias. Kuva: Tarja Antola
Akaan kaupunki järjesti maanantaina 18. tammikuuta suruliputuksen Toijalan torilla, kaupungintalolla, paloasemalla ja Viialan kirjastolla kaupunginvaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Timo Saarisen (sd) muistolle. Saarinen kuoli nopeasti edenneeseen syöpään perjantaina aamuyöllä 15. tammikuuta Valkeakosken terveyskeskussairaalassa. Hän oli kuollessaan 60-vuotias.
– Olimme koko perhe Timon luona edellisen illan. Kun lapset lähtivät pienten vauvojensa kanssa kotiin, jäin Timon rinnalle viimeisiksi hetkiksi, vaimo Sari Saarinen kertoo.
Puolison voimat alkoivat hiipua joulun jälkeen. Terveyskeskussairaalaan hän siirtyi kotoaan Toijalan Kuusikankaalta viime viikon keskiviikkona.
Vatsaoireiden takia tutkimuksiin hakeutunut Timo Saarinen sai tietää sairaudestaan 28. marraskuuta, seitsemän viikkoa ennen kuolemaansa. Haimasyöpä oli ehtinyt levitä moniin sisäelimiin, eikä hoitoja voitu enää aloittaa.
– Timo itse ei surkutellut asiaa. Hän osasi ottaa sen hienosti, mikä johtui varmaan hänen pitkästä palokuntataustastaan. Hän oli nähnyt kaikkea mahdollista. Hän ei surrut omaa sairastumistaan, mutta hänellä oli huoli meidän muiden puolesta ja meidän jaksamisestamme. Loppuun asti hän sanoi, että elämä jatkuu, Sari Saarinen kertoo.
Kaupunki kunnioitti maanantaina suruliputuksella kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan muistoa. Yksi suruliputuspaikoista oli Toijalan tori, jonka laidalla on toiminut myös Timo Saarisen yritys Akaan Turva. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Timo Saarinen palasi kevään 2017 kuntavaaleissa takaisin kunnallispolitiikkaan oltuaan pari kautta pois luottamustehtävistä. Saarinen oli lupautunut ehdokkaaksi myös tämän kevään kuntavaaleihin. Hän osallistui vielä 9. joulukuuta vuoden 2020 viimeiseen, kuusi tuntia kestäneeseen kaupunginvaltuuston kokoukseen.
– Kunnallispolitiikka oli hänelle niin lähellä sydäntä, Sari Saarinen toteaa.
Viialan Oopakasta kotoisin ollut Timo Saarinen oli ensimmäiseltä ammatiltaan levyseppä-hitsaaja. Palomies- ja palopäällystötutkinnot suoritettuaan Saarinen työskenteli palopäällikkönä Längelmäellä, josta hän vuonna 1989 tuli palomestariksi Toijalaan. Ennen siirtymistään yrittäjäksi hän toimi Kylmäkosken palopäällikkönä.
Vuonna 2007 Timo Saarinen perusti Akaan Turvan, jonka palveluihin ovat kuuluneet muun muassa sammutinhuolto, palotarvikemyynti, turvallisuuskoulutus ja turvallisuussuunnitelmat. Sari Saarinen kertoo, että yritys ei voi enää jatkaa, koska luvanvarainen toiminta on ollut puolison nimissä.
Timo Saarinen (vas.) oli lupautunut ehdokkaaksi kevään kuntavaaleihin. Marraskuun alussa järjestetyssä demarien vaalistartissa juttuseurana olivat Vasemmistoliiton valtuutettu Matti Humaloja ja SDP:n kansanedustaja Marko Asell. Kuva: Tarja Antola
Perheeseen kuuluu kolme lasta ja kaksi lastenlasta, jotka ovat iältään kymmenen kuukautta ja neljä ja puoli kuukautta.
– He olivat vaarin silmäterät ja kovin rakkaita, Sari Saarinen kertoo.
Sari ja Timo Saarisen yhteinen taival kesti 41 vuotta.
– Timo oli minun nuoruudenrakkauteni. Olin 17-vuotias, kun rupesimme seurustelemaan. Teimme Timon kanssa kaiken yhdessä ja liikuimme aina yhdessä. Voi sanoa, että olimme kuin paita ja peppu.
Uurnanlasku ja muistotilaisuus järjestetään vainajan toivomuksesta perhepiirissä.
Virolainen Markkus Keel jatkaa pelaajauraansa Akaan jälkeen Ranskan Nizzassa. Akaan Seutu haastatteli Keeliä viime heinäkuussa Tartossa Viron miesten lentopallomaajoukkueen leirin yhteydessä. Kuva: Mikko Peltoniemi
Akaa-Volley menetti toisen passarinsa juuri ennen joukkueen historian ensimmäistä Suomen cupin lopputurnausta. Viron maajoukkuepassari Markkus Keel siirtyy Ranskan liigaan.
– Näin on. Uusi osoitteeni on Nizza, vahvistaa Keel.
Nizza on Ranskan 14 joukkueen sarjassa tällä hetkellä 11. tilalla. Kun joukkueen ykköspassari loukkaantui ja on sivussa koko loppukauden, seurajohdon piti tehdä nopeita ratkaisuja.
– Pelaaja-agentti otti yhteyttä viime perjantaina, ja päätös oli tehtävä nopeasti. Viikonloppuna neuvottelin Akaa-Volleyn kanssa hommat selviksi ja ilmoitin saapuvani Nizzaan välittömästi. Katsoin, että urani kannalta tämä on paras ratkaisu, paljastaa Keel.
Ranskan liiga toimii tällä kaudella samoin kuin lähes kaikki muutkin kansalliset sarjat. Otteluita pelataan, kun koronakaranteenit sen sallivat. Tällä hetkellä joukkueilla on takanaan 14–15 peliä, kun Suomen Mestaruusliigassa vaihteluväli on 10–14.
Akaa-Volleyn peliä pyörittää nyt seuraa jo usean vuoden ajan palvellut passari Mikko Kuusela.
– Keelin sopimus purettiin yhteisymmärryksessä. Seuran johto ymmärtää, että kun 25-vuotias pelaaja saa tarjouksen yhdestä Euroopan huippuliigoista, uran kehityksen tielle ei kannata laittaa esteitä, selvittää Akaa-Volleyn puheenjohtaja Torsti Mahlanen.
Mahlasen mukaan toisen passarin etsintä käynnistyy välittömästi. Mitä ilmeisemmin joukkue kuitenkin lähtee cup-finaaliin, Finnish Teknikum Cup 2020 -nimeä kantavaan turnaukseen yhdellä passarilla.
Finnish Teknikum Cup pelataan Tampereen Kauppi Sports Centerissä 29.–31. tammikuuta. Akaa-Volley kohtaa välierässä VaLePan lauantaina 30.1. kello 16. Ottelua voi seurata YLE Areenassa.
Tulevana lauantaina Akaa-Volley vierailee Rovaniemellä. Mestaruusliigavastustajana on Lakkapää.com.
Palokunta hälytettiin Lontilantielle lauantai-iltana noin kello 19.30 aikaan. Kuva: Mikko Peltoniemi
Puolitoistakerroksinen rintamamiestyyppinen omakotitalo tuhoutui kokonaan tulipalossa Lontilantiellä Akaan ja Hämeenlinnan rajalla lauantai-iltana. Palokunta sai hälytyksen paikalle noin 19.30 aikaan.
Päivystävä palomestari Tomi–Pekka Olkkonen Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskuksesta kertoi Akaan Seudulle maanantaina, että palo kyti talon lattia- ja seinärakenteissa sekä välipohjassa, joissa eristeenä oli käytetty muun muassa olkea. Palokunta kävi sammuttamassa kytevää purukasaa vielä sunnuntai-iltana.
Palon syttymisaikaan talossa ollut asukas pääsi ajoissa pois rakennuksesta. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Palopaikalla ollut päivystävä palomestari Heikki Havukainen arvioi palon saaneen alkunsa lämmityksestä. Tuli levisi alakerrasta yläpohjaan ja vintille.
Sammutustöihin osallistui sammuttajia myös Kanta-Hämeen puolelta.
Omakotitalosta jäi tulipalon jäljiltä pystyyn vai piippu. Kuva: Mikko Peltoniemi
Pirkanmaalla tehdään jälleen valtakunnallista historiaa. Ahlman ja Pirkanmaan Osuuskauppa ovat käynnistäneet Pientuottajat marketteihin -pilotin. POK on palkannut kaikkien aikojen ensimmäisen lähiruokalähettilään. Hänen tehtävänään on etsiä tuottajia ja valmistajia omasta maakunnasta. Pöydällä on pirkanmaalaisia tuotteita, joita jo tällä hetkellä löytyy osuuskaupan myymälöiden hyllyiltä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Nyt jokaisella pirkanmaalaisella lähiruoan tuottajalla ja jalostajalla on mahdollisuus saada tuotteensa Pirkanmaan Osuuskaupan myymälöihin. Pientuottajat marketteihin -pilotissa POK ja Ahlman hallinnoimansa Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -hankkeensa turvin lisäävät aktiivisesti pientuottajien näkyvyyttä sekä tuotevalikoimaa osuuskaupan jokaisessa toimipaikassa. POK on palkannut tarkoitusta varten lähiruokalähettilään, jona toimii projektipäällikkö Elina Kaukonen. Hän on lajissaan ensimmäinen koko maassa.
Pirkanmaalla käännetään parhaillaan uutta sivua lähiruoan historiassa. Maakunnallinen osuuskauppa on palkannut kaikkien aikojen ensimmäisen lähiruokalähettilään
Ahlmanin Parasta Pirkanmaalta -ruokasektorin ja rajapintojen koordinaatiossa ja Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -kehittämishankkeessa työskentelevä projektipäällikkö Antti Luomala odottaa kestävää konkretiaa ja kasvujohteista tulevaisuutta tässä kuussa liikkeelle lähteneestä Pientuottajat marketteihin -pilotista.
Pirkanmaa on saanut kaikkien aikojen ensimmäisen lähiruokalähettiläänsä, kun Pirkanmaan Osuuskauppa nimesi projektipäällikkönsä Elina Kaukosen erikoistehtäväänsä. Kaukonen on jo käynnistänyt mittavan urakkansa, jossa hän aikoo löytää suuren osan Pirkanmaan 23 kunnan alueella toimivista lähiruoan tuottajista sekä jalostajista. Lähiruokalähettiläs on valmis vierailemaan niin maatiloilla kuin tuotantolaitoksissa sekä yrityksissä, joiden punaisena lankana on lähellä tuotettu ruoka.
Antti Luomalan mukaan pilotista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että tuottajille ja valmistajille tarjotaan hyvin runsasta lähikauppojen verkostoa. Luomala korostaa, että tuottaja tai valmistaja valitsee itse yhden tai useamman POK:n toimipaikan, johon hän on valmis toimittamaan tuotteitaan.
Elina Kaukonen listaa, että POK:lla on Pirkanmaalla 7 Prismaa, 26 S-marketia, 36 Salea sekä Sokos Herkku.
Pirkanmaan Osuuskaupan 60-jäseninen edustajisto eli omistajien ylintä päätösvaltaa käyttävä elin on priimusmoottorina nyt startanneessa Pientuottajat marketteihin -pilotissa.
Elina Kaukosen mukaan monet edustajiston vaalissa viime keväänä mukana olleet ehdokkaat nostivat teemoissaan nimenomaan lähiruoan tarjonnan lisäämisen keskeiseksi tavoitteekseen.
– Vaalikoneessa lähiruoka oli suurimpia asiakokonaisuuksia.
Kaukonen muistuttaa, että POK seuraa tarkasti aikaansa ja siinä olevia trendejä.
– Viime maaliskuussa alkanut koronapandemian aika on herättänyt suuren yleisön eli kuluttajat suosimaan ja valitsemaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita, hän lisää.
POK:n toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko muistuttaa, että pienikin saa olla kaunista. Hänen mukaansa osuuskauppa palaa juurilleen, kun se ryhtyy määrätietoisesti nostamaan esiin lähellä tuotettua ruokaa.
– Hyvin moni asiakas kertoo, että uudelle paikkakunnalle mennessään, hän haluaa kokeilla nimenomaan paikallisia elintarvikkeita, kuten leipiä. Jo tästä vinkkelistä katsottuna on arvokasta, että jokainen myymälämme on tuotetarjonnaltaan omanäköisensä, että sen sortimentissa on nimenomaan alueen erikoisuuksia. Lähituotteet ovat vetovoimatekijä, hän summaa.
Mäki-Ullakon mukaan koronavuosi on nostanut valokiilaan erityisesti lähiruoan. Sen menekki on voimakkaalla kasvu-uralla.
Projektipäällikkö Antti Luomala aikoo itsekin toimittaa osan oman puutarhansa vihannes- ja juuressadosta tulevana kesänä ja syksynä asuinpaikkansa lähellä olevaan markettiin. Hän haluaa testata järjestelmän toimivuuden ja kerätä kuluttajapalautetta kotipalstallaan kasvattamistaan tuotteista.
Luomala teroittaa, että tuottajien ja valmistajien sekä osuuskaupan välille on rakennettava helppo suoratoimitusmalli.
– Meidän on järjestettävä tuottajille ja valmistajille räätälöityjä tilaisuuksia, joissa opetetaan muun muassa pakkausmerkintöjä, omavalvontaa sekä muita lain vaatimuksia, Luomala sanoo.
– Olennaista on, että pientuottajien ja lähellä tuotettujen tuotteiden näkyvyyttä lisätään niitä myyvissä myymälöissä, jotteivat ne huku muun tarjonnan runsauteen, Luomala lisää.
Elina Kaukonen tietää esillepanon ja myymälänäkyvyyden tärkeyden. Hän oli edellisessä työssään esimiehenä tiimissä, jonka vastuulla oli valvoa ketjun laatimia hyllykarttoja, eli sitä, että tuotteet ovat oikeilla paikoillaan.
– Olemmekin tuomassa myymälöihin lähiruokakalusteita, joiden avulla tarjontaa tehdään erityisesti tykö, hän kertoo.
Antti Luomala ja Elina Kaukonen odottavat, että Pientuottajat marketteihin -pilotin viesti kantautuisi mahdollisimman laajalle kohderyhmälle.
He painottavat, että pilottiin voivat lähteä mukaan kaikki mahdollisuudesta kiinnostuneet alkutuottajat ja elintarvikejalostajat, jotka haluavat myydä tuotteitaan suoraan lähikauppoihin ja muihin valitsemiinsa POK:n myymälöihin maakunnassa. Suurennuslasin alla ovat pirkanmaalaiset maatila- ja elintarvikeyritykset.
– Halukas voi valita esimerkiksi kotinsa lähellä olevan ja työpaikkansa varrella sijaitsevan myymälän, Luomala tarkentaa.
Pientuottajat marketteihin -pilotti odottaa, että pirkanmaalaiset roihauttaisivat voimakkaisiin liekkeihin ylisen keskustelun lähellä tuotetusta ruoasta.
Antti Luomala ja Elina Kaukonen huomauttavat, että kuluttajilla on ratkaiseva rooli kulutustottumuksien uudistamisessa.
– Moni ihminen on uskollinen rutiineilleen, niinpä hän esimerkiksi leipäosastolla valitsee tottumuksestaan tutun valmistajan tutut leivonnaiset. Nyt olisi ratkaisevan tärkeää, että asiakas ravistelisi kauppakäyttäytymistään ja etsisi uusia tuotetuttavuuksia, Elina Kaukonen herättelee.
Elina Kaukonen on erittäin toiveikkain mielin uusien tuotteiden suhteen.
– Saamme varmasti ensimmäisen vuoden aikana vähintään sata uutta tuotetta, hän arvelee.
Ruokakansalaisuuden vahvistuminen on jo lähitulevaisuutta.
Antti Luomala ja Elina Kaukonen sanovat, että ruoallakin on aina oma tarinansa ja polkunsa.
– Asiakkaat haluavat perehtyä elintarvikkeiden kasvattajiin, tuottajiin sekä valmistajiin. Paikat ja metodit kiehtovat, he tarkentavat.
Nimenomaan lähituotteista puhuttaessa tyhjä hylly ei ole kielteinen asia. Luomalan ja Kaukosen mukaan kuluttaja voikin miettiä: ”onpas se ollut suosittua”.
Luomalan ja Kaukosen harras toive onkin, että ihmiset alkaisivat noudattaa keittiöissään satokauden kalenteria.
Pirkanmaalaiset tuottajat ja valmistajat saavat pilotista lisätietoa verkosta: https://parastapirkanmaalta.fi/meista/hankkeet/pientuottajat-yhteistyolla-markkinoille/pientuottajat-marketteihin-pilottiryhma/
MATTI PULKKINEN
Maaliskuun 2020 hankesuunnitelmassa Viialan liikuntahalli ja Viialan yhtenäiskoulu oli piirretty lähelle toisiaan, eikä niiden välistä yhdyskäytävää ollut tarkoitus rakentaa toiseen kerrokseen. Koulun pohjapiirros oli hyvin erilainen kuin myöhemmissä suunnitelmissa. Kuva: Akaan kaupunki.
Rakenteilla olevan Viialan liikuntahallin hankesuunnitelman mukaan koko rakennus suunnitellaan ottaen huomioon tyypilliset esteettömyysvaatimukset.
– Kaikkien tilojen on oltava saavutettavissa liikuntarajoitteisille pois lukien yläparven tilat, sillä liikuntarajoitteisille järjestetään katsomotilat kentän tasossa, hankesuunnitelma kertoo.
Hankesuunnitelmassa mainitaan erikseen, että pukeutumis- ja pesutilojen sijoittelussa huomioidaan erityisesti lyhyet kulkuyhteydet kaikkiin liikuntatiloihin sekä kuten koko rakennuksessa erityisesti esteettömyyden tarpeet.
Boost Brothers Oy:n tekemän, 18.3.2020 päivätyn hankesuunnitelman asemapiirroksessa Viialan liikuntahalli on piirretty lähes kiinni tulevaan Viialan yhtenäiskouluun. Yhtenäiskoulun suunnittelun ja rakennuksen sijoittelun edetessä on kuitenkin päädytty pidempään välimatkaan. Akaan kaupungin rakennuttamispäällikön Kimmo Seppälän mukaan hallin ja koulun yhdyskäytävän pituus on 40 metriä.
Seppälän mukaan liikuntahallin ja koulun välinen yhdyskäytävä ei ollut mukana siinä pohjapiirroksessa ja asemapiirroksessa, joilla hallin rakennusurakka kilpailutettiin. Yhdyskäytävä toteutetaan koulun rakentamisen aikana.
– Yhdyskäytävästä tehtiin eri vaihtoehtoja syksyn aikana, kun tarkasteltiin liikuntahallin ja koulun välistä etäisyyttä, piha-aluetta ja toimintojen sijoittelua. Myös koulun maalämpötekniikan sijoittaminen liikuntahalliin oli merkityksellinen seikka, Seppälä kertoo.
Liikuntahallin asemapiirroksessa maalämpöputkien on suunniteltu kulkevan yhdyskäytävän katolla.
Viialan liikuntahallin tuoreemmasta asemapiirroksesta näkee, miten se ja viereen rakennettava Viialan yhtenäiskoulu sijoittuvat. Rakennusten länsipuolella on nykyinen tekonurmikenttä ja itäpuolella Hämeentie. Kuva: Akaan kaupunki/Sitowise
Noin 2,7 metriä leveä yhdyskäytävä lähtee liikuntahallin pääsisäänkäynnin vastakkaiselta puolelta, mutta ei maan tasalta vaan hallin toisesta kerroksesta. Piirustusten perusteella käytävä halkoo ilmaa 3,7 metrin korkeudessa ja yhdistyy Viialan yhtenäiskoulun toiseen kerrokseen.
Liikuntahallin liigaotteluissa ja muissa isommissa tapahtumissa on tarkoitus käyttää kahvilana ja ruokailutilana yhtenäiskoulun ruokasalia, joka on koulun ensimmäisessä kerroksessa. Sinne pääsee koulun toisesta kerroksesta sekä portaita että ruokasalin toisessa päässä olevalla hissillä.
Liikuntahallissa hissiä ei piirustusten mukaan ole, joten liigapelien yleisössä olevat ja muihin tapahtumiin osallistuvat pyörätuolilla liikkuvat henkilöt eivät pääse hallin toiseen kerrokseen ja sieltä yhdyskäytävää pitkin koulun puolelle.
Myöskään pyörätuolilla liikkuvat Viialan yhtenäiskoulun oppilaat eivät sisäliikuntatunneille tullessaan pääse esteettömästi yhdyskäytävästä ensimmäisen kerroksen pukuhuoneisiin ja liikuntasaleihin.
Akaan valtuusto päätti jo 30.10.2019, että liikuntatilaratkaisun rakennushankkeen suunnittelulla ja toteutuksella turvataan sujuva ja tarkoituksenmukainen kiinteä kulkuyhteys yhtenäiskoulun ja liikuntatilaratkaisun välille. Kaupungin rakennuttamispäällikkö Kimmo Seppälä vahvistaa kuitenkin Akaan Seudulle, että pyörätuolilla voi liikkua vain liikuntahallin ensimmäisessä kerroksessa.
Liikuntahallin koulun puoleisen sisäänkäynnin yhteydessä on porrashuone, ja lisäksi isoon liikuntasaliin on suunniteltu siirtokatsomoiden yhteyteen avattava katsomoporras, jota pitkin pääsee kulkemaan toisen kerroksen juoksusuoran ja ensimmäisen kerroksen välillä. Kumpiakaan portaita pitkin ei Seppälän mukaan pääse pyörätuolilla.
Viialan yhtenäiskoulussa pyörätuolilla liikkuvia oppilaita voi olla tavallisillakin luokilla. Lisäksi uuteen kouluun tulee tilat erityislapsille, jotka käyttävät liikkuessaan pyörätuoleja ja muita apuvälineinä.
Kun Akaan sivistyslautakunta 12.11.2020 hyväksyi oman esityksensä Viialan yhtenäiskoulun toiminnalliseksi ratkaisuksi, se edellytti, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että erityislasten tilat ovat muuntojoustavia muuttuvien tarpeiden mukaan ja erityislasten yhdenvertaisuus ja mahdollisuuksien mukainen integraatio kouluyhteisöön toteutuvat myös tilaratkaisuissa.
Sekä tekninen lautakunta että Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunta päätyivät esittämään samaa suunnitteluratkaisua ja pohjapiirrosta ja kirjasivat omiin päätöksiinsä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan sivistyslautakunnan päätöksen vaatimukset.
Yhtenäiskoulun rakennustoimikunta käsitteli koulun rakentamisen kilpailutusta ja tarjouspyyntöaineistoa 7. tammikuuta, mutta koko pykälä liitemateriaaleineen on merkitty salassapidettäväksi. Myös teknisen lautakunnan kokouksessa 20.1. ja sivistyslautakunnan kokouksessa 21.1. kaikki kyseiset asiakirjat ovat salaisia. Se, millä suunnitelmilla ja pohjapiirustuksilla koulu-urakka aiotaan kilpailuttaa, ei siis ole julkista tietoa.
Viialan liikuntahallin ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Alareunassa näkyy etelän puoleinen sisääntulo ja porraskäytävä, jota pitkin noustaan koululle vievän yhdyskäytävän päähän ja vastaavasti sieltä alas liikuntahallin pukuhuone- ja salitiloihin. Hissejä rakennukseen ei ole suunniteltu. Kuva: Akaan kaupunki/Sitowise
Poliitikoista sekä teknisen toimen ja sivistystoimen johtavista viranhaltijoista muodostettu Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunta kokoontui viime vuonna 15 kertaa. Tänä vuonna se on kokoontunut kerran. Toimikunta on omalta osaltaan hyväksynyt muun muassa Viialan liikuntahallin hankesuunnitelman sekä hallin rakennusurakan tarjouspyyntöaineiston.
Rakennustoimikunnan varapuheenjohtajan Heli Piiraisen (vas) mukaan yhtenäiskoulun ja liikuntahallin välisestä esteettömyydestä ei ole ollut työryhmässä mitään puhetta.
– Voisin kuvitella, että kun meillä on ammattilaiset arkkitehdit suunnittelemassa, niin he suunnittelevat sen niin, että esteettömyys toteutuu koko koululta areenalle siirtymisen yhteydessä. Eihän semmoista kukaan ammattilainen suunnittele, joka ei olisi esteetön, Piirainen kommentoi sitä, miten koululta on tarkoitus liikkua liikuntahalliin pyörätuolilla.
Pitäisikö liikuntahalliin siis saada hissi, jolla pääsee toisesta kerroksesta ensimmäiseen kerrokseen?
– Meillä on oikeasti ihan hyvät arkkitehdit ja ansioitunut suunnittelufirma. He varmasti osaavat piirtää sinne hissin, Piirainen toteaa.
Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunnan varapuheenjohtaja Heli Piirainen uskoo, että Viialan liikuntahallin suunnittelijat osaavat piirtää sinne hissin.
Akaan Seutu kysyi kaupungin tekniseltä toimelta ja Viialan liikuntahallin pääsuunnittelijalta, Sitowise Oy:n Jukka Perämaalta, pohdittiinko hallin ja koulun yhteiskäytön sujuvuutta ja esteettömyyttä siinä vaiheessa, kun yhdyskäytävä päätettiin rakentaa toiseen kerrokseen. Perämaan mukaan kaupunki vastaa halliasioiden tiedottamisesta.
– Lähtökohtaisesti liikuntahalliin ei ole suunniteltu hissiä, mutta ensimmäisen kerroksen esteettömyys on tietysti huomioitu. Yhdyskäytävän alapuolelle muodostuu osittain katettu kulkureitti rakennusten välille, kaupungin rakennuttamispäällikkö Kimmo Seppälä kertoo.
Kysyimme myös asian varmistamiseksi, onko Viialan liikuntahallissa minkäänlaista hissiä ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä ja jos ei ole, voidaanko halliin vielä suunnitella ja toteuttaa hissi.
– Hankesuunnitelman ja esteettömyysselvityksen mukaan hissiä ei ole suunniteltu. Hissin suunnittelu ja toteuttaminen liikuntahalliin on mahdollista myös myöhemminkin. Eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen suunniteltu porrashuone on korkea avoin tila, johon hissin toteuttaminen on mahdollista pienin muutoksin. Tämä edellyttää erillistä tarkastelua ja lisämäärärahaa, Seppälä vastasi.
Sivistyslautakunta, tekninen lautakunta ja Viialan yhtenäiskoulun rakennustoimikunta esittivät näissä kuvissa näkyvää vaihtoehtoa V4 toiminnallisen ratkaisun pohjaksi koulun jatkosuunnittelua varten. Kuva: Akaan kaupunki/Sitowise
Viialan liikuntahalli nousee Hämeentien varteen entiselle pellolle. Kuvan oikeaan etureunaan, osittain nykyisen metsän paikalle rakennetaan uusi Viialan yhtenäiskoulu. Rakennusten väliin tulee noin 40 metriä pitkä yhdyskäytävä. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Juhana Jyrkiäinen on ollut viime aikoina huippuvireessä. Kuva Juuso Koro.
Futsal-Liigassa on meneillään tammikuun ruuhkaviikot. Kaikkia syksyllä koronan takia siirretyksi tulleita otteluita ei ole vielä ehditty pelaamaan, mutta viime viikolla saatiin taas yksi rästipeli alta pois. Tampereen Ilves matkusti nimittäin keskiviikkoiltana Akaaseen. Reissusta tuli lopulta vierasjoukkueelle vaikea, kun Akaa Futsal nappasi kotivoiton selkein lukemin 8–2 (4–1). Myös sunnuntaina Akaan vire oli voittava, kun PJK kaatui Pirkkalassa lukemin 4–8 (2–2).
Salamamaali herätti Akaan
Keskiviikon ottelussa Ilves tuli otteluun ryminällä ja iski kamppailun avausosuman alle puolen minuutin pelin jälkeen. Salamamaali oli kuitenkin vain herätys Akaa Futsalille, joka otti pelin kontrolliinsa välittömästi osuman jälkeen. Vahva vaihe tuotti myös tulosta, sillä kotijoukkueen Jovan Stankovic tasoitti laukauksella yläkulmaan taiston ollessa alle kolme minuuttia vanha. Pelaajavalmentajan maali lisäsi Akaa Futsalin kierroksia, jotka johtivat useisiin huippupaikkoihin, vauhdikkaisiin hyökkäyksiin ja nopeasti myös maaleihin. 2–1-johto-osuma syntyi Dusan Milojevicin jalasta yksinkertaisen, mutta hienon kulmapotkukuvion jälkeen.
Kotikatsomot pääsivät juhlistamaan aikaisessa vaiheessa jo toista yläkulmaan painunutta laukausta, joka lähti tällä kertaa lopulta viiteen maaliin yltäneen Juhana Jyrkiäisen jalasta. Jakson loppupuolella Stankovic syötti vielä avopaikan Jyrkiäiselle, joka iski tärkeän 4–1-maalin ennen taukovihellystä.
Ilves tuli myös toisen jakson alkuun kovaa. Se nosti prässiä ylemmäksi, ja sai aiheutettua vaikeuksia Akaa Futsalin pelinavaamiseen. Vieraat nousivatkin 4–2-tilanteeseen, mutta Amel Rastoderin 5–2-osuma ratkaisi pelin jo lopullisen tuntuisasti. Viimeisen viiden minuutin aikana Jyrkiäinen iski vielä kolme lisäosumaa ja varmisti näin tärkeiden sarjapisteiden jäämisen Akaaseen.
Ruotsalainen Amel Rastoder osui tolppien väliin molemmissa viikon otteluissa. Kuva Tuukka Nyström.
Sarja jatkui sunnuntaina Pirkkalassa. Ottelu PJK:ta vastaan alkoi vauhdikkaasti Akaa Futsalin päästessä heti alussa hyökkäämään aggressiivisesti. Vieraiden ensimmäinen maali syntyikin jo ajassa 4.42, kun Jyrkiäinen iski jälleen, pallo meni sisään Rastoderin laukauksen jälkeisesta irtopallosta. Myös Rastoder itse osui kertaalleen, mutta PJK tuli kenttätapahtumien vastaisestikin vielä 2–2 -tasalukemiin ennen taukoa onnistumalla harvoista paikoistaan.
Heti toisen puoliajan alkamisen jälkeen Petri Grönholm tunkeutui hyökkäysalueelle ja syötti Jussi Nyströmille, joka viimeisteli vapaasti maalin. Yksi maali ei Nyströmille riittänyt, vaan ajassa 20.50 tämä kasvatti Akaa Futsalin johdon jo kahteen maaliin Dusan Milojevicin syötöstä.
Loput ottelusta olikin melkoista maali-ilotulitusta, eikä PJK enää pystynyt tuottamaan varsinaista haastetta Akaa Futsalille. Jyrkiäinen, Milojevic, Stankovic sekä Grönholm iskivät maalit mieheen. Kun kotijoukkuekin osui kahdesti, komeili tulostaululla loppulukemat 4–8.
Kapteeni Nyström nappasi syöttöpisteen viimeisestä maalista ja oli ottelun tähtipelaaja tehoilla 2+1.
– Kolmas voitto putkeen, joten on tässä oikeita asioita tehty. Ensi viikonloppuna vastus on kuitenkin eri luokkaa, joten parantaa täytyy ja paljon. Nyt hyvä treeniviikko alle, ja sitten päästään mittaamaan toden teolla, missä mennään tällä hetkellä, Nyström muistutti pelin jälkeen.
Akaa Futsal säilytti kahden voiton ansiosta hyvät asemat sarjataulukon viidennellä sijalla. Ensi viikonloppuna Toijalan Monitoimihallille saapuu vieraita pohjoisesta, kun lauantaina vastaan asettuu FC Kemi, ja sunnuntaina vieraana on ToPV Torniosta. Tämän kovempaa tasonmittausta ei tähän kohtaan voi toivoakaan.
Akaa Pointiin rakentuvan Täysperävaununtien urakoitsijan valinnasta valitettiin markkinaoikeuteen. Kuvassa Täysperävaununtie ja Vaunutie. Kuva Akaan kaupunki.
Akaan kaupunginhallituksen tekemästä hankintapäätöksestä on laitettu vireille valitus markkinaoikeuteen. Valitus koskee kaupunginhallituksen 15.12.2020 tekemää päätöstä Täysperävaununtien jatkorakentamiseen ja urakoitsijavalintaan liittyen.
Valitus on tullut vireille markkinaoikeuteen 4.1.2021. Akaan kaupunki on antanut kirjallisen sitoumuksen olla laittamatta valituksenalaista hankintapäätöstä täytäntöön valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Asia etenee seuraavaksi siten, että Akaan kaupunkia pyydetään antamaan vastineensa valitukseen, markkinaoikeudesta kerrotaan. Asia on merkitty salaiseksi kaupunginhallituksen esityslistalla lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta perusteella.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin koronatilanne on edelleen kiihtymisvaiheessa ja hieman epävakaa. Kuluneen viikon jäljitetyt tartunnat ovat pääosin peräisin ulkomailta ja ravintoloista. Terveydenhuollon kuormitus on edelleen matala. Pirkanmaan pandemiaohjausryhmä piti alueen suositukset tiistaina ennallaan mutta tarkensi lasten ja nuorten harrastustoiminnan linjauksia.
Pirkanmaan koronan ilmaantuvuus on kahden edeltävän viikon perusteella 43 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Positiivisten tartuntojen prosenttiosuus Fimlabissa testatuista oli viime viikolla 2,1 prosenttia.
Viime viikolla todettiin 155 koronatartuntaa. Näistä 108 tartunnan lähde pystyttiin jäljittämään. Ulkomailta tuli 31 tartuntaa 14 eri maasta. Neljästä eri baarista tuli kaikkiaan 20 koronatapausta. Omasta perhepiiristä saatiin 24 tartuntaa. Sukulaisten ja ystävien tapaamisista kertyi 11 tartuntaa. Yhdeksän tapausta tuli kuudesta eri työpaikasta. Aikuisten harrastuksista tuli viisi tartuntaa. Hoito- tai hoivayksiköstä saatiin kaksi, koulusta yksi ja muita tapauksia oli viisi. Muista tapauksista neljä tuli Leviltä. Tartuntoja kertyi viime viikolla eniten 20–29-vuotiaille.
Lasten ja nuorten koronatartuntoja on analysoitu Pirkanmaalla tarkemmin viime elokuusta lähtien. Yleisin tartunnan lähde on oma koti. Esimerkiksi lasten harrastuksista on tullut hyvin vähän tartuntoja. Kouluissa lähes 3000 lasta ja nuorta on ollut karanteenissa elokuun alusta laskien. Altistuneista on sairastunut yksi prosentti.
Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä piti voimassa nykyiset suositukset mutta tarkensi lasten ja nuorten harrastustoiminnan linjauksia. Harrastustoiminnan suositukset ovat voimassa 8.2.2021 asti, ellei koronatilanne tai valtioneuvoston ohjeistukset muuta edellytä.
Pirkanmaalla lapset ja nuoret voivat osallistua ohjattuun harrastustoimintaan myös sisätiloissa. Lasten ja nuorten kilpailu- ja ottelutapahtumat kuntien sisäliikuntatiloissa mukaan lukien jäähallit on kuitenkin toistaiseksi kielletty, ellei ole kyse sarjalisenssi- tai ammattilaisurheilusta. Ulkotiloissa voidaan järjestää lasten ja nuorten kilpailu- ja ottelutapahtumia, kun turvallisuussuunnitelma on tehty. Kilpailu- ja ottelutoiminnassa ei voi olla yleisöä aluehallintoviraston kokoontumisrajoituksen vuoksi sisällä eikä ulkona.
Aikuisten sisällä tapahtuvaa harrastustoimintaa ei toistaiseksi suositella. Yleisötapahtumia ei voi aluehallintoviraston kokoontumisrajoitusten mukaisesti järjestää edes ulkona.
Akaan kaupunki aikoo vuokrata Attendo Peltolasta Toijalasta korvaavat tilat Mäntymäen tehostetun palveluasumisen yksikössä asuville vanhuksille aluehallintoviraston todettua viime syksynä Mäntymäen tilojen Viialassa olevan lainvastaiset. Kaupunki tuottaa palvelut vuokratiloissa itse. Tarvittavat lisäpaikat Akaa varautuu ostamaan Mehiläisen Mainiokoti Arwolasta Toijalasta.
Akaan perusturvalautakunta käsittelee Mäntymäen asiaa ensi viikon kokouksessaan. Tilojen vuokraamisesta päättää kaupunginhallitus.
Savolan kentän naapurissa sijaitseva Attendo Peltola on vuonna 2018 valmistunut ja 2019 toimintansa aloittanut 42-paikkainen palvelutalo, jossa on kaksi ryhmäkotia. Toinen 21-paikkaisista ryhmäkodeista on tyhjillään.
Akaan Seutu kävi tutustumassa Mäntymäen asukkaille kaavailtuihin tiloihin hoivakodin johtajan Suvi Lammelan ja sairaanhoitaja Jaana Salmelan johdolla. Lisää kuvia ja 360-kuva tiloista löytyy Akaan Seudun nettisivuilta.
H-kirjaimen muotoinen Attendo Peltola sijaitsee Toijalassa uuden Savolan kentän naapurissa. Kuva: Mikko Peltoniemi
Mäntymäen asukkaiden käyttöön tuleva 21-paikkainen ryhmäkoti sijaitsee Savolan kentän puoleisessa sakarassa. Lähellä sijaitsee myös Savolakoti, joka on Akaan kaupungin omistama kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö.
Ryhmäkodin olohuone, joka toimii myös ruokailutilana. Huoneen toisella seinustalla on pieni keittiö.
Olohuone toisesta suunnasta.
Olohuoneen seinä on tapetoitu järvimaisemalla.
Olohuoneesta on kulku terassille.
Kummassakin ryhmäkodissa on oma keittiö. Hoivakodin johtajan Suvi Lammelan mukaan keittiötä voi käyttää esimerkiksi ruuanjakeluun, iltapäiväkahvien keittämiseen, välipalojen tekemiseen ja asukkaiden omien eväiden säilyttämiseen. Palvelutalossa toimii myös valmistuskeittiö.
Suvi Lammela kertoo, että Attendon hoitajat käyttävät ryhmäkodin keittiön toista saareketta kirjaamispisteenä. Toimistotila on pääsisäänkäynnin yhteydessä.
Asuinhuoneet ovat kooltaan 21 neliömetriä, ja jokaisessa huoneessa on invamitoitettu wc. Talon puolesta huoneissa on sähkökäyttöinen sänky sekä patja ja paloturvalliset verhot. Kuva on sisustetusta esittelyhuoneesta. Pariskuntahuoneita talossa ei ole. Suvi Lammela kertoo, että pariskunnat on ollut tapana sijoittaa vierekkäisiin tai vastakkaisiin huoneisiin.
Asukashuoneen yhteydessä olevassa inva-wc:ssä on mahdollisuus myös peseytymiseen. Palvelutalossa lämmitetään usein myös saunaa, jossa voi saunoa myös laverilla maaten.
Ryhmäkodin huoneet ovat kahden käytävän varrella. Toisessa huoneita on 12 ja toisessa 9. Huoneiden ikkunasta on näkymä joko Savolan kentän suuntaan tai palvelutalon sisäpihalle. Myös puutarha on suunniteltu esteettömäksi. Rollaattori- ja pyörätuoliasukkaiden liikkumisen helpottamiseksi kulkuväylät on asfaltoitu.
Sauna- ja pesutilat ovat myös Mäntymäen asukkaiden käytettävissä.
Saunan yhteydessä olevat pesutilat.
Akaan Seudulle tiloja esittelivät Suvi Lammela (vas.) ja Jaana Salmela. Lammela johtaa Attendo Peltolaa, ja Salmela työskentelee sairaanhoitajana ja tiimivastaavana.
Akaassa ja Urjalassa aletaan antaa koronarokotuksia tänä vuonna 80 vuotta täyttäville eli vuonna 1941 syntyneille ja sitä vanhemmille henkilöille sekä heidän kanssaan samassa taloudessa eläville omaishoitajille. Kotihoito rokottaa omat asiakkaansa ja asumispalveluyksiköissä asuvat rokotetaan omissa yksiköissään.
Kyseiseen ryhmään kuuluvien rokotukset toteutetaan ajanvarauksella Akaassa ja Urjalassa viikoilla 3-4. Tarkemmat paikkatiedot ilmoitetaan ajanvarauksen yhteydessä. Terveydenhoitajat soittavat kyseiseen ryhmään kuuluville rokotusaikaa. Halutessaan asiakkaat voivat myös itse varata ajan. Varauksia toivotaan ensisijaisesti Akaan kaupungin nettisivuilla olevan sähköisen Klinik 24h -asioinnin kautta tai puhelimitse numeroista 040 335 3071 ja 040 335 3072 ajalla 25.– 29.1.2021 kello 8–12.
Muille ei vielä anneta aikoja, vaan uusista ryhmistä tiedotetaan erillisillä ilmoituksilla.
Asiakkaita pyydetään saapumaan omalla rokotusajalla täsmällisesti paikalle, jotta odotustila ei ruuhkaudu. Terveyskeskuksesta muistutetaan, että rokotukselle ei saa tulla, jos on lieviäkään sairastumiseen viittaavia oireita. Asiakkaita kehotetaan käyttämään kasvomaskia paikalle tullessa, mutta tarvittaessa maskin saa myös paikan päällä. Rokotusta varten tulee olla mukana Kela-kortti.
Asiakkaita kehotetaan pukeutumaan niin, että olkavarren saa helposti riisuttua paljaaksi, koska se nopeuttaa rokottamista.
