Tarttistorilla (Koulukuja 2, Tarttila) järjestetään perennojen vaihtotori sunnuntaina 26.5. kello 12−15. Torille voi tuoda ainoastaan taimia, joissa ei ole tuholaisia. Paikalta voi myös ostaa perennoja pikkurahalla.
Myynnissä on myös tekstiili-, puu-, hopea-, lasi- ja metallikäsitöitä sekä leivonnaisia, kutunjuustoa, luomujauhoja ja savukalaa. Paikalla on kahvio.
Arajärven uimaranta saunoineen ja kahviloineen on kaupungin suosituimpia virkistysalueita. Nyt. Akaan kaupunki hakee Viialaan Arajärven saunalle lämmittäjää kesäkaudeksi 1.6.-10.8. Saunan on tarkoitus lämmetä kahdesti viikossa, keskiviikkoisin klo 16-20 ja lauantaisin klo 13-18. Tehtävästä maksetaan erikseen sovittava korvaus. Tarvikkeista vastaa Akaan kaupunki.
Alle 18-vuotiaille suunnatuissa nuorisovaaleissa äänestyslippu taitetaan ja leimataan aivan, kuten varsinaisissakin vaaleissa.
Akaalaiset eurovaaliehdokkaat saivat kumpikin ääniä europarlamenttivaalien nuorisovaaleissa toukokuun puolivälissä. Liberaalipuolueen ehdokasta Anton Murolaa äänesti 4 nuorta, ja Suomen kansa ensin -liikkeen ehdokkaan Tarmo Vienovirran valitsi 7 nuorta. Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin järjestämien nuorisovaalien tulokset julkaistiin tiistaina 21. toukokuuta. Vaaleihin osallistuneiden 427 oppilaitoksen oppilaat antoivat yhteensä liki 11 000 ääntä. Mukana oli niin lukioita ja ammattikouluja kuin ylä- ja alakoulujakin.
Alle 18-vuotiaiden nuorisovaalit ovat keino opettaa nuoria äänestämään ja osallistumaan siten demokratian toimintaan. Nuorisovaaleissa annetaan ääniä samoille ehdokkaille kuin virallisissa äänioikeutettujen vaaleissakin. Allianssin nuorten osallisuuden koordinaattori Virva Viljanen kertoo, että oppilaitoksissa on opastettu nuoria ehdokasvalinnassa esimerkiksi järjestämällä vaalitapahtumia, kuten paneelikeskusteluja ja politiikkovierailuja. Äänestäminen on myös voinut olla osana yhteiskuntaopin opetusta.
– Allianssi on kannustanut kouluja hyödyntämään nuorille suunnattuja ja muunlaisiakin vaalikoneita. Useimmat ehdokkaat saivat yksittäisiä ääniä kouluista ympäri Suomen, ja vain harvan ehdokkaan kannatus keskittyi tietylle alueelle, Viljanen selittää.
Europarlamenttivaaleissa koko Suomi on yhtä vaalipiiriä, eli äänestäjä saa valita ehdokkaansa kaikkien Suomen ehdokkaiden joukosta. Nuorten äänet jakautuivat 269 ehdokkaan kesken siten, että kärkisijoille ylsivät vihreät 3 parlamenttipaikalla, perussuomalaiset 2 paikalla ja keskusta niin ikään kahdella paikalla.
Suomelle valitaan yhteensä 13 EU-parlamenttiedustajaa. Nuorten valitsemina vaalien voitokkaimmat olisivat olleet Alviina Alametsä (vihr) 307 äänellä, Laura Huhtasaari (ps) 385 äänellä ja Susanna Kisner (kesk) 178 äänellä.
Viialalaisen miehen epäillään yrittäneen murtautua suljettuna olleeseen Viialan R-kioskiin myöhään keskiviikkoiltana. Viialan Keskuskadun R-kioskin ovella havaittiin vähän ennen yhtätoista mies, joka hakkasi oven lasia kirveellä. Sivullinen silminnäkijä soitti hätäkeskukseen, josta hälytettiin paikalle poliisipartio kello 22.50.
Hätäkeskuksen saaman ilmoituksen mukaan silminnäkijä oli nähnyt tekijän pakenevan Nahkalinnankadun ja Torikadun väliseen metsikköön. Näin ollen poliisipartio jalkautui saavuttuaan etsimään miestä metsästä. Epäilty 1990-luvun lopulla syntynyt mies kirveineen löydettiin puun juurelta istumasta, ja hänet otettiin kiinni. Mies on toimitettu poliisin säilöön Tampereelle.
Poliisi tutkii tapausta varkauden yrityksenä ja toisen vahingoittamiseen tarkoitetun esineen hallussapitona. Tutkintanimike saattaa muuttua, jos kuulusteluiden perusteella todetaan, ettei oven rikkomisen tarkoitus ollut liiketilaan murtautuminen vaan vahingonteko.
Paikan päällä kuulusteltaessa mies oli kertonut riidelleensä tyttöystävänsä kanssa ja halunneensa sen vuoksi rikkoa paikkoja kirveellä.
Tekijän kirveeniskut eivät olleet läpäisseet oven lasia kokonaan, joten mies ei ollut päässyt sisään kioskiin. Viialan R-kioskin kauppiaista toinen, Tiia Nyman, on joka tapauksessa huojentunut siitä, ettei liikkeessä ollut henkilökuntaa tapahtumahetkellä.
– Onneksi henkilökunta ei ollut vaarassa. Onhan tämä meille aiheutettu tuho ja vaiva ikävää, mutta jatkamme kioskitoimintaa normaaliin tapaan. Ovi on käyty teippaamassa, ja uudet lasit tulevat pian, Nyman kertoo.
R-kioskin kauppiaat Tiia ja Taru Nyman aikovat tehdä tapauksesta rikosilmoituksen. Nymanit aloittivat Viialan R-kioskin kauppiaina helmikuussa.
SRD:ssä soittavat ja laulavat Saku Aulamo ja Markus Salo.
Akaan elävän musiikin yhdistys Almun järjestämät Almuklubit jatkuvat jatkumistaan. Lauantaina 25. toukokuuta vuorossa on jo viidestoista klubi, ja tällä kertaa paikkana on Pub Crossari Viialassa. Soitto alkaa kello 21, ja lavalle nousevat Varjola, Erävesi ja SRD.
Varjola on 2018 kesällä perustettu rock-yhtye Vantaalta. Bändiin kuuluvat Wesa Hauturi (laulu), Arttu Kurkinen (kitarat), Miika Lähteenlahti (basso) ja Valtteri Honko (rummut).
Erävesi on lähes kokonaisuudessaan akaalainen rock-räp-yhtye, jonka räyhäkkäistä sanoituksista vastaa Mia Erävesi. Soitto sykkii Mikko Järvisen kitaran, Tinja Lahdenmäen basson, Toni Paanasen rumpaloinnin ja ajoittain toisenkin kitaristin tahtiin.
Illan päättävä SRD eli Suomirockduo puolestaan soittaa suomipopin ja -rokin helmiä omilla koukuttavilla sovituksilla.
– Iloinen mieli, vahva kaksiääninen laulun revitys, kunnon kitarakompit ja suussa sulava huuliharppu takaavat, että biisit kulkevat ja menevät takuulla jokaisen jalan alle, bändi kertoo itsestään.
SRD:n muodostavat Saku Aulamo ja Markus Salo.
Tuttuun ja totuttuun tapaan Almuklubille pääsee sisään ilmaiseksi.
Myös Almuklubin numero 16 aika, paikka ja esiintyjät ovat jo tiedossa. Se järjestetään Almuklubi Goes Toijalan Markkinat -hengessä Toijalan torilla lauantaina 8. kesäkuuta. Markkinalavalle nousevat kello 12 alkaen Salmisen pojat Electro, MirkaKaarina & Band sekä Jouni Keronen.
Tommi Salminen (vas.) ja Harri Salminen muodostavat Salmisen Pojat Electro -duon, jota kuullaan, kun Almuklubi Goes Toijalan Markkinat.
Salmisen pojat Electro on kahden kokeneen akaalaisen soittajan eli Harri Salmisen (kitara, laulu) ja Tommi Salmisen (kitara, taustalaulu) combo, joka soittaa klassikkopoppia synkattuna sähköiseen electropoljentoon.
Tamperelainen MirkaKaarina & Band täyttää lavan asenne-pop-rockilla, jossa rakkaushöttö sulautuu saumattomasti yhteiskuntakriittisiin aikalaishavaintoihin. Kesäletkeässä kokoonpanossa ovat kapuna kitaristi Antti Katajisto, bassossa Simo Rantanen, rummuissa Jouni Järvenpää ja vokaaleissa sekä kiippareissa MirkaKaarina.
Tangokuningas, iskelmäartisti, trubaduuri ja lauluntekijä Jouni Keronen on musiikin ammattilainen monella saralla. Akaassa asuvalle Keroselle tuttuja estradeja ovat ennestään niin tanssilavat, ravintolat, konserttisalit kuin kirkotkin. Kesäkuussa kuulemme, kuinka soitto soi ja laulu raikaa Toijalan Markkinoiden Almuklubilla.
Akaan elävän musiikin yhdistys Almun synergiaetu- ja yhteistyöhakuisuus kantaa hedelmää markkinoiden jälkeenkin, sillä Almuklubi numero 17 järjestetään osana Akaan Hunajaviikkoja lauantaina 7. syyskuuta. Siitä paljastetaan lisätietoja tuonnempana.
MirkaKaarina & Bandissa soittavat Antti Katajisto (vas.), Jouni Järvenpää, Simo Rantanen ja MirkaKaarina. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Europarlamenttivaaleissa ennakkoon äänesti 2334 akaalaista, mikä on 18,2 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestäneistä naisia oli 1241 ja miehiä 1093.
Ennakkoäänestäjiä oli nyt enemmän kuin vuoden 2014 EU-vaaleissa, joissa ennakkoon äänesti 1904 akaalaista eli 14,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Europarlamenttivaalien vaalipäivä on sunnuntai 26.5.
Poliisi pysäytti tiistaina 14.5. Viialan keskustassa akaalaisen naisen, jota epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Kuljettajan ajokunto mitattiin paikan päällä sekä seulonta-alkometrillä että tarkkuusalkometrillä.
Kuljettaja oli kiinni jäädessään ajokiellossa aiemman rattijuopumuksen vuoksi. Hän oli liikkeellä yksin.
Yle on listannut jälleen Suomen lukiot ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella. Huomioon on otettu menestys pakollisissa yo-aineissa. Ylioppilastutkinnossa täytyy suorittaa vähintään neljä koetta.
Viime vuonna Akaan lukion sijoitus Ylen listalla oli 359:s, kun lukioita oli 404. Tänä vuonna Akaan lukion sijoitus on 260:s. Listalla on kaikkiaan 387 lukiota. Akaan lukiosta valmistuu tänä keväänä 52 ylioppilasta.
Akaan lukion kanssa saman vertailuluvun saivat Haapajärven lukio, Keuruun lukio, Varkauden lukio ja Kuopion taidelukio Lumit. Listan kärjessä ovat Etelä-Tapiolan lukio, Ressun lukio ja Helsingin normaalilyseo.
Akaan naapurilukioista Väinö Linnan lukion sijoitus on 108:s, Valkeakosken Tietotien lukion 112:s ja Lempäälän lukion 219:s.
Lue myös Akaan lukiossa kirjoitettiin huipputuloksia
Vuonna 2015 yhteensä 66 uutta ylioppilasta painoi valkolakin päähänsä Akaan lukion kevätjuhlassa. Tänä keväänä ylioppilaita on 52.
Rikoskomisario Antti Uusipaikan mukaan seksuaaliriokoksia tekevät henkilöt esiintyvät netissä yleensä samaan ikäluokkaan kuuluvana ja saavat näin kuvia, joita myös levittävät eteenpäin. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on vaihdellut Akaassa kolmen viime vuoden aikana suuresti. Vuonna 2016 seksuaalirikoksia tehtiin yhteensä viisi. Niistä neljä oli lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja yksi raiskaus.
Vuodelta 2017 poliisin tilastoissa on Akaasta vain yksi seksuaalirikos, joka on kirjattu kohtaan muut seksuaalirikokset.
Vuonna 2018 seksuaalirikosten määrä nousi kuuteen. Lukumäärien lisäksi poliisi ilmoittaa muutoksen myös prosenteissa. Koska liikkeelle lähdettiin edellisvuoden yhdestä rikoksesta, kasvua oli 500 prosenttia. Se on enemmän kuin missään rikoksissa yhdessäkään Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueen kunnassa. Pienissä lukumäärissä suhteellinen nousu on toki aina suurempaa.
Akaan kuudesta seksuaalirikoksesta vuonna 2018 yksi oli raiskaus ja viisi lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Kun hyväksikäyttöjen määrän kasvusta mainitsee Valkeakosken poliisiaseman esimiehelle, rikoskomisario Antti Uusipaikalle, hän pohtii ensimmäiseksi, oliko verkkorikoksissa joku sarja.
– Nämä voivat olla vaikka netissä tapahtuvaa lapsipornon hallussa pitämistä tai levittämistä, Uusipaikka pohtii.
Vanhempi konstaapeli Hanna Uusitalo muistaa, että yksi tapaus oli hallussapito, mutta toteaa, että mitään buumia ei ole ollut.
Seuraavaksi keskusteluun liittyy Laura Lepistö, vanhempi konstaapeli hänkin. Valkeakosken poliisissa juuri Lepistö on keskittynyt seksuaalirikoksiin ja muistaa viime vuoden tapaukset. Ne ovat olleet yksittäisiä.
Usein lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt ovat nuorten keskinäisiä asioita.
– Sellaisia, joissa nuoret ovat olleet parisuhteessa, Lepistö tarkentaa.
Laura Lepistön mukaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön johtaneessa tilanteessa tyttö saattaa olla alle 15- ja poika alle 18-vuotias.
– Sulassa sovussa seurustellaan, mutta jälkikäteen on tullut epäselvyyttä siitä, ovatko molemmat olleet halukkaita kaikkeen, mitä on tehty. Ne saattavat olla erojen jälkeisiä tilanteita tai nousevat pintaan siinä kohdassa, kun jotain on tapahtunut, Laura Lepistö kertoo.
Vaikka suhde olisi tai näyttäisi olevan kunnossa ja trauma syntyisi vasta myöhemmin, rikokset luokitellaan seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.
– Siinä tilanteessa on voinut olla vaikea löytää rajoja tai sanoa niitä toiselle, Lepistö kuvailee.
Rikoskomisario Antti Uusipaikka muistuttaa, että pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin.
– Henkiseltä tasolta saatetaan olla jopa saman tasoisia, mutta rikostermi siinä täyttyy kumminkin.
Hän myös vertaa Akaan tapauksia talvella Oulussa ilmi tulleisiin tekoihin, joista on toistaiseksi tullut tuomioita esimerkiksi törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.
– Mitään Oulu-juttuja näissä ei kyllä ole ollut eikä ulkomaalaisia, Uusipaikka toteaa ja saa vahvistuksen Laura Lepistöltä.
Vanhempi konstaapeli Laura Lepistö sanoo, että lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt voivat olla myös netin kautta tapahtuvia yhteydenottoja.
– Siellä voi olla tosi nuoriakin, jotka eri sovelluksissa saavat seuraa haluamattaan tai hakevat sitä vähän huumoripainotteisestikin. Siellä pyydetään valokuvia nuorista tai lähetetään heille, ja molemmat täyttävät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, Lepistö kertoo.
Antti Uusipaikan mukaan netissä esiinnytään yleensä samaan ikäluokkaan kuuluvana ja saadaan kuvia, koska lapsi yleensä ajattelee, että mikä on kirjoitettu, on totta.
– Pahimmissa tapauksissa on lähetetty satoja kuvia. On riisuttu alasti, kuvattu eri kulmista ja päädytty lähettämään kuvia. Sitten ne ovat aikuisen ihmisen tietokoneella. Monesti lapsipornografiaan kuuluu se, että niitä myös levitellään, rikoskomisario Uusipaikka kertoo.
Laura Lepistön mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat ovat kartalla siitä, mitä lapset tekevät puhelimiensa sovelluksissa.
– Niissä on syystäkin ikärajat olemassa. Instagramin ikäraja taitaa olla 13, mutta kyllä siellä on 10-vuotiaita, jotka ovat kuvia lähetelleet ja saaneet.
Lepistö kehottaa vanhempia seuraamaan lastensa käytössä varsinkin niitä sovelluksia, jotka eivät säilö viestejä.
– Kyllä nuoret tarkoituksellakin käyttävät niitä sovelluksia, joissa materiaali on vuorokauden ja katoaa sitten. Jos vanhemmat eivät sitä säännöllisesti seuraa ja ole kiinnostuneita, niin se menee kyllä ohi, Lepistö muistuttaa.
Valkeakosken poliisin vanhempi konstaapeli Hanna Uusitalo kertoo, että Akaassa ei ollut viime vuonna seksuaalirikosten buumia eikä saman tekijän sarjaa. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Kuva: Mikko Peltoniemi.
lauantaina 24. toukokuuta
Naisurheilun harrastajat
Huomasitteko ilmoitusta ensisivulla? Siinä tarjoutuu aivan harvinainen tilaisuus sekä huolehtia omasta kehittymisestään ja virkistymisestään että myöskin harjaantua hyödylliseen työhön lähimmäistensä hyväksi. Ja ajatelkaahan, minkä ihanan kesän Varalassa saisitte! siellä kukkean luonnon helmassa voimistelijoiden iloisessa ilmapiirissä! Ja kuinka hauskaa olisi, kun sitten ensi syksynä saisimme urheilu- ja voimisteluelämän täällä Toijalassa uuteen vauhtiin! Kuinka se toisi iloa ja virkistystä ja siunausta sekä ruumille että sielulle! Älkää siis vain laiminlyökö tätä ”Vauhdin” jalomielisesti tytöilleen tarjoamaa tilaisuutta, vaan olivatpa edellytykset pienet tai suuret, pankaa kumminkin jok’ainoa paperinne liikkeelle! Sillä ”yrittänyttä ei laiteta!”
Toijalan yhteiskoulussa pidetään lukuvuoden päättäjäiset keskiviikkona t.k. 28 p:nä kello 8 a.p., johon tilaisuuteen kehotetaan lasten vanhempia ja koulun ystäviä saapumaan. – Samana päivänä kello 11 ap. otetaan vastaan uusia oppilaita kaikille luokille.
Varkaus
T.k 20 p:nä varasti joutolainen Jussi Pääskynpää Urjalasta, Kylmäkosken Vuolteen Kärävältä vaatteita, yhden koko puvun, mustat housut ja liivit, alusvaatteita ym. sekä palvelustytön rahat, yli 60 mk. Pääskynpää oli ollut Kärävällä päivämiehenä. Hän on lyhyenläntä, lihavahko, noin 25 vuotias, puettu ruskeisiin vaatteisiin, harmaa lätsälakki ja luultavasti jalassa naisen nappikengät. Mennessään otti hän veneen, jolla alkuun pakeni Viialaan päin.
Huono vuokranmaksaja
Maaherra on velvoittanut Kylmäkosken kunnan suorittamaan opettaja Werner Äyräälle 350: – Kunta oli pitänyt kesällä 1918 tulirokkosairaalaa niissä huoneissa, jotka kuuluvat opettaja Äyrään palkkaan, eikä ollut maksanut niistä vuokraa.
Nuorisoseuralaiset, huviretkelle!
Akaan nuorisoseura järjestää helatorstaina veneretken Isonselän saaristoon. Lähdetään täsmälleen kello 1 kaupp. Mäkisen luota. Perillä on tarjona voileipiä ja virvokkeita. Ohjelmassa on vielä muutakin niin hengen kuin ruumiin ravintoa. Veneitä on varattu Matinrantaan. Sateisen sään sattuessa ei ole retkeä, vaan kokoonnutaan vasta illalla kello 7 Sampolaan.
Akaan Balettikoulu Petite Ballerinan kevätnäytöksessä Toijalan Monitoimihallilla nähtiin Maija Poppanen. Maija Poppanen on kuvitteellinen hahmo P.L. Travesin kirjoittamissa lastenkirjoissa. Romaaneista ensimmäinen julkaistiin englanniksi vuonna 1934. Hahmo tunnetaan parhaiten Walt Disneyn elokuvasta.
Tarina alkaa, kun Pankin perhe tarvitsee lastenhoitajan. Itätuuli lennättää Maijan Pankin perheeseen Kirsikkatielle. Maija saakin asiat rullaamaan hienosti, kaikki sujuu kuin leikki. Apuna hänellä on taikakonstien lisäksi ilo, leikkimielisyys ja huumori.
Aihe innosti niin Petite Ballerinan opettajat kuin oppilaat tekemään parhaansa näytöksen onnistumiseksi. Pienimmätkin esiintyjät, 3-vuotiaat pallerot ja 4–5-vuotiaat satubalettilaiset selvisivät hienosti tansseistaan, vaikka Monitoimihallin katsomo oli pullollaan väkeä.
Näytöksessä nähtiin taitavaa, pehmeälinjaista ja notkeaa tanssia. Koulun showjazz- ja balettiryhmien edistyneet oppilaat sekä kisaryhmäläiset Sirut ja Mintut osoittivat harjoituksen tekevän mestarin. Tytöt treenaavat monta kertaa viikossa, mikä näkyy vartalon hallituissa ja notkeissa linjoissa sekä myös ilmaisussa. Esityksessä ei näkynyt koukkupolvia eikä -nilkkoja vaan huikean hyvää ja ilmaisullista tanssia.
Alina Sirenin koreografia Lelut paikoilleen 10–12-vuotiaiden balettilaisten esittämänä oli veikeä ja hyvin tanssittu. Brie Rouskun street/hiphop-ryhmä esitti tanssin Katumaalauksia. Iso ryhmä tanssi yhtenäisesti ja keskittyneesti aihetta ja musiikkia kuvaten.
Nina Viialan Ihmiset häkeissä oli taitavasti tehtyä koreografiaa ja jännittävää katsottavaa vaativine nostoineen.
Maijana tanssi Hilja Sihvonen, Annana Mona Kommio, Mikkona Miisa Toivonen, herra Pankkina Kerttu Grandel ja rouva Pankkina Ansa Neuvonen. Eläintarhan asukkeina olivat Alma Koskinen, Elli Löövi ja Helmi Salonen.
Alina Siren kirjoitti libreton vapaasti mukaillen aihetta sekä ohjasi näytöksen. Näytöksen valoista ja äänentoistosta vastasi Kalle Markoff. Tero Laine asensi tanssimatot.
Mirjam Airio-Murola
Hilja Sihvonen nähtiin Maija Poppasena. Kuvat Anton Murola.
Satubalettilaisten Etelän perhoset.
Pankin perheen lapsina nähtiin Mona Kommio ja Miisa Toivonen.
Kisaryhmän esityksessä Ihmiset häkissä nähtiin vaativia nostoja.
Akaan sivistyslautakunta on jakanut liikuntatoimen avustukset, joiden yhteissumma on 37 700 euroa.
Avustuksen suuruus määräytyy seuran edellisvuoden aikana järjestämän ohjatun toiminnan osallistujamäärien mukaan. Lisäksi yksilölajeissa harrastajamääriin lasketaan tilaisuudet, joissa on vähintään kolme osallistujaa ja ryhmä kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran viikossa kuukauden ajan tai joka toinen viikko kahden kuukauden ajan.
Suurimman avustuksen, 6 640 euroa, sai jalkapalloseura Viialan Peli-Veikot. Toijalan Nuorisoseuralle myönnettiin 6 130 euroa ja Toijalan Pallo-49:lle 5 530 euroa. Yhdistykset olivat suurimman avustuksen saajat myös vuonna 2018.
Avustuksen saajat
Akaan Isku ry 1760 euroa
Akaan Keila ry 270 euroa
A-Volley ry 1870 euroa
Kylmäkosken Veikot ry 660 euroa
Tae Kwon Do-Chun ry 900
Tarpian Suunta ry 1390 euroa
Toijalan Nuorisoseura ry 6130 euroa
Toijalan Pallo-49 ry 5530 euroa
Toijalan Urheiluampujat ry 870 euroa
Toijalan Valpas ry 1360 euroa
Toijalan Vauhti ry 2550 euroa
ToVoLi ry 2630 euroa
Viialan Naisvoimistelijat ry 530 euroa
Viialan Peli-Veikot ry 6640 euroa
Viialan Pyry ry 2430 euroa
Viialan Valtti ry 1700 euroa
Viialan Viri ry 480 euroa
Yhteensä 37 700 euroa
Viialan tekonurmella pelattiin vuonna 2017 Peli-Veikkojen 60-vuotisjuhlaturnaus.
Toijalan Pallo-49 otti jo toisen arvokkaan päänahan jalkapallon Tampereen piirin nelosessa. Tappioton Lammin Veto kaatui 18.5., ja viime keskiviikkona akaalaisten nousuvireen sai kokea kärkijoukkue Tampere United/2. Toijalan Keskusurheilukentällä Topan voittonumerot olivat peräti 5–1 (2–1).
Vaikka kotijoukkue avausjaksolla hyvin pelasikin, ei aivan näin suuriin voittonumeroihin uskottu.
Joukkueen kapteeni Jesse Järvi oli näköjään päättänyt, että keskiviikkona pistetään verkot tötterölle. Mies viimeisteli neljä komeaa osumaa. Maalit olivat aikamoisia tahdonnäytteitä, jotka siivittivät muunkin joukkueen vahvaan taisteluun.
United pelasi hyvää syöttöpeliä ja oli varsinkin päätösjaksolla kentän hallitsija. Ratkaisupaikoissa vedot menivät kuitenkin taivaan tuuliin, eikä kotijoukkueen alakerta höntyillyt pahemmin. Se kesti vyörytyksen ja käytti tekopaikkansa aika hyvin.
Täysin satavarmaa ei tekopaikkojen hyväksikäyttö sentään ollut, sillä Topa hukkasi ainakin kolme maukasta maalipaikkaa.
Maalit: 13. 1–0 Jukka-Pekka Jyrämö puski Tuomas Kallioisen sivurajaheiton jatkopallon sisään. 20. 1–1. Taavi Abruquah, sijoitus lähietäisyydeltä alanurkkaan. 37. 2–1 Jesse Järvi Tuomas Kallioisen mainiosta syötöstä. 51. 3–1. Jesse Järvi puski Joonas Pietikäisen keskityksen alanurkkaan. 74. 4–1 Jesse Järvi läpi, varma sijoitus maaliin. 76. 5–1 Jesse Järvi, edellisen maalin toisinto.
Toijalan Pallo-49: kokoonpano: Juho Laine (90. Jukka Saari), Janne Hevonoja, Toni Niskala, Mikko Alahäivälä, Jukka-Pekka Jyrämö, Joonas Pietikäinen, Teppo Tenkanen, Tuomas Kallioinen (80. Valtteri Kauranen), Viljo Valoma (90. Phalakon Khrueabkhontho), Akseli Sormunen (90. Eeli Jokinen), Jesse Järvi (C).
Toijalan Pallolla sarja jatkuu helatorstaina 30.5. Tampereen Kaupin tekonurmella kello 19.45 alkaa ottelu FC Melodya vastaan.
Ottelun palkitut: TP-49 Jesse Järvi, TamU/2 Taavi Abruquah.
Raadissa olivat akaalaiset TamU-fanit Juuso Koskinen ja Jani Mäkinen. Raadin antamat Topa-tähdet jakautuivat seuraavasti: 3 Jesse Järvi, 2 Tuomas Kallioinen ja 1 Viljo Valoma.
Toijalan Pallo voitti keskiviikkona kotiottelussaan Tampere Unitedin kakkosjoukkueen. Kuva Jukka Koskinen
27.‑31.5. (viikko 22)
Maanantai
Jauhelihaperunasoselaatikko / perunaviipalelaatikko / Jauhelihakiusaus, salaatti
Tiistai
Kalakeitto, ruisleipä, tuorepala
Keskiviikko
Koulujen toiveruokapäivä; Hampurilainen, salaatti
Päiväkodit; Jauhelihapihvit, perunasose, salaatti
Helatorstai
Perjantai
Broileripasta tai broileriperunavuoka, salaatti; Arvo Ylpön koulun tuotantokeittiön alaisten toimipisteiden toiveruokapäivä
Muutokset mahdollisia koulukohtaisesti!
Arttu Käpylä nauttii nuorten kanssa puuhaamisesta. Hän kannustaa tyttöjä lähtemään mukaan Tuunauspajan toimintaan, sillä toistaiseksi mukana on ollut vain poikia.
Toijalalaiselle Arttu Käpylälle on myönnetty Viialan Yrittäjien vuotuinen Tahto-patsas hetki sitten Viialan markkinoilla. Palkinto myönnettiin jo 29. kerran.
Akaan Rengas Centeristä tuttu Käpylä on viime syksystä alkaen vetänyt nuorille ilmaista ajoneuvojen tuunauspajaa rengasliikkeen tiloissa. Yli 13-vuotiaille suunnatussa pajassa korjataan, kunnostetaan ja rakennellaan moottorillisia menopelejä joka perjantai-ilta.
Palkinnolla haluttiin antaa kunnianosoitus yhteisöllisyyden rakentamiselle ja nuorten eteen työskentelemiselle. Patsaan luovuttivat markkinalavalla Viialan Yrittäjien Marko Peltola ja Hanna Hevonoja.
– Arttu Käpylä on osoittanut pyyteetöntä yhteiskuntavastuuta ja antanut nuorille paikan, jossa oppii yhteistyön merkityksen sen monissa eri muodoissa, Peltola kuvailee valinnan perusteita palkintopuheessaan.
Käpylä itse kokee tekevänsä tärkeää työtä nuorten hyväksi. Tuunauspajan käynnistäessään hän halusi luoda paikan, johon nuorten on helppo tulla viettämään aikaa ja osallistumaan porukalla harrastukseen. Miehen mielestä nuoriso tarvitsee kohtaamispaikkoja, eikä mielekäs puuhaaminen saa olla rahasta kiinni.
– Minulle on ehdottoman tärkeää, että meiltä löytyy yhteistä tuunattavaa, jottei nuori joudu miettimään, onko isällä ja äidillä tähän harrastukseen varaa. Tänä talvena rakentelimme isona yhteisenä projektina jäärata-auton, jota pääsimme kokeilemaan jääradalla, kun ensin autoimme ratayrittäjää raivaustöissä, Käpylä kertoo.
Tuunauspajassa aiotaan jatkossa tarttua erinäköisiin lähialueen yhteisöä auttaviin töihin, joilla pajan toimintaan saadaan kerättyä yhdessä varoja. Yleishyödyllinen vaivannäkö yhteisön eduksi on Käpylän mielestä paitsi hyvä ansaintatapa, myös tärkeää ”vanhan ajan kyläyhteisöllisyyden” vaalimista. Mies haluaa näyttää nuorille, että omalla päättäväisellä tekemisellä pystyy vaikuttamaan ja saamaan asioita aikaan. Keväällä tuunauspaja järjesti esimerkiksi roskienkeräystalkoot.
Nuoret ovat osallistuneet tuunauspajan toimintaan aktiivisesti ja hyvällä asenteella. Käpylä ja muut pajan ohjaajat, kuten miehen oma puoliso, nauttivat vapaaehtoisesta puuhailusta nuorten parissa.
– Koen suurta iloa, kun näen, miten asiallisesti ja kaikkia kunnioittavasti nuoret toimivat. He saavat toteuttaa itseään moottoreiden kanssa, ja mukava harrastushan tämä meille vetäjillekin on. Saamme vaimoni kanssa tässä yhteistä aikaa, kun auttelemme nuoria pajalla yhdessä, Käpylä pohtii.
Kaupungintalon työntekijät viettivät perjantaina virkistyspäivää haravoiden ja lapioiden satamaa kuntalaisten iloksi.
Toijalan satamassa haravat, sahat, pensselit ja trimmerit viuhuivat perjantaina, kun Akaan kaupungin hallinto vietti talkoita sataman siistimisen parissa. Nurmialueita ja rantaheinikkoa haravoitiin, metsikön oksastoa harvennettiin, hiekkarantaa tasoiteltiin, roskia kerättiin ja pukukoppeja maalattiin.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola kertoo, että kaupungin johtoryhmän ideoiman tempauksen tarkoituksena on paitsi tehdä siistiä jälkeä ja virkistyä, myös kiinnittää erityistä huomiota sataman alueeseen.
– Tämä hieno alue on yksi selkeä kaupungin vetovoimaan vaikuttava tekijä, sillä tänne on lyhyt matka keskustasta ja muista taajamista sekä moottoritieltäkin. Aiomme kysellä kuntalaisilta, mitä tänne haluttaisiin lisää.
Peltola viittasi mukavasti sujuneisiin sataman talkoisiin myös puheessaan lauantaina Viialan markkinoilla. Hän totesi, että myös Viialan alueella on paikkoja, joiden vetovoimaisuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa huomiota.
– Yksi mielenkiintoinen kohde on Haihunkoski, joka muodostaa kauniin maisemakokonaisuuden ja on suosittu perhokalastuspaikka. Kaupunki omistaa siinä lähellä pari rakennusta, joiden avulla aluetta voitaisiin tehdä tunnetummaksi ja paremmin ihmisiä palvelevaksi.
Entisen Toijalan Valintatalon edustalta Myllytieltä kaadettiin toukokuun alussa lehmuksia. Kiinteistön isännöinnistä vastaavan Toijalan Tilitoimiston toimitusjohtaja Mika Rajala kertoo, että puut piti poistaa, koska ne oli todettu huonokuntoisiksi ja vaarallisiksi ja niiden oksat ja lehdet aiheuttivat teknisiä ongelmia kiinteistön rakenteille muun muassa tukkimalla kattokaivoja.
Lisäksi puista tippunut tahma sotki autoja, puiden juuret nostivat asfalttia ja syksyisin lehdet aiheuttivat liukkautta jalkakäytävällä.
Puiden kaatamiseen tilitoimisto haki luvan viime syksynä. Akaan kaupunginpuutarhuri Heli Laine antoi lupahakemukseen lausunnon, jonka mukaan lehmusten hoitoleikkaukset on vuosien ajan tehty väärin, mikä on aiheuttanut puille huomattavia runko- ja lahovaurioita.
Lupa koskee seitsemää puuta, joista on kaadettu nyt viisi. Mika Rajalan mukaan lehmukset haluttiin kaataa ennen lintujen pesimäkauden alkua.
– Kaksi on vielä harkinnassa. Kaatamattomat puut ovat kaupungintaloa vastapäätä.
Kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia. Kaavamääräykset edellyttävät alueelle puuriviä.
– Asiaa selvitetään mahdollisimman pian. Ennen kaikkea varmistetaan, että paikalle tulee puita, jotka menestyvät tuollaisessa kohdassa, Mika Rajala kertoo.
Kaupunginpuutarhuri Heli Laine toteaa lausunnossaan, että tilalle on istutettava kapeampikasvuinen ja helppohoitoisempi lehtipuulaji, jonka rungon ympärys on 14–16 senttiä.
Entisen Valintatalon kiinteistön omistaa kiinteistöyhtiö PST-Kiinteistöt Oy. Rakennuksessa toimii LED-valaistukseen erikoistunut Finlight Group Oy.
Kaadettujen lehmusten tilalle Myllytielle istutetaan uusia puita. Kaupunginpuutarhurin mukaan paikalle sopii kapeakasvuisempi ja helppohoitoisempi lehtipuu. Kuva Jenni Saarilampi
Kirjoitan ammatikseni kuolleista ihmisistä. Miltä tuntuisi kirjoittaa ihmisestä, jota et ole koskaan tavannut ja vain sen perusteella, mitä toiset kertovat hänestä? Kysyisitkö mieluimmin vainajalta itseltään? Mutta eiväthän kuolleet puhu vai puhuvatko?
Koko kristinuskohan perustuu tarinaan siitä, että kuolleet puhuvat sittenkin!
Työni on välillä aika absurdi, sillä yleisesti ajatellaan, että ihmistä on vaikea tuntea. Monet pitkän elämänkaaren saavuttaneet joutuvat toteamaan, etteivät vieläkään tunne itseään. Silti minun pitäisi kertoa millainen vainaja oli vain sen perusteella, miten muut tunsivat hänet. Saan ikään kuin toisen käden tietoa, en sitä, miten vainaja itse tunsi ja koki itsensä. Paavali mainitsee, että kuoleman jälkeen hän tuntee itsensä ja Jumalansa läpikotaisin. Ehkä siis sittenkin kannattaisi kysyä kuolleelta itseltään.
Tuskin häntä kuitenkaan kiinnostaisi palata elävän kirjoihin muistelemaan maanpäällistä elämäänsä. Elämään, jota aivokapasiteetin kautta tarkasteltuna käytämme vain pientä murto-osaa. Jospa se hyvä itsetuntemus siellä perillä johtuukin siitä, että aivokapasiteetti on yli 100-prosenttisesti käytössä. Tosin tuon Raamatun kirjailijan mukaan se johtuu siitä, että hän saa katsoa Vapahtajaa suoraan kasvoista kasvoihin.
Saan työstäni enimmäkseen hyvää palautetta. Puheitani vainajan elämästä pidetään loogisina niin, että niistä saa selkeän kuvan hänen elämästään. Kerran vainajan puoliso sanoi minulle, että kerroit puolisostani aivan niin, kuin olisit tuntenut hänet.
Kuolleista kirjoittaminen on mukavaa. Se haastaa löytämään oikeat sanat.
Tapaan monenlaisia ihmisiä. On niitä, jotka kertovat vuolaasti rakkaansa elämästä ja niitä, jotka eivät osaa kertoa kovinkaan paljon. Sitten on niitä, jotka täräyttävät oitis: ”Hän oli täysi alkoholisti, ei hänestä mihinkään ollut” ja myös niitä, jotka salaavat ja viimeiseen asti peittelevät jotain hävettävää asiaa, jonka eivät haluaisi tulevan ilmi. Jos he uskaltautuvat sitten kertomaan jotain odottamatonta, saattaa tulla perään tokaisu: ”Tätähän ei sitten kerrota muistopuheessa”.
Silloin minusta tuntuu kuin työtäni ei arvostettaisi. Etteikö muka papilla ole riittävää arviointikykyä siihen, mitä puhua julkisesti omaisesta. Työni ei ole levittää ja tai mustamaalata ihmisiä, ei todellakaan.
Mutta mistä tietää, puhuvatko ihmiset totta? Kuinka hyvin he kykenevät kasaamaan itsensä ja kertomaan raskaasta menetyksestään kaiken sen paperityön keskellä, mitä hautajaisiin liittyy, ja usein vielä täysin tuntemattomalle henkilölle noin 45 minuutissa.
Hyvin. Vieläpä niin hyvin, että eivät itsekään oikein tajua sitä. Joskus he tulevat muistopuheen jälkeen juttelemaan ja ihmettelevät, että kuinka oikein osasit kirjoittaa läheisestäni niin osuvasti, vaikka minulla jäi siitä tapaamisestamme sellainen tunne, että en osannut kertoa oikein mitään hyödyllistä.
Kuolleet puhuivat.
”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” I. Kor. 13:12
Tero Kuparinen
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kappalainen
Eemi Jokela Tuunauspajan mörön puikoissa.
Akaan RengasCenterin tiloissa perjantai-iltaisin järjestettävässä nuorten tuunauspajassa on viime syksyn ja talven mittaan rassattu ja laitettu kuntoon monenlaisia menopelejä. Niitä oli näytillä lauantaina Matinpuiston kentällä järjestetyssä tuunauspajan kauden päätöstapahtumassa.
16-vuotias Eemi Jokela esittelee yhtä pajalaisten projekteista, eli Isuzu-merkkistä offroad autoa, joka on ristitty Tuunauspajan möröksi. Toistaiseksi hiukan keskeneräinen auto on kieltämättä mörkömäinen, mutta tuunauspajan vetäjän Arttu Käpylän mukaan sillä ”pääsee vaikka puuhun”.
– Me pajalla maalasimme tämän ulkopuolelta ja vaihdoimme oviluukun pleksin, Eemi kertoo.
Eemi on ollut mukana rakentamassa myös pajan kauden pääprojektia, eli Volvo-merkkistä jäärata-autoa.
– Me asensimme tähän tukivarsien pehmusteet, vaihdoimme penkit ja laitoimme ihan kunnon rallivyöt. Osa laseista pantiin metallipellillä umpeen. Tällä on jo ajeltu jäällä, minäkin olen ajanut sitä. Kyllähän se hyvin kulkee, Eemi tuumii.
Eemi kertoo lähteneensä tuunauspajatoimintaan mukaan siksi, että hän on aikeissa lähteä opiskelemaan ammattikouluun autopuolelle tai pienkonepuolelle.
–Täältä saa pientä etulyöntiasemaa kanssaopiskelijoihin. Ja on tämä kivaa puuhaakin, pajalla tutustuu muihin harrastajiin. Sekin on hienoa, kun omin käsin saa jonkun vehkeen toimimaan, Eemi kuvailee.
Joonas Tanni (vas.) ja Elias Leskinen rakensivat pajalla moottoroidun rollaattorin.
14-vuotias Elias Leskinen ja 15-vuotias Joonas Tanni rakensivat tuunauspajalla kulkupelin, joka voisi olla omiaan kiireiselle seniorikansalaiselle. Kyseessä on moottoroitu rollaattori, johon Joonas sai idean nähtyään sellaisen videolla.
– Se on kovannäköinen vehje ja se tulee varmaan kulkemaankin aika mukavasti, Elias toteaa.
Moottoroitu rollaattori on kasattu tavallisesta rollaattorista ja lasten mönkijän moottorista.
– Lisäksi siihen on lisätty vähän peltiä ja rautaa. Penkki on vakio-osa, mutta muuten tässä on kaikki ihan uutta. Pari putkea tosin säästettiin rungosta. Nopeutta me emme ole vielä päässeet testaamaan, sillä tämä aloitettiin vasta vähän aikaa sitten. Kaasari pitäisi vielä laittaa kuntoon ja rassailla vähän sähköjä, Elias kertoo.
Kotona moottoreista ja koneista kiinnostunutta Eliasta odottaa toinenkin projekti.
– Minulla on entisöinnissä Lada. Jos saan sen kesän aikana laitettua kuntoon, pistän sen myyntiin, Elias tuumii.
Pian 15 vuotta täyttävä Alex Barbarossa on tuunauspajassa kunnostanut minicrossia.
– Koneeseen on tehty ties mitä, lokari ja takahaarukka on maalattu. Lisäksi olen pajalla tehnyt jäärata-Volvoa ja muitakin juttuja. Koneet ja moottorit kiinnostavat minua erittäin paljon, Alex toteaa.
Alex on jo testaillut pyöräänsä, ja arvelee sen kulkevan ainakin satasta.
– Pihassa olen vetänyt sillä vähän rinkiä.
Alex Barbarossa on vetänyt minicrossillaan pihassa rinkiä.
Pertti ja Mari Pääsky lähtivät katselemaan tuunauspajan tuotoksia siksi, että Pertillä itselläänkin on tuunaus- ja autoharrastajataustaa.
– Olen pienestä pitäen harrastanut autoja ja kaksipyöräisiä. Siksi on kiva seurata nuorison touhuja samasta aihepiiristä, Pertti kuvailee.
Projektiautoja Pertiltä löytyy useita, mutta pisimpään hän on rakentanut neliveto Subarua, jossa miehen mukaan on kauniit värit ja paljon voimaa.
– Sitä on laitettu 15 vuotta. Valmistumispäivämäärästä ei ole tietoa. Projekti alkoi vuosituhatprojektina, joten jos en saa sitä tällä vuosituhannella valmiiksi, sitä täytyy jatkaa seuraavalla.
Pertti Pääskyn Subaru-projekti on kestänyt jo 15 vuotta. Mari Pääsky puolestaan ihastui tapahtumassa Chrysler New Yorkeriin.
Tuunauspajan vetäjä ja idean isä Arttu Käpylä kertoo, että pajan toimintaan ovat tervetulleita kaikki yli 13-vuotiaat. Vaikka toiminta jäikin kesäksi tauolle, on tarkoitus jatkaa töitä projektien parissa näillä näkymin syyskuun alussa.
– Uuttakin porukkaa voi tulla mukaan. Ainut kriteeri minulla on ollut se, että kaikki osallistuvat hommiin. Istuskelemaan sinne ei voi tulla. Toivomme, että mukaan tulisi tyttöjäkin.
Arttu Käpylän mukaan nuoret tuunaajat ovat innoissaan pajan toiminnasta, eivätkä pajailloille varatut neljä tuntia tahdo riittää ollenkaan.
– Nuoret olisivat valmiita tulemaan vaikka joka päivä. Akaassa tuntuu olevan paljon suomalaista moottoriurheiluverta.
Tuunauspajan vetäjä kertoo nuorten olevan hämmästyttävän taitavia koneiden kanssa jo pajalle tullessaan.
– Monet tietävät koneista reilusti enemmän kuin minä. Mistä ihmeestä he ovat tuohon ikään oppineet niin paljon?
Tuunauspajan tuotosten lisäksi Matinpuiston kentällä nähtiin lauantaina myös muun muassa vanhoja autoja, kuorma-autoja ja Kurisjärven VPK:n kalustoa. Paikalla järjestetiin myös poniratsastusta. Tapahtuman avasi kaupunginjohtaja Antti Peltola.
Arttu Käpylän mukaan nuoret olisivat tulossa tuunauspajalle vaikka joka päivä.
Kaupunginjohtaja Antti Peltola kertoi puheessaan, että mikäli tuunauspajatoimintaa olisi ollut hänen nuoruudessaan, olisi hän varmasti osallistunut siihen.
Rasmus, Milla, Nella ja Oskari Litmanen osallistuivat tapahtumaan koska perheen miesväki innostui siitä.
Ville Salminen kokeili taitojaan sähköpotkulaudalla RengasCenterin taitoajoradalla.
Perheen pienimmille oli järjestetty poniratsastusta.
Europarlamenttivaalien äänikuningas Akaassa on demarien Eero Heinäluoma, joka sai 530 ääntä. Hopealle sijoittui 293 äänellä perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja pronssille 250 äänellä kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.
Kärkikolmikon jälkeen eniten ääniä keräsivät vihreiden Ville Niinistö, 227, ja demarien Miapetra Kumpula–Natri 205.
Eero Heinäluoma vieraili Akaassa viime maanantaina. Akaan Wanhojen Toverien puheenjohtaja Aarre Nord tervehti Heinäluomaa ja tämän tytärtä, kansanedustaja Eveliina Heinäluomaa.
