Akaan kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen tietää, että Karhunrahkan alueelle suunnitellusta tuulivoimalapuistosta keskustellaan. Hän pitää keskustelua aina hyvänä, ja siihen on tilaisuus muun muassa yleisötilaisuudessa 18. kesäkuuta.

Akaan kaupunginhallitus hyväksyi viime viikon kokouksessaan Karhunrahkan tuulivoimalahankkeen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman. Molemmat suunnitelmat ovat nähtävillä 1.6–1.8. Yleisötilaisuus voimalahankkeesta on tiistaina 18.6. kello 18 Toijalan Yhteiskoulun auditoriossa.

Abo Wind Oy suunnittelee Kurisjärven perukoille Karhunrahkaan enimmillään 15 voimalan aluetta. Voimaloiden korkeus olisi korkeintaan 300 metriä.

– Kyllähän tässä puhutaan maailman suurimmista voimaloista. Nyt maailman suurimmat ovat 260 metrisiä. Jo olemassa olevissa hankkeissa on huomattu se, että parin vuoden lupaprosessin jälkeen valmistuneet voimalat ovat olleet alimitoitettuja. Jos nyt haettaisiin lupaa 260 metrisille voimaloille, voi olla, että tulevaisuudessa voitaisiinkin tehdä 280 metrisiä myllyjä, kertoo Akaan kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen.

Keskustelua käydään

Maakuntakaava antaa mahdollisuuden tuulivoimala-alueen rakentamiseen. Jotta hanke voidaan toteuttaa, tarvitaan osayleiskaava, joka syntyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Hanke tulee herättämään Jyri Sarkkisen mielestä keskustelua ja keskustelua käytiin jo elinvoimalautakunnassa, joka pisti hankkeen vireille.

– Tämä on ainoa asia, josta minun aikanani on elinvoimalautakunnassa äänestetty. Asia mietityttää, mikä on ihan ymmärrettävää. Kyseessä on kuitenkin mittaluokaltaan iso hanke. Varaudumme valituksiinkin ja voihan käydä niinkin, että selvityksien 0-vaihtoehto, voimala-aluetta ei rakenneta, toteutuu.

Nyt tehtävät arviointisuunnitelmat selvittävär 0-vaihtoehdon lisäksi kahta vaihtoehtoa, joissa toisessa tarkastellaan tilannetta 11 voimalan ja toisessa 15 voimalan mukaan.

– Kyllä tässä kokonaisuudessaan on parin vuoden prosessista kysymys. Nythän alueella pystytetään vasta koemastoa, jonka avulla selvitetään, tuuleeko siellä ollenkaan, sanoo Sarkkinen.

Näkyy kauas

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen myöntää, että toteutuessaan maailman suurimmat tuulivoimalat näkyvät kauniilla säällä kauas. Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomessa on myös pilvistä, sateista ja pimeääkin.

– Selvityksiin liittyvät välketarkastelut tehdään kirkkaan kelin aikana ja todella kriittiseltä pohjalta.

Voimalat ovat Toijalan keskustasta 6 kilometrin päässä ja kirkkaalla säällä ne voivat näkyä jopa 60 kilometrin päähän.

Kiinteistöverotuottoja luvassa

Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on Akaassakin korkeampi kuin muiden kiinteistöjen eli 3,1. Kun yhden voimalan hinta on noin 1,5 miljoonaa ja jos kaikki 15 voimalaa toteutettaisiin, kiinteistöveron tuotoksi voidaan laskea 500 000 euroa vuodessa.

– Kymmenessä vuodessa voimaloista saisi noin 5 miljoonan euron tuoton, tosin vero laskee 2,5 prosenttia vuodessa. 33 000 euroa yhdestä voimalasta vuodessa ei ole ihan pieni summa. Voimaloiden laskennallinen ikä on pari kymmentä vuotta, niin tulisihan siinä noin 10 miljoonaa kaupungin kassaan, kertoo Jyri Sarkkinen.

Jyri Sarkkisen mielestä kysymyksessä on Akaan kaupungin kannalta merkittävästä hankkeesta, koska kyseessä on kokonaisuutena yli 20 miljoonan euron hanke, jonka rakentamisestakin Akaassa hyödytään.

Akaan imago kohenee

Abo Wind suunnittelee 24 voimalan aluetta myös Haapajärvelle. Kyseessä ei ole maailmalla mikään alan pieni toimija. Yrityksen liikevaihto oli 2017 130 miljoonaa. Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen mielestä tuulivoima on Suomessa merkittävässä asemassa vastattaessa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

– Meillähän ei ole mitään muuta mahdollisuutta, kuin panostaa uusiutuvaan energiaan. Jossakin vaiheessa varmasti tulee sanktioitakin, jos tavoitteisiin ei päästä. Akaassa meidän on mietittävä sitä, kuinka haluamme olla kehityksessä mukana ja näyttää esimerkkiä tukemalla tällaisia asioita, miettii Sarkkinen.

Imagohyödyt ovat yksi osa tuulivoimahanketta. Asia on herättänyt ja tulee herättämään Jyri Sarkkisen mielestä keskustelua jopa enemmin kuin Akaassa muuten toteutettavat hankkeet.

– En tiedä, minkälaista keskustelua käydään kunnissa, joissa tehdään ydinvoimalakaavoja. Tuntuu siltä, että suhteutettuna itse asiaan, tuulivoimaloista käytävä keskustelu on hyvin vilkasta. Tätä asiaa tullaan arvioimaan todella paljon, mikä on vain hyvä asia, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Sarkkinen.

Lue myös: Tuulivoimalat pistävät hirsitalon soimaan – Tiina ja Arto Arola muuttavat kartanon mäeltä pois jos voimalapuisto toteutuu

Suomessa on levinnyt huolestuttava ilmiö, jossa nuoriso hyppii lähestyvien junien editse rautatiellä. Poliisi tiedotti keväällä tällaisesta toiminnasta Viialan rautatieaseman läheisyydestä.

Akaan kaupunki haluaa olla tiiviisti mukana pääradan kehittämistyössä. Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan radanvarsikaupunki Akaan kehittyvät asemat toimivat tulevaisuudessa tärkeinä solmupisteinä lähi- ja kaukoliikenteelle. 

Hän korostaa, että Akaalla on loistavat edellytykset toimia keskeisenä liityntäpysäköinnin paikkana, millä on alueellista merkitystä.

– Kaupunki on ostanut maata Toijalan aseman alueelta ja neuvottelee parhaillaan lisämaan ostamisesta sekä Toijalan että Viialan asemien läheisyydestä. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa liityntäpysäkoinnin, kerrostalotuotannon lisäämisen sekä laajemman kaupunkikehityksen, Antti Peltola sanoo.

Akaan asemien matkamäärät kasvussa

Matkamäärät molemmilla Akaan asemilla ovat kasvaneet vuodesta 2015 ja trendi näyttää jatkuvan edelleen. Toijalan asemalla matkamäärä on 322 000 vuodessa ja Viialan asemalla 86 000 vuodessa. Viialan aseman matkamäärien osuus on kasvanut yli 50 prosenttia vuosina 2015-2018.

Akaa on mukana alueellisessa lähijunapilotissa, joka tuo lähijunaliikenteeseen lisävuoroja. Pilotti käynnistyy tämän vuoden joulukuussa. 

 Tuoreen selvityksen mukaan Nokian ja Lempäälän välistä lähijunaliikennettä aiotaan kehittää tulevien 20 vuoden aikana. 

– Akaa olisi mielellään mukana tässä selvitystyössä. Kehittyvät asemat Toijala ja Viiala toimisivat luontaisina liityntäpysäköintialueina, korostaa Peltola.

Europarlamenttiehdokas Eero Heinäluoma tapasi akaalaisia vanhoja tovereita Metsola-salissa Toijalan keskustassa.

Eduskunnan entinen puhemies ja kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) kiertää maata nyt puolueensa ehdokkaana Euroopan parlamenttiin. Akaassa Wanhojen Toverien päiväkahveilla maanantaina vieraillut Heinäluoma kehottaa vanhoja puolueita katsomaan peiliin, mitä on tapahtunut, kun populistinen puolue Perussuomalaiset vain kasvattaa kannatustaan.

– Virheitä on tehty. Onhan jotakin pahasti pielessä, kun pelkästään lupauksilla ja suurilla puheilla tulee noin paljon ääniä ja kannatusta edelleen. Perussuomalaiset oli kuitenkin kaksi vuotta hallituksessa. Tänä päivänä ei ole voimassa yhtään sellaista leikkausta, joita Perussuomalaiset ei ole hyväksynyt, sanoo Heinäluoma.

Heinäluoman luettelema lista leikkauksista on pitkä: eläkeindeksien jäädytys, Kela-korvausten leikkaus, diabeteslääkkeiden korvausten leikkaus, keliakiakorvauksen poistaminen, työttömyysturvan ja opintotuen leikkaus.

– Joka ikinen Perussuomalaisten kansanedustaja, joka oli uudelleen ehdolla ja tuli valituksi, hyväksyi nämä leikkaukset. Vanhat puolueet kadottivat kykynsä keskustella kansalaisten kanssa ja osoittaa vaihtoehtoja. Toivottavasti virheestä opitaan.

Käydyt eduskuntavaalit olivat Eero Heinäluoman mielestä muutenkin yllätykselliset.

–  Kun Sipilän hallitus aloitti, sitä kannatti 60 prosenttia suomalaisista. Kun hallitus lopetti, sen kannatus oli enää 30 prosenttia. Puolet kannatuksesta hävisi. Vaaleissa purkautui iso tyytymättömyys, sanoo Heinäluoma.

Säätytalon neuvotteluja käyvien puolueiden kannattaa Eero Heinäluoman mielestä pitää mielessä, että kansalaisilla on nyt iso muutoksen halu.

Puolet Suomen laeista saa alkunsa EU:sta

Euroopan parlamenttiin pyrkivä Eero Heinäluoma muistuttaa, että puolet Suomen lainsäädännöstä saa alkunsa Euroopan unionissa.

– Tämä on syy, miksi olen ehdolla. Ei ole ollenkaan samantekevää, millaisia ehdokkaita parlamentissa on, koska se vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme.

Lähtiessään ehdolle Heinäluoma mietti toiminta-ajatuksen, joka kuvaa hänen mielestään unionia ja sen tehtävää hyvin: yhdessä olemme vahvempia.

– Toiminta-ajatukseni tulee osuustoimintaliikkeestä, ammattiyhdistysliikkeestä ja yrittäjyydestä. Yhdessä olemme vahvempia. Ei tämä ole sen monimutkaisempaa. Siitä on vain tehty sellainen subsidiariteettiperiaatteineen ja kurkkudirektiiveineen. Kurkkudirektiivikään ei ole kymmeneen vuoteen voimassa, mutta vielä siitä puhutaan, sanoo Heinäluoma.

Eero Heinäluoma muistuttaa, että kaikkia asioita ei mitään järkeä tehdä yhdessä. Hän pitäisi muun muassa päätökset Suomen puolustamisesta omissa käsissä, eikä kannata yhteistä EU-armeijaa.

– Yhteisen rahan pelisäännöt täytyy olla. Sisämarkkinoidenkin pitää toimia hyvin, koska Suomikin tarvitsee niitä. Kaupparatkaisut pitää tehdä myös yhdessä, koska Suomi ei pärjää yksin neuvotteluissa USA:n tai Kiinan kanssa. Myös ilmastonmuutos on asia, joka pitää tehdä yhdessä, jotta tupruttelu loppuu.

Koulu- ja vanhustenhoitoasiat on Heinäluoman mielestä syytä jatkossakin päättää Suomessa, samoin päätökset Suomen metsien käytöstä.

– Hollantilainen europarlamentaarikkoystäväni kertoi, että Hollannissa on kahdeksan metsää. Hän kysyi, kuinka monta metsää on Suomessa. Sanoin, että meillä on yksi metsä, mutta siihen kuuluu ¾-osa maasta. Meillä jokaisella on oma metsäsuhteemme. Ei tätä asiaa saa antaa Euroopan unionin päätettäväksi, sanoo Heinäluoma.

Populistien vaihtoehto on nähty

Euroopan populistipuolueet kokoontuivat Milanoon keskustelemaan yhteistyöstä Euroopan unionissa. Populistien ennustetaan saavan myös parlamenttiin merkittävän edustuksen.

– Populistien vaihtoehto on nähty. Katsokaa mitä tapahtuu Iso-Britanniassa, Italiassa ja Itävallassa. Populistit ovat sotkeneet omien maidensa asiat totaalisesti, sanoo Heinäluoma.

Akaan Wanhojen Toverien puheenjohtaja Aarre Nord tervehtii ehdokas Eero Heinäluomaa ja tämän tytärtä, kansanedustaja Eveliina Heinäluomaa.

Britanniassa populistit saivat kansan niukan enemmistön kannattamaan eroa Euroopan unionista. Äänestyksestä on kolme vuotta ja maa on Eero Heinäluoman mielestä sekaisin.

– Ei tullut lisää rahaa, ei säästynyt jäsenmaksuja. Tulee menoja, koska talous sakkaa. Ja kohta eroaa jo toinen pääministeri. Ei populistit halua puhua, mitä tapahtuu, kun heidän lääkkeitään on nautittu.

Italiassa populistit saivat aikaan kansalaispalkan ja verojen laskemisen, mikä romahduttaa maan talouden lopullisesti. Itävallassa populistinen varakansleri lupasi valtaan päästyään valtion urakoita venäläisille.

– Laura Huhtasaari (ps) sanoi radion haastattelussa menevänsä Milanoon pelastamaan Salvinin kanssa Eurooppaa. Minä ole aika huolissani, lohkaisee Eero Heinäluoma.

Paleface eli Karri Miettinen toimii Näkymä 2019 -näyttelyn suojelijana. Kuva: Timo Happonen

Räppäri Paleface on Akaan tämänvuotisen Näkymä-näyttelyn suojelija. Lisäksi hän toimii tapahtumaan liittyvän nuorten sarjakuvakilpailun tuomarina.

Kilpailun voittajateos julkaistaan Näkymän avajaisissa Toijalan asemalla lauantaina 15. kesäkuuta, jolloin myös Paleface on paikalla palkitsemassa voittajan ja kertomassa valinnan perusteista.

Näkymä-näyttely nähdään Akaassa nyt 17. kerran. Näyttelyn järjestävät TaideAkaa ry ja Akaan kaupunki yhteistyökumppaneineen.

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi maanantaina 1980-luvulla syntyneen akaalaismiehen, joka ampui toista miestä ilmakiväärillä päähän Pub Crossarin terassilla Viialassa viime viikon torstaina.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Antti Uusipaikka Valkeakosken poliisiasemalta kertoo, että miestä on kuultu ja tämä on myöntänyt tapahtumat. Uusipaikka arvioi viime viikolla, että teon taustalla on vanhaa kaunaa. Mies ei ole poliisille osannut kertoa selkää motiivia teolleen.

– Se oli useiden tekijöiden summa, josta yhtenä oli mustasukkaisuus, Uusipaikka toteaa.

Ampumisen uhri on päässyt pois sairaalasta. Rikoskomisario Uusipaikan mukaan uhri sai päähänsä leikkaushoitoa vaativan vamman.

Lue myös: Vanha kauna johti välikohtaukseen Viialassa – mies ampui toista päähän ja uhkaili moottorisahalla.

Ampumavälikohtaus tapahtui Pub Crossarin terassilla. Poliisin mukaan ampuja ja uhri tunsivat toisensa. Uhkailu ei kohdistunut muihin paikalla olleisiin. Kuva Mikko Peltoniemi

Sommelo-kuoro suuntaa kesäkuun puolivälissä viiden päivän matkalle Unkarin Jászberényyn. Kuva: Timo Strömmer

Toijalan nuorisoseuran kuoro Sommelo tekee tänä kesänä kahteen otteeseen yhteistyötä Unkarin Jászberényn kaupungissa toimivan unkarilaiskuoron kanssa. Ensin akaalaiskuoro matkaa Unkariin kesäkuun puolivälissä, ja elokuun lopussa unkarilaisten laulujoukko tulee Akaaseen vastavierailulle.

Sekä suomalaisten Unkarin-vierailulle että unkarilaisten Akaa-visiitille on suunniteltu yhteiset konsertit, joiden ohjelma rakentuu kummankin kuoron omista osuuksista ja kuorojen yhdessä esittämistä teoksista. Sommelon kuoronjohtaja Marjukka Manner kertoo, että Sommelon kevään harjoituksissa on keskitytty ennen kaikkea Unkarin-ohjelmistoon, joten kevätkonserttikin rakentui pitkälti Unkaria varten harjoitelluista teoksista.

– Esitämme Unkarissa suomalaista kansanmusiikkia ja myös muutamia unkarilaisia kappaleita. Meidän ja unkarilaisen kuoron yhteiskonsertti on kirkkokonsertti, joten siellä kappaleet ovat hengellisiä.

Matkalle yleisön saattelemana

Kuorot esittävät yhdessä kappaleet suomeksi, unkariksi ja italiaksi. Unkariksi laulamisesta tekee haastavaa sen vieraus suomalaiselle, vaikka kielet ovat sukukieliä.

– Unkarin vokaalien kanssa on oltava tarkkana, jotta oppii, miten ne oikeasti kuuluu lausua, Manner kertoo.

Kuorojen yhteistyö alkoi Toijalassa asuvan unkarilaisen ideasta. Unkarilaisen oopperalaulajan nimeä kantava Székely Mihály -kuoro on Sommelon tavoin sekakuoro. Kuorot ovat myös lähes saman ikäiset, sillä ne molemmat on perustettu 1970-luvun loppupuolella.

Sommelo-kuoro valmistautuu matkaansa pitämällä 29. toukokuuta lähtökonsertin, jossa esitetään Unkariin valmistettua ohjelmistoa. Lähtökonsertti on tervehdys kuoron kotiyleisölle, joka ei pääse kuuntelemaan konserttia Unkariin.

– Samalla Suomeen jäävät ikään kuin saattavat meidät matkalle. Samalla saamme vielä kerran harjoitella konserttitilanteessa ennen matkaanlähtöä.

–

Vasemmistoliiton europarlamentaarikkoehdokas Sinikka Torkkola sanoo Suomen hyötyvän EU-jäsenyydestä hyvin paljon. – Kaikkija etuja emme voi mitata rahassa, hän teroittaa.

Vasemmistoliiton tamperelainen EU-vaaliehdokas, yliopistotutkija Sinikka Torkkola sanoo suomalaisten voivan paremmin osana 700 miljoonan ihmisen talousaluetta kuin runsaan viiden miljoonan kansalaisen erillisenä saarekkeena.

– Viiden vuoden päästä unionissa keskustellaan edelleenkin paljon jäsenmaiden vastuista ja tehtävistä.

Sinikka Torkkola odottaa vuoropuhelun sävyn muuttuvan.

– Niin jäsenmaat kuin yhä useammat niiden kansalaiset tietävät unionin olevan väline ratkaista polttavia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta.

Torkkola odottaa nyt brexitinsä kanssa painivan Ison-Britannian jäävän Euroopan unionin jäseneksi.

Maanosan väestörakenteet muuttuvat.

– On hyvä asia, että ihmiset voivat aiempaa paremmin ja elävät pidempään. Terveyden ja korkean iän eteenhän me olemme tehneet koko ajan töitä parantaen tauteja ja lisäten terveyttä edistävää hyvinvointia.

Torkkolan mielestä työperäinen muutto Euroopan unionin alueelle on tarpeen, jotta kaikki työt saadaan tehdyiksi tulevaisuudessakin.

– Kun maailman eri alueiden vauraus kasvaa, ei ole itsestään selvää, että EU saa riittävästi uusia kansalaisia. Siksi on olennaista pitää maanosamme houkuttelevana työn tekemisen paikkana. Vetovoimaisuus säilyy, kun täällä on säälliset työehdot, koulutusmahdollisuudet ja monipuoliset hyvinvointipalvelut, hän listaa.

Valtioiden ei tarvitse kilpailla

Taloudellista ja poliittista maailmanherruutta tavoitteleva Kiina on Euroopalle haaste.

Sinikka Torkkolan mukaan Euroopan unionin alueella toimivat yritykset tarvitsevat pärjätäkseen Kiinan markkinoilla EU:n sopimat kaupanteon ehdot.

– Kaupankäynnin edistäminen ei kuitenkaan voi olla ainoa vaikutin EU:n ja Kiinan suhteissa.

Torkkola uskoo EU:lla suurena talousalueena olevan mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi Kiinan kasvihuonepäästöihin.

– Hiilitullit edesauttavat sitä, että Kiina ja muut Euroopan unionin ulkopuoliset maat vähentävät kasvihuonepäästöjään.

– Vaikka yritykset kilpailevat markkinoilla, se ei tarkoita, että valtioiden olisi kisattava samalla tavalla. Muukin kuin taloudellinen yhteistyö on tarpeellista, jotta koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavia ilmastonmuutoksen kaltaisia jättiongelmia  voidaan ratkaista.

Torkkolan mukaan EU:n on arvioitava koko ajan Kiinan ihmisoikeustilannetta.

– Taloudelliset edut eivät ole syy ummistaa silmiä Kiinan ihmisoikeusloukkauksilta.

Vakautta ja vapautta

Sinikka Torkkola korostaa Euroopan unionin vaikutuksien Suomelle olevan niin monitahoiset, ettei niitä voi laskea euroissa.

– Jäsenmaksujemme ja saamiemme tukien erotus on vuodessa noin 50 euroa per suomalainen. En pidä hintaa suurena, kun ajattelen unionin merkitystä niin koko Euroopalle kuin omalle maallemme. Tuolla rahalla Suomi ei saisi läheskään kaikkia niitä euroissa laskemattomia etuja, joita jäsenyys on meille tuonut.

Torkkola sanoo Euroopan rahaliitossa EMU:ssa olevan useita ongelmia.

– Ero rahaliitosta ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollinen ilman vakavia taloudellisia ongelmia.

Torkkola odottaa, että rahaliiton kehittämistarpeet otettaisiin vakavasti.

– Rahaliittoa olisi kehitettävä niin, että se mahdollistaa kansallisen finanssipolitiikan ja talouden elvyttämisen laskusuhdanteen aikana.

– Keskeisenä EU-jäsenyytemme tuomana antina Suomelle niin kansalaisten kuin yritysten näkökulmasta pidän unionin tuomaa vakautta ja vapautta, Torkkola kiteyttää.

MATTI PULKKINEN

Enni ja Joona Niskala loikkivat kylmään veteen rohkeasti.

Sää on suosinut viime päivinä auringolpalvojia ja uimareita. Toijalan Satamassa oli maanantaina sekä veteen uskaltavia että muuten vain paikan tunnelmasta nauttivia fiilistelijöitä.

Uimarit totesivat lähes yhteen ääneen, että vesi on vielä aika kylmää. Elli Sainio ja Josefina Savolainen viettivät laiturilla eväshetkeä ennen pulikoimista. Sataman ranta on heille lähellä ja mieluinen paikka.

Aatu Nykopp toivoisi Satamaan hyppytornia, mutta muuten hänkin on tyytyväinen rantaan. Sen sijainti on hyvä.

Sisarukset Enni ja Joona Niskala hyppivät veteen laiturilta komeilla loikilla. Isä seurasi sivusta polskimista mutta ei itse uskaltautunut veteen tällä kertaa.

Eväät oli mukana myös Raisa Rihkavuorella, Jani Rajalalla ja Lenni Rihkavuorella, jotka pysyttelivät visusti maan kamaralla.

– Ehkä 20 astetta voisi olla sopiva veden lämpötila, ennen kuin uskaltaisimme uimaan, Raisa miettii.

Pariskunta toivoisi, että rannan saunat lämpiäisivät ja kioski olisi auki säiden mukaan. Hellekelejä on jo toukokuussakin, kuten viime päivinä on ollut.

Rannalla olleella väellä oli toiveena Satamaan myös lukolliset pukukopit, jotta tavarat pysyisivät turvassa.

Jani Rajala, Raisa Rihkavuori ja Lenni Rihkavuori tulivat Satamaan kauniin sään houkuttelemina.

Josefiina Savolainen ja Elli Sainio nauttivat eväshetkestä ennen uimista.

Joona Niskala pitää polskimisesta.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto on ollut Brysselissä jo 20 vuotta. Sen johdossa on EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen, joka toivoo, että pirkanmaalaiset yritykset alkaisivat käyttää nykyistä aktiivisemmin toimiston palveluja. (Kuva: Kirsti Kivilinna)

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto Brysselissä täytti toukokuun alussa 20 vuotta. Tamperetta, Kangasalaa, Lempäälää, Nokiaa, Pirkkalaa, Orivettä, Vesilahtea ja Ylöjärveä sekä Pirkanmaan liittoa palveleva yksikkö edistää niin kaupunkiseudun kuin koko maakunnan elinvoimaa, vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä.

EU-toimistolla on vahva rooli Pirkanmaan markkinoinnissa. Se tarjoaa palveluja, jotka edesauttavat pirkanmaalaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita kansainvälistymisessä.

EU-yhteysjohtajana on toiminut vuodesta 2007 lähtien Hannele Räikkönen. Toimistossa työskentelevät lisäksi EU-erityisasiantuntija Petra Kortelainen ja säännöllisesti vaihtuva korkeakouluharjoittelija Tampereen yliopistosta.

Talous ja kauppa keskiössä

EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen kristalloi Suomen EU-jäsenyyden merkittävimmiksi hyödyiksi talouden ja kaupan keräämät edut.

– Euroopan unionin sisämarkkinat ovat niin koko Suomelle kuin Pirkanmaalle äärimmäisen tärkeät. Maamme elää viennistä, ja  monet EU-maat ovat  suomalaisten merkittävimpiä kauppakumppaneita Venäjän ja USA:n lisäksi.

– Kaikki yhteisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen ja kehittämiseen suuntaavat toimet edesauttavat myös meidän yritystemme kasvua.

Räikkönen muistuttaa Suomen maantieteellisen sijainnin aiheuttavan haasteita niin ihmisten kuin tavaroiden liikkumiselle. Hänen mukaansa Euroopan unioni onkin äärimmäisen keskeinen toimija, kun se tukee alueiden saavutettavuutta ja tukee liikenneinfran kuten rautatieverkostojen kehitystä.

– Pirkanmaakin voi hyötyä liikenneinfran kehitystuesta, sillä Euroopan unioni on ottanut Suomen pääradan seuraavaan EU-ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden listalle. Voimme siis hakea rahaa oleellisiin pääradan lisäkapasiteetin mahdollistaviin hankkeisiin. Suomen on ensiksi käynnistettävä suunnittelutyö.

Räikkönen korostaa, että EU-rahoitusta on haettavissa myös tutkimukseen ja innovaatiohin.

– Nykyisellä ohjelmakaudella pirkanmaalaiset toimijat, kuten yliopistot ja yritykset, ovat saaneet EU:n tukirahoitusta merkittäviin hankkeisiin runsaat 77 miljoonaa euroa. Tämä summa on mahdollista vaikka tuplata seuraavalla ohjelmakaudella.

Räikkönen teroittaa mahdollisuuksia olevan vaikka kuinka paljon.

– Paljon riippuu omasta aktiivisuudesta, kuinka hyödynnämme Euroopan unionin työkaluja. Meidän pitää entisestään vahvistaa omaa osaamistamme.

”Vaikutamme tulevaisuuteemme”

Suomessakin käydään parhaillaan eurooppavaaleja, joissa suomalaiset valitsevat 13 europarlamentaarikkoa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.

– Meillä on äänestysoikeus, ja sitä pitää käyttää. Aina kannattaa äänestää, Hannele Räikkönen kannustaa.

Räikkönen perustelee äänestämisen tärkeyttä sillä, että Euroopan parlamentti on mukana päättämässä merkittävistä arkeamme helpottavista asioista.

– Skaala on laaja: Schengen-maiden välisten rajatarkastusten poistumisesta halvempiin puheluihin ja kertakäyttömuovien kieltämisestä eri maista tehtävien nettiostosten helpottumiseen ja opiskelijavaihtoa rahoittavista ohjelmista päästöjen vähentämiseen. Nämä esimerkit kertovat, että äänestämällä voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.

Toimisto monessa mukana

Tässä kuussa 20 vuoden ikään ehtinyt Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto Belgian Brysselissä on saanut paljon aikaiseksi.

EU-toimiston ensisijaisia yhteistyökumppaneita ovat yliopistot ja muut oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat.

– Meillä on vuosien varrella ollut ilo tehdä yhteistyötä muutamien erinomaisten ja aktiivisten pirkanmaalaisten yritysten kanssa, Hannele Räikkönen iloitsee.

Räikkösen mukaan Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto haluaisi olla nykyistä enemmän yhteistoiminnassa elinkeinoelämän kanssa.

– Yritykset eivät ensinnäkään välttämättä tiedä tarpeeksi olemassaolostamme ja palveluistamme. Toisaalta yrityksissä ei välttämättä tunneta EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia saati niiden hyötyjä.

Räikkösen mukaan yrityksien aktivoimiseksi tarvitaan systemaattista tiedottamista ja informaatiota.

– Onneksi Business Tampere on vahvistanut omaa tekemistään EU-rahoitusmahdollisuuksista tiedottamalla.

Isoja asioita käsille

Pian alkava uusi viisivuotiskausi tuo EU-instituutioiden käsiteltäviksi todella suuria ja merkityksellisiä asioita.

– Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät asiat ovat vahvasti esillä, Hannele Räikkönen kertoo.

– Vähähiilisyys, kiertotalous, kauppapolitiikka, digitaaliset sisämarkkinat, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, hän tarkentaa agendaa.

Räikkönen korostaa EU-kansalaisten odottavan todellisia päätöksiä ja tuloksia.

– Suomelle on hyötyä aktiivisista toimijoista, jotka rakentavat yhteistyötä laajasti parlamentin sisällä sekä muiden EU-instituutioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, Räikkönen luonnehtii hyvää meppiä.

– Aktiivisuus, avoimuus, vahva osaaminen ja halu tehdä parempaa tulevaisuutta yhteisiä pelisääntöjä noudattaen ovat EU-päätöksenteon keskiössä, Räikkönen teroittaa.

Lyhytnäköinen päätös

Suomesta tulee heinäkuun ensimmäisenä päivänä Euroopan unionin puheenjohtaja puoleksi vuodeksi.

Hannele Räikkönen korostaa puheenjohtajuuden olevan sisältötyön lisäksi ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda esille omaa maata, alueita, kaupunkeja sekä osaamista ja omia kärkiä.

Suomi on puheenjohtajana jo kolmatta kertaa.

– Sekä ensimmäisellä että toisella puheenjohtajakaudella (1999 ja 2006) Suomi järjesti kokouksia ympäri maata huomioiden isot kaupungit. Näitä kokouksia isännöitiin näyttävästi ja vahvalla osaamisella myös Tampereella, Räikkönen huomauttaa.

– Juha Sipilän (keskusta) hallitus päätti toisin. Kaikki puheenjohtajuuskauden kokoukset keskitetään Helsinkiin. Tämä oli erittäin valitettava ja lyhytnäköinen päätös pääkaupunkiseun ulkopuolisen Suomen osalta, hän näpäyttää.

MATTI PULKKINEN

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola haluaa, että kaupunki pääsee mukaan pääradan tulevaisuutta suunnittelemaan. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan. Nyt täälläkin huomataan, että kaupungin halki kulkee ilmastomuutosystävällinen liikennemuoto.

Päärata huomataan Toijalassa ja Viialassa usein hyvin negatiivisissa merkeissä. Milloin junat ovat myöhässä, milloin junavuoroja taas rukataan täkäläisille käyttäjille mahdottomiksi. Onpa asemillemme pysähtyneet vaurioituneet pendolinotkin huomattu.

Kiitostakin on jaettu. Kaupunkilaiset odottavat kieli pitkällä joulukuussa alkavaa lähijunakokeilua. Nyt Viialastakin pääsee aikaisempaa useammin lähijunan kyytiin. Juuri lähijunat ovat niitä, joita akaalaiset eniten tarvitsevat. Pikajunien pitää pysähtyä Toijalassa edelleenkin, mutta lähijunilla on tulevaisuudessa päästävä Hämeenlinnaan ja Tampereelle niin, että aikatauluja ei tarvitse osata ulkoa.

Nyt pääradasta ollaan tekemässä oikein osaa Eurooppa-radasta. EU:n ydinkäytävä-status avaisi pääradalle mahdollisuuden saada merkittävästi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta. Rahaa tarvitaan, sillä Helsingin ja Tampereen välille suunnitellun nopean junayhteyden on laskettu maksavan ainakin 5,5 miljardia euroa.

Mielenkiintoista on edelleen se, että Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme kertoo tuoreessa Tampereen Kauppakamari-lehdessä, että hallitusneuvottelijoita on edelleen muistutettava pääradan merkityksestä.

”Nyt on olennaista, että hallitus mieltää, mikä on pääratahankkeen ydin. Vaikka Suomessa puhutaankin tunnin junasta, kysymys ei ole siitä, miten Helsingin työssäkäyntiä huolletaan, vaan ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta koko Euroopan laajuisesti. Pääradalla ratkaistaan pohjoisimman Euroopan kuljetuspaineita.”

Miten tämä voi olla vuosikymmenestä toiseen näin vaikeata? Puhutaanko Pirkanmaalla aivan eri kieltä kuin Helsingissä. Toki maakunnan kansanedustajat tempaisivat vaalien alla näyttävästi nopeiden junayhteyksien puolesta korostaen työmatkaliikennettä, mutta koko Suomi-kuvan pitäisi olla kaikille selvä: täältä on aina päästävä Eurooppaan. Tähänastinen lobbaaminen on turhaa, jos edelleenkin puhutaan perusasioista.

Suomi on osallistunut Euroopan yhdentymiseen jo vuodesta 1961 lähtien, jolloin liityimme Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) liitännäisjäseneksi niin kutsutulla FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1973 Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön (ETY) kanssa ja tuli EFTA:n täysjäseneksi vuonna 1986. Euroopan talousalueessa (ETA) Suomi oli mukana vuoden 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen.

Onko kuulossa vika, vai miksi Pirkanmaalta viestitetään edelleen perusasioita? Vai onko kyseessä sittenkin monessa asiassa menestyvän Pirkanmaan maakunnan ”unohtaminen” aina sopivissa kohdin? Jotenkin näyttää siltä, että maakuntaan on erinomaisen vaikeaa saada aikaansaavaa ministeriä, saati todellisia eurooppalaisia kansanedustajia. Turussa heitä on useita.

Myös pääradan varren kunnat katselevat mieluusti sivusta, kun investoinneista puhutaan. Kaikki ilmoittavat kyllä olevansa HHT-vyöhykkeellä, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Akaan kaupunginjohtajan avaus on piristävä poikkeus. Myös Tampere ehätti luvata Suomirata Oy:lle rahoitusta.

Mikä tässä hiertää, vai pitääkö se Turun rata todella suunnitella ja rakentaakin ensin? Mikäänhän ei estä, jos toimeen tartuttaisiin, Pirkanmaan kuntia sitoutumasta pääradan suunnitteluun yhdessä sovitulla asukasluvun mukaisella summalla. Rahat maakuntaliiton tilille ja suunnittelijat töihin.

Tai ei sittenkään tehrä tästä ny numeroo.

Vuonna 2017 Show Teamin tanssiteoksen aiheena oli Suomi 100 -hengessä Kalevala.

Viialan Pyryn Show Team esittää tänäkin vuonna tanssisadun, jossa nähdään lasten ja nuorten tanssiesitysten muodostama kokonaisuus. Tämän vuoden teos on nimeltään Fantasia, ja sen musiikki on Alexandre Desplatin säveltämää. Fantasia-esityksessä korostuvat sulavuus ja jatkuvuus.

Tanssiteoksessa nähdään lähes sata tanssijaa 3-vuotiaista aikuisiin saakka. Esitys sopii koko perheelle, ja se nähdään Toijalan monitoimihallilla sunnuntaina 26. toukokuuta kello 15.

Show Team on esittänyt tanssisatuja vuodesta 2007 saakka. Vuonna 2007 esitys nähtiin sekä Hirvialhon koulun salissa että monitoimihallilla. Sen jälkeen esitykset ovat olleet Viialan Hirvialhon koululla. Viime vuonna tanssisatua ei esitetty lainkaan, vaan Show Team esitti vappuna Tavataan torilla -esityksen.

Kutosessa pelaava Viialan Peli-Veikot hävisi perjantaina kotikentällään Janakkalan Pallon kakkosjoukkueelle. Janakkala oli parempi maalein 3–1. Erityisesti joukkueen topparipari ja maalivahti esittivät erinomaisia otteita. Viialan maalin teki rangaistuspotkusta Samu Jouppi.

Viialan Peli-Veikkojen seuraava ottelu on Urjalan Palloseuraa vastaan perjantaina 24.5. kello 19 Urjalan urheilukentällä.

Samu Jouppi vastasi Viialan Peli-Veikkojen ainoasta maalista ottelussa Janakkalan Pallon kakkosjoukkuetta vastaan. Kuva Tarja Antola. 

Kristillisdemokraattien meppiehdokas, säveltäjä Lasse Heikkilä nostaa korkean työllisyysasteen ratkaisuksi Suomen ongelmiin. – Suomen asioita ei ratkaista maahanmuutolla, hän sanoo.

Suomen Kristillisdemokraattien tamperelainen EU-vaaliehdokas, säveltäjä Lasse Heikkilä ennustaa uusien euromaiden tukitarpeiden haastavan unionin vakautta. Hänen mukaansa jäsenmaiden tahtotilat ajautuvat vastakkain, kun toiset maat ajavat euroalueen supistamista ja toiset liittovaltiomaista yhteistaloutta.

– Joitakin maita uhataan eurosta tai jopa koko unionista erottamisella.

Lasse Heikkilän mielestä Turkin jäsenhakemus on yhä etäämpänä toteutumisestaan.

– Isossa-Britanniassa on brexit-myllerryksestä huolimatta näkyvää halukkuutta pysyä unionissa.

Heikkilä sanoo Yhdysvaltojen nykyhallinnon vähentyneen mielenkiinnon Natoa kohtaan saaneen Euroopan rakentamaan yhteistä puolustusta.

– EU-politiikan painopiste siirtyy kansallisesta edunvalvonnasta enemmän keskinäiseen solidaarisuuteen, mikä vastaa nykyistä paremmin unionin perustamiseen liittyneitä tavoitteita.

Maahanmuutto ei ole ratkaisu

Lasse Heikkilä näkee huoltosuhteen rasittavuuden kansantalouksille olevan suuren ongelman etenkin korkean sosiaaliturvan maissa.

– Tämän ongelman perusratkaisut on löydettävä kansallisella tasolla. Ratkaisuja ei voi työntää unionin harteille.

Heikkilän mielestä korkean koulutustason Suomelle maahanmuutto ei ole ratkaisu.

– Ratkaisu on työllistyminen. Yhteiskunnassamme on mittava työttömien reservi työllistettävänä. Tämäkään ei ole unionin asia, hän korostaa.

Kiina on ottanut viime vuosikymmeninä askeleita taloudelliseen ja myös poliittiseen maailmanherruuteen. Heikkilä näkee, että Kiinaa haastaa maanosamme kilpailukyvyn.

– Vastaamme haasteeseen tiivistyvällä keskinäisellä yhteistyöllä.

Arvoa ei lasketa vähennyslaskulla

– Euroopan unionin arvoa ei mitata vain vähennyslaskulla, jossa Suomen maksuosuudesta vähennetään saamapuolemme, Lasse Heikkilä teroittaa.

Heikkilän mukaan vientivetoinen Suomi saa päällimmäisen etunsa kaupan esteiden purkamisesta.

– Toki muitakin hyötyjä on. Prosentti bruttokansantuotteestamme ei ole liian kova hinta jäsenyydestämme.

– Jos ehdotetut EU:n maataloustukien leikkaukset toteutuisivat, tilanteemme muuttuisi dramaattisesti. Siksi niistä on pidettävä kiinni.

EU-kansalaisuus merkitsee paljon.

– Oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltion alueella, äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa, oikeus diplomaatti- ja konsuliapuun, oikeus vedota Euroopan parlamenttiin sekä oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen ovat merkittäviä etuja, Heikkilä listaa.

Tamperelaisehdokas uskoo siihen, että suomalaisten ääni kuuluu parlamentissa.

– Meppi ei edusta parlamentissa ensisijaisesti maataan, vaan sitä poliittista ryhmää, johon kuuluu. Äänen kuulumisen kaksi tärkeätä elementtiä ovat oman ryhmän painoarvo ja jäsenen vaikutusvalta omassa ryhmässä.

– Ryhmäni EPP on parlamentin suurin ryhmä ja saa siksi äänensä parhaiten kuuluviin. Ryhmässä jäsenen vaikutusvalta rakentuu osittain aikaisempien näyttöjen varaan. Esittämällä tuoreita ideoita ja yllättäviä näkökulmia uudenkin edustajan on mahdollista saada vastakaikua ja liikettä aikaiseksi, Heikkilä uskoo.

MATTI PULKKINEN

Kaatuneiden muistopäivän juhlallisuuden Akaan sankarihaudalla alkoivat lippulinnan saapumisella. Suomen lipun jälkeen ensimmäisenä kulkee Toijalan seudun Sotainvalidien lippu. Sotainvalidit ovat maamme vanhin veteraanijärjestö.

Akaan sankarihautausmaalla Kaatuneiden muistopäivänä puhunut professori emerita Hanna Tähti menetti isänsä talvisodan toiseksi viimeisenä päivänä 12.3.1940. Hanna Tähti ei muista isästään mitään, vaikka tämä tapasi nuorimman tyttärensä lomalla Tarttilassa Summan taistelujen jälkeen.

– Äitini joutui yllättäen ilman vakituista toimeentuloa kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaksi. Ihmettelen tänäänkin, miten hän selvisi. Äiti kävi satunnaisesti töissä kylän taloissa. Pesi pyykkiä, siivosi ja teki heinätöitä. Hän piti joinakin aikoina lehmää ja lammastakin. Monista pienistä lähteistä kertyi niukka toimeentulomme, pohti Hanna Tähti.

Professori Hanna Tähti ihmellelee edelleen, miten hänen äitinsä selviytyi kolmen lapsen yksihuoltajuudesta vailla minkäälaista ammattia.

Erityisen vaikea Tähden perheen tilanne oli jouluna 1945. Tukala tilanne helpottui yllättävällä tavalla. Sotaleski Martta Tähti sai kirjeen miehensä joukkueenjohtajalta, myöhemmin latinan kielen professorina Helsingissä ja Jyväskylässä vaikuttaneelta Päivö Oksalalta. Kirje sisälsi rahalahjan. Rahalahja selittynee sillä, että alikersantti Martti Tähti ehti kertoa perheestään joukkueen johtajalle rintamalle.

Martti Tähti myös pelasti Päivö Oksalan hengen, koska juuri ennen konekivääripesäkkeeseen tullut täysosumaa Tähti tuli vartioon Oksalan sijaan. Professori Osala muisteli tapahtumaa myöhemmin puheessaan Sääksmäellä talvisodan päättymisen 30-vuotisjuhlassa. Hän piti myös Tähden perheeseen yhteyttä myöhemminkin.

Vaiettu kohtalo

Sotaorpous ja sotaleskeys olivat pitkään sodan jälkeen vaiettuja asioita. Hanna Tähti kertoo, että vasta 1990-luvulla ilmapiiri vapautui. 2000-luvun taitteessa sotaorvot alkoivat kertoa kokemuksistaan ja hakea vertaistukea.

– Sotaorpous oli tullut niin varhain, että kasvoin siihen sylilapsena. Tunsin isän ikävän, vaikka leikki-ikäisenä ja koululaisena en osannut verrata omaa ja ikätoverieni elämäntilannetta. Sotaorpous ei erottanut minua muista, muisteli Hanna Tähti.

Vaikeista oloista huolimatta Martti Tähden lapset menestyivät. Yrjöstä tuli puutyönohjaaja ja varastonhoitaja, Pirkosta seurakuntasisar ja Hanna päätyi yliopistotutkijan uralle. Lokakuussa 2000 hänet nimitettiin tutkimusalan professoriksi Tampereelle.

Kuntoutustakin jo tarvitaan

Sota-orpojen 2000-luvulla perustettujen yhdistyksien keskusjärjestönä toimii vuonna 1945 perustettu Kaatuneiden Omaisten Liitto. Akaassakin toimii oma yhdistys, jossa on 40 jäsentä.

– Kaatuneiden Omaisten Liitto ponnistelee kuntoutustuen saamiseksi sotaorvoille, sillä heidän keski-ikänsä on jo 80 vuotta. Monet ovat heikossa taloudellisessa asemassa sekä huonossa terveydentilassa, kertoi Hanna Tähti.

Kaatuneiden muistopäivänä laskettiin seppeleet Akaan sankaripaaden lisäksi seppeleet ja kukkalaitteet Kylmäkoskella ja Viialassa. Myös karjalaan jääneiden vainajien muistopaadelle laskettiin seppeleet.

Sankarihaudalle ja Karjalaan jääneiden vainajien hadalle laskettiin seppeleet.

Musiikista seppeleiden laskussa vastasi Toijalan VPK:n soittokunta johtajanaan Timo Pajuoja.

Akaa lukiossa kirjoitettiin tänä keväänä 7 laudaturia (L) ja 23 eximia cum laude approbaturia (E). Kun mukaan lasketaan nyt valmistuvien kirjoittamat arvosanat viime keväältä ja syksyltä, saldona on 14 laudaturia ja 44 eximiaa.

L:n ja E:n lisäksi Akaan lukiossa kirjoitettiin tänä keväänä 25 magna cum laude approbaturia (M), 49 cum laude approbaturia (C), 36 lubenter approbaturia (B), 25 approbaturia ja 2 improbaturia (I). Akaan lukion rehtorin Juha Alenius kertoo, että lukion yleisarvosanaksi muodostuu tuloksien perusteella C.

– Näihin saa olla tyytyväinen. Syksyyn tai edelliseen kevääseen verrattuna jakauma on nyt mukavan tasainen, eivätkä arvosanat painottuneet tulosten alapäähän, Alenius toteaa.

Akaan lukio sijoittui viime vuonna sijalle 359, kun Yle listasi lukiot paremmuusjärjestykseen. Järjestys perustui ylioppilaskirjoituksissa pakollisten oppiaineiden keskiarvoon.

– Sanoisin, että nyt olemme hieman puolivälin päälle Suomen lukioiden joukossa. Päivälukioita on vähän alle neljäsataa, ja veikkaisin Akaan olevan siellä kahden  ja puolensadan paikkeilla, Alenius arvioi.

Akaan lukiossa kirjoitettiin myös kaksi yksittäistä huipputulosta, joissa toisessa saldona oli viisi laudaturia ja yksi eximia ja toisessa kahdeksan eximiaa.

Vuonna 2017 Akaan lukiossa 41 vastalakitettua ylioppilasta lauloi perinteikästä Gaudeamus igitur -laulua. Tänä keväänä ylioppilaita on 52. Kuva Oona Eskeli.

Rautalassa sijaitsevan Asunto-osakeyhtiö Toijalan Hymyn roskakatoksen seinään ilmestyi viime viikon keskiviikkona spraymaalilla tehty, pinkki graffiti. Hätäkeskus sai ilmoituksen tekijästä puoli kahden aikaan päivällä.

Silminnäkijähavaintojen mukaan tekijä on mustatukkainen mies, joka oli pukeutunut mustaan takkiin ja lännenhattuun. Poliisi ei tavoittanut miestä etsinnöistä huolimatta. Poliisi kaipaa tekijästä havaintoja.

Roskakatoksen seinään graffitin tehnyt maalari oli liikkeellä keskellä päivää.

Tiia Välimäki.

Akaan Kylmäkoskella asuva esikoiseni täyttää tällä viikolla kymmenen vuotta. Ensimmäinen pyöreä juhlavuosi sai minut pohtimaan hänen päivähoito- ja koulutaivaltaan akaalaisena. Matkalle on kertynyt kaikkiaan seitsemän eri hoitopaikkaa. Neljä näistä oli useamman kuukauden mittaisia hoitopaikkoja Kylmäkoskella ja kolme Viialassa sijaitsevia vähintään parin viikon mittaisia jaksoja varahoidossa.

Koulua hän on käynyt yhdessä koulussa mutta kahdessa eri koulurakennuksessa. Ensimmäisten kouluvuosien jälkeen Kylmäkosken Kirkonkylän koulurakennus päätettiin sulkea, ja oppilaat siirrettiin parempaan sisäilmaan väistötiloihin Toijalaan. Koulumatkaan 23 kilometrin päähän kotoa kuluu tällä hetkellä yhteen suuntaan 40 minuuttia kaikkine pysähdyksine ja yksine bussivaihtoineen.

Jatkuvat muutokset hoito- ja koulujärjestelyissä johtuvat enimmäkseen siitä, että Akaassa on keskitetty ja karsittu palveluita sekä koko Akaata myllertäneestä huonosta sisäilmasta. Kotiosoitehan meillä on koko ajan pysynyt samana. Toki tilanteeseen vaikuttaa myös se, että olemme aikoinaan tehneet päätöksen muuttaa Kylmäkosken Asemalle – keskelle ei mitään.

Lapseni monivaiheinen päivähoito- ja koulutaipale on tuonut hänen eteensä ison kasan upeita ihmisiä, kasvatusalan ammattilaisia sekä muita tärkeitä ihmisiä, kuten tutuiksi käyneitä bussi- ja taksikuskeja, joiden kanssa matkataan joka arkipäivä turvallisia kilometrejä. Muistoina jemmataan kaikkien vuosien kohtaamiset sekä kansioittain sormiväritöitä, vesivärimaalauksia ja muita askarteluita.

Varahoitojaksoilla vieraissa hoitopaikoissa lapseni on oppinut tutustumaan ja solmimaan uusia ystävyyssuhteita. Lapsestani on tullut myös sopeutuja. Hän ei varmasti nurise pienistä tai karsasta muutoksia tulevaisuudessakaan. Mukana muutoksissa ovat kuitenkin olleet myös tutut kaverit, ja yhdessä on lähdetty seikkailemaan ja hakemaan erilaisia kokemuksia esimerkiksi Toijalan kouluvuosilta.

Tuhkasta on nousemassa myös se kuuluisa Feeniks-lintu. Esikoisemme lisäksi yli 100 kylmäkoskelaista lapsukaista aloittaa ensi syksynä koulunsa upouudessa koulurakennuksessa. Uuden koulun odotus on suuri, ja koulusta liikkuu jo paljon huhuja lapsukaisten keskusteluissa. Siellä on kuulemma hienot pulpetit ja liikuntasali. Niin ja koulun pihassa on sitten taas kiipeilytelineitäkin, huokailevat lapset, kun ajamme koulun ohitse päivittäin. Nämä kuulostavat vaatimattomilta jutuilta, mutta aidatulla asfalttipihalla huoltoaseman naapurissa puolitoista vuotta evakossa olleille nämä ovat todella kovia juttuja.

Vielä summattuna, meidän esikoisella on siis ollut ilo saada tutustua varhaiskasvatus- ja opetustoimintaan yhdeksässä eri kiinteistössä. Kiinteistö numero kymmenen on juuri oikea piristysruiske Kylmäkosken kylälle. Kolumnin myötä haluan samalla välittää kiitoksen ihan jokaiselle Kylmäkosken koulun valmistumiseen myötävaikuttaneelle sekä niille arvokasta työtä tekeville, joita akaalaiset lapset kohtaavat kasvatustyössä kiinteistöstä ja kylästä riippumatta päivittäin. Kiitos ja oikein hyvää kesälomaa ihan jokaiselle!

Tiia Välimäki

Kirjoittaja on perheenäiti, Särkänniemen markkinointipäällikkö ja ylpeästi maalainen akaalainen

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Taikuri Toomas Pitkänen sai juhlayleisön hämmästymään useamman kerran.

Taikuri Toomas Pitkänen sai toverit tempuillaan hämilleen Toijalan työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlassa Sataman kesäteatterissa sunnuntaina. Ja etupenkissä istunut pankinjohtaja Tuomo Smått toivoi hartaasti, että taikurin lasten nenistä tiputtamat kolikot eivät ole todellisuutta, vaikka esitykselle taputettiinkin. Sekin nähtiin, että virkaa tekevää kirkkoherraa Ensio Partasta tarvittiin Työväenmarssin päätöksen saattamisessa toveri Aarre Nordin avustamana. Laulumiehiä molemmat.

Wrightiläisenä työväenyhdistyksensä aloittanut Akaan pitäjän Työmiesseura perustettiin virallisesti sunnuntaina 27. tammikuuta 1889. Jo 6. tammikuuta oli pienessä piirissä perustamista pohdittu. Toijalan työväenyhdistys on tänään Suomen sosialidemokraattisen puolueen vanhimpia jäsenyhdistyksiä.

Toijalan työväenyhdistyksen puheenjohtajan Salla Bisterin mielestä Akaan työväenyhdistyksen perustaminen uudestaan on tulevaisuutta.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Salla Bister totesi tervehdyksessään, että aluksi yhdistystä puuhattiin käsityöläisten pieneksi piiriksi, mutta tämä todettiin mahdottomaksi ja kaikki hyvämaineiset työmiehet pääsivät seuraa perustamaan. Samaa tehtävää pohditaan tänäänkin.

– Jotta voimme tulevaisuudessakin olla johtavissa asemissa ja viedä Akaata eteenpäin, meidän tulee tiivistää yhteistyötä. Akaan työväenyhdistyksen paluu on tulevaisuutta, sanoi Bister.

Ihmiset tekevät puolueen

Puheenjohtaja Salla Bisterin nosti puheessaan esiin Toijalan työväenyhdistyksen takavuosien voimahahmon räätäli Edvard Metsolan ajatukset: sellaisia jäseniä, jotka kerran omaksuttuaan sosialidemokraattisen työväenliikkeen periaatteet ja menettelytavat, on jatkuvasti mukana kaikissa vaiheissa tyynessä ja myrskyssä.

– Puolueosastot ja aktiivit tekevät arvokasta työtä puolueen eteen. Tapaamme ihmisiä. Vastailemme toreilla kysymyksiin, johon emme aina tiedä vastauksia, mutta otamme selvää. Puolueen arvot ovat verissämme ja sen takia me kerta toisensa jälkeen teemme arvokasta vaalityötä, kiteytti Bister tämän päivän toiminnan.

Toijalan työväenyhdistys on ollut puheenjohtaja Salla Bisterin mielestä koko historiansa ajan sekä poliittinen vaikuttaja että ihmisiä yhteen kokoava järjestö.

– Sosialidemokraatit ovat olleet uudistamassa kaupunkia. Olemme puuttuneet yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Olemme tehneet puolueessa jalkatyötä. Siksi haluankin kiittää kaikkia tovereita, jotka ovat tehneet ja tekevät pyyteettömästi työtä yhdistyksen ja puolueen hyväksi.

Luokkayhteiskunnasta valoon

Akaan pitäjän Työmiesseuraa 1889 perustettaessa Suomi oli avoimesti luokkayhteiskunta tai kauniimmin sanottuna sääty-yhteiskunta. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Ilmari Nurminen muistutti kuulijoita, että vain historiaa tuntemalla voi kehittää nykyaikaa.

– Työväestöä ei asemoitu oikeastaan mihinkään säätyluokkaan, eikä sillä ollut näin ollen mitään valtaa. Tähän työväenluokka ei tietenkään tyytynyt. Ja se sai kuulla myös vaihtoehdosta vallitsevalle yhteiskunnalle: sosialistisesta maailmasta, kertasi Nurminen.

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (keskellä) haluaa sosialidemokraatit vastavoimaksi oikeistopopulismille.

Sosialistisesta heräämisestä alkoi Ilmari Nurmisen mielestä työväenliikkeen voimistuminen Suomessa.

– Sosialidemokraatit oli osa järjestäytynyttä työväenluokkaa edustava työväenpuolue, joka oli syntynyt taistelemaan kapitalistisen yhteiskunnan synnyttämää kurjuutta ja epätasa-arvoa vastaan.

Sosialidemokraattien historiassa on Ilmari Nurmisen mielestä ollut vaikeita aikoja.

– Eteenkin vuosi 1918 ja myös koko 1930 luku olivat liikkeellemme erityisen raskaita. Toimintamme oli näinä aikoina hyvinkin voimakkaiden vastatoimien ja vainon kohteina.

Sotien jälkeen työväenliikettä kohtasi hajaannus.

– Vallankumouksellisilla oli tähtäimessä tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta toisin kuin me, he eivät luottaneet siihen päästävän demokraattisesti. Kaikesta tästä huolimatta aatteemme liekki paloi, liikkeemme kasvoi ja elimme ihmisten arjessa.

Suomesta on rakentunut 130-vuodessa itsenäinen hyvinvointivaltio ja Ilmari Nurminen sanoo sosialidemokraattien olleen tässä rakennustyössä keskeisessä roolissa.

Mitä ihmiset halusivat vaaleissa sanoa?

Kansanedustaja Ilmari Nurminen kiitti Toijalan työväenyhdistyksen jäseniä huhtikuun eduskuntavaalien eteen tehdystä työstä. Puolue sai vaalivoiton ja kansanedustaja Nurminenkin uusi paikkansa.

Kansanedustaja Ilmari Nurminen haluaa, että työväenliikkeen historiasta ja saavutuksista kerrotaan nuorille entistä enemmän.

– Vaikka kannatuksemme olikin vahva, tulos ei antanut kuitenkaan kovin selvää tai yhtenäistä viestiä siitä, minkälaisesta muutoksesta on kyse ja mitä ihmiset halusivat näissä vaaleissa. Ajallemme ominaista on, että ehkä vahat aatteet tai liikkeet ovat joutuneet epäsuosioon tai jopa pois raiteilta, pohti Nurminen.

Työväenliikkeenkin alamäkeä on Nurmisen mielestä odotettu pitkään. Sen haastajina ovat markkinauskoisuus ja kaikenlaisen yhteiskunnan sääntelyn purkaminen – vahva uusliberalismi.

– Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että tämäkin on jo menneen talven lumia. Keskustan harjoittamalle Bernerin politiikalla tuli kuitenkin aika raju tuomio.

Oikeistopopulismi on torjuttava

Kansanedustaja Ilmari Nurminen patisti puolueensa torjumaan sosialidemokraattejakin haastavaa oikeistopopulismia.

– Uskon ja luulen, että kannatusta voitamme ja sen ansaitsemme vain tarjoamalla uskottavan näkemyksen siitä, miten tulevaa maailmaa rakennetaan oikeudenmukaisesti, mietti pirkanmaalainen kansanedustaja Ilmari Nurminen.

Akaan työväenyhdistyksen juhlassa esittivät tervehdyksen myös Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola ja Akaan seurakunnan virkaa tekevä kirkkoherra Ensio Partanen. Monipuolisen ja mukaansa tempaavan musiikkituokion juhlaan toi muusikko Henry Kuronen.

Akaan kaupungin edustajat kaupunginjohtaja Antti Peltola ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö onnittelivat juhlivaa yhdistystä.

Perinteitä ei unohdeta. Toijalan työväenyhdistyksen 130-vuotisjuhlan aluksi saapuivat liput.

Taikuri Toomas Pitkänen teki juhla päätyttä lapsille ilmapalloja.

Laulaja Henry Kuronen vastasi juhla musiikkiannista nuorekkaasti.

Viime päivinä ilmassa on leijaillut valkoisia haituvia, jotka kerääntyvät lumen lailla maahan ja katoille. Puutarhaneuvos Aarno Kasvi nimittää haituvia haavan siemennöyhtäksi.

– Tällaista tapahtuu ehkä kerran 50 vuodessa. Tämä on hyvin poikkeuksellinen ilmiö, Kasvi sanoo.

Kasvin mukaan viime kesän tasainen lämpösumma tuotti haapaan paljon kukkasilmuja, minkä takia haapa kukki tänä keväänä runsaasti. Myös kevään lämmin sää on ollut siementen kehitykselle suotuisa. Yleensä haituvat lentelevät ilmassa myöhemmin kesällä.

– Paljon myöhemmin ja sittenkin harvoin. Haavan siementäminen on yleensä ollut vähäistä, Kasvi toteaa.

Puutarhaneuvos on törmännyt haavan aiheuttamaan ”lumisateeseen” myös kotikaupungissaan Turussa.

– Tuttavarouvan nurmikko oli kuin kalkittu, eikä voikukkia näkynyt. Siellä hän meni ruohonleikkurin kanssa niin, että lumi pöllysi, Kasvi kertoo.

Valkoiset haituvat kasaantuivat tien varteen kuin lumi konsanaan. Marjut Hakala kuvasi ”lumipeitteen” Varrasniemen Aarresaaressa.

Valkoinen haituvakerros katolla on haapojen aikaansaannos. Kuva Marjut Hakala.

Myös havupuiden siitepölyä on viime päivinä ollut ilmassa runsaasti. Muun muass Jumusensalmi sai keltaisen kuorrutuksen. Kuva Marjut Hakala

Teknisen lautakunnan esityksen mukaan 1960-luvulla rakennettu ja reilut kymmneen vuotta sitten peruskorjattu Hirvialhon koulu purettaisiin uuden yhtenäiskoulun tieltä. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Akaan tekninen lautakunta päätti keskiviikkona 22.5. esittää kaupunginhallitukselle, että Viialaan rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. Kouluun sijoittuisivat kaikki Viialan taajaman 750 oppilasta esikoululaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Lisäksi lautakunta esittää, että uudesta koulusta käynnistetään hankesuunnittelu sivistystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä.

Myös sivistyslautakunta päätti 16.5. esittää Viialaan yhtä uutta koulurakennusta äänin 8–3. Äänestyksen hävisi ehdotus yhdestä isosta ja yhdestä pienemmästä, Rasin koulun korvaavasta rakennuksesta.

Teknisessä lautakunnassa Elina Talonen (ps) esitti keskiviikkona, että rakennetaan pienempi yhtenäiskoulu ja uusi Rasin koulun korvaava pienten koulu, mutta ehdotusta ei kannatettu.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola, tekninen johtaja Jaana Koota ja sivistysjohtaja Tero Kuusisto kertoivat 16.4. Akaan Seudun haastattelussa, että uutta yhtenäiskoulua on suunniteltu sisäilmaongelmien vuoksi suljetun Hirvialhon koulun paikalle.

– Vanha rakennus on tarkoitus purkaa, kertoo Koota myös keskiviikkona 22.5. julkaistussa tiedotteessa.

Teknisen lautakunnan tai sivistyslautakunnan esitykset uudesta koulurakennuksesta eivät ota kantaa Hirvialhon tai Keskustan koulun purkamiseen.

Jaana Koota sanoo myös, että hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että sille asetettavat tavoitteet määritetään tarkasti.

– Hankesuunnittelussa selvitetään ja määritellään uuden koulun toteutuksessa painotettavia erityisominaisuuksia ja vaatimuksia, kuten Terve talo -kriteerien noudattaminen, puu-/hirsirakentamisen mahdollisuudet, ekologisuus, energiatehokkuus, alhainen hiilijalanjälki tai Joutsenmerkin vaatimukset sekä haluttu tuotantotekniikka, kuten valmisosa- rakentaminen.

Lisäksi hankesuunnitteluvaiheessa keskeisenä tavoitteena on Kootan mukaan määrittää laajasti eri käyttäjäryhmät kuten nuorisotoimi, liikuntatoimi, opistot, harrastustoiminnat ja kirjasto.

Hankesuunnitelma laaditaan sivistystoimen ja teknisen toimen yhteistyönä.

Kaupungin tiedotteen mukaan uuden koulun tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden.

– Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Paikkaan ja aikaan sitomaton oppiminen ja osaaminen tehdään mahdolliseksi tarkoituksenmukaisella tavalla oppimisympäristön kehittämisessä.

Lisäksi tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa oppimisympäristöä.

– Se avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja.

Kaupunginhallitus käsittelee kouluasiaa 4. kesäkuuta ja valtuusto 19. kesäkuuta.