Akaan vs. kirkkoherra Ensio Partanen kertoi viime torstaina kokoontuneelle kirkkovaltuustolle, että seurakunta on käynyt neuvotteluja nuorisotyönohjaaja Tarmo Revon kanssa. Revon tulevaisuudesta olivat kiinnostuneita kirkkovaltuutetut Mervi Pulkkinen ja Nina Weltzien.

– Neuvotteluja on käyty hyvässä hengessä, ja tulevaisuudessa hän on eritysnuorisotyönohjaaja. Mutta niin kuin sanoin, enempää ei ole syytä tässä vaiheessa asiaa täällä avata, sanoi Partanen.

Seurakunta irtisanoi Tarmo Revon 1. joulukuuta 2016, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen. Seurakunta pyysi valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta lupaa ei myönnetty.

Tarmo Repo palaa töihin lomat pidettyään 1. heinäkuuta. Hän sanoo keskustelleensa seurakunnan kanssa viimeksi 23. toukokuuta. Tuolloin sovittiin, että hän tekee erityisnuorisotyötä diakonian alla ja hänen lähiesimiehekseen tule pastori Kukka Salmiovirta.

– Ennen irtisanomista tein erityisnuorisotyötä kymmenen prosenttia työajastani. Itselläni on ollut koko ajan halu tehdä sitä enemmän, ja olen suorittanut erityisnuorisotyöpanotteisen täydennyskoulutuksenkin. Nyt tähän tulee mahdollisuus, ja odotan innolla tulevia haasteita. Neuvotteluissa sovittiin myös, että ammattinimike muuttuu muotoon erityisnuorisotyönohjaaja, kertoo Tarmo Repo.

Tarmo Repo on ollut töistä pois yli kolme vuotta.  Odottavan aika on ollut varmasti pitkä?

– Menneet ovat menneitä, ja niihin on turha palata. Mieliala on tällä hetkellä hyvä ja valoisa, sanoo Tarmo Repo.

Lue Akaan Seudun aiempi juttu tapauksen taustoista: Seurakunta purki Tarmo Revon työsuhteen lainvastaisesti

Puolueista suurimman kannatuksen europarlamenttivaaleissa sai Akaassa kokoomus, jonka osuus äänistä oli 21,3 prosenttia. Vaalivoittajan kannatus koko maassa oli 20,8 prosenttia.

Toiseksi eniten ääniä Akaassa sai Sdp, joka ylsi 19,5 prosentin kannatukseen. Pronssisijan saavutti perussuomalaiset 17,6 prosentin kannatuksellaan. Vihreiden kannatus Akaassa oli 12,1, keskustan 11,6 ja vasemmistoliiton 8,1 prosenttia.

Akaassa äänestysprosentti oli 36,4, mikä on 2,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin eurovaaleissa neljä vuotta sitten. Kotimaan äänestysprosentti oli 37,5.

Puolueiden kannatus Akaassa 

Kansallinen Kokoomus 21,3 prosenttia (-2,2 muutos eurovaalit 2014), ääniä 1023

Sdp 19,5 (2,1), ääniä 937

Perussuomalaiset 17,6 (1,6), ääniä 845

Vihreä liitto 12,1 (4,5), ääniä 581

Suomen Keskusta 11,6 (-3,6), ääniä 558

Vasemmistoliitto 8,1 (-3,3), ääniä 389

Suomen Kristillisdemokraatit 5,5 (-0,8), ääniä 266

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 0,9 (0,3), ääniä 41

Seitsemän tähden liike 0,7 (0,7), ääniä 36

Sininen tulevaisuus 0,6 (0,6), ääniä 28

Suomen Kansa Ensin 0,5 (0,5), ääniä 22

Liberaalipuolue 0,5 (0,5), ääniä 24

Piraattipuolue 0,4 (-0,1), ääniä 17

Eläinoikeuspuolue 0,3 (0,3), ääniä 13

Kansalaispuolue 0,3 (0,3), ääniä 14

Suomen Kommunistinen puolue 0,2 (-0,2), ääniä 9

Junes Lokka 0,1 (0,1), ääniä 7.

Feministinen puolue 0 (0), ääniä 2

Kokoomuksen Henna Virkkunen uusi europarlamenttipaikkansa. Akaasta Virkkunen sai 123 ääntä. Kuva Mikko Peltoniemi

Suomen Keskusta

Mauri Pekkarinen 137

Elsi Katainen 70

Perussuomalaiset

Laura Huhtasaari 293

Teuvo Hakkarainen 110

Kansallinen Kokoomus

Sirpa Pietikäinen 250

Henna Virkkunen 123

Petri Sarvanmaa 164

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Eero Heinäluoma 530

Miapetra Kumpula-Natri 205

Vihreä liitto

Ville Niinistö 227

Heidi Hautala 191

Vasemmistoliitto

Silvia Modig 101

Nils Torvalds 8

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vieraili Akaan demarien vaaliteltalla maaliskuussa. Heinäkuusta 2014 Euroopan parlamentissa istunut Kumpula-Natri uusi paikkansa vaaleissa.  Hän sai Akaasta 205 ääntä. Kuva Juha Kosonen. 

Europarlamenttivaaleissa oli ehdolla kaksi akaalaista, Anton Murola Liberaalipuolueen ehdokkaana ja Tarmo Vienovirta Suomen Kansa Ensin -puolueen ehdokkaana.

Yrittäjä Anton Murola sai vaaleissa 265 ääntä, joista 21 tuli Akaasta. Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Tarmo Vienovirta keräsi 65 ääntä, joista neljä oli Akaasta.

Anton Murola oli ehdolla myös kevään eduskuntavaaleissa, joissa hän sai 138 ääntä. Näistä 29 tuli Akaasta.

Varavaltuutettu Anton Murola (lib) piti veroprosentin jäädyttämistä elinvoiman tukijalkana.

Akaan tontit saivat näkyvyyttä jääkiekon MM-finaalissa. Kuva Satu Hokkanen.

Jääkiekon MM-finaalin katsomossa Bratislavassa heilui Suomen lippujen joukossa myös Akaa-mainos. ”Akaassa tontteja myytävänä ja me”-tekstillä varustettua banderollia kannatteli akaalainen Nita Toivonen ystävänsä, jyväskyläläisen Mika Leskisen kanssa. Banderolli näkyi myös tv-lähetyksessä.

Yllytyshullu tarttui ideaan

Vaille lentolippuja jääneet Toivonen ja Leskinen lähtivät autolla kohti Bratislavaa torstaina. Perille he saapuivat perjantaina iltayhdeksältä. Alun perin kaksikon piti katsoa vain Suomen välieräpeli Venäjää vastaan, mutta finaalipaikka muutti suunnitelmat.

Toijalan yhteiskoululla koulunkäynnin ohjaajana työskentelevä Nita Toivonen yritti tavoittaa koulun rehtoria Jorma Ojalaa kysyäkseen tältä palkattoman vapaan järjestymistä. Toivonen ei kuitenkaan saanut rehtoria kiinni, jolloin hän päivitti toiveensa Facebookiin.

– Tägäsin päivitykseen työkavereita ja kyselin, että saankohan lopputilin, kun haluaisin jäädä katsomaan finaalia, Toivonen kertoo.

Työkaverit kannustivat Toivosta jäämään ja vakuuttivat, että lopputiliä ei ole luvassa.

– Ajattelin, että perhana, jäädään sitten. Ja niin jäätiin katsomaan finaalia, Toivonen kertoo.

Toivosen työkaveri, Toijalan yhteiskoulussa kuvataidetta opettava Reija Kykkänen–Riskumäki ehdotti Facebookissa Toivoselle, että tämä hankkisi banderollin ja siihen tekstin Akaan tonteista.

– Yllytyshullu kun olen, olin heti mukana, Toivonen toteaa.

Mörkökin olisi pitänyt mainita

Toivonen ja Leskinen löysivät paikallisesta ostoskeskuksesta yrityksen, jossa Akaa-teksti tulostettiin paperille. Myytävien tonttien lisäksi banderolliin tuli myös pieni lisäys.

– Me-sana tuli siihen piristykseksi. Olemme molemmat sinkkuja, mutta emme me oikeasti halua itseämme myydä. Mikalle sanoin, että nyt sinunkin täytyy tulla Akaaseen, kun hän totesi, ettei ole edes Akaasta, Nita Toivonen tuumaa.

Toivonen yllättyi, kun Akaa-mainos päätyi tv-kuviin. Toivonen oli jo harkinnut kiikuttavansa banderollin usein kuvissa näkyneelle suomalaiselle miesporukalle.

– En todellakaan olisi uskonut, että päästään telkkariin. Me molemmat olimme, että vähän siistiä.

Toivosta ja Leskistä jäi ainoastaan harmittamaan, että banderolliin ei tullut mainintaa Leijonien kapteenista, lempääläläislähtöisestä Marko Anttilasta.

– Olisi ollut kiva mainita, että Mörkö on Akaan naapurista. Meitä harmitti, kun emme heti hokanneet kirjoittaa sitä siihen.

Pienet ja isot yhdessä

Toijalalaissyntyinen Nita Toivonen asuu Kurisjärvellä. Erityismaininnan Toivoselta saa Sontulan koulu, jossa hänen poikansa Leevi Viherä on ensimmäisellä luokalla.

– Sontulan koulu on ihana, kun kaikenikäiset touhuavat siellä keskenään. Nuoremmat ovat kavereita vanhempien kanssa ja vanhemmat nuorempien. On hienoa, että on vielä yksi kyläkoulu, Toivonen sanoo.

Myös Leevi olisi halunnut mukaan kiekkomatkalle, mutta äidin mielestä pitkä automatka ja kisahulina olisivat olleet lapselle liikaa.

– Kun kisat muutaman vuoden päästä ovat Suomessa, vien hänet silloin joka peliin, Nita Toivonen sanoo.

Kun Nita Toivonen ja Mika Leskinen eivät saaneet lentolippuja Bratislavaan, he päättivät lähteä matkaan autolla. Auto varustettiin asiaankuuluvalla rekvisiitalla.

Jännitystä kotimatkalla

Toivonen ja Leskinen lähtivät ajamaan Bratislavasta kohti Suomea pian finaalipelin jälkeen ehtiäkseen ajoissa Tallinnan-laivaan. MM-kultaa he ehtivät juhlia muiden suomalaisten kanssa tunnin verran.

– Toki se vähän harmitti, kun olisi ollut kiva jäädä odottamaan Suomen pelaajia.

Koto-Suomessa Toivosen ja Leskisen on tarkoitus olla tiistaina päivällä.

– Jos auto vaan kestää. Vaihdelaatikko vähän reistailee, minkä takia soitin jo vakuutusyhtiöön, että mitä tehdään, jos auto hajoaa. Mutta nyt vaihteet taas toimivat, Puolasta tien päältä tavoitettu Toivonen kertoo.

Reija Kykkänen-Riskumäen mukaan työkaverin tempaus osoittaa, että hetkeen tarttuminen kannattaa.

– Se tuli maailman parhaimpaan paikkaan, kun kaikki riemuitsivat, Kykkänen-Riskumäki iloitsee.

Nita Toivonen ja Mika Leskinen teettivät Akaa-mainoksen bratislavalaisessa ostoskeskuksessa.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mika Pajasmaa ja sihteeri Hanna Lamminen luovuttivat pitkäaikaiselle kirkkovaltuutetulla Kirsi Turuselle seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin.

Akaan seurakunnan vuoden 2018 tilinpäätöksen alijäämäksi poistojen jälkeen kirjattiin 166 273 euroa. Tosiasiassa seurakunnalta puuttui rahaa yli 400 000 euron verran, koska vuosi 2017 oli peräti 234 816 euroa ylijäämäinen. Hupenevat varat ja tasekirjan sekavuus puhuttivat viime torstaina kokoontunutta kirkkovaltuustoa.

– Toimintatuottoja oli 80 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuotta. Vuonna 2017 saatiin 40 000 euroa puun myynnistä tuottoja, nekin puuttuivat vuodelta 2018. Vuonna 2017 tuli myös aika mukavasti vuokratuottoja, kun Viialan seurakuntasalissa ja vanha pappila olivat koulun käytössä, kertoo talouspäällikkö Arja Tarela.

Akaan seurakunnan talouspäällikkö Arja Tarela esitteli kirkkovaltuustolle seurakunnan talouden tunnuslukuja. Alijäämä on kertynyt, mutta tase on edelleen plussalla

Aikaisemmat ylijäämät pelastavat vielä

Myös seurakunnan verotulot pienenivät 135 000 euroa. Samoin rahoitustuotot ja -kulut olivat 156 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2017.

– Meillä oli 2017 poikkeuksellinen vuosi. Yhden sijoitustalletuksen korkotuotto oli yli 50 000 euroa. Nordean osakkeista saatiin myös myyntituottoa yli 50 000 euroa. Vuonna 2017 rahoitustuotot ja -kulut olivat 125 000 euroa, mikä on aika paljon meillä.

Ilman verotulojen notkahdusta seurakunta olisi talouspäällikkö Tarelan mukaan päässyt aika lähelle nollatulosta. Seurakunnan vuosikate on edelleen plussalla. Tulot ovat kattaneet menot, vaikka eivät ole kattaneet poistoja.

– Koska aikaisempien vuosien ylijäämiä on paljon, tilanteemme ei ole niin katastrofaalinen, mutta kyllä tästä suuntaa saa ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Kirkkoneuvoston ja viranhaltijoiden on tarkkaan mietittävä tulevaisuutta, koska emme voi tehdä enää kovasti alijäämäistä talousarviota. Minulla on nyt sellainen tuntuma, että tästäkin vuodesta tulee alijäämäinen, sanoo Tarela.

Valtuutettu Erja Pentin mielestä joka paikassa olisi puhuttava entistä enemmän yhteisestä Akaan seurakunnasta.

Kirkkovaltuutettu Erja Penttiä huolestutti seurakunnan käyttötalouden tila. Miinuksellaan ja raskaasti.

– Tässä toivoisi jo loppuvuodesta ennen talousarviokäsittelyjä viranhaltijoilta ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Monenlaisia esityksiä tarvitaan, sanoo Pentti.

Seurakunnan jäsenmäärä laskee talouspäällikkö Arja Tarelan mukaan 100 henkilöllä vuodessa. 31. joulukuuta 2018 jäseniä oli 12 165.

Akaassa on yksi luterilainen seurakunta

Erja Pentti pohti, onko tasekirjassa tarve edelleen kertoa toiminnasta kylittäin. Hänen mielestään kaikki toiminta tapahtuu yhteisessä Akaan seurakunnassa. Valtuuston puheenjohtaja Mika Pajasmaa oli Pentin kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään toimintaa esitellään liian yksityiskohtaisesti ja toivoi, että toiminta esiteltäisiin jatkossa yhteismitallisesti samalla tavalla.

Valtuutettu Mika Pajunen totesi, että pelkkä tasekirjan muodon korjaaminen ei riitä. Myös toimintasuunnitelma menee uusiksi.

– Meidän pitää tehdä päätös siitä, jakaantuuko toiminta työaloittain, alueittain vai molemmilla tavoilla. Nythän meillä on kombinaatio molemmista, varsinkin kun meillä on vielä kappeliseurakunta. Jotta tämä tehtäisiin johdonmukaisesti, muutos on vietävä toimintasuunnitelmaan, jota sitten raportoidaan tässä. Muutos on tehtävä toimintasuunnitelmassa ja sitä kautta toteutuksessa. Kannatan tätä. Yhdessä seurakunnassa mennään yhdessä tehden, sanoo Pajunen.

Muutosta tarvitaan, kärisivätkö reuna-alueet?

Valtuutettu Nina Weltzien kannatti tasekirjan sisältömuutosta, koska hän haluaa seurakunnan toiminnallaan korostavan yhteistä Akaata.

Valtuutettu Kirsi Turunen muistutti, että vaikka yhteisessä isossa on puolensa, joudutaan jatkossa miettimään toimintaa tarkasti, koska seurakunnan alue on laaja. Valtuutettu Aila Laaksonen on suuremman toimialojen yhteistyön kannalla, mutta pelkää seurakunnan seura-alueiden lähipalvelujen kärsivän.

– Eri alueilla on erilaista vapaaehtoisten järjestämiä toimintoja ja eikä me voida mennä heitä käskemään, sanoo Laaksonen.

Valtuutettu Pirkko Nordin mielestä Akaan seurakunnan jokaisen kirkon ympärillä on erilaista toimintaa, mutta sitä ei tarvitse koko ajan koko ajan korostaa, koska kysymyksessä on kuitenkin yhteisen Akaan seurakunnan toiminta.

Valtuutettu Pasi Kylmälä piti toimintasuunnitelman ja toiminta- ja tasekertomuksen uudistamista tarpeellisena.

– Ainakin kasvatuksen alueella toimitaan jo yhteisessä seurakunnassa. Kahden pojan isänä 1000 kilometriä ei ole mitään siinä, miten olen poikia ympäri seurakuntaa ajanut, sanoo Kylmälä.

Luotammeko toisiimme?

Valtuutettu Erja Pentti piti syntynyttä valtuustokeskustelua hyvänä asiana. Hän myös kysyi, eikö seurakunnan viranhaltijoihin luoteta, että he osaisivat kokonaisuutta pyörittää.

– Minkä viestimme me täältä annamme? Viestin täältä pitää olla se, että meidän pitää kasvaa yhä enemmän yhteiseksi yhteisöksi. Tehdään se järkevin askelin ja mennään vaihteittain. Me olemme Akaan seurakuntalaisia ja maksamme veromme Akaan seurakunnalle. Ei ole omassa mitään Viialan seurakuntaa, miettii Pentti.

Vain toiminta on Erja Pentin mielestä rikkautta, eivät rakenteet ja luutuneet asenteet.

Valtuutettu Nina Weltzien kertoo tutustuneensa kahden rippukoululaisen kanssa aivan mahtavaan seurankunnan toimintaan eri puolilla seurakuntaa.

– Olemme Akaata, menemme sitten tarvittaessa Viialaan tai Kylmäkoskelle. Vielä kun päästäisiin siitä, ettei jokaista lasta kuljeteta täällä yksitellen vaan kimppakyydein, pohtii Weltzien.

Vs. kirkkoherra Ensio Partanen muistutti kirkkovaltuustoa Kirkon tutkimuskeskuksen, missä Akaan seurakunnan jäsenmäärä menee 2027 alle 10 000 jäsenen.

– Jos ennuste toteutuu, tämä yhteisö vain tiivistyy. Alueellisesta erilaisuudesta on pakko luopua, sanoo Partanen.

Valtuutettu Aika Laaksosen mielestä vuodesta 2007, jolloin seurakunnat yhdistyvät, on kuljettu vain hyvään suuntaan. Ennakkoluulot ovat hälvenneet.

Puheenvuoroissa muistutettiin myös, että Kylmäkosken kappeliseurakuntakin on tosiasiassa osa Akaan seurakuntaa.

Kansankirkosta kansalaisjärjestö

Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa, laskee myös kirkollisveron tuotto. Valtuutettu Pirkko Nordin mielestä tämä on realiteetti, joka on otettava huomioon.

Valtuutettu Nina Weltzien (vas.) toivoo, että kirkkovaltuuston kokousajat laitettaisiin julki, jotta seurakuntalaiset tietäisivät tulla kokousta seuraamaan. Valtuutettu Mika Pajusen mielestä kansankirkko on muuttumassa kansalaisjärjestöksi. Uusi valtuutettu Mervi Pulkkinen iloitsee, että tasekirja sisältää niin paljon informaatiota.

– Emme me voi tulevaisuudessa voi pitää tällaista henkilökuntaa eikä järjestää kaikkea sitä toimintaa kuin nyt, sanoo Nord.

Valtuutettu Saila Kallioinen toivoi, että tasekirja olisi jatkossa nykyistä yhtenäisempi ja vähemmän yksityiskohtaisempi. Uusi valtuutettu Mervi Pulkkinen taas iloitsi tasekirjan uudelle valtuutetulle antamasta informaatiosta.

Talouspäällikkö Arja Tarela piti kirkkovaltuuston keskustelua hyvänä. Tiivistä esitystapaa ja yhtenäisyyttä tasekirjaan kaivataan.

– Kymmenen vuoden päästä, jos jäsenmäärä laskee ennustetusti, täällä keskustellaan siitä, mitä toimintaa vielä voidaan järjestää. Kun mennään alle 10 000 jäsenen, verotulot putoavat niin paljon, että tällaista toimintaa ei millään voida pitää yllä., sanoo Tarela.

Nykyisen kaltaista seurakuntaa ei valtuutettu Mika Pajusen mielestä voida säilyttää, mutta rahojen loppuminen ei välttämättä itse toimintaa lopeta.

– Me jatkamme eri tavalla. Silloin työ suunnitellaan niin, että seurakuntalaisten osallistuminen on ihan eri tasoa. Emme pyöritä niin iso budjettia, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi toimintasuunnitelmaa. Silloin on ihan erilainen kulttuuri. Olemme enemmänkin kansalaisjärjestö. Tähän on hyvä pikkuhiljaa totutella, sanoo Pajunen.

Kirkkoneuvosto hyväksyi tilinpäätöksen ja myönsi vastuullisille vastuuvapauden. Viialan kirkon ja seurakuntatalon käyttövesiputkien uusiminen ja maalämmön asentaminen on käynnissä. Tähän työhön kirkkovaltuusto myönsi 70 000 lisämäärärahan.

Etelä-Pirkanmaan kuntajohtajat ovat asettaneet tavoitteen, että kunnat liittyvät Hinku-kuntiin (Kohti hiilineutraalia kuntaa –hanke) ja laativat yhteisen seudullisen ilmasto-ohjelman. Tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessa, ilmaston lämpenemisen hillitseminen, olemassa olevien energia- ja kestävän kehitystoiminen kokoaminen yhteen ja uusien toimenpiteiden kustannussäästöt.

Hinku-kunta sitoutuu tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonepäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hinku kunnaksi on tällä hetkellä liittynyt 52 kuntaa, joista 11 on Pirkanmaalta. Ilmastotyötä vauhdittamaan on Pirkanmaalla käynnissä hanke, jonka tavoitteena on hiilineutraali maakunta. Etelä-Pirkanmaalla katsotaan, että on tärkeää olla mukana
ilmastotyössä ja maakunnallisessa kehityksessä.

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hanke on vuonna 2008 alkanut Suomen ympäristökeskuksen koordinoima hanke, jossa kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Ideana on, että kunnat toimisivat ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä ja loisivat samalla liiketoimintamahdollisuuksia
energia- ja ympäristöalan yrityksille.

Luukas Rokkasen tulos oli 9 alle par. Kuva: Marika Salmi

Akaan Luukas Rokkanen ylsi neljännelle sijalle frisbeegolfin kansallisen kärkikiertueen Prodigy Disc Pro Tourin toisessa osakilpailussa. Kilpailu käytiin viikonloppuna Tampereen frisbeegolfkeskuksessa. Kuudessa eri sarjassa kilpaili yhteensä 144 heittäjää, joista 90 oli Rokkasen sarjassa.

Kussakin luokassa pelattiin kolme kierrosta 18-väyläisellä radalla. Rokkasen tulos oli 9 heittoa alle par. Kisan voitti Jyväskylän Liitokiekkoilijoiden Lauri Lehtinen tuloksella 13 alle par.

Viialan Eläkkeensaajien tanssiryhmä esiintyy markkinatapahtumissa ilahduttaakseen ihmisiä, pitääkseen hauskaa ja lisätäkseen yhdistyksen näkyvyyttä. Viialan markkinoilla esitettiin perinteisiä salonkitansseja, kuten kikapoa.

Sadesää varjosti lauantaina pidettyjä Viialan markkinoita, mutta moni oli siitä huolimatta tullut viihtymään torille. Alueella oli perinteiseen tapaan useita myyntikojuja ja yhdistysten telttoja, joissa kävijä saattoi esimerkiksi ostaa käsitöitä, osallistua useisiin arpajaisiin, arvata marjapoimurin sisään laitettujen karkkien lukumäärän ja maistella markkinaherkkuja, kuten muikkuja. Urheilusta kiinnostuneille markkinat tarjosivat Akaa-Volleyn pelaajien esittelyä.

Markkinat avasi puheellaan valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Hannu Järvinen (sd). Myöhemmin päivällä kuultiin kaupunginjohtaja Antti Peltolan puheenvuoro. Peltola pohti Akaan kaupungin asemaa kilpailussa Pirkanmaan asukkaista ja nosti esiin vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

– Toijalan ja Viialan torielämää olisi hyvä kehittää, sillä tällaisten asioiden avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti Akaan maineeseen. Esimerkiksi elävä musiikki voisi saada ihmiset viihtymään toreilla.

Kaupunginjohtaja mainitsi asukkaita puoleensa vetäviksi tekijöiksi myös kouluverkoston sekä satamat ja vilkkaat asemanseudut, joiden hyödyntämistä yritysten ja asukkaiden käyttöön on Peltolan mukaan tärkeää suunnitella jatkossa lisää.

Lisäksi Peltola nosti esiin junaliikenteen merkityksen Akaan vetovoimaisuudelle. VR:n joulukuussa alkava alueellisen junaliikenteen kehittämishanke tuo lisää junavuoroja Tampereen, Viialan ja Toijalan välille ja koko pääradalle aina Helsinkiin saakka.

– On tosi tärkeää, että me kaikki käytämme aktiivisesti niitä vuoroja, koska Akaan tavoitteena on, että näistä parannuksista tulee pysyviä, Peltola painotti.

Virve Kinnunen ja Teemu Luukkonen, 5, tanssahtelivat valssin tahtiin odotellessaan kioskille lähteneitä isää ja isoveljeä.

Tuttavia ja hyötyostoksia

Viialassa asuva Virve Kinnunen oli perheineen tullut markkinoille jokavuotiseen tapaan sateesta riippumatta. Kinnusen mukaan markkinoille on mukava tulla ihan vain tapaamaan tuttuja kasvoja.

– Monien kanssa jää hyväksi toviksi suustaan kiinni, mutta mikäs siinä. Olen aiemmin ollut töissä Viialan K-marketissa ja siinä oppinut tuntemaan monia täällä asuvia.

Tarja ja Tapio Sirén Valkeakoskelta nauttivat perinteiset lettukahvit hankittuaan markkinoilta harjan ja korin.

Valkeakoskelaisen Sirénin pariskunnan houkutteli markkinoille oikeaan osunut arvelu siitä, että torilta voisi löytyä tuiki arpeellinen kodin väline, ”koppa”. Tarja Sirénin mukaan uutta koppaa eli punottua tukevaa koria oli etsitty vanhan hajonneen korin tilalle jo hetken aikaa.

– Tällaisia ei vain ole kaupoissa. Täältä hankimme nyt samalla myös harjan hirsimökkimme seinien puhdistamista varten. Sillä on kätevää poistaa hämähäkinseittejä.

Tapio Sirén on Viialasta kotoisin, mutta tämä oli pariskunnan ensimmäinen kerta Viialan markkinoilla. Sirénit vierailevat Viialassa silloin tällöin, ja vierailut on helppo yhdistää mökkeilemiseen.

– Meillä on kesämökki Toijalassa. Avasimme mökkeilykauden jo pääsiäisenä, ja markkinoiltakin menemme sinne valmistautumaan illan jääkiekko-otteluun, mies kertoi.

– Ensin menemme uuden kopan kanssa kauppaan, Tarja Sirén totesi.

Perinteiset kohokohdat

Markkinoiden kohokohta oli Viialan Yrittäjien myöntämän Tahto-patsaan saajan julkistaminen. Palkinnon sai tänä vuonna Tuunauspajastaan monille nuorille ja vanhemmille tutuksi tullut Arttu Käpylä, joka kukitettiin yleisön edessä palkitsemispuheen päätteeksi.

Väkeä keräsi markkinoiden pääaukiolle myös aiemmilta markkinoilta tuttu Viialan Eläkkeensaajien salonkitanssiesitys. Tanssiesitykseen puolisonsa kanssa osallistunut Liisa Lampela oli tyytyväinen tanssien sujumiseen.

– Meillä meni aivan kohtalaisesti. Ainakin muistimme mieheni kanssa hymyillä! Se tahtoo unohtua askeliin keskittyessä.

Lampela piti taukoa ja nautti lohisoppaa ennen kuin palasi Eläkkeensaajien teltalle myymään vetämänsä askartelupajan käsityötuotoksia. Kerran viikossa kokoontuvat askartelijat tekevät kaikenlaisia koristeita ja käyttöesineitä.

– Tänä vuonna uusia kokeilujamme ovat olleet esimerkiksi nahkakorut, alumiinitölkkien nipsuista virkkaamalla tehdyt amppelit ja lasitiilistä tehdyt lamput.

Viialan Eläkkeensaajien esityksessä mukana ollut Liisa Lampela oli varustautunut markkinoille itse tekemillään punaisilla nahkakorvakoruilla.

Lämpimät letut maistuivat markkinakävijöille viileänä sadepäivänä.

Pertti Palm viihdytti yleisöä iskelmällisellä musiikillaan.

Kokoomuksen arpajaispöytä notkui houkuttelevia pikkutavaroita.

Viialan Eläkkeensaajat myivät itse tekemiään käsityötuotteita, joista uusimpiin kuuluivat virkkaamalla tölkinnipsuista tehdyt värikkäät kukka-amppelit.

Tahto-patsaalla palkittu Arttu Käpylä (oik.) ja hänen vaimonsa Aino Käpylä iloitsivat Tuunauspajan saamasta arvostuksesta ja suosiosta. Akseli Ylönen (vas.) ja Tapio Tuominen ovat käyneet Tuunauspajassa syksystä asti. Marko-Peltola (takana) Viialan Yrittäjistä kiitteli palkitsemispuheessa Tuunauspajan yhteisöllisyyttä opettavaa otetta.

Ice Queen Birdland (oik.) ylsi ensimmäiseen voittoon jo seitsemännessä kilpailussaan. Tammaa ohjastaa Antti Teivainen. Kuva: Antti Rintala

Seitsemättä kertaa kilpaillut akaalainen lämminveritamma Ice Queen Birdland otti uransa ensimmäisen voiton hulppealla erolla ja reilulla ennätysparannuksella perjantaina Turun lounasraveissa.

Birdland Teamin ja Pure Cash Stablen omistama nelivuotias tamma on forssalaisen Tapio Mäki-Tulokkaan valmennuksessa. Antti Teivainen ohjasti tutun rohkeasti tammaa, joka kiitti ja oli maalipaalulla kilometriajalla 16,8a. Eroa kakkoseen, Ari Moilasen Crossfire Of Lifeen tuli neljä kymmenystä.

Ennen Turkua Ice Queen Birdlandilla oli yksi kakkossija viime vuodelta Forssasta.

Akaa-Volleyn valmentaja Oliver Lüütsepp ja Aatu Pöllänen (8) saavat paiskata kättä useasti myös ensi
kaudella. Pölläsen takana kuvassa ovat niin ikään Akaa-Volleyssa jatkavat Teemu ja Mikko Kuusela (18). Kuva: Harri Mattila

Lentopallon Mestaruusliigassa kolmannelle kaudelleen valmistautuva Akaa-Volley ja joukkueeseen viime kaudella liittynyt Aatu Pöllänen ovat sopineet jatkosta. Uusi sopimus kattaa kaksi seuraavaa kautta.

Pöllänen on lentopalloilijan urallaan vielä kehitysvaiheessa. Keskitorjujan tontilla nuorten maajoukkueessa uurastanut pelimies sai päättyneellä kaudella totutella uudenlaiseen rooliin, sillä hänet nähtiin sekä yleispelaajan että hakkurin roolissa.

– Eniten Pölläsen kovaa kättä tarvittiin syöttöviivalla. Kun Aatu saa syötön kohdilleen, se on tappava, valmentaja Oliver Lüütseppiä lainatakseni. Tulevalle kaudelle syöttöön pitää saada lisää varmuutta, kertoo Akaa-Volleyn kakkosvalmentaja Hasse Mattila.

Syyskuussa 20 vuotta täyttävä Pöllänen on Kauhavan Visan kasvatti. Kevään tuore ylioppilas asuu Akaassa mutta on huhtikuusta alkaen palvellut Puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa.

– Ensi kausi menee intti ja lentopallo -yhdistelmällä. Eiköhän siitä selvitä, Pöllänen pohtii.

Kova treenaus on jo käynnissä, mutta joukkueharjoittelu alkaa vasta myöhemmin kesällä.

– Nyt pitää kohentaa voima-, nopeus- ja kestävyysominaisuuksia itsenäisesti, Pöllänen kertoo.

Köykällä ja Herreralla alkaa toinen kausi

Aatu Pölläsen ei tarvitse treenata yksin. Urheilukoulun palvelukseen astui huhtikuussa myös Pölläsen tavoin Akaa-Volleyssa jatkava libero Voitto Köykkä, jolla alkaa kaksivuotisen sopimuksen toinen vuosi.

Kun vielä muistetaan, että Enderwin Herreralla on niin ikään kaksivuotinen sopimus, josta vasta toinen on takana, Akaa-Volleyn joukkueen runko alkaa valmistua. Aiemmin on uutisoitu Teemu Kuuselan ja Mikko Kuuselan sekä Panu Pitkäsen sopimuksista.

Lisää sopimuksia valmistuu lähipäivinä, paljastaa Akaa-Volleyn pelaajaneuvotteluja käyvä Risto Lahti.

Konkaripoliitikko Kimmo Sasi on avoimen pettynyt EU-vaalitulokseensa. Hän ihmettelee pirkanmaalaisten heikkoa asettumista oman maakunnan ehdokkaiden taakse.

Sunnuntaisten europarlamenttivaalien henkilökohtaiset tulokset tuottivat pettymykset Pirkanmaalta mepeiksi pyrkineille Kimmo Sasille (kok.) sekä Kaisa Pennylle (sd.). Heidän mukaansa maamme muissa maakunnissa elää voimakkaana yhteishenki, jolla oman alueen ehdokas tuupataan voittoon. Vihreiden Olli-Poika Parviainen ja kristillisdemokraattien Lasse Heikkilä ovat tyytyväisiä saavutuksiinsa, vaikka Bryssel ei heitä odotakaan.

EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen tervehtii europarlamenttivaalien tulosta tyydytyksellä. Räikkönen toimii Euroopan sydämessä Brysselissä Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston vetäjänä.

– Vaalien tulos on positiivinen. Kaiken kaikkiaan rakentavat ja EU-myönteiset puolueet ja niiden ehdokkaat menivät läpi parlamenttiin. Paljon pelätty ja median vahvasti toitottama populistiaalto jäi nousematta. Saamme parlamenttiin paljon osaavia, yhteistyökykyisiä ja -haluisia edustajia. Äänestysprosentin nouseminen on tärkeä muutos, Räikkönen kertoo.

Räikkönen pitää valitettavana, ettei uuteen europarlamenttiin nouse meppiä Pirkanmaalta.

– Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto tekee kuitenkin hyvää yhteistyötä suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa.

Räikkösen mielestä oleellista on sisältöyhteistyö.

– Kun meillä on tarjota fiksua sisältöä hyvillä argumenteilla, tulemme toimeen kaikkien meppien kanssa.

– Tietenkin pitemmän päälle olisi erittäin toivottavaa, että myös Pirkanmaalla olisi oma edustaja EU-parlamentissa, Räikkönen toteaa.

Vaalituloksen selvitessä Euroopan unionilla on edessään toimivien ja yhteistyökykyisten instituutioiden kokoaminen ja niille rakentajahenkisten johtajien valitseminen.

– Oleellista kaikessa on halu rakentaa yhdessä positiivista tulevaisuutta. Myönteinen eteenpäinmeno on myös Koko Suomen ja Pirkanmaan etu. Ilmastokriisi, sisämarkkinoiden vahvistaminen ja digitalisaation kehitys, tutkimus ja koulutus pitävät meidät kiireisinä tulevaisuudessa, Räikkönen teroittaa.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen olisi suonut, että Pirkanmaa olisi saanut oman meppinsä.

Yhteishenki puuttuu

Kokoomuksen riveistä europarlamenttiin pyrkinyt tamperelainen Kimmo Sasi on pettynyt henkilökohtaiseen vaalitulokseensa. Hän keräsi 23 137 ääntä. Ehdokas odotti jo kotimaakunnastaan paria kymmentä tuhatta ääntä,

– Tavoitteenani oli päästä läpi. Päämäärä jäi saavuttamatta, hän suree.

Sasi suomii mediaa, joka antoi aikaa ja tilaa vain istuville europarlamentaarikoille.

– Pirkanmaa on Suomen toiseksi suurin maakunta. Alue on tärkeä kansantalouden moottori. On valitettavaa, jos  516 000 asukkaan kasvukeskittymä ei saa meppiä eikä ministeriä.

Sasin mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa on vahva maakuntahenki, jonka turvin he hankkivat omat edustajansa tärkeisiin paikkoihin.

– Pohjanmaalla tunnistin vahvaa aktiivisuutta ja vastuuntuntoa maamme Euroopan unionin jäsenyyden suhteen Pohjalaiset ovat aidosti kiinnostuneita unionin toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, Sasi kiittelee.

Sasi keskittyy seuraavaksi väitöskirjansa loppuun saattamiseen. Sen on määrä olla valmis vuonna 2020.

SDP:n EU-vaaliehdokas Kaisa Penny haluaa selvityttää, miten hänen puolueensa listalla olleet kandidaatit jakaantuivat räikeän selvästi menestyjiin ja epäonnistujiin. Tamperelaisehdokas odotti parempaa tulosta kuin minkä hän saavutti.

Vaalitulos on perattava

SDP:n tamperelainen ehdokas Kaisa Penny on harmistunut vähäiseksi jääneeseen menestykseensä tämänkertaisissa europarlamenttivaaleissa. Hänen laariinsa satoi 3 156 ääntä.

– SDP:ssä äänet keskittyivät muutamalle ehdokkaalle. 14 kandidaattia teki huonon tuloksen. Mistä hyvin selkeästä jakautumisesta onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin on kyse, on syytä selvittää, Penny sanoo.

Pennykin on huomannut, että Pirkanmaalta puuttuu vahva maakunnallinen ajattelu.

– Euroopan unionin suomia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän, jos maakunnastamme olisi meppi.

Pennyn mielestä Pirkanmaalla on voimistettava kansalaisten keskuudessa tehtävää EU-valistusta, jotta ihmiset tietäisivät Eurooppa-politikan vaikutukset.

Penny on tyytyväinen maan kattavaan vaalikiertueeseensa.

– Tapasin paljon ihmisiä. Sain keskustella heidän kanssaan paljon erilaisista asioista.

– Valitettavasti valtakunnallisessa EU-vaalidebatissa monet tärkeät aiheet jäivät huomiotta. Olisin kaivannut ajatusten vaihtoa muun muassa unionin ulkopolitiikasta ja työmarkkinalainsäädännön tulevista linjauksista.

– Nyt valitulla europarlamentilla on työntäyteinen viisivuotiskausi. Ilmaston muutoksen haasteet, Ison-Britannian brexit, talouden kysymykset, hän listaa.

EU-vaaliehdokas Lasse Heikkilä kohtasi Pohjanmaalla hyvälaatuista Eurooppa-keskustelua. Kristillisdemokraatti on tyytyväinen lyhyeen kampanjaansa ja puolueensa pärjäämiseen, vaikkei parlamentaarikon paikkaa tullutkaan.

Heikkilä palasi sävellystyöhön

Tamperelainen säveltäjä Lasse Heikkilä hyppäsi kristillisdemokraattien europarlamenttivaaliehdokkaaksi vasta huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen. Hän sai 1777 ääntä.

– Vaalityöni jäi lyhyeksi, mutta kentällä oleminen oli koko ajan kivaa. Sain jakaa omia ajatuksiani ja keskustella omista ja muiden näkemyksistä eri paikkakunnilla. Tein vahvan kampanjan Facebookissa, jossa moni kansalainen kiinnostui EU:sta ja palkitsi toteamuksella ”näinkö asiat menevät”, Heikkilä kertoo.

Heikkilä on tyytyväinen niin omaan kuin puolueensa saamaan kannatukseen.

– Pääsimme lähelle brexit-paikkaa. Totta kai sunnuntai-iltana tuloksen selvittyä ajattelin, mitä olisin voinut tehdä paremmin.

Heikkilän mukaan äänestäjien keskuuteen jalkautumiset osoittivat, että maassamme olisi syytä lisätä EU-valistuksen jakamista.

– Kouluja käyneillekään EU:n asiat eivät ole tuttuja saati selviä.

– Pohjanmaalla oli kaikista paras vuoropuhelu. Siellä ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita unionista.

Heikkilä palasi välittömästi vaalien loputtua varsinaiseen leipätyöhönsä eli musiikin säveltämiseen.

– Vihreät voittivat niin Suomessa kuin isosti koko Euroopassa. Pärjäämisemme kertoo siitä, etteivät suomalaiset halua sulkea oviaan eivätkä ikkunoitaan muulta maailmalta, Olli-Poika Parviainen sanoo.

”Kansainvälinen Suomi voitti”

Vihreiden tamperelainen europarlamenttiehdokas Olli-Poika Parviainen iloitsee henkilökohtaisesta 9087 äänen saaliistaan ja puolueensa selkeästä vaalivoitosta.

– Voittajaksi selviytyi kansainvälinen Suomi, hän korostaa.

– Kansakuntamme ei käpristy sisäänpäin; emme sulkeudu muulta maailmalta.

Parviaisen mukaan voimakkaasti uudistuneen europarlamentin on tartuttava rivakasti unionin alueen demokratiahaasteisiin sekä oikeusvaltioperiaatteiden turvaamiseen.

Parviainen on ollut viime viikot vahvasti mukana maamme hallitusneuvotteluissa. Hänen mukaansa hallitusohjelman kirjoittamisessa voi vaikuttaa paljon enemmän asioiden edistämiseen kuin välttämättä eduskunnassa.

Vasemmistoliiton tamperelainen EU-vaaliehdokas Sinikka Torkkola odotti puolueensa pärjäävän nähtyä paremmin tämänkertaisissa europarlamenttivaaleissa. Torkkola valmistautuu jo uusiin haasteisiin. Korruption kitkeminen alkaa.

Korruptiota kitkemään

Vasemmistoliiton tamperelainen europarlamenttiehdokas Sinikka Torkkola odotti jo eduskuntavaaleissa vahvaan nousukiitoon lähteneen puolueensa pärjäävän hyvin myös EU-vaaleissa.

– Puolueemme vaisu tulos harmittaa.

Torkkolalle kertyi 2777 äänen saalis.

Torkkolan mukaan kansakuntamme tarvitsee vahvan EU-kylvyn.

– EU-tiedotukselle on suuri tilaus.

– Yhteiskunnassa keskustellaan aivan liian vähän Euroopan unionista, vaikka se on keskeinen osa kansakuntamme arkea. Lehdistöllä olisi avainasema ihmisten valistamisessa, hän vetoaa.

Torkkola aikoo paneutua tulevaisuudessa suomalaisen korruption kitkemiseen.

– Korruptio on asia, jota yhteiskunnassamme on, mutta ihmiset eivät sitä tunnista, hän perustelee.

MATTI PULKKINEN

Kuukauden päivät on televisiossa esitetty koskettavaa sarjaa Invisible Heros. Kuuden jakson verran katsojille kerrattiin, mitä tapahtui Chilessä 1973. Demokraattisesti valittu presidentti Salvador Allende syöstiin väkivaltaisesti vallasta ja vallan otti sotilasjuntta kärkenään kenraali Augusto Pinochet.

Invisible Heros – Tuntemattomat Sankarit keskittyi tapahtumiin Suomen kaupallisessa edustustossa, jossa työskentelivät nuoret diplomaatit Tapani Brotherus ja Ilkka Jaamala. Moni suomalainen ei tiennyt miesten toiminnasta aikaisemmin mitään.

Diplomaattimme pelastivat yli 2000 ihmistä sotilasjuntan käsistä. Käsittämätön teko hakee vertaistaan. Ruotsalainen diplomaatti Roul Wallenberg teki vastaavaa pelastaessaan juutalaisia natsien kynistä. Lysa ja Tapani Brotheruksen kodista tuli vähäksi aikaa kymmenien vainottujen koti. Tuohon aikaan Suomeenkin kiiri chileläinen iskulause: yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa.

Chilen juntta pysyi vallassa vuoteen 1990. Edelleen maassa selvitetään juntan terrorissa kadonneiden ihmisten kohtaloita. Viime sunnuntaina päättynyt sarja käy hyvästä esimerkistä siitä, mitä tapahtuu, jos demokratia tukahdutetaan. Päivästä tulee pitkä yö. Yhtenäinen kansa kärsii ja kestää, mutta alistettuna siihen ei voi luottaa koskaan.

Sarjan viimeinen jakso esitettiin sunnuntaina, päivänä, jolloin Suomessa äänestettiin Euroopan parlamentin vaaleissa ja Suomen jääkiekkomaajoukkue pelasi maailmanmestaruudesta.

Vaaleissa odotettiin nationalistien voittoa. Euroopan yhtenäisyyden sijaan halutaankin kansallisvaltiota rajoineen ja passintarkastuksineen. Turvapaikkaa hakevista on tehty demoneja, jotka ovat uhka jopa kristinuskolle. Niin tai näin, EU-vaalien äänestysprosentti kohosi ja toivottua jytkyä nationalisteille ei tullutkaan. Vapaa liikkuminen on olennainen osa eurooppalaisuutta.

Suomen nuori jääkiekkojoukkue venyi uskomattomaan suoritukseen. Sen kapteeni Marko Anttila osoittautui todelliseksi tämän ajan johtajaksi.

”Hän on niin pidetty joukkueen keskuudessa. Epäitsekkyys ja empaattisuus, ei hänestä voi olla pitämättä. Kauhea työmoraali, eikä ikinä syyttele ketään. Jos tekee itse virheen, nostaa kädet pystyyn ja kantaa vastuun siitä. Hyvin harvinainen persoona”

Päävalmentaja Jukka Jalosen sanat Helsingin Sanomien haastattelussa 28. toukokuuta tulevat Anttilan tuntijalta ja sanojan sydämestä. Marko Anttilaa tarvittiin tekemään porukasta joukkue, jonka jokainen pelaaja tunsi kodikseen, meidän joukkueeksi. Olisiko tämä sitä suomalaisuutta, jota pitäisi etsiä enemmän tässä varjojenkin maassa.

Olemme tottuneet yksilösuorituksiin ja teemme menestyjistä idoleitamme. Tiedämme myös kokemuksesta, että menestymme sittenkin yhdessä toimimalla. Tarvitsemme toinen toistamme missä tahansa tehtävässämme.

Akaassa puhutaan tällä hetkellä paljon yhdessä tekemisestä. Hyvästä esimerkistä yhteistyön voimasta käy vaikka Nahkilanvuoren kuntoportaat. Myös Leijona Futsalin ja Akaa-Volleyn edustujoukkueet menestyvät yhteistyötä tekemällä.

Kunnallispolitiikassa yhteistyön säveltä vielä haetaan. Strategian mukaisen poltiikan tekeminen menee herkästi kyläpolitikoinniksi ja piparkakkujen paistamiseksi. Rohkeus kilpistyy liian usein hämäläiseen vaatimattomuuteen. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin yhdessä tekemisen paikka. Onni nimittäin suosii rohkeaa, varmasti. Strategiakin on Akaassa tehty toteutettavaksi.

Tullintori karistaa kintereiltään perinteisen kauppakeskuskonseptin. Tullintori hakee uutta profiilia ja toimintakulttuuria osana sijaintikaupunginosaansa, jossa kulttuuri kukoistaa ja majoituspalvelut kehittyvät. Uudenlainen plaza on tarkoitus avata vuoden 2021 aikana.

Jo 28 vuotta toiminut ostosparatiisi Tullintori heittää hyvästit perinteiselle kauppakeskuskonseptille. Kauppakeskuspäällikkö Merikukka Salmen mukaan uudistusnälän takana on Tampereen kaupungin voimakas kasvu ja kehitys Tullin alueella. Asiakkaat kohtaavat parin vuoden kuluttua aidon erikoiskaupan ja kokemuksellisuuden keskittymän. Kiinteistöä hallinnoiva Trevian Asset Management Oy neuvottelee parhaillaan uusien toimijoiden kanssa niiden sijoittumisesta uuden sukupolven plazaan, jonka on tarkoitus esittäytyä vuonna 2021.

Tullintorin kauppakeskus on ollut Tampereen maamerkkinä lähes 30 vuotta.

Tällä hetkellä kaupungin sydämessä olevan perinteikkään kauppakeskuksen suojissa on 30 yritystä.

Vuokrattavasta 11 000 neliömetrin kokonaispinta-alasta noin 6 000 neliötä on toimistokäytössä.

– Tyhjää tilaa on, Trevian Asset Management Oy:n liiketoimintajohtaja Erkka Enomaa sanoo.

Kauppakeskuspäällikkö Merikukka Salmi korostaa, että Trevian Asset Management Oy käy parhaillaan sijoittumis- ja vuokraneuvotteluja useiden paikallisten yritysten kanssa, jotka sopisivat erinomaisesti kasvonsa pesevän ja toimintaideansa kirkastavan Tullintorin suojiin.

– Kiinnostusta on, Salmi kiteyttää.

– Olemme luomassa täysin uudenlaista toimintakulttuuria Tullintorille, joka sijaitsee Tampereen modernin keskustan ytimessä. Alue tiivistyy. Hotellikapasiteetti kasvaa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanviettotarjonta laajenee ja monipuolistuu. Kaupunginosan vetovoima moninkertaistuu. Lähitulevaisuus on kannustava, Salmi ihastelee.

Tullintori haluaa marsittaa seiniensä suojiin paikallisia yrityksiä. Plaza haluaa erottua erikoiskaupan ja kokemuksia tarjoavien palveluiden edelläkävijänä.

Erilaisuus on rikkautta

Merikukka Salmi ja Erkka Enomaa uskovat perinteisten kauppakeskuksien kulta-ajan olevan taaksejäänyttä elämää.

– Tutut kauppakeskukset painivat suurien ongelmien kimpussa niin meillä Suomessa kuin globaalisti pitkin maailmaa, Enomaa tarkentaa.

– Paluuta kauppakeskuksien renessanssiaikaan ei ole tutuin eväin, Enomaa linjaa.

Salmen mielestä maassamme olevat kauppakeskukset ovat hyvin pitkälle toisintoja toisistaan. Hänen mukaansa ostosparatiiseilla ei ole omia erikoispiirteitään eikä vahvuuksiaan.

– Asiakas kohtaa samojen toimijoiden myymälät kauppakeskuksessa kuin kauppakeskuksessa, Salmi konkretisoi.

Enomaa teroittaa tamperelaisen Tullintorin hyödyntävän kauppakeskuksien murrosajan. Hän on täysin vakuuttunut siitä, että Tullintorin uusi toimintakonsepti puree niin yrittäjiin kuin asiakkaisiinkin.

Salmi korostaa, että Tullintorin omistajan ja tiloja hallinnoivan yrityksen päätehtävänä on rakentaa ja turvata otollinen toimintaympäristö.

– Tullintorin palvelukokonaisuus rakennetaan niin, että kaikki toimijat ovat tiiviissä ja mahdollistavassa yhteistyössä. Tärkeintä on, että vuokralaiset eivät kilpaile toisiaan hengiltä, Salmi sanoo.

– Emme lisää samanlaista tarjontaa, mitä meillä jo on, Salmi kiteyttää.

Tullintori aikoo erottautua uudessa kuosissaan paikallisten yrityksien ja toimijoiden avulla.

Salmen mukaan Tullintorista tulee kiinteä ja luonteva osa koko kaupunginosaa, jossa on runsaasti kulttuuritarjontaa ja majoituskapasiteettiä.

– Avaamme Tullintorin ovet erilaisille tapahtumille ja tiulaisuuksille, Salmi lupaa.

– Ajattelemme Tullintorin arvot ja mahdollisuudet entistä laajemmin. Emme ole olemassa vain kaupallisia vaateita varten, Salmi avaa.

Tullintorin muutostyöt maksavat miljoona euroa. Tamperelaiskohde aikoo kuunnella suurta yleisöä koko muutostöiden ajan.

Uudistustyö ei häiritse asiakkaita

Erkka Enomaan ja Merikukka Salmen mukaan Tullintorin muutostyöt on tarkoitus käynnistää ensi vuoden alussa.

Uudistunut Tullintori esittäytyisi ja avaisi ovensa vuoden 2021 aikana.

Enomaan mukaan kyseessä on miljoonan euron hanke.

Salmen mukaan remontti- ja uudistustyö eivät aiheuta painajaisia sen enempää asiakkaille kuin yrityksille, jotka Tullintorin seinien sisällä toimivat.

– Opettelimme oikeaa työskentelytapaa viime kesänä, jolloin vaihdoimme 0-kerroksen lattian. Homma onnistui siten, ettei se haitannut asiakkaidemme eikä kauppojemme elämää, Salmi vakuuttaa.

– Sellaiset työt, jotka vaikuttavat suuren yleisön liikkumiseen tai yrityksien toimintaa, tehdään yöaikaan, Salmi lisää.

Tyytyväisyys palkitsee

Tampereen keskustassa rakennettavan raitiotien työmaa ei ole vaikeuttanut Tullintorin arkea.

– Ihmiset tulevat meille perinteisesti jalkaisin, pyörällä, julkisilla kulkuneuvoilla tai henkilöautoilla, Merikukka Salmi kertoo.

– Välittömässä läheisyydessämme on kaksi parkkihallia, jotka tukevat meillä asiointia, Salmi lisää.

Salmen mukaan Tullintorin vuokralaistyytyväisyys on hyvällä tasolla.

– Asiakkaat löytävät meidät. Tunnettuutemme on kunnossa. Kun uudistumme, olemme nykyistä paljon kiinnostavampi ja vetovoimaisempi kohde, Salmi uskoo.

Tullintori avaa nettisivuilleen live-kameran vielä tämän kesän aikana. Asiakkaat voivat seurata Tullintorin uudistumis- ja muutostöitä. Aktiivisella ja reaaliaikaisella tiedottamisella halutaan aktivoida suurta yleisöä antamaan panoksensa historialliseen muutostyöhön.

Tullintorilla käy kuukaudessa noin 200 000 – 220 000 asiakasta.

Koti-sana on nyt hyvässä huudossa. 70-vuotias OP Kiinteistökeskus Pirkanmaa Oy on nyt OP Koti Pirkanmaa Oy. Toimitusjohtaja Ari Nikkilä vetoaa asuntojen rakentajiin, jotta he toisivat markkinoille huoneistoja, jotka ilmentäisivät 2020-luvun asumisen odotuksia sekä tarpeita. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suuret ja hulppeat omakotitalot tai pari-, rivi- ja kerrostalohuoneistot eivät ole nyt suuressa huudossa. Nimensä viime viikolla OP Koti Pirkanmaa Oy:ksi muotoilleen kiinteistövälitysyrityksen toimitusjohtaja Ari Nikkilä kuvaa asuntomarkkinoiden eriytyvän voimakkaasti. Ostajat ovat valmiita iskemään euronsa pöytään pienistä, keskeisillä paikoilla sijaitsevista kodeista. Omakotitalosta unelmoivat suosivat postimerkin kokoisella tontilla kököttävää yksitasoista noin sataneliöistä rakennusta.

Suomalaiset ovat ällikällä lyötyjä, kun he seuraavat uutisia asuntojen hintakehityksestä ja arvioita asuntolainojen korkojen liikkeistä.

Yksi trendi on kuitenkin päätä pidempi muita: pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat karanneet käsistä. Moni metropolialueelle haikaileva on joutunut unohtamaan muutto- ja asunnonhankintasuunnitelmansa tähtitieteellisten hintojen takia.

Tampereella tilanne on myönteinen. Asunnot vaihtavat omistajaa. Pyynnit eivät kuitenkaan ole tähtitaivaissa. Myös vuokrakoteihin löytyy asukkaat.

Monella paikkakunnalla asuntokaupan tilanteet vaihtelevat nollakysynnästä kohtuullisen vilkkaaseen asuntokauppaan. Kuumentuneiden asuntomarkkinoiden vastapainona on muuttotappioalueiden realismi, jossa omakotitalosta tai osakehuoneistosta eroon pääsy saattaa olla lähes mahdotonta.

Ihmiset tanssivat nuoralla myös asuntoluottojen korkotason kanssa. Korkojen nousulla pelottelu näyttää kuitenkin välillä olevan ensi sijassa pankkien korkosuojaustuotteiden myynnin edistämistä. Tosiasia on, ettei talouden ylikuumenemista tai voimakasta inflaation nousua ole näkyvissä euroalueella.

Ari Nikkilän mukaan esimerkiksi Suomen Hypoteekkiyhdistys tulee ”virkansa puolesta” säännöllisin välein synkin näkemyksin julkisuuteen.

Nikkilä muistuttaa Pirkanmaan olevankin Suomen parasta toimialuetta kiinteistövälityskaupassa.

– Tampere ja kehyskunnat ovat vahvaa muuttovoittoaluetta, hän perustelee.

– Vetovoima säteilee lisäksi moniin maakunnan kuntiin. Kakkoskaupungeissa on hyvin menestyviä yrityksiä, jotka tarjoavat uusia työpaikkoja.

OP Koti Pirkanmaa toimii myös vuokravälittäjänä. Vuokrauspuolella paiskii hommia peräti viisi henkilöä. Tälläkin sektorilla Tampereen seudulla pyyhkii hyvin. Harva tietää, että Tampereella on jo nyt enemmän vuokra-asujia kuin omistusasujia.

Koko 73-vuotiaalla OP Kodilla on maassamme 43 paikallista yritystä. OP Koti Pirkanmaalla on mittarissaan 70 vuotta. Ari Nikkilä tuntee valtakunnallisen katto-organisaation kautta myös muuttotappiosta kärsivien maakuntien ja kaupunkiseutujen ongelmat. Osuuspankki omine kiinteistövälitysyrityksineen on monella paikkakunnalla ainut uskollinen

– Moni kiinteistövälitysyritys on kuitenkin taantuvillakin alueilla hyvässä vireessä, kun ne ovat monipuolistaneet palvelutarjontaansa. Lisäeuroja tuovat niin isännöinti kuin taloushallintopalvelut.

”Haluaisin nähdä uusia trendejä”

Ari Nikkilän odotukset kohdistuvat nyt voimakkaasti asuntojen rakentajiin.

– Odotan suunnittelijoilta ja rakentajilta täysin ennennäkemättömiä kotitrendejä, jotka vastaisivat 2020-luvun tarpeisiin. Nyt uusista kodeista valtaosa on skandinaavisesti tylsää bulkkitavaraa, hän vetoaa.

– Olisiko moderni koti jotenkin kytköksissä mediaan, tiedonvälitykseen, ict-yhteiskuntaan? Voisiko tarjolla olla 38-neliöisiä kaksioita yksiöiden rinnalla?

Nikkilä muistuttaa, että voimakkaan maalta kaupunkeihin muuton aikoihin 1960- ja 1970-luvuilla kerrostaloihin tehtiin kolmioita ja neliöitä, joiden kokonaisneliömäärä liikkui 60:stä 80:een. Huoneistoissa oli keittiö ja useita makuuhuoneita.

– 1980-luku toi avokeittiöt ja väljät kodit. Ajatuksena oli, että ihmiset kutsuvat ystäviään koteihinsa, että ne ovat kokoontumispaikkoja. Tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen.

– Esimerkiksi Tampereella suuri osa talouksista on tällä hetkellä yhden ihmisen kattilakuntia. Tampere on myös pienten perheiden kaupunki.

Nikkilä huomauttaa, että viime vuosina suuri osa rakentajista on tehnyt kohteita, joissa on vain yksiöitä.

– Odotan uusia tuulia myös huoneistojen suunnitteluun. Ikuisuuskysymys on esimerkiksi se, että vessanpönttö asennetaan saniteettitiloissa suihkun viereen. Tämä kuvottaa monia.

Miten linnoille käy?

Tampereen kaupunkiseudullekin on kahden viime vuosikymmenen aikana rakennettu varsin paljon linnamaisia omakotitaloja, joiden neliömäärät liikkuvat 200 neliöstä jopa 400 neliöön.

– Hulppeiden omakotitalojen aika on ohi, Ari Nikkilä tietää.

Hänen mukaansa sellainen rakentaja eläisi nyt renessanssia, joka tekisi hyvällä pohjaratkaisulla olevia konstailemattomia omakotitaloja. Lisää vetoa tulisi yksitasoisuudesta ja pikkuruisesta tontista. Sijainnin olisi oltava keskeinen, hyvien kulkuyhteyksien varrella.

– Tällaiset omakotitalot sopivat niin lapsiperheille kuin vanhemmille pariskunnille. Ostajakunta olisi laaja, Nikkilä muistuttaa

Elämänkaareen huomiota

Muistatko ajat, jolloin rivi- ja kerrostalohuoneistoissa asuvat kehuivat yhtiövastikkeen olleen jopa vuosikymmenien ajan samankokoisen?

– Pienellä yhtiövastikkeella rehvastelleet uskoivat asuvansa Suomen parhaissa taloyhtiöissä, Ari Nikkilä muistuttaa.

Vuosikymmenien uran kiinteistövälityksessä tehnyt Nikkilä iloitsee siitä, että ostajien kiinnostus ja tietoisuus taloyhtiöiden vastuullista asioiden hoitoa kohtaan on pompannut täysin uudelle tasolle.

– Isännöinti ja taloyhtiöiden kokonaisvaltainen hoitaminen on siirtynyt ammattilaisten käsiin. Lainsäädäntömme on kehittynyt oikeaan suuntaan. Kiinteistöjen elinkaaresta huolehditaan oikea-aikaisilla huolloilla, korjauksilla ja kunnossapidoilla.

Nostaako raitiotie hintoja?

Tampereen historiallinen raitiotiehanke antaa paljon työtä koko Pirkanmaalle.

Ari Nikkilä on seurannut viimeaikaista keskustelua siitä, että raitiotielinjan varrella olevien asuntojen hinnat kohoaisivat jo lähitulevaisuudessa tuntuvasti.

– En näe mitään perustetta sille, että raitiotie yksin ja suoraan johtaisi joidenkin kohteiden arvon nousuun, hän linjaa.

– Päinvastoin voisin ajatella sillä tavalla, että raitiotielinjasta katsottuna seuraavissa, rauhallisissa ympäristöissä olevat asunnot korjaisivat jonkinlaista hintahyötyä, mutta eivät niidenkään muutokset ole huutavan suuria, hän jatkaa.

– Sammonkadulle on päästy ennenkin bussilla. Eikä se ole vaikuttanut neliöhintoihin!

Koti-termistä kirkastusta

OP-Kiinteistökeskus julkisti viime viikolla uuden brändinsä, joka toi kiinteistövälityksen nimeen koti-termin.

Toimitusjohtaja Ari Nikkilän mukaan uudistus on tervetullut niin 73-vuotiaalle ketjulle kuin 70-vuotiaalle tamperelaiselle yritykselle.

– Nyt koko palvelukokonaisuutemme ammentaa elinvoimansa asumisen ekosysteemistä.

– Koko toiminnan kivijalka on pankki, joka on vankka toimija maamme asuntomarkkinoiden rahoittajana.

Nikkilän mielestä uudistunut nimi kirkastaa toiminnan fokusta.

MATTI PULKKINEN

Sunnuntaina 2.6. järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallinen kummipäivä. Silloin ympäri Suomea tarjotaan yhteistä tekemistä ja yhdessä olemista kummilapselle ja kummille. Koska vaan voi olla hyvää aikaa nähdä omaa kummia ja kummilasta. Kummipäivänä siihen kannustetaan aivan erityisesti.

Akaassa evankelis-luterilaisen seurakunnan yhteistyökumppaneiksi tähän päivään ovat lähteneet TNS-judo, Toijalan Kino ja Viialan K-Market Maukas.

TNS-judon ohjaamana 5–8-vuotiaat lapset pääsevät kokeilemaan yhdessä kummiensa kanssa oikeanlaisia kaatumistekniikoita, kuperkeikkaa ja kärrynpyöriä leikkien lomassa. Mukaan tarvitsee löysät liikuntaan sopivat vaatteet ja vesipullon. Nämä harjoitukset ovat kello 13–14 osoitteessa Kurkelantie 9.

Toijalan Kinossa kummipäivän kunniaksi alkaa kello 15 juuri ensi-iltaan tullut Bamse ja Jymykello -elokuva. Yksi aikuinen ja yksi lapsi pääsevät sisään yhteishinnalla. Viialan K-Market Maukkaasta kummilapsi ja aikuinen voivat ostaa jäätelöpuikon edullisesti.

Kummipäivän etkot järjestetään helatorstaina 30.5. kello 14–18 Toukolan leirikeskuksessa osoitteessa Toukolantie 98, kello 14–18. Tänä aikana pääsee saunomaan, uimaan, paistamaan makkaraa, pelaamaan pihapelejä ja harjoittelemaan kasvomaalausta.

Tapahtumiin ei tarvitse ennakkoilmoittautua. Paikalla kannattaa kuitenkin olla ajoissa.

Kummipäivään osallistumista varten ei tarvitse olla kummitodistuksen tallessa, mukaan pääsee ihan vain kotoa ulos lähtemällä ja kummilapsen mukaan ottamalla. Muista ympäri Suomea olevista tapahtumista saa lisätietoa osoitteesta kumminkaa.fi

Kaisa Karema

Toijalan Valppaan järjestämä Toijala Lentis juhlistaa tänä vuonna jo 40-vuotista taivaltaan, vaikka alun perin tapahtumasta suunniteltiin kertaluonteista. Seura-aktiivien Pertti Tuomelan ja Leo Virtasen mukaan idea Toijalan tapahtumalle saatiin vuonna 1979 Salo Volleyn kesäturnauksesta. Puuhamiehiin kuului lentopallossa aktiivisesti toiminut Raimo Lajusuo.

– Tarkoitus oli pitää Toijalassa vain yksi tapahtuma, mutta kun se meni hyvin, on jatkettu näin kauan, kertoo Pertti Tuomela, joka veti tapahtumaa 36 vuotta.

Ensimmäiset Toijala Lentikset järjestettiin Työväen Urheiluliiton TUL:n turnauksina. TUL suunnitteli ympäri Suomea kiertävää turnausta, mutta Valpas halusi pitää kiinni omasta tapahtumastaan.

– Helsingissä asti käytiin vääntämässä kättä, että saisimme pitää turnauksen Toijalassa.

TUL:n suunnitelmiin liittyen Valpas teki kahtena vuonna yhteistyötä Lempäälän Jyryn kanssa. Lempäälässä pelattiin juniorisarjoja ja naisten ja miesten A-sarjat. Tuomelan mukaan juniorisarjoja ei ollut järkevä jatkaa, koska osanotto jäi vähäiseksi.

– Nyt siinä ei olisi mitään järkeäkään, kun Power Cup on samaan aikaan, Tuomela huomauttaa.

Valppaan Pertti Tuomelan (vas.), Saija Roinisen ja Leo Virtasen mukaan Toijala Lentis houkuttelee talvisarjojen päätyttyä. Kuva Jenni Saarilampi.

Traktorilla pois liejusta

Neljänkymmeneen vuoteen mahtuu monenlaista värikästäkin muistoa. Pääasiassa liikkeellä on oltu hilpeällä ja iloisella pelimielellä, mutta turnauksen alkutaipaleelta seuraväen mieleen muistuu myös ikävämpi välikohtaus, kun majoituskoululla syntyneen rähinän seurauksena pelaaja heitti toisen läpi lasioven.

Vuonna 1982 huolta aiheutti säätila, kun vettä satoi kaksi vuorokautta putkeen. Järjestäjät soittelivat Pirkkalan sääasemalle ja kyselivät saderintaman etenemistä. Ennusteen perusteella pelien alkua siirrettiin tunnilla. Märkä keli aiheutti hankaluutta myös majoituspaikkana toimineessa Vainionlahdessa.

– Jouduimme sunnuntaina traktorilla vetämään autoja pois kentältä, kun oli niin liukasta ja märkää. Samana viikonloppuna Tampereella ja Hämeenlinnassa paistoi aurinko, Pertti Tuomela kertoo.

Muutama vuosi sitten pelit jouduttiin keskeyttämään ukkosmyrskyn takia.

– Yksi naisjoukkue ei siihen suostunut, vaan he vetivät jätesäkit päälle ja jatkoivat pelaamista, Lentis-tapahtumaa nykyisin vetävä Valppaan puheenjohtaja Saija Roininen toteaa.

Järjestäjien mukaan sateisten päivien pelastus on ollut Matinpuiston kenttä, jonka salaojat vetävät hyvin ja pitävät kentän kuivana. Turnaus pelataan tänäkin vuonna Matinpuistossa, koska alueelle suunnitellun hyvinvointikeskuksen toteuttaminen on viivästynyt. Matinpuiston korvaajaksi valmistuu Savolan kenttä.

Toijala Lentikseen on parhaimpina vuosina osallistunut noin 110 joukkuetta. Viime vuonna joukkueita oli 70, ja Saija Roininen arvelee myös tänä vuonna päästävän samaan. Helsingin seutu on monena vuonna ollut hyvin edustettuna.

– Helsinkiläiset haluavat tulla tänne maaseudulle. Kerran yhden helsinkiläisjoukkueen mukana tuli 50 henkeä. Peliporukat kävivät pelaamassa, mutta muut jäivät Vainonlahteen viettämään kesää eivätkä käyneetkään kaupungilla, järjestäjät muistelevat.

Kun turnauksessa pelattiin vielä A-sarjat, mukana oli joukkueita myös Latviasta ja Virosta ja kentällä nähtiin myös liigapelaajia.

Toijala Lentis on alusta asti pelattu Matinpuistossa. Kuva on 1990-luvulta. Tänä vuonna turnaus piti järjestää uudella Savolan kentällä, mutta hyvinvointikeskuksen rakentamisen viivästymisen vuoksi turnaus jatkaa edelleen Matinpuistossa.

Patjat pilaantuivat kellarissa

Valppaalla oli ennen majoitusta varten 200 patjaa, joita säilytettiin Arvo Ylpön koulun kellarissa. Kun tiloissa todettiin mikrobivaurioita, jouduttiin patjat heittämään pois. Sama kohtalo oli aikanaan myös Lastumäen koululla säilytetyillä patjoilla. Uusia patjoja seura ei ole enää hankkinut.

Oma lukunsa on Toijala Lentiksen oheistapahtumat lentiskaraoke ja -tanssit ravintola Kruunassa ja Klaavassa.

– Tapahtuman alkuvuosina muutamat varasivat ravintolasta pöydän jo talvella ja vasta sen jälkeen ilmoittautuvat Lentikseen, Pertti Tuomela muistelee.

Jo 20 vuoden ajan karaokessa on soinut Hopeinen kuu, josta on tullut pitkäaikaisen turnauskävijän vakiokappale.

– Muutama avioparikin on tullut Lentiksen ansiosta ja ehkä lapsiakin, Pertti Tuomela toteaa.

Toijalan Valpas juhlistaa 40-vuotiasta Toijalan Lentistä tarjoamalla kakkukahvit Matinpuiston kentällä perjantaina 7. kesäkuuta kello 18. Samalla muistetaan vuosien saatossa tapahtumaa järjestämässä olleita talkoolaisia.

Toijala Lentikseen on osallistunut parhaimmillaan 110 joukkuetta. Nykyisin osanottajamäärä on noin 70 joukkeutta. Kuva on 1990-luvulta.

Kimmo Kyllönen.

Suomi syö ja juo nyt innokkaasti lähellä tuotettua. Kyse ei ole mistään helsinkiläisten muotijutusta, vaan kartalle ilmestyy sinne tänne lähiruokapuoteja ympäri Suomea. Ja vaikka Saarioisten mamma varmasti tekeekin monen perheen eväät, on lähellä tuotetussa selvää vetovoimaa. Niinpä erilaiset lähiruokaringitkin tuntuvat olevan voimissaan.

Myös Facebookista löytyvä Akaan lähiruokarinki tarjoaa mahdollisuuden varailla lähellä tuotettua. Valikoimassa näyttää olevan muun muassa lihaa, munia, hunajaa, sieniä, marjoja, suklaata ja mehuja. Mitä milloinkin kukin tuottajista kausittain tuottaa. Ja onpa tuota kaupungin markkinointipuolelta säännöllisesti huudeltu kokoon paikallisia tuottajia kehittämään toimintaa ja yhteistyötä ja ympärille on rakennettu syksyisten Hunajahulinoiden yhteyteen erillistä lähiruokatapahtumaa.

Kaikki tämä on mielestäni oikein positiivista, olkoonkin, että kyse ei ole Suomea maailmalle vievästä miljoonien bisneksestä. Useimmille tuottajille kyseessä on oman pienen unelman toteuttaminen tai sisäinen palo, joka saa ihmisen aloittamaan yrittäjänä ja tuottajana.

Lohjalta löytyy Deli Baker’s niminen myymälä moottoritien varresta Nesteen huoltoaseman tiloista, ja valikoimassa on paljon paikallistasolla tuotettua. Valikoima onkin mainio yhdistelmä leipomotuotteista aina juustoihin ja oluisiin. Liikevaihtoakin näyttää netistä löytyvien tietojen mukaan olevan pikkupuodiksi varsin mukavasti pitkälle yli puolen miljoonaa ja tulostakin on tehty.

Meiltä Akaasta löytyy kyllä helposti sama valikoima täällä lähiseuduilla tuotettua, ehkä jopa enemmän. Olisikohan lukuisten lähituottajiemme aika jo rakentaa keskistettyä myyntiä ja markkinointia? Sellaista paikkaa ja palvelua, josta olisi iloa myös E12-tien käyttäjille. Kaupunki myös haluaa rakentaa positiivista kuvaa ja saada ihmisiä poikkeamaan. On toki mukava vierailla paikallistuottajien myymälöissä päiväretkillä sinne tänne ympäri paikallista maaseutua, mutta kieltämättä näitä olisi kiva tarjota ja mainostaa myös ohi ajaville helposti poimittavassa muodossa: ”Tuus poikkeemaan ja poimi Akaasta paikallista viemisiksi”.

Pirkanmaan läpi kulkevan Suomen liikenteen yhden pääväylän ja solmukohdan keskellä ABC:n nurkalla yritystoimintaa päivittäin seurailevana olen useammankin kerran mielessäni maalaillut Akaan omaa lähituotemyymälää samoille kulmille. Pellavatehtaan rakennukseen tai minne tahansa lähelle. Yli 20 000 autoa ajaa tuosta vierestä päivittäin ohi, ABC vetää väkeä lounaalle ja kahville ja satunnaisille markettiostoksille, ja tien toisella puolen on Pellavatehdas. Lähtisikö siitä jostain läheltä vierailijoiden ja oman kunnan asukkaiden matkaan hyvin yhtä ja toista paikallista?

Paikallisesti tuotettua myyvän myymälän pystyttäminen tuskin on ylivoimainen ponnistus. Tarvitaan vain se yksi rohkea yrittäjähenkinen henkilö aloittamaan oma pieni menestystarina. Kaupungin kehityspuolelta saa aivan varmasti hyvät neuvot starttiin, ja tiloja meiltä ei tästä kaupungista taida puuttua. Miksei tuo tietysti voisi toimia myös osuuskuntana.

Ideaa saa vapaasti käyttää. Lupaan tulla ostoksille usein.

Kimmo Kyllönen

Kirjoittaja on pienpanimo Hopping Brewstersin toimitusjohtaja.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Ilmastonmuutokseen pitää puuttua. Lämpeneminen on yhä mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen. Tämä kuitenkin vaatisi ennennäkemättömän nopeita toimia ja päästöjen nollaamista vuoteen 2050 mennessä.

Tutkimusten mukaan nykyisillä päästövähennyksillä keskilämpötila nousee jopa kolme astetta (https://yle.fi/uutiset/3-10444012). Ei kuulosta paljolta, mutta jo puolen asteen nousu aiheuttaa hyvin todennäköisesti esimerkiksi kaikkien maailman korallien kuoleman, paljon hirmumyrskyjä, merenpinnan nousua ja saarien hukkumista. Suomelle tämä tarkoittaisi leutoja ja sateisia talvia, rankkasateiden määrän huomattavaa kasvua ja myrskytuulten voimistumista. Nuoret näkevät tulevaisuudessa nämä muutokset voimakkaasti.

Nyt on siis päättäjien toimittava nopeasti. Miten voit itse auttaa? Jokainen voi helposti omilla teoillaan vaikuttaa. Helposti ajattelee, että jos sammuttaa valot poistuessaan huoneesta tai suosii kotimaista jauhelihaa, ei pysäytä ilmastonmuutosta. Mutta mikäli kaikki seitsemän miljardia ihmistä ajattelevat niin, nousevat päästöt entisestään. Ihmisiä on vaikea saada muuttumaan, kun ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ole vielä näkyviä. Siksi jotkut eivät edes usko ilmastonmuutokseen.

Nyt pitäisi Suomenkin tehdä nopeita ja esimerkillisiä päätöksiä, ennen kuin on liian myöhäistä. Paras tapa olisi hiilivero tai vastaava pakote. Vaikuta tulevaisuuteen, sillä pian ei ole Suomen vuodessa nykyisen kymmenen sijaan yhtään sateetonta päivää.

Juuso Heikkinen

Toijalan yhteiskoulu, 8 D

Oletko koskaan kierrättänyt tai edes miettinyt kierrättämistä? Oletko ajatellut, että se on ajantuhlausta ja turhaa? Sitä se ei ole. Liity mukaan auttamaan maailmaa ja kierrätä! Vain lajittelemalla roskasi maailma kiittää sinua.

Mielestäni kierrätys on todella hyödyllistä, ja on itsekästä olla välittämättä asiasta. Kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta ja säästää ympäristöä, joten se hidastaa ilmastonmuutosta. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)

Kierrätys vähentää muovin kertymistä meriin, joten kalat ja muut merenelävät saavat paremmat olosuhteet kierrättämällä.

Maailma tarvitsee tällä hetkellä meidän apuamme enemmän kuin koskaan, ja juuri sinä voit auttaa. Kierrätys on helppo tapa vaikuttaa. Netistä löytyy paljon hyvää tietoa ja apua kierrättämiseen. Myös kirpputoreilla käynti ja siellä myyminen on kierrätystä. Kirpputoreilta voit löytää melkein mitä vaan leikkipuhelimista pehmeisiin villatakkeihin, uudempaa ja vanhempaa. Nyt sinulla ei ole siis varaa ainakaan sanoa, että kierrätys olisi liian vaikeaa tai vaivalloista.

Jotta kierrätystä saataisiin lisättyä, kouluun voitaisiin normaalien roskakorien sijasta laittaa kierrätysroskakorit, että kierrätys olisi kouluissakin helpompaa. Kierrätyksestä voitaisiin valistaa enemmän kouluissa ja muissa kaupungin toiminnoissa. Myös kaduille ja tien varsille olisi hyvä laittaa kierrätysroskakoreja. Kierrätys ei ole noloa tai turhaa. Tee ekoteko ja kierrätä!

Kaisu Laine

Toijalan yhteiskoulu, 8 D