Entisten nuorten Majataloiltaa vietetään tulevana sunnuntaina 19.5. Viialan kirkolla kello 17.  Illan musiikkivieras on Jaakko Löytty, joka on yksi kristillisen uuden musiikin suurimmista nimistä. 1970-luvulla Namibiassa lähetyslapsena musiikista innostunut Löytty on tehnyt musiikkia omalla tyylillään pitkälti yli 40 vuotta. Löytty on julkaissut noin 25 levyllistä musiikkia, säveltänyt ja sanoittanut messuja ja musikaaleja. Hänen laulujaan on myös virsikirjassa. Monille Löytyn ehkä rakastetuin laulu on Kahden maan kansalainen, joka on myös illan teema.

Puhujavieraana on Lahdesta saapuva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen pastori Johannes Häkämies. Hän pohtii, mitä kristitylle tarkoittaa elää sekä taivaan että tämän maan kansalaisena.

Majataloilta kutsuu kaikenikäisiä ihmisiä kohtaamaan ja laulamaan yhdessä. Yhteislauluista vastaa houseband. Lapsille on järjestetty pyhäkoulu. Tarjolla on kahvia ja suolapalaa. Tilaisuuteen on ilmainen pääsy.

Juha Heinonen

Jaakko Löytty esiintyy Majataloillassa Viialan kirkolla.

Heini Pietariselle Akaan Toijalaan syntyi poika Kanta-Hämeen keskussairaalassa 30.4. kello 5.09. Syntymämitat olivat 3700 grammaa ja 49,5 senttiä.

Hämeenlinnalaisille Minja ja Teemu Kalliolle syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa poika 4.5. kello 19.24. Syntymämitat olivat 4050 grammaa ja 53 senttiä.

Lempäälän Kisa Yleisurheilu järjesti viikonloppuna 9–15-vuotiaiden pm-maastot Lempäälän Hakkarissa.  Kilpailuihin osallistui vajaat 300 juoksijaa. Tampereen Pyrintö ja Lempäälän Kisa Yleisurheilu menestyivät jälleen kerran parhaiten. Pyrintö keräsi 421 sisulisäpistettä ja Kisa 264 pistettä. Akaalaisten seurojen pistemäärä oli yhteensä 68.  Viialan Valtti sai 43 pistettä ja yhden hopeamitalin. Toijalan Vauhdin saalis oli 25 pistettä ja kaksi mitalia.

Julialle kultaa

Toijalan Vauhdin Julia Suolaniemi voitti ylivoimaisesti T9-sarjan ajalla 3.50,6. Matkana oli yksi kilometri. Toiseksi sijoittui Forssan Salaman Vendi Lehtimäki ajalla 4.00,7 ja kolmas oli Lempäälän Kisa Yleisurheilun Ella Rajala ajalla 4.05,3.

Vauhdin toinen mitali tuli joukkuekilpailusta.  Ella Kokko, Jenni Laine ja Jonna Uolamo juoksivat hopealle T14-sarjan kahdella kilometrillä.  Juoksun voittivat Tampereen Pyrinnön tytöt.  Vauhdin T10-sarjan tytöt Milja Välläri, Sara Paavola ja Milla Sannamo sijoittuivat kahdeksansiksi.

Maijalle hopeaa

Viialan Valtin Maija Oksa nappasi hopeamitalin T13-sarjan kahdella kilometrillä hyvällä ajalla 7.55,00. Maijan sarjassa oli peräti 32 juoksijaa, joista puolet edusti Tampereen Pyrintöä. Kultaa sai Tampereen Pyrinnön Monamaria Pyhältö ajalla 7.49,60 ja pronssia Hämeenlinnan Tarmon Aino Aalto ajalla 8.00,30.

Valtin 11 juoksijasta seitsemän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon.

T14-sarjassa Sanni Niskanen oli kahden kilometrin matkalla neljäs ajalla 8.27,30 ja Elice Helenius viides ajalla 8.29,70. Koskisen veljekset juoksivat molemmat sarjoissaan viidensiksi. Joona Koskisen aika P13-sarjan kahdella kilometrillä oli 7.20,90 ja Eetu Koskisen P14-sarjan kolmella kilometrillä 12.50,90. Veli Lepo oli P12-sarjan kuudes ajalla 8.25,60 ja Samu Pentinniemi P10-sarjassa kilometrin matkalla seitsemäs ajalla 3.57,10.

Marika Niskanen

Kari Uolamo

Vauhdin Julia Suolaniemi juoksi ylivoimaiseen voittoon T9-sarjan yhden kilometrin juoksussa. Kuva Riitta Lehtonen.

Valtin Maija Oksa numerolla 395 juoksee toisena lähestyttäessä kahden kilometrin juoksun puolimatkaa. Kuva Jussi Oksa.

T10-sarja lähtöviivalla. Vauhdin Milla Sannamo numerolla 359 ja Sara Paavola toinen vasemmalta lähtökiihdytyksessä. Kuva Riitta Lehtonen

Vauhdin 14-vuotiaiden tyttöjen joukkue sijoittui toiseksi Lempäälän pm-maastoissa. Vasemmalta Ella Kokko, Jenni Laine ja Jonna Uolamo. Kuva Kari Uolamo

Everstiluutnatti evp. Jukka Salminen jättää Akaan valtuuston.

Kokoomuksen valtuutettu ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Salminen jättää kunnallispolitiikan. Hän muuttaa elokuun alkupuolella perheensä kanssa talveksi Aurinkorannikolle Fuengirolaan.

Kaupunginjohtaja Antti Peltola esittää huomenna tiistaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että Salmiselle myönnettäisiin ero kaikista luottamustehtävistään 1. elokuuta alkaen. Lopullisesti asian ratkaisee Akaan valtuusto kesäkuun kokouksessaan.

– Niin minun kuin vaimonikin on hyvä ottaa ”tauko” täkäläiseen elämään, varsinkin kun se nyt muutenkin sopii elämäntilanteeseemme. Olemme molemmat ”liian monessa mukana” ja joskus pitää muistaa itseäänkin samoin kuin muita läheisiä ja tehdä tällainen liike, kun siitä vielä on jotakin hyötyäkin, kertoo Salminen.

Perheen pojat menevät syksyllä sikäläiseen suomalaiseen kouluun ja takaisin Suomeen tullaan alkukesästä 2020.

Jukka Salmisen ratkaisu tulee samaan aikaan, kun Akaassa valitaan kaupunginhallitus seuraavaksi kaksivuotikaudeksi. Valtuuston nousee yrittäjä Marko Peltola. Jukka Salminen on myös kaupungin henkilöstöjaoston jäsen.

Akaan Iskun Satu Lehtonen otti tavoittelemansa kuudennen SM-kullan kaikin tuomariäänin sunnuntaina Helsingissä käydyissä nyrkkeilyn suomenmestaruuskisoissa. Lehtonen otteli sarjan 48 kiloa finaalissa Helsingin Tarmon Noora Kirppua (entinen Kosonen) vastaan. Lehtonen on tyytyväinen, että valmentaja Juho Haapojan kanssa suunniteltu taktiikka toimi.

– Teimme Juhon kanssa suunnitelman, että ensimmäinen erä mennään aktiivisella, hyvällä nyrkkeilyllä, toinen erä tehdään aggressiivisemmin ja viimeisessä erässä liikutaan paljon ja lyödään vastaan, otteluun tyytyväinen Lehtonen kertoo.

Äitienpäivänä iskettyä mestaruutta olivat todistamassa muun muassa tytär Amanda ja äiti Anne.

– Se oli minulle tärkeä juttu, Lehtonen sanoo.

Muuta kuin sohvalla makailua

SM-kisojen jälkeen Lehtonen ottaa pari päivää rennommin.

– Mutta se ei tarkoita, että makaisin sohvalla, vaan teen mikä kiinnostaa ja annan kropan levätä nyrkkeilystä.

Lehtonen ei sulje pois mahdollisuutta, että hän syksyllä osallistuisi vielä amatöörikisoihin. Pidemmän tähtäimen suunnitelmat ovat kuitenkin ammattilaiskehässä.

Satu Lehtonen (oik.) sai finaalissa vastaansa Noora Kirpun. Kuva Tomi Mäkipää

Satu Lehtonen juhli sunnuntaina äitienpäivää ja Suomen mestaruutta. Lehtosen valmennus  on siirtynyt Jussi Mäkelältä (oik.) Juho Haapojalle. Kuva Lotta Loikkanen.

Keskuskadulla Viialassa sijaitsevan taloyhtiön pihasta vietiin keskiviikon 8.5. ja torstain 9.5. välisenä yönä Trek X-Caliber 8 -merkkinen polkupyörä. Pyörä oli lukittu.

Poliisi pysäytti moottoritiellä Akaan kohdalla lauantaina vähän ennen aamukolmea henkilöautoa kuljettaneen hämeenlinnalaisen miehen. Kuljettaja puhalsi nolla promillea mutta huumepikatesti oli positiivinen amfetamiinille ja kannabikselle. Myös autosta löytyi pieni määrä molempia huumeita. Kuljettajaa epäillään huumausaineen käyttörikoksesta.

Poliisin liikenneyksikkö pysäytti Valtatie 9:llä Kylmäkoskella sunnuntaina iltapäivällä henkilöauton, jota kuljettanut parikymppinen valkeakoskelaismies osoittautui olevan kortiton ja ajokiellossa. Mies jäi 16:nnen kerran kiinni kortitta-ajosta.

Autossa matkustajana ollut nainen sai sakon näpistyksestä. Nainen oli tankannut auton Urjalassa maksamatta.

Akaan uusi yrityskoordinattori Jukka Turunen on yrittäjille tuttu mies. Yrittäjien asiat ovat kuuluneet Kansallispankissa, Meritassa ja Nordeassa Turusen tehtäviin aina.

Pankinjohtaja Jukka Turunen otti vuosi sitten Nordeasta eropaketin ja päätti lähes 40-vuotisen pankkiuransa. Kun 60 ikävuoden merkkipaalukin oli saavutettu, mies ajatteli köllötellä vapaaherrana lastenlapsia ja kotia hoidellen eläkkeelle. Toisin kuitenkin kävi. Akaan kaupunki etsi yrityskoordinaattoria ja vanha pankkimies innostui.

– Olen aina halunnut vaikuttaa asioihin, tavallisimmin yhdistyksissä. Kun koko työurani oli tavalla tai toisella yrityksien kanssa tekemisissä, vein asioita eteenpäin ja nautin onnistumisista, koin, että kaupungin tehtävä oli jatkumo sille. Työnkuva on koko lailla sama kuin mitä olen aikaisemminkin tehnyt, kertoo Turunen.

Politiikkakin Turusta kiinnostaa, mutta hän on tyrmännyt ajatuksen politiikkaan mukaan lähtemisestä toistaiseksi. Akaan yrityskoordinaattorina hän sanoo pääsevänsä vaikuttamaan nyt tarpeeksi.

– Tehtäväni on mahdollisuuksien mukaan auttaa niitä, jotka tässä kaupungissa työllistävät ja tuovat tänne veroeuroja. Tämä on minulle iso asia. Ei minun olisi välttämättä tarvinnut mihinkään enää ruveta.

Irtautumisen Nordeasta Turunen sanoo tehneensä juuri oikeaan aikaa. Kun koko työura oli käytännössä ollut muutosta muutoksen perään, viimeiset muutokset vaikuttivat työn tekemiseen jo niin paljon, että hän ei tuntenut olevansa enää omimmillaan.

– Nyt näyttää siltä, että tein oikean ratkaisun. Ei kaduta nyt eikä kaduttanut silloinkaan, kun jäin. Enkä ole mitenkään katkera, olen saanut siltä työtä paljon.

Muuttuminen vaatii rohkeutta

Jukka Turusen viimeisin työpaikka sijaitsi Tampereella. 11 vuoden ajan hän kulki työmatkaa pääasiassa junalla. Toijalan jälkeiset vuodet toivat Turuselle perspektiiviä, sillä elämää on muuallakin.

– Jos haluamme muuttua, meidän on astuttava rohkeasti kuplastamme ulos. Niiden, jotka päättävät asioista, on nähtävä myös iso kuva. Tämä on ollut vähän haussa, koska tässä vielä kipuillaan kolmen vanhan kuntakeskuksen muistoissa.

Toijalalla on Akaassa vahva asema. Täällä sijaitsee kaupungintalo ja vilkas rautatieasema.

– Kun tehdään räväköitä ratkaisuja, ne eivät ole aina kaikkien mieleen, mutta päättäjien pitäisi muistaa iso kuva. Myös Toijalassa on totuttava siihen, että kaikkia isoja hankkeita ei tehdä tänne. Välimatkathan täällä ovat olemattomat.

Jukka Turunen muistuttaa, että Viiala on myös pääradan varressa ja lähijunaliikennettä kehitetään. Viiala saanee myös uuden koulu lähitulevaisuudessa.

– Tämä koulukin on myönteinen signaali tänne muuttoa miettiville.

Toimitaan tilanteen mukaan

Elinkeinopäällikkö Jari Jokinen ja yrityskoordinaattori Jukka Turunen muodostavat nyt Akaassa elinkeino- ja yritysasioiden tiimin, jossa toinen täydentää toista. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosasiat tulevat Turuselle, koska hän tuntee asiat vanhasta työstään.

– Olen vasta viikon ollut, joten paljon on vielä sovittavaa. Onneksi tiimimme ei ole kaavoihin kangistunut. Etenemme suunnitelmallisesti, mutta kuitenkin aina tilanteen mukaan. Tämän olen huomannut jo viikossa, ja tämä on tärkeä asia. Tuntematta kuntatyötä sen tarkemmin, voisihan se olla toisinkin, sanoo Turunen.

Jukka Turunen sanoo lähteneensä katsomaan sitäkin, onko kuntatyö maineensa mukaista: byrokraattista ja hidasta.

– Nyt tuntuu, että toimimme oikein. Hyvänä lisänä meillä on se, että Antti Peltola tuli kaupunginjohtajaksi. Hänellä on selvästi asioihin uusi ote, kehittävä ote. Asiat voivat olla vaikeitakin, mutta niistä löydetään kehitettävät osat, joita viedään reippaasti eteenpäin. Hänen tahtotilansa on hoitaa tämä kaupunki kuntoon.

Vahvaa metallialan osaamista

Akaassa on vahvaa metallialan osaamista. Sen rinnalle on noussut muoviteollisuus. Myös lähiruoka on nousussa.

– Lasken hunajankin lähiruokabisnekseksi. Se on hyvä veto, joka toimii. Uusimpana meille on tulossa puualan osaamista. Puuterminaali on siirtymässä pois keskustasta Akaa Pointiin ja sinne on suunnitelmissa myös suuri erikoissaha. Jos tämä onnistuu, niin kuin uskon, poikii se alueelle varmasti lisää saman alan toimijoita.

Vahvuudeksi on Jukka Turusen mielestä laskettava sekin, että Akaa on vain 40 kilometrin päässä Tampereesta.

– Kestää varmaan hetken, ennen kuin tamperelainen käy töissä Akaassa, koska se ole ollut tapana. Mutta jos täältä löytyy töitä, moni miettii myös muuttamista. Asuminen ja viihtyisyys ovat isoja asioita myös yritysten kannalta. Tontteja on ja vanhaa asuntokantaakin on kivasti myynnissä.

Nuoret perheet ovat kiinnostuneita Akaan vanhoista taloista. Tämän tietää myös Jukka Turunen, joka on myös julkinen kaupanvahvistaja.

Paikallisjohtajaksi Toijalaan

Akaa on Jukka Turuselle tuttu paikka. Vuonna 1995 hän aloitti Kansallis-Osakepankin Toijalan konttorin johtajana. Hän haki paikkaa ja sai sen. Oliko muutto lottovoitto?

– Näin jälkeenpäin voi sanoa, että oli. Mutta myönnän, että muutos aikaisempaan oli melkoinen. Muistan ensimmäisen käyntini 1995 syyspimeällä Viialan konttorissa. Jäin junasta pois säkkipimeään. Tienoota valaisi yksi katuvalo ja pimeydestä kuului ääniä. Silloin ajattelin, että mihin ole tullut. No onhan siitä ajasta lamputkin kirkastuneet.

Puolison Auli Turusen vanhemmat ovat Toijalasta kotoisin, joten aivan tuntemattomaan paikkaan pankinjohtaja ei tullut.

– Olin toki käynyt täällä muutenkin kuin junalla.

Akaa on aakkosissa ensimmäinen

Tänään Jukka Turunen haluaa puhua sellaisen kaupungin puolesta, joka on aakkosissa ensimmäinen.

– Ja jotta se voisi olla ensimmäinen myös imagomielessä, on tehtävä paljon töitä. Täällä on paljon hyviä asioita, ja nyt kun on saatu uusi ote tekemiseenkin, niin uskon vilpittömästi, että syntyy entistä parempaa.

Jos Akaata verrataan Tampereeseen, löytää Jukka Turunen paljon asioita, jotka ovat täällä kunnossa ja Tampereella ei. Hän sanookin sanonut ääneen asuvansa Akaassa mielellään.

– Täällä on päivähoito järjestyksessä, periaatteessa koulutkin. Myös kaupalliset palvelut ovat kunnossa ja niistä löytyvät perusasiat. Jos jotakin erikoisempaa haluaa, pitää ymmärtää, että ei pieni kaupunki pysty elättämään suurta erikoisliikkeiden määrää. Toisaalta kun jotakin hankimme, ajattelemmeko yhtään, että tuotteen voi saada täältäkin.

Myös harrastusmahdollisuuksia Akaassa on Turusen mielestä paljon.

– Voi olla, että jääkiekon kanssa tulee vaikeuksia, mutta muuten täältä löytyvät kaikki.

Lasten kasvettua ulos kodista, myös Turusilla mietittiin muuttoa Tampereelle. Syitä lähtöön ei löydetty.

– Ainakaan tässä vaiheessa ei kiinnosta muuttaa kaksioon. Toisaalta kun lähdin aikanaan töistä Tampereelta, niin oli aina kiva tulla kotiin Akaaseen, sanoo Akaan yrityskoordinaattori Jukka Turunen.

Poliisi tutkii sunnuntaina aamulla kello kolmen ja seitsemän välillä Tampereentiellä Viialassa tapahtunutta törmäilyä, jossa auto osui roska-astiaan, talon pihaan pysäköityyn henkilöautoon ja puuhun.

Poliisin mukaan törmäilijä on vasemmalle kääntyvässä loivassa mutkassa ajautunut ilmeisesti kovassa vauhdissa autollaan sivuluisuun ja edelleen vasemmalle ojanpenkalle ja siitä takaisin tielle ja tien yli. Auton kulkusuunta on ollut kohti Viialan keskustaa. Törmäilijä häipyi paikalta.

Poliisin mukaan havaintojen ja jälkien perusteella kyseessä on vanhemman vuosimallin musta Mersu.

Poliisi ei tavoittanut autoa eikä kuljettajaa vielä maanantai-iltapäivään mennessä.

Vanajaveden säännöstelyssä juoksutusta on jouduttu pienentämään kevään
aikana nopeasti. Viimeksi maanantaina 13.5. juoksutus laskettiin tasolle 30
m3/s. Juoksutus on ajankohtaan nähden erittäin pieni. Keskimääräinen
juoksutus toukokuussa on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

– Näin pieniä toukokuisia juoksutuksia on ollut Vanajaveden
säännöstelyhistorian aikana vain muutamia kertoja, viimeksi vuonna 2003,
kertoo vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.

Pienillä juoksutuksilla pyritään säilyttämään nykyinen vedenkorkeus
Vanajavedessä, koska järveen tuleva vesimäärä on tällä hetkellä erittäin
pieni. Vedenkorkeuden nostamisessa keväällä tulee ottaa huomioon, että
säännöstelyluvan mukaan vedenkorkeus Hämeenlinnassa ei toukokuun aikana saa
nousta liiaksi.

Vanajaveteen laskee vettä sekä Hämeenlinnan reitiltä että
Längelmäveden reitiltä Valkeakosken voimalaitoksen kautta. Vanajavedestä
vesi virtaa Pyhäjärveen Herralanvirran säännöstelypadon kautta sekä
suurilla juoksutuksilla lisäksi Lempäälän kanavan kautta.

Vanajaveteen tuleva pieni vesimäärä johtuu pitkittyneestä kuivasta
tilanteesta. Valkeakosken voimalaitos on viime vuoden kuivan kesän vuoksi
joutunut rajoittamaan juoksutuksia ja juoksutusrajoitukset jatkuvat näillä
näkymin vielä pitkään. Ilman rajoituksia Valkeakosken voimalaitoksesta
virtaisi Vanajaveteen yli kaksi kertaa nykyistä enemmän.

– Vielä huhtikuun alussa Vanajaveden tilanne näytti melko hyvältä, mutta
huhtikuun ja toukokuun aikana sademäärät ovat jääneet erittäin pieniksi.
Viime viikonlopun sateet eivät riittäneet korjaamaan tilannetta, vaan
vastaavia sateita tarvitaan lisää, toteaa johtava vesitalousasiatuntija
Diar Isid.

Vanajaveden säännöstelyssä juoksutusta on jouduttu pienentämään kevään aikana nopeasti. Viimeksi maanantaina 13.5. juoksutus laskettiin tasolle 30 kuutiometriä sekunnissa. Juoksutus on ajankohtaan nähden erittäin pieni. Keskimääräinen juoksutus toukokuussa on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

– Näin pieniä toukokuisia juoksutuksia on ollut Vanajaveden säännöstelyhistorian aikana vain muutamia kertoja, viimeksi vuonna 2003, kertoo vesitalousasiantuntija Harri Mäkelä.

Pienillä juoksutuksilla pyritään säilyttämään nykyinen vedenkorkeus Vanajavedessä, koska järveen tuleva vesimäärä on tällä hetkellä erittäin pieni. Vedenkorkeuden nostamisessa keväällä tulee ottaa huomioon, että säännöstelyluvan mukaan vedenkorkeus Hämeenlinnassa ei toukokuun aikana saa nousta liiaksi.

Vanajaveteen laskee vettä sekä Hämeenlinnan reitiltä että Längelmäveden reitiltä Valkeakosken voimalaitoksen kautta. Vanajavedestä vesi virtaa Pyhäjärveen Herralanvirran säännöstelypadon kautta sekä suurilla juoksutuksilla lisäksi Lempäälän kanavan kautta.

Vanajaveteen tuleva pieni vesimäärä johtuu pitkittyneestä kuivasta tilanteesta. Valkeakosken voimalaitos on viime vuoden kuivan kesän vuoksi joutunut rajoittamaan juoksutuksia ja juoksutusrajoitukset jatkuvat näillä näkymin vielä pitkään. Ilman rajoituksia Valkeakosken voimalaitoksesta virtaisi Vanajaveteen yli kaksi kertaa nykyistä enemmän.

– Vielä huhtikuun alussa Vanajaveden tilanne näytti melko hyvältä, mutta huhtikuun ja toukokuun aikana sademäärät ovat jääneet erittäin pieniksi. Viime viikonlopun sateet eivät riittäneet korjaamaan tilannetta, vaan vastaavia sateita tarvitaan lisää, toteaa johtava vesitalousasiatuntija Diar Isid.

Vanajaveden säännöstelyluvan haltijana toimii Pirkanmaan ELY-keskus.

Toijalan Seudun Kalamiehet omistaa Vanajan Rauttunselällä sijaitsevan Otonsaaren. 

Tampereen kasvulle ei näy loppua. Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n torstaina julkistettavan ennusteen mukaan Pirkanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä 20 000 asukkaalla ja valtaosa kasvusta tulee Tampereen seutukunnalle.

Kaikkein nopeimmin kasvaa MDI:n ennusteen mukaan Tampereen sisempi työssäkäyntialue, johon kuuluvat Tampereen seutukunta ilman Pälkänettä ja Akaa. Tämän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvavan 6 722 asukkaalla.

Jotta ennuste toteutuu, mikä on toivottavaa, muun muassa Akaassa on tehtävä lujasti töitä. Kaupungin imago on kärsinyt pahasti muun muassa koulujen sisäilmaongelmista sekä asian vähintään persoonallisesta käsittelystä eteenkin Viialan taajamassa. Viialassa asuvat ovat menettäneet uskon kaupungin päätöksentekoon ja tämä palautetaan vain uusi koulu tekemällä. Tätä nyt valmistellaan ja toivottavasti asia myös kesäkuun valtuustossa päätetään.

Kaupungin imagoon vaikutetaan parhaiten valtuuston selkeillä yhtenäisyyttä huokuvilla päätöksillä, ei puhetulvalla eikä äänestelleen, saati muutosesityksiä tekemällä. Valtuuston pitää esimerkillään näyttää, että se johtaa vain ja ainoastaan Akaata. Yritys miellyttää kaikkia on halpahintaista politiikkaa tilanteessa, jossa kaupungin talous on veitsenterällä.

Jukka Turusen siirtyminen pankkimaailmasta Akaan palvelukseen vahvistaa entisestään hyvässä vireessä olevaa kaupungin elinkeinotointa. Kaupunginjohtaja Antti Peltola, elinkeinopäällikkö Jari Jokinen ja yrityskoordinaattori Jukka Turunen muodostavat nyt iskujoukon, jolta on lupa odottaa tuloksia. Akaa tarvitsee lisää yrityksiä, mutta myös täällä jo toimivien yritysten palvelujen on pelattava.

Vain yritykset työllistävät ja turvaavat Akaan kasvun. Nyt kaupungista käydään hyvien liikenneyhteyksien takia paljon töissä muualla, mutta tänne sijoittuvat ja täällä jo olevat yritykset mahdollistavat myös toisenlaisen suunnan. Akaassakin voidaan käydä töissä.

Ja on aivan varma, että Akaassa töissä käyvä miettii, olisiko kaupungista myös kotipaikkakunnaksi. Tähän vaikutetaan julkisilla peruspalveluilla ja kaupungin ulkonäöllä. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa jättää hoitamatta yhtään puistoa.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on kiireesti otettava valtuuston hyväksymä strategia tosissaan. Strategiaan on sitouduttava. Se on otettava keskeiseksi työkaluksi päätöksiä valmisteltaessa ja ennen kaikkea päätöksiä tehtäessä.

Tamperelaisen kaksion keittiön pöydän ääressä tehdään ratkaisuja Akaan tulevaisuudesta. Meidän on pidettävä huoli siitä, että olemme Tampereen imussa mukana kertomassa omista vahvuuksistamme. Akaasta on tehtävä haluttu. Puhuminen hunajapääkaupungista ei saa olla sanahelinää.

Päärata on Akaalle tärkeä vain, jos lähijunaliikennettä saadaan raiteille lisää ja kaukojunia pysähtyy sopivin välein. Täällä on koko ajan muistettava, että myös Viialan rautatieseisake on kaupungille tärkeä. Kaupungin sisäistä liikennettä on kehitettävä jopa palvelemaan mestaruussarjoissaan pelaavien joukkueiden pelejä katsomaan tulevia kaupunkilaisia.

Päärata ja moottoritie pitävät Akaan kiinni Tampereen seutukunnasta. On huolehdittava, että puuterminaalin siirtyminen Akaa Point-yritysalueelle tapahtuu suunnitellusti ja Toijalan rautatieaseman seutua päästää nopeasti kehittämään. Varsinkin nyt, kun puukauppa käy kuumimmillaan, rautatieaseman seutu on yhtä suurta puukasaa, imagohaitta tämäkin.

Mervi Pulkkisen esitykset vakituisista koulunkäynnin ohjaajista menivät helmikuun sivistyslautakunnassa läpi tiukoilla 6-5-äänestyksillä. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Akaan sivistyslautakunta käsitteli 14. helmikuuta nipun virkojen ja toimien täyttölupia. Suurin osa päätöksistä tehtiin sivistysjohtaja Tero Kuusiston esitysten mukaan, mutta ohjaajien tehtävistä päättäessään sekä lautakunta että puolueet jakaantuivat kahtia tiukkojen äänestysten jälkeen.

Arvo Ylpön koulussa Toijalassa jää 1.6.2019 avoimeksi neljä koulunkäynnin ohjaajan toimea, jotka ovat tällä hetkellä täytettynä määräaikaisesti. Kuusisto esitti, että lautakunta esittää henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuorelle, että hän oikeuttaa sivistystoimen täyttämään neljän ohjaajan toimet määräaikaisesti ajalle 8.8.2019–30.5.2020. Määräaikaisuuden perusteena Kuusisto mainitsi toiminnan vakiintumattomuuden.

Lautakunnan kokouksessa Mervi Pulkkinen (kesk) esitti, että neljä Arvo Ylpön koulun ohjaajan vakanssia täytettäisiin 8.8.2019 alkaen toistaiseksi osavuosisopimusmahdollisuutta hyödyntäen, koska heinäkuussa ei ole työvoiman tarvetta.

Kari Taberman (sd) ja Heli Einola–Virtanen (ps) kannattivat esitystä, ja äänestyksessä sen taakse asettuivat myös Mika Rupponen (sd), Brita Salminen (vihr) ja Tuija Toivonen–Perttunen (vas).

Sivistysjohtaja Kuusiston esitystä kannattivat Hannu Alastalo (vihr), Sari Lapinleimu (kok), Kirsi Nord-Sarkola (sd), Harri Rantala (sd), ja Mika Setälä (kd), joten Pulkkisen esitys vakanssien pysyvästä täytöstä hyväksyttiin äänin 6–5. Sivistysjohtaja Kuusisto jätti eriävän mielipiteensä päätökseen.

Lautakunta päätti myös kahdesta Nahkialan koulun koulunkäynnin ohjaajan vakanssista samalla tavalla ja samalla äänestystuloksella. Nahkialaan Kuusisto esitti määräaikaisuutta ajalle 7.8.2019–30.5.2020 perustelunaan tehtävien uudelleen järjestely. Hän jätti tähänkin päätökseen eriävän mielipiteensä

Työntantajan ennakointia

Lopulliset päätökset kyseisistä koulunkäynnin ohjaajien vakansseista tekee henkilöstöjohtaja Sinivuori. Hän kertoo Akaan Seudulle täyttäneensä Arvo Ylpön koulun neljä ohjaajan vakanssia määräaikaisina sivistysjohtaja Kuusiston esityksen mukaisesti.

– Määräaikaisuuden peruste on ennakoitu oppilasmäärän väheneminen. Tämä on henkilöstöjohtajan viranhaltijapäätös, Sinivuori toteaa.

Hän kertoo saaneensa asiasta lisätietoja rehtoreilta. Päätöksellä ennakoidaan sekä oppilasmäärän tulevaa laskua että muita mahdollisia järjestelyitä.

– Esimerkiksi pienluokkia ja pienryhmiä. Sivistyslautakunta suunnittelee varsinaista toimintaa, ja siellä on erilaisia vaihtoehtoja, jos ei tulevana lukuvuotena niin myöhemmin. Tämä on työnantajan ennakointia, Sinivuori sanoo.

Kahdesta Nahkialan koulun koulunkäynnin ohjaajasta hän ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Lue myös Akaan Seudun aiempi juttu sivistyslautakunnan päätöksenteosta: Nostin kädet pystyyn lähinnä turhautuneena

Henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori päätti pitää neljä Arvo Ylpön koulun ohjaajavakanssia määräaikaisina, vaikka sivistyslautakunta esitti niiden täyttämistä toistaiseksi. Kuva: Juha Kosonen.

Inkeri ja Kaisa Häikiö.

Koulut ovat loppumaisillaan ja kevätjuhlat lähestyvät. Me molemmat käymme koulua Tampereella, vaikka asummekin Viialassa. Kesälomien alku tarkoittaa, ettei joka päivä tarvitse enää kulkea junalla Tampereelle. Kesälomalla voi täällä kotikunnassammekin harrastaa monia hauskoja aktiviteetteja, joita nyt kirjaamme tähän alle.

Akaasta löytyy monia luontoon liittyviä aktiviteetteja. Arajärven ulkoilureitti on mainio reitti, ja lopuksi pääsee uimaan Arajärven kirkkaaseen järviveteen. Arajärvellä on myös mahdollisuus saunoa pikkurahalla.

Arajärvellä on myös kahvila. Luttusen uimaranta, joka sijaitsee Viialassa, on myös hyvä vaihtoehto uimisen kannalta. Rannalta löytyy myös beach volley -kenttä sekä grillikehä.

Toijalan sataman uimaranta on hyvä valinta saunan ja grillikatoksen lisäksi myös siksi, että sieltä löytyy leikkipaikka, kaksi beach volley-kenttää sekä VPK:n järjestämä kesäkioski.

Minä, Inkeri, olen kesällä menossa kesätöihin. Olen itse lähdössä Vantaalle töihin, mutta Akaassakin on monia kesätyömahdollisuuksia. Olen aiemmin ollut töissä muun muassa Toijalan ABC:lla. Myös Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoaa nuorille mahdollisuuden toimia leikkikenttätoiminnan ohjaajina. Leikkikenttätoiminta on myös hyvä aktiviteetti perheen pienimmille. Itsekin osallistuin kyseiseen toimintaan nuorempana. Leikkikenttätoiminta on myös ilmaista.

Minä, Kaisa taas kesällä aion täällä Akaassa pyöräillä, sillä täällä on hyvin kauniita pyöräilyreittejä, joita on mukava kulkea ja ihailla upeaa, kesäistä luontoa. Lisäksi aion kävellä metsissä, joita täällä Akaassa riittää. Metsiin voi myös rakentaa majoja tai niissä voi marjastaa.

Marjoista saa leivottua maukkaita leivonnaisia tai vaikka piirakkaa. Aion tietysti myös uida ja paljon. Haluan myös lukea hyviä kirjoja, joita lainaan Viialan kirjastosta. Kirjastot ovat myös edellisinä kesinä tarjonneet ala-asteikäisille lapsille kesäpasseja, joihin on voinut kerätä aina kirjaa lainattaessa leiman. Kymmenen leimaa voi vaihtaa johonkin pikkupalkintoon. Tämä on pienempinä motivoinut meitä molempia lukemaan enemmän.

Meidän kesälomaamme sisältyy myös paljon matkailua. Minä, Inkeri, olen lähdössä musiikkileirille Viroon, Viljandiin. Kyseisessä kaupungissa järjestetään kansanmusiikkifestivaalit, joille osallistuin myös viime vuonna. Mielestäni on mielenkiintoista ja hauskaa käydä erilaisilla festivaaleilla. Suurin osa Akaassa järjestettävistä festivaaleista kuitenkin järjestetään vasta kesälomani päätyttyä. Aion kuitenkin osallistua ainakin Vasenkätisten Vestivaaleille, jos koululta kerkeän. Kyseiset festivaalit järjestetään 10.8. ja ne ovat yleisesti viialalaiset festarit. Akaan kaupungin nettisivujen mukaan festariohjelmaa järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Toijalan päässä.

Odotamme innolla kesälomaa, sillä on mukavaa aina välillä saada taukoa kouluhommistakin. Toivotamme kaikille lukijoille hyvää kesää!

Kaisa Häikiö ja Inkeri Häikiö

Kirjoittajat ovat koululaisia

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Olet kenties kuullutkin lohtuhuiveista, joista on levinnyt kulovalkean tavoin tietoa eri medioiden kautta halki Suomen. Tamperelainen pappi Minnamaria Tammisalo kohtaa työnsä puolesta paljon läheisensä menettäneitä ihmisiä, jotka tuntuvat kaipaavan jotain konkreettista lohtua suruunsa. Tammisalon työseurakunnassa kastetilaisuuteen viedään vauvan töppösiä, mutta mitä antaa hautajaisissa tai muistotilaisuudessa surevalle?

Kerran Aleksanterin kirkon töppöskorissa oli kolme huivia, ja Minnamaria ihmetteli mitä tekisi niillä. Viikon välein hän kävi hautaamassa kaksi henkilöä, ja muistopuheensa yhteydessä hän kietoi leskien harteille mukaan ottamansa huivit, jotka oli nimennyt lohtuhuiveiksi. Ja miten he reagoivat? Lesket liikuttuivat syvästi, samoin hautajaisvieraat. Lohtuhuivi hartioilla lämmittää, kun puolison käsi ei enää yllä.

Minäkin liikutuin Minnamarian kertomista tapauksista. Mieleeni tuli heti henkilö, jonka harteille haluaisin huivin kietoa. Mieheni menetti talvella pikkuveljensä ja anoppini nuorimman poikansa. Jospa saisin anopille huivin neulottua.

Vuosia sitten naapurustossa asunut tuttavaperhe menetti ainoan, kolmevuotiaan lapsensa. Muistan sen hetken, kun kävelin perheen kotiin: minulla ei ollut mitään käsitystä mitä sanoisin. Näin pihalla isän, jonka katse oli pohjattoman tyhjä. Halasin häntä, en sanonut siinä mitään. Silloin olisi ollut lohtuhuivi paikallaan niin isälle kuin äidille.

Moni muukin lohtuhuivista kuullut ihminen on varmaan saanut mieleensä jonkun, jonka harteille haluaisi huivin kietoa. Facebookissa mukana oleva voi pyytää saada liittyä Lohtuhuivin lähettiläät -ryhmään, jossa on nyt jo pari tuhatta jäsentä. Ryhmän kautta löytyy myös huivien neulontaohjeita. Lohtuhuivin nimi on Nikolai ja siinä on pitsireunus.

Ohjeen takana on puolalainen nainen, joka on Tammisalon mukaan ilahtunut siitä, että hänen huivinsa on tällaisessa käytössä. Ohje on vapaasti jaettavissa, mutta bisnestä sillä ei voi tehdä. Toisaalta huivin mallilla ei ole niin oleellista merkitystä, vaan itse huivilla.

Mietin itse, että huivia neuloessa voi samalla rukoilla surevan ja hänen perheensä puolesta. Se voi siis olla samalla rukoushuivi. Ja rukoillen neulottu huivi voi olla myös neulojalle hoitavaa.

Ihminen ei mielellään ajattele ikäviä asioita, mutta väistämättä me jokainen kohtaamme kuoleman todellisuuden jossain vaiheessa. Siksi huivin neulominen yhdistettynä rukoilemiseen voi olla myös neulojalle puhuttelevaa. Jos neuloo huivia lahjoitusmielessä, voi silti rukoilla, vaikka ei tiedä kenelle huivi tulee.

Hartiahuivi on enemmän naisille sopiva, mutta miehille voi kutoa vaikka kaulahuivin. Uskoisin olevan miehille hyvin lohduttavaa saada sellainen. Lohtuhuivi – hartia- tai kaulahuivi – on konkreettinen surevan muistamisväline niin siunaavalle papille kuin surevan ystäville. Jotenkin on helpottavaa, ettei sitä antaessa tarvitse suuria sanoja. Ja myös lapset voivat menettää sisaruksen tai äidin tai isän. Pieni surija kaipaa myös lohdutusta.

Ehkä Akaassakin joku innostuu lohtuhuivien neulomisesta. Seurakunnasta varmaan järjestyy tila, jos haluaa yhdessä kokoontua neulomaan huiveja.

Jaana Viitakangas-Klemola

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan lähetys- ja tiedotussihteeri

Akaan kaupungin viheralueiden hoitoa joudutaan tänä kesänä karsimaan kovalla kädellä. Kaupunginpuutarhuri Heli Laine on laatinut listan viheralueista, joissa ruohoa ei leikata tai leikataan vain osittain.

– Rahkeet eivät vaan riitä. Ensisijaisesti hoidetaan leikkikentät ja liikennealueet. Kiinteistöjen pihat ehditään leikkaamaan osittain, mutta muut yleiset alueet jäävät leikkaamatta, Laine toteaa.

Suurimpia leikkaamatta jääviä alueita ovat Rauhanummen puisto sekä Nahkialan koulun lähellä oleva puisto Toijalassa. Viialassa hoitamatta jää muun muassa Taimelan talojen ja hautausmaan välissä oleva iso nurmialue ja jokeen rajoittuva nurmialue Lallinmäessä ja Kylmäkoskella paloaseman ja Säästötalon nurmikot.

– Puhelin soi varmasti kovasti ja kaupunkilaiset ihmettelevät, miksi tänne ei tulla, Laine ennustaa.

Nahkialan koulun lähellä oleva iso puistoalue uhkaa jäädä kesällä leikkaamatta. Kaupunginpuutarhuri Heli Laine tietää jo saavansa vihaisia soittoja kaupunkilaisilta alueiden huonosto hoidosta.

Paikat jäävät rempalleen

Laine myöntää olevansa tilanteesta ahdistunut.

– Se syö kyllä ammattiylpeyttä. Olen hoitamassa täällä viheralueita, mutta minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin vähentää ja jättää paikkoja rempalleen, Laine sanoo.

Laineen mukaan viime vuonna leikkuu-urakasta selvittiin puutarha-alan opiskelijan ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työntekijöiden avulla, jotka leikkasivat useita kohteita päivässä.

– He menivät hiki päässä. Heitä ei olisi saanut päästään töihin yksin, mutta jouduimme rikkomaan myös sääntöjä, että saimme nurmikot leikattua, Laine kertoo.

Puistotoimessa on tällä hetkellä kolme vakituista ja kolme määräaikaista työntekijää, joista yksi on Toijalassa, yksi Viialassa ja yksi toimii työnsuunnittelijana. 17–21 vuotiaita nuoria palkataan kesätöihin kesä- ja heinäkuuksi yhteensä kahdeksan.

– Se on aika rajallista, mitä koululaisilla voi teettää. Heitä ei voi laittaa itsenäisesti leikkaamaan ruohoa, Laine toteaa.

Laine muistelee edeltäjänsä Mikko Metsärinnan aikaa, jolloin työntekijöitä oli kymmenen ja kiinteistöjen pihat eivät vielä kuuluneet puistotoimen vastuulle.

Myös Nahkialan koulun lähellä, kerrostalojen edessä oleva kaupungin nurmialue jää hoitamatta.

Strategia ja todellisuus eivät kohtaa

Teknisen lautakunnan huhtikuussa tekemän linjauksen mukaan strategisesti tärkeät alueet kuten sisääntuloväylät, keskusta-alueet, liikennealueet, leikkipuistot ja liikenneviheralueet säilyvät hoitoluokassa A2, jossa hoitotoimenpiteisiin kuuluvat nurmikon leikkuun lisäksi muun muassa kevätkunnostus, hiekoitushiekan ja muiden nurmikolle kuulumattomien ainesten poisto, reunojen siistiminen ja syyskunnostus. Muilta osin viheralueiden hoitotasoa heikennetään merkittävästi, mikä tarkoittaa muun muassa nurmialueiden muuttamista maisemapelloiksi, joita leikataan mahdollisuuksien mukaan murskaimella kerran vuodessa.

Akaan tekninen johtaja Jaana Koota toteaa todellisuuden olevan ristiriidassa valtuuston toukokuussa 2018 hyväksymän strategian kanssa. Strategian yksi pääkohdista on, että Akaa on kaunis.

– Meillä on hyvä strategia, mutta miten me voimme toteuttaa sitä, jos meillä ei ole siihen resursseja. Varmastikin siinä vaiheessa, kun strategiaa on laadittu, ovat reunaehdot ja raja-arvot olleet tiedossa, viime syksynä Akaan teknisenä johtajana aloittanut Koota sanoo.

Rauhanummen puisto Toijalassa on isoimpia leikkaamatta jääviä nurmialueita. Läheinen leikkikenttäalue sen sijaan hoidetaan.

Tarve kymmenelle kausityöntekijälle

Kootan mukaan palkkaamalla kymmenen kausityöntekijää puoleksi vuodeksi pystyttäisiin viheralueet hoitamaan hyvin. Koota kertoo esittäneensä kausityöntekijöiden lisäämistä jo tämän vuoden talousarvioon, mutta lisäys ei sisältynyt kaupunginjohtajan esitykseen. Kootan mukaan se putosi pois talouden tasapainottamistoimenpiteenä.

– Puhutaan karkeasti sadantuhannen euron kustannuksesta. Meillä on paljon hienoja alueita, joita hoitamalla saataisiin kaupungista viihtyisä ja kaunis, mutta nyt meillä ei ole siihen mahdollisuutta, Koota toteaa.

Kootan mukaan vajausta ei ratkaista työllistetyillä tai koululaisilla, jotka tarvitsevat ohjausta ja panostusta työnjohdolta.

– Siihenkään ei ole resursseja.

Teknisen johtajan mukaan hoitamattomat nurmikot tuovat epäsiisteyden lisäksi mukanaan myös haittatekijöitä.

– Siellä voi olla myös roskia ja lasinsiruja, jotka peittyvät ruohoon. Siistit nurmialueet ovat myös turvallisuuskysymys.

Kaupunginpuutarhuri Heli Laineen mukaan heinikon palauttaminen myöhemmin takaisin nurmikoiksi voi olla työlästä, jos lisäresurssien saamiseen menee vuosia.

Rahat eivät riitä kukkaistutuksiin

Teknisen johtajan mukaan määrärahat on etsittävä teknisen toimialueen sisältä, jotta lautakunnan tekemä linjaus strategisesti tärkeiden alueiden hoidosta voidaan toteuttaa. Kukkaistutuksiin eivät rahat näillä näkymin riitä. Koota arvioi kukkaistutusten kustannuksiksi 10 000 euroa.

Koota kertoo teknisen lautakunnan keskustelleen myös kukkaistutusten toteuttamisesta haastekampanjalla. Sitä on ryhtynyt organisoimaan Saija Roininen, joka teknisessä lautakunnassa toimii varapuheenjohtajana.

Facebookissa kaupunkilaiset ovat kyselleet myös mahdollisuutta siistiä alueita talkoilla. Teknisen johtajan mukaan talkoot ovat tervetulleita.

Kaupunginpuutarhuri Heli Laine on laatinut listan viheralueista, joissa nurmikot jätetään leikkaamatta.

JÄTETÄÄN LEIKKAAMATTA

TOIJALA

Puistoalueet
Kirkkopolku: Kirkkopolun varressa oleva puistotontti, nurmikkoa ja puita. 1332 m²
Kurisjärventien sillanpielet: Heti rautatien alta tulessa nurmikaista puiden alla, jotka jatkuvat kummaltakin puolelta Haukilaan ja Mattilaan. 615 m²
Lammenranta 3: Hämeentieltä Rapusaarentielle nurmi- ja puualuetta.
Lähteenpuisto: Puistoalue, jossa nurmea ja puita. 638 m²
Nahkialan puisto: Nahkialan koulun lähellä iso nurmialue jossa puita ja pensaita sekä sorakenttä. 7856 m²
Rauhanummi: Iso puistoalue, jossa leikkikenttä, nurmea ja puita. 10230 m²
Äykönpuisto: Nahkialan koulun lähellä kerrostalojen edessä oleva nurmialue, jossa puita. 1272 m²
Järveläntie: Myllyrinteen ulkopuolinen alue, jossa nurmikkoa ja puita. 500 m²

Kiinteistöt
Kalliomäki: Taukopaikka terveyskeskuksen lähellä. 200 m²
Kangassaari: Saunapaikka. 80 m²

Liikennevihreät
Hautausmaan edusta: Sontulantien reunassa, nurmea ja isoja puita. 367 m²
Kilsanmäki: Hämeentien ja Kilsantien risteyksessä nurmialue. 1369 m²
Haukila ja Mattila: Radan ja rivitalojen väliin jäävä nurmialue, jossa puita. 10 014 m²

VIIALA

Puistoalueet
Koivulanpuisto: Koivulakodin edustalla oleva nurmikko. 1692 m²
Kanavatie: Lallinmäessä oleva jokeen rajoittuva nurmialue Kanavatien alusta venerantaan asti, jossa istutettuja puita. 3441 m²
Työmiehenkadulla asuinalueen väliin jäävä nurmialue, joka rajoittuu risteysalueella olevaan pieneen pelikenttään. 3113 m²
Taimela: Taimelan talojen ja hautausmaan välissä oleva iso nurmialue. 7617 m²
Läntinentie: Sirkkalan leikkikentän kulmassa oleva viheralue. 1160 m²

Kiinteistöt
Lallintalo: Pihassa nurmea ja puita. 1992 m²

Liikennealueet
Hukarin välikaistat: leikattava nurmikko ajotien ja pyörätien välissä välillä Isosuontie-Niemitien pää 3342 m²

KYLMÄKOSKI

Paloasema/nuorisotalo: Kiinteistön pihanurmikko. 337 m²
Säästötalo: kiinteistön pihanurmikkoa. 337 m²

Keskustan valkeakoskelainen europarlamentaarikkoehdokas Petra Schulze Steinen ponnistaa kisaan 25 vuoden EU-osaamisellaan. Hän on ollut jo 16 vuotta työssä Euroopan keskuspankissa.

Euroopan keskuspankin lakimiehenä työskentelevä sääksmäkeläinen Petra Schulze Steinen näkee, että Euroopan unionilla on toiminnassaan paljon parannettavaa. Suomen Keskustan europarlamentaarikkoehdokas sanoo, ettei EU:ta voida pyörittää jatkossa samalla tavalla kuin 20-30 viime vuotta on tehty.

Petra Schulze Steinenilla on peräti 25 vuotta EU-oikeuden osaamista. Hän kuvaa itseään selkeästi EU-myönteiseksi.

– Unionin kenttä on laaja. Maanosallamme on monessa suhteessa petrattavaa. Iso muutostarve on EU:n toimintatavassa. Sitä ei voida pyörittää jatkossa samalla tavalla kuin menneet vuosikymmenet on tehty. Ongelmaksi on muodostunut se, että EU on erkaantunut ihmisistä, hän sanoo.

Schulze Steinenin resepti olisi tuoda niin unionia kuin EU-tietoa tavallisille ihmisille. Hän muistuttaa, että peräti 70-90 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee Euroopan unionista.

– EU:ssa lait säätävät yhdessä parlamentti ja ministerineuvosto. Monesti kuulemme Brysseliä syytettävän esimerkiksi sääntelystä. Suomalaistenkin on hyvä tietää, että Suomi ja maamme edustajat vaikuttavat lakien sisältöön ja osallistuvat niiden säätämiseen. Oma kokemukseni on, että pieni maa, kuten Suomi, saa äänensä kuuluville asiantuntemuksensa avulla.

Meppinä Schulze Steinen haluaisi saada aikaan nykyistä enemmän maalaisjärjellä ymmärrettävää oikeudenmukaisuutta.

– Mielestäni ei ole oikein, että esimerkiksi suurin maataloustukien saaja Puola on käsi ojossa ottamassa rahaa vastaan ja samaan aikaan rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, joihin maa on EU:hun liittyessään sitoutunut. Puolassa laitettiin korkeimman oikeuden tuomarit varhaiseläkkeelle, jotta puolue voi nimetä haluamansa oikeudenjakajat tilalle, hän poimii esimerkkejä.

Schulze Steinenin mukaan Euroopan unionille on luotava uusi visio.

– Meidän on saatava aikaan käänne, jotta kansalaiset eri puolilla maanosaa ymmärtävät EU:n olevan meille kaikille tuki eikä uhka, hän perustelee.

– Euroopan kilpailukyky on turvattava. Esimerkiksi digitalisaatiossa ja tekoälyssä Kiina on ajamassa USA:n ohi. Eurooppa tulee jälkijunassa. Maanosana emme ole vielä liian myöhässä, jos vain puhallamme nyt yhteen hiileen. Emme saa taistella keskenämme, vaan meidän on tehtävä yhteistyötä.

Edelläkävijäksi ilmastonmuutoksessa

– Ilmastonmuutos on tosiasia. Euroopan unionin on otettava asiassa edelläkävijän rooli, kuten teimme aikanaan neuvoteltaessa ilmastosopimusta, Petra Schulze Steinen vaatii.

Hänen mukaansa kaikkien jäsenmaiden on kannettava kortensa kekoon.

– Kuulemme usein sanottavan, että Suomi on pieni saastuttaja, joten meidän tekemisillämme ei olisi vaikutusta. Jokaisen teot kuitenkin merkitsevät. On toimittava oikein ja järkevästi. Kunkin jäsenmaan on itse voitava päättää, miten se parhaiten pääsee tavotteisiinsa.

Schulze Steinen sanoo ehdottoman ein EU:n sanelulle.

– Ei EU voi pakottaa meitä siihen, että maamme autokanta olisi viiden vuoden päästä sähköllä toimiva. Ei me suomalaiset voida lähteä pitkien etäisyyksien maassa hevosella kauppaan. Tankataan mieluummin biopolttoaineita autojemme tankkeihin, kunnes pitkäaikainen ja kestävä ratkaisu on löydetty. Olen skeptinen litiumakkujen suhteen. Onko meillä raaka-ainetta riittävästi, onko tuotanto kiinalaisten omistuksessa, hän herättelee.

Suomi on perinteisesti maatalouden luvattu maa. Schulze Steinen on vakuuttunut, että maamme maatalous on ympäristöystävällistä. Maissa, joissa vettä ei ole samalla runsaudella saatavissa kuin Suomessa, tilanne on ongelmallinen.

– Maataloutemme ei uhkaa luonnon monimuotoisuutta, hän kiteyttää.

– Mitä enemmän olen perehtynyt Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan, sitä enemmän olen sitä mieltä, että sektori kaipaa pikaista uudistusta. Suomi on nyt väliinputoaja. Pohjoisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien vuoksi maataloutemme tarvitsee myös jatkossa tukea. Vahvuuksia ovat myös eettinen ja turvallinen tuotanto sekä nurmivaltainen viljely, joka edistää hiilensidontaa. Tukijärjestelmän uudistamisessa näitä seikkoja on huomioitava nykyistä enemmän.

Schulze Steinenin mielestä maataloustukien määräytymisperusteet on saatava korjattua.

– Tämä olisi maamme kokonaistaloudelle merkittävä ja tärkeä asia, hän perustelee.

MATTI PULKKINEN

Aleksandra, Stefan ja Jovan Stankovic muuttivat omaan asuntoon toukokokuussa. Stefanille on jo haettu Akaan kaupungilta päiväkotipaikkaa ensi syksyksi. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Serbialais-bulgarialainen Jovan Stankovic valmistautuu aivan uudenlaiseen kesään. Hän viettää siitä suuren osan Akaassa, ja nyt täällä ovat myös vaimo Aleksandra ja poika Stefan.

Stankovic tuli Akaaseen neljä vuotta sitten pelaamaan futsalia Leijona Futsalin riveihin. Kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli myös joukkueen päävalmentaja, ja viime syyskuussa perhe seurasi perässä. Stefan oli silloin vasta 32 päivän ikäinen.

Pian sen jälkeen Stankovic aloitti futsalin rinnalla työt puuteollisuuden teriä valmistavassa TKM TTT Finlandissa. Nyt hän on saamaansa mahdollisuuteen ja tekemäänsä ratkaisuun erittäin tyytyväinen.

Palataan kuitenkin alkusyksyyn 2015. Silloin Leijona Futsal, Akaa ja koko elämä Suomessa olivat Stankovicille jotain ihan uutta.

Lokakuussa 2015 Jovan Stankovic (oik.) pelasi ensimmäisiä otteluitaan Leijona Futsalissa. Kuva: Jenni Nyström.

Alkuvuodet olivat oppimisen aikaa

Ennen Akaaseen tuloa Jovan Stankovic oli pelannut futsalia neljä ja puoli vuotta Bulgarian Varnassa. Mies halusi muutosta uralleen, ja sen hän myös sai. Kovan joukkueen menestys ja ottelut Mestareiden Liigassa vaihtuivat aluksi pohjoiseen pettymykseen.

– Joukkueemme ei ollut vielä kovin hyvä. Kausi meni ihan hyvin, mutta hävisimme paljon pelejä, ja olin tottunut voittamaan. Opin kuitenkin Suomesta paljon muita asioita, Stankovic kertoo ensimmäisestä vuodestaan Akaassa.

Kun hän kauden päätyttyä pohti jatkoa, seuran puheenjohtaja Tero Kivistö ja tiedotuksesta vastaava Juha Vedenpää lupasivat, että joukkuetta kehitetään vuosi vuodelta.

– Nyt voin sanoa, että he pitivät sanansa, Stankovic toteaa.

Seuraavalla kaudella joukkueen päävalmentajana oli Matti Anttonen, jonka kanssa Leijona Futsal voitti ensimmäisen mitalinsa, pronssin. Anttoselta Stankovic kertoo oppineensa paljon suomalaisten ajattelutavasta.

– Se eroaa paljon Bulgariasta ja Serbiasta, ja siksi minun oli aluksi vaikea ymmärtää, miten muut ajattelevat. Kun minua kysyttiin sen kauden jälkeen valmentajaksi, en ollut asiasta ensin varma. Tero ja Juha kuitenkin vakuuttivat, että se olisi oikea ratkaisu.

Kausi 2017–2018 akaalaisjoukkueen valmentajana oli todella rankka.

– Tilanne oli taas kokonaan uusi, ja voin nyt sanoa, että en nukkunut kunnolla moneen kuukauteen. Näin vain unia Monarista ja futsalista, ja unissa yritin selittää asioita pelaajille, Stankovic avautuu.

Vähitellen hommiin alkoi tulla rutiinia, ja Stankovic alkoi voida paremmin peleissä ja harjoituksissa. Leijona Futsal voitti lopulta SM-hopeaa keväällä 2018, ja sen jälkeen joukkueen kehitys ja Stankovicin mieliala ovat kehittyneet haluttuun suuntaan.

Tammikuussa 2018 Jovan Stankovic allekirjoitti Leijona Futsalin kanssa pitkän jatkosopimuksen.

Fiksuja pelaajia on hieno valmentaa

Viime kauden jälkeen Jovan Stankovic kertoi joukkueelle, että hän ei ehkä ole loistava valmentaja mutta haluaa olla hyvä johtaja ja huolehtia heistä kaikin tavoin.

– Olen muistuttanut, että futsalissa isot asiat muodostuvat monesta pienestä jutusta. Jotta saamme pikkuasiat kuntoon, meidän täytyy olla vielä parempia.

Tämä tavoite on Stankovicin mielestä saavutettu.

– On hienoa olla tämän joukkueen valmentaja, koska pelaajat ovat niin fiksuja. He kuuntelevat tarkkaan ja haluavat oppia asioita. Me olimme tällä kaudella parempia kuin viime kaudella, ja ennen finaaleja sanoin pelaajille, että olen jo saavuttanut tavoitteeni. Se ei ollut voittaa kultaa tai olla mitaleilla vaan tehdä joukkueesta vahvempi.

Viime vuonna joukkue vielä pelkäsi finaaleja.

– Ajattelimme niitä päiväkausia, mutta nyt tunnelma oli rento, ja olimme finaaleissakin paljon parempi joukkue kuin vuosi sitten. Kahdessa ensimmäisessä pelissä meillä oli mahdollisuus voittaa, mutta kokemusta puuttui vielä, ja epäonneakin oli matkassa.

Viime kaudella jyväskyläläinen Kampuksen Dynamo vei Suomen mestaruuden voitoin 3–1 ja tänä vuonna suoraan 3–0. Jovan Stankovic vertaa Leijona Futsalia monessa asiassa KaDyyn.

– Heillä on neljä täysammattilaista, ja he käyttävät huomattavasti enemmän rahaa. Tällä kaudella he pyrkivät ostamaan mestaruuden rahalla. Me emme. He ovat ammattilaisia, mutta me olemme perhe, Stankovic sanoo.

Valmentajana hän on erittäin onnellinen myös siitä, että kolmen viime vuoden aikana yksikään pelaaja ei ole lähtenyt Leijona Futsalista.

– Myös seuraavalla kaudella joukkue on 95-prosenttisesti sama. Esimerkiksi KaDysta lähti viime kauden jälkeen neljä pelaajaa, ja nytkin sieltä on lähdössä neljä kaveria. Tiedän sen, koska he ottivat yhteyttä Leijona Futsaliin ja kysyivät täältä pelipaikkaa.

Kuluneen kauden pudotuspeleissä Leijona Futsalin otteluissa Stefan pääsi muidenkin leijojien kuin Jovan-isän syliin.

Stankovic vastasi, että pelureita ei lähtökohtaisesti tarvita, sillä useilla nykypelaajilla on voimassa oleva sopimus.

– Meillä on monta kokenutta pelaajaa sekä joukko lupaavia nuoria kuten Petri Jouppi, Aleksi Pirttijoki, Valtteri Wähä-verkkomäki ja viime kauden alkupuolella loukkaantunut Timi Litmanen, Stankovic iloitsee.

Myös Aleksandra etsii töitä Akaasta

Viime kaudella Jovan Stankovic oli syyskuuhun saakka Serbiassa parin esikoista odottavan Aleksandran kanssa. Valmistautuminen joukkueen kanssa jäi viime tippaan, mutta silti kausi oli menestys.

– Voitimme Suomen Cupin, SM-hopeaa ja 19 peliä putkeen. Loukkaantumisia oli erittäin vähän, ja sen ansioista lähdemme vahvempina myös seuraavaan kauteen.

Stankovicin ja Leijona Futsalin välisestä sopimuksesta on jäljellä kaksi kautta, ja lähtökohdat tulevaan ovat nyt paremmat kuin koskaan.

– Minä ja perheemme asumme täällä, ja olen pois vain heinäkuussa. Voimme aloittaa valmistautumisen ja treenaamisen elokuun puolessavälissä.

Stankovicin perheellä on nyt Akaassa myös oma asunto, jonne he muuttivat toukokuun alkupuolella.

– Aloimme miettiä asunnon ostoa, koska olimme jäämässä tänne. Tämäkin helpottaa perheemme elämää. Kymmenen kuukautta täyttäneellä Stefanilla on oma huone, ja hän nukkuu paremmin ja me nukumme paremmin. Meillä on myös piha, ja esimerkiksi leikkikenttä on ihan vieressä, Jovan kertoo perheen uudessa kodissa Toijalassa.

Kymmenen kuukauden ikäinen Stefan Stankovic nojaa jo sujuvasti olohuoneen pöytää vasten. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Aleksandra jätti Akaaseen tullessaan työnsä omassa kauneussalonkiyrityksessä Serbiassa. Nyt perhe yrittää etsiä hänelle saman alan töitä Akaasta. Aleksandra näyttää myös seinällä olevaa kuvaa koirastaan, joka sekin jäi Serbiaan hänen vanhempiensa hoidettavaksi.

– Etsimme nyt täältä koiranpentua, ellemme saa omaa koiraamme tänne, hän kertoo.

Jovan kertoo olevansa ylpeä vaimostaan ja iloinen häneltä saamastaan tuesta. Pelaa-valmentaja-metallimies uskoo, että myös hänen oma suomen kielen taitonsa paranee, kun Aleksandra menee syksyllä kielikurssille.

– Lisäksi Stefan menee päiväkotiin ja oppii varmasti suomen kielen nopeasti. Sitten hänkin voi opettaa minua. Olen itse käynyt ensimmäisinä vuosina suomen kielen kursseilla Toijalassa ja Tampereella, ja osaan sitä jonkun verran ja ymmärrän suunnilleen, mistä puhutaan.

Aleksandra Stankovic oli viime talven kotona Stefan-pojan kanssa. Nyt hän etsii Akaasta kauneudenhoitoalan töitä. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Iso ystäväjoukko turvaa selustan

Jovan Stankovic ja hänen perheensä olisivat tuskin asettuneet pysyvästi Akaaseen ilman Leijona-perheen jokapäiväistä ja ympärivuorokautista tukea. Jovan kertoo voivansa luottaa seuran ihmisiin kaikessa ja ystävystyneensä monen kanssa.

– Tunnen oloni mukavaksi, koska niin monet turvaavat selustani. Suurin juttu Leijona Futsalissa ovat ihmissuhteet. Olemme enemmän kuin joukkuekavereita ja teemme asioita yhdessä myös vapaa-ajalla. Tämä tekee meistä jonain päivänä mestaruusjoukkueen, ja uskon, että se tapahtuu seuraavalla kaudella.

Kun Stankovicit menivät viime vuonna naimisiin, Jovan kutsui Leijona Futsalin miehiä myös Serbiaan.

– Tero Kivistö, Juha Vedenpää, Jussi Nyström ja Juho Laine olivat viisi päivää luonamme, tutustuivat kotimaahani ja sen kulttuuriin ja tapasivat perhettäni ja ystäviäni. Olin kaikesta tästä erittäin onnellinen, ja olen varma, että tällaiset asiat tekevät meistä läheisempiä. Nyt myös Aleksandra on tutustunut Jussin ja Juhon vaimoihin Mariaan ja Heiniin.

Jovan Stankovicin läheisin ystävä Leijona Futsalissa on toinen serbialaispelaaja Dusan ”Dule” Milojevic.

– Hänet olen tuntenut pitkään, ja uskon, että hän jatkaa täällä monta vuotta, koska koko joukkue rakastaa häntä. Hän on tärkeä sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Leijona Futsalin valmennustiimissä kakkosvalmentaja Jari Hakala taas on Stankovicin mukaan suorastaan ihmeellinen mies.

– En olisi suostunut valmentajaksi, ellei Jari olisi tullut kakkosvalmentajaksi. Hän on vaatimaton eikä hän halua sanoa asioita päin naamaa.

Keskenään miehet ovat yhä avoimempia.

– Jos minulla on ongelmatilanne joukkueen kanssa, hän osaa sanoa sen pelaajille suomeksi paremmin kuin minä englanniksi. Hän on auttanut minua valtavasti, Stankovic kiitää.

Ja sitten on vielä Mikko Nieminen.

– Nipa! Hän on ollut mukanamme kolme vuotta, ja hän huolehtii kaikesta pukukopissa. Hän tekee voileivät ja kaiken valmiiksi. En usko, että millään muulla futsal-joukkueella on Nipaa. Jos hän ei joskus pääse paikalle, ihmettelemme, että missä on Nipa!

Tämän vuoden huhtikuussa Leijona Futsal juhli Espoossa finaalipaikkaa. Korkeimmalle pomppasi Jovan Stankovic. Muun muassa Jussi Nyströmistä (vas.) ja Juho Laineesta on tullut vuosien saatossa myös Stankovicin hyviä ystäviä. Kuva: Tuukka Nyström.

Yksi legenda saattaa lopettaa

Yksi pitkä ura Leijona Futsalissa saattoi tulla päätökseen tänä keväänä. Tai kuten Jovan Stankovic asian ilmaisee, ”Menetämme ehkä pelaajan, joka on suuri legenda ja joukkueen tunnelman kannalta tärkein mies. Jirka Järvi on sanonut, että hän aikoo lopettaa.

Stankovicin mukaan se olisi menetys, sillä Järvi on ollut vaatimaton ja epäitsekäs mutta samalla erittäin tärkeä henkilö.

– Haluaisin, että hän jatkaisi vielä vuoden, mutta jos hän lopettaa, toivon, että hänelle löytyy seurassa muita tehtäviä.

Toinen Stankovicin toive on, että Akaaseen saataisiin perustettua futsal-koulu.

– Se auttaisi seuraamme ja ennen kaikkea lapsia ja nuoria kehittymään. Se voisi olla joko harrastukseni tai toinen työni.

Stankovic on melko varma, ettei hän itse pelaa enää missään muualla kuin Leijona Futsalissa. Hän uskoo myös, että futsal-uran jälkeen hän ja perhe jäävät todennäköisesti Suomeen.

– Stankovicin perhe on oikealla tiellä. Olemme viime syksyn jälkeen ostaneet asunnon, minä olen saanut vakituisen työpaikan, ja uskon, että Aleksandrakin löytää töitä. Uskon, että tulevaisuutemme on valoisa.

Kymmenkuiselta Stefanilta sujuvat jo olohuoneen pallopelit Jovan-isän kanssa. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Europarlamentaarikkokandidaatti Kimmo Sasin mukaan Euroopan unionin on ratkaistava pikaisesti turvallisuushaasteensa.

Toukokuisissa eurooppavaaleissa valittavalla uudella EU-parlamentilla on viisivuotiskaudellaan ratkottavanaan iso tukku unionin kannalta elintärkeitä asiakokonaisuuksia. Kokenut suomalainen poliitikko luettelee ratkaisuaan odottavan unionin rahoituskehyksen, turvallisuuslinjauksen, pakolaiskysymyksen ratkaisun sekä sisämarkkinoiden vahvistamisen.

Tamperelainen diplomiekonomi ja varatuomari Kimmo Sasi sanoo Euroopan unionin elävän tulevaisuutensa kannalta tärkeiden ratkaisujen aikaa.

Liikenne-, ulkomaankauppa- ja eurooppaministerinä sekä pitkäaikaisena kansanedustajana Sasi ymmärtää haasteiden ja ongelmien oikea-aikaisen hoitamisen välttämättömyyden.

Sasin mukaan EU:n rahoituskehys vaatii rukkaamista. Hänen mielestään unionin budjetti on saatava lähivuosien aikana terveelle, realistiselle ja vakaalle pohjalle. Mahdollinen Ison-Britannian ero tuo omat haasteensa.

– Turvallisuus on noussut maailman rauhattomuuden ja lukuisten kriisien johdosta keskeiseksi asiaksi. Millä tavalla Euroopan unioni vahvistaa puolustustaan? Ydinpohdintoja on, millä tavalla unioni reagoi, jos jokin taho painostaa tai uhkaa jotakin jäsenmaata. Antavatko jäsenmaat jonkinlaisia keskinäisiä sitoumuksia auttaakseen tarpeen tullen toisiaan?

– Unionille ei kuitenkaan tule yhteistä armeijaa, Sasi uskoo.

Levottomat ajat ovat nostaneet esiin pakolaiskysymyksen hoitamisen. Sasin mukaan EU:n on löydettävä keinot mahdollisten pakolaisvyöryjen varalta.

– Euroopan unionilla on sopimus Turkin kanssa. Tämä malli on osoittanut toimivuutensa. Ratkaisu voisi olla pakolaisleirien perustaminen. Niissä hätää kärsivät ihmiset otettaisiin vastaan ja rakennettaisiin heille uutta tulevaisuuden suuntaa.

Sasin mielestä Euroopan unionin sisämarkkinat ovat tätä nykyä haavoittuvat.

– Maanosamme sisämarkkinoita on ehdottomasti vahvistettava.

EU ei laajene lähivuosien aikana

Kimmo Sasi arvioi, ettei Euroopan unioni ota uusia jäsenmaita viiden lähivuoden aikana.

Jos Iso-Britannia eroaa EU:sta, jäljelle jää 27 jäsenmaata.

– En pidä Ison-Britannian EU-eroa täysin kirkossa kuulutettuna. Iso-Britannia osallistuu nyt pidettäviin eurooppavaaleihin. Kaikki merkit viittaavat siihen, että brexit lykkääntyy vähintään tulevaan syksyyn asti. Uskallan toivoa, että britit järjestäisivät jopa uuden kansanäänestyksen, Sasi sanoo.

Sasi muistuttaa, että esimerkiksi Jugoslavian hajoamisen jälkeen syntyneet uudet valtiot, kuten Montenegro, Makedonia ja Bosnia-Hertsegovina kolkuttavat Euroopan unionin ovia. Hänen mukaansa jäsenyysneuvottelut eivät vielä etene maaliin pian alkavalla parlamenttikaudella.

Pieni syntyvyys kiusaa Eurooppaa

Laskevasta syntyvyydestä on muodostunut koko Euroopan unionin ongelma.

– Syntyvyys laski ensiksi eteläisessä Euroopassa ja nyt se on tosiasia meillä Suomessakin.

Sasin mukaan niin Suomi kuin koko Eurooppa tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

– Meillä on kaksi osoitetta, joista ottaa vastaan työntekijöitä: Afrikka ja Aasia. Aasialaiset ovat tunnetusti ahkeria ja palvelualttiita ihmisiä. Aasian maista tulevat työikäiset olisivat Suomelle toimiva ratkaisu.

Sasi toivoo, että suomalaiset kirkastaisivat perhekäsitystä.

– Suomessa eduskunnan olisi tehtävä voitavansa lapsiperheiden tukemisessa. Muiden muassa poliitikkojen on puhuttava ja toimittava kodin merkityksen puolesta.

MATTI PULKKINEN