Akaan kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 9. kesäkuuta pykälää ”Akaan kaupungin tehostetun palveluasumisen hankinta/Vahingonkorvausvaatimus Esperi Care Oy:lle”. Asia oli julkisuuslakiin vedoten määritelty salassa pidettäväksi.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan asiassa ei ole tällä hetkellä kerrottavaa.

– Prosessi on vielä kesken. Uskoisin, että elokuussa asiat nytkähtävät eteenpäin.

Helsingin käräjäoikeudesta vahvistetaan, että asian käsittelyä jatketaan elokuussa.

Kaupunki ilmoitti vuosi sitten hakevansa hoivayhtiö Esperiltä noin 1,8 miljoonan euron korvausta taloudellisista menetyksistä yhtiön vetäydyttyä Mäntymäen vanhainkodin kaupasta. Kaupunki jätti haastehakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen elokuussa 2019.

Peltolan mukaan kaupunki on edelleen vaatimuksensa takana.

– Ilman muuta.

Esperi voitti tarjouskilpailun 2017

Akaan kaupunki kilpailutti Viialassa sijaitsevan Mäntymäen tehostetun palveluasumisen palvelut kesäkuussa 2017. Hankintaan sisältyi tehostetun palveluasumisen palveluiden tuottaminen nykyisille Mäntymäen vanhainkodin asukkaille, Mäntymäen vanhainkotirakennuksen osto ja hoitohenkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena palveluntuottajalle.

Kaupunginhallitus valitsi 21.11.2017 tarjouskilpailun voittajaksi Esperin.  Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka syyskuussa 2018 hylkäsi valituksen. Hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi kaupungin oli tarkoitus allekirjoittaa sopimus Esperin kanssa joulukuussa 2018.  Huhtikuussa 2019 Esperi ilmoitti vetäytyvänsä kaupasta.

Esperin edustaja totesi Akaan Seudussa 28.8.2019, että se ei näe perusteita Akaan kaupungin korvausvaatimukselle. Esperi perusteli vetäytymistään Mäntymäestä sillä, että olosuhteet muuttuivat merkittävästi alkuperäisestä tarjouspyynnöstä.

Mäntymäki on jatkanut kaupan peruunnuttua Akaan kaupungin yksikkönä.

Lue myös:

Akaan kaupunki vaatii Esperiltä lähes 1,8 miljoonan euron korvausta

Turhat Esperi-palaverit maksoivat kaupungille kymmeniä tuhansia euroja – kaupungin oman ja hoivayhtiön työn hinnoilla seitsennumeroinen ero kolmessa vuodessa

Esperi Care voitti vuonna 2017 tarjouskilpailun Mäntymäen vanhainkodista. Sittemmin yhtiö vetäytyi kaupasta. Kuva Tarja Antola

Kaupunginpuutarhuri Heli Laineen mukaan Nahkialanjärven alueen kantoja jyrsitään syksyisin. Kuva: Oona Eskeli.

Eräs lukijamme lähestyi Akaan Seutua antaakseen palautetta Nahkialanjärven ympäristön kunnossapidosta. Lukija koki, että alue on kaupungin sisääntuloväylä ja liian huonolla hoidolla. Kaupungin viheralueiden hoitoa karsittiin viime kesänä kovalla kädellä.

Akaan Seutu kysyi kaupunginpuutarhuri Heli Laineelta, mitä Nahkialanjärven ympäristön ja muiden viheralueiden eteen ehditään tehdä.

”Jos jonkinlaista lentäjää”

Heli Laine kertoo, että kaupungilla on kunnossapitohenkilökuntaa juuri sen verran, että nurmikoita ehditään leikkaamaan.

– Meillä on Akaan alueella yli 90 nurmikonleikkuukohdetta. Varsinaisesti mihinkään muuhun kunnostustyöhön tai viherrakentamiseen ei vielä resursseja ole. Keväisin nurmikkoa aletaan leikata ensisijaisesti kiinteistöillä ja sen jälkeen puistoissa ja leikkipaikoilla.

Tänä vuonna Nahkialanjärven tuntumaan on Pelasta pörriäinen -kampanjan hengessä jätetty enemmän leikkaamattomia alueita hyönteisiä varten. Kukkivat kasvit antavat mettä esimerkiksi mehiläisille.

– Täytyy sanoa, että tarpeeseen tuli. Ihan joka kukassa oli jos jonkinnäköistä lentäjää, Laine toteaa.

Laineen mukaan leikkaamatta jätetyt alueet tullaan myöhemmin kesällä leikkaamaan murskaimella. Hän toivoo, että pörriäissurinaa on luvassa myös ensi kesänä.

Nahkialanjärven tuntumassa on leikkaamattomia nurmialueita. Kuva: Oona Eskeli.

Kävelyreitille tulee uutta mursketta

Kaupunginpuutarhurin mukaan Nahkialanjärven ympäristöä työstetään vuoden ympäri. Talvisin kaupunki poistaa lahopuita järven ympäristöstä, keväisin kerätään pois risut ja roskat, kesällä leikataan nurmikkoa ja syksyisin jyrsitään mahdollisesti syntyneet kannot sekä siivotaan lehtiä. Suihkulähteen kunnostaminen kuuluu kevään askareisiin.

Pörriäisalueiden lisäksi täksi vuodeksi toteutetaan uusi murskepinta järveä kiertävälle kävelyreitille sekä puuistutuksia.

– Valitettavasti kukkaloistoa emme ole vielä saaneet toteutettua lammen puistikkoon. Ilkivalta on korjannut senkin sadon, mitä sinne on yritetty istuttaa, Heli Laine harmittelee.

Muitakin ideoita Laineen mukaan olisi.

– Ideoita on paljon lammen puistikon suhteen, mutta valitettavasti kesän kiinteistöjen ja puistojen ylläpito, työt leikkipaikoilla sekä myrskyjen jälkeiset korjaustyöt vievät kaiken ajan niin, että hyvätkin ideat jäävät aina kesän jalkoihin, kaupunginpuutarhuri tuumii.

Lue myös:

Kaupunginpuutarhuri suree hoitamatta jääviä viheralueita – ”Minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin jättää paikkoja rempalleen”

Nahkialanjärven suihkulähde kunnostetaan aina keväisin. Kuva: Oona Eskeli.

Kaupunginpuutarhuri Heli Laine lupaa Nahkialanjärven alueelle uusia puuistutuksia syksyksi. Kuva: Oona Eskeli.

Akaan kaupungilla on yli 90 nurmikonleikkuukohdetta. Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Toijalan Vauhdin Julia Suolaniemi otteli T10-sarjan piirinmestariksi tuloksella 983. Kuva: Riitta Lehtonen.

Akaalaisista urheiluseuroista Toijalan Vauhdista ja Viialan Valtista osallistui 26 urheilijan joukkue Urjalassa, Hämeenlinnassa ja Toijalassa pidettyihin Hämeen Seudun Yleisurheilun (HämSY:n) moniotteluihin viime viikolla. Kaikkiaan otteluihin osallistui runsaat 230 urheilijaa.

Valtin ja Vauhdin yhteispistesaalis oli 263 pistettä. Eniten pisteitä keräsi odotetusti Tampereen Pyrintö. Pyrintö voitti 763 pisteellä, toinen oli Lempäälän Kisa Yleisurheilu 418,5 pisteellä ja kolmas Hämeenlinnan Tarmo 204 pisteellä.

Viileissä ja ajoittain sateisissa olosuhteissa nuoret yleisurheilijat mittelivät moniotteluiden pisteistä viimaa ja pisaroita uhmaten.

Viialan Valtin Samu Pentinniemi otteli P11-sarjassa pm-hopeaa. Kuva: Piia Pentinniemi.

Valtin Pentinniemi hopealle

Viialan Valtista pm-otteluihin osallistui 14 kisaajaa. Samu Pentinniemi taisteli itselleen hopeamitalin P11-sarjassa pistesaldolla 853 ja jäi kultamitalista ainoastaan seitsemällä pisteellä. Samu Pentinniemi juoksi 60 metriä aikaan 9,57, hyppäsi pituutta 4,07 metriä ja työnsi kuulaa uuden ennätyksensä 6,73 metriä.

Matias Viitanen otteli P10-sarjassa viidennelle sijalle. Viitanen pinkoi 60 metrillä ajan 9,71, hyppäsi pituutta 3,68 metriä ja lennätti kuulaa 5,74 metriä.

Kuudennen sijan otteli Sanni Niskanen T15-sarjassa ja seitsemännen sijan saavuttivat Veli Lepo P13-sarjassa ja Sohvi Rantanen T10-sarjassa.

Muut sisulisäpisteille eli 20 parhaan joukkoon sijoittuneet olivat Oiva Lepo, Vilja Hujanen, Jenna Pentinniemi, Maija Oksa, Sara Majamäki, Emmi Lönnqvist ja Fanni Alila.

Toijalan Vauhdin Julia Suolaniemi otteli T10-sarjan piirinmestariksi tuloksella 983. Kuva: Heidi Hidén-Knuutila.

Suolaniemi hätyytteli T10-sarjan piiriennätystä

Toijalan Vauhdin tytöt ottelivat kaksi pm-mitalia. Julia Suolaniemi voitti ylivoimaisesti T10-sarjan kolmiottelussa ja Maiju Autio oli kolmas T15-sarjan viisiottelussa.

Suolaniemi hätyytteli Kyröskosken Ponnen Jemina Savikarin vuonna 2011 tekemää piiriennätystä. Julian pisteet olivat 983 pistettä Jeminan piiriennätyksen ollessa tasan 1000 pistettä.

Julia Suolaniemen ylivoimaa osoittaa myös se, että toiseksi otellut Lempäälän Kisa Yleisurheilun Minja Penttilä jäi hänestä 202 pistettä. Julian sarja: 60 metriä aikaan 9,03, pituutta 4,13 metriä ja kuulassa 7,21 metriä.

Vauhdin Maiju Autio otteli T15-sarjassa pm-pronssia. Kuva: Kari Uolamo.

Aution pronssi tuli tasaisen varmalla työllä

Maiju Autio otteli tasaisen varmasti ja keräsi yhteensä 1877 pistettä. Maijun sarja: 80 metrin aidat aikaan 13,29, pituutta 4,81 metriä, keihäässä 19,50 metriä, korkeutta 151 senttimetriä ja 800 metriä ajassa 2.55,12.

Maiju Aution menestystä täydensivät T15-sarjassa Vauhdin Jenni Laine, Jonna Uolamo ja Ella Kokko sekä Valtin Sanni Niskanen. Laine oli neljäs 1624 pistellä, Uolamo viides 1416 pisteellä, Niskanen kuudes 1233 pisteellä ja Kokko seitsemäs 939 pisteellä.

Kymmenen parhaan joukkoon edellä mainittujen lisäksi ottelivat 8-vuotias Ilona Rahkonen T09-sarjassa kahdeksannella sijalla sekä Niklas Hukka P09-sarjassa yhdeksännellä sijalla. Ilonan tulos kolmiottelussa oli 516 pistettä ja Niklaksen 509 pistettä.

Sisulisäpisteille vauhtilaisista ottelivat myös Venla Mattila, Jade Hukka ja Enni Sundström.

Minna Oksa ja Kari Uolamo

Akaan T15-sarjan ottelijat ryhmäkuvassa. Vasemmalta Ella Kokko, Jonna Uolamo, Maiju Autio, Jenni Laine ja Sanni Niskanen. Kuva: Kari Uolamo.

Tiia Välimäki.

”Kun on ottanut etäisyyttä, lähelle on kiva lähteä.” Tällä sloganilla markkinoi Visit Tampere yhdessä lähiseudun matkailutoimijoiden kanssa Helsingin Sanomien etusivulla.

Lauseessa on itua. Kevät oltiin kaukana toisistamme sosiaalisessa eristyksessä omissa kodeissamme, ja kaikki matkailuun liittyvä toiminta oli säästöliekillä. Ravintolat, kahvilat, museot, huvipuistot ja muut matkailukohteet pitivät vielä toukokuussa ovensa suljettuina ja lähtivät kesän merkittävään sesonkiin melkoiselta takamatkalta.

Korona vaikuttaa elämäämme edelleen, ja elämme poikkeuksellista kesää: ei ole alkukesän festareita, ei ole öisiä ravintolailtoja, ja avoinna olevat matkailukohteet ovat tehneet mittavia toimenpiteitä varmistaakseen vierailijoidensa terveysturvallisuuden. Tämä kesä lutrataan käsidesillä, ei hengitetä toisen niskaan, ja asiakaspalvelijat hymyilevät muovipleksien takaa.

Rajoituksista huolimatta Suomen kesässä on paljon koettavaa, ja tämä kesä on ehdottomasti kotimaan matkailun kesä.

Suomalaisessa kesämökki-idyllissä ajatus kevättalven pitkästä sosiaalisen eristäytyneisyyden ajasta sekä koronasta tuntuvat kaukaisilta ja mieli elpyy. Mökkiloma onkin monen mielessä, ja vuokramökkejä on etsitty kivien ja kantojen alta. Pääministeri Sanna Marinin sanoin: ”Nyt ON aika mennä mökille”. Mutta kun menette mökille, älkää pelkästään jääkö mökille. Tukekaa paikallista yritystoimintaa mahdollisuuksien mukaan. Käykää kahvilassa, museossa, jäätelöllä, torilla ja matkailukohteissa.

Matkailun ytimessä tänä päivänä on paikallisuus, ja yhä useammin halutaan välttää kartta kädessä sokeana turistikohteissa seikkailua. Reissussa halutaan asettua paikallisten saappaisiin ja larpata matkan ajan paikallisten elämää. Ajatuksena on etsiä aitoja kokemuksia: tehdä samoja juttuja ja käydä samoissa paikoissa kuin paikallisetkin. Löytää paikallisten suosima ravintola ja nauttia tunnelmasta turistimenujen sijaan.

Olen aiemmissakin kolumneissa maininnut siitä, että meidän perheemme tekee kesälomamatkansa Kylmäkoskelta Toijalaan. Täydellinen kesäkohteemme odottaa seuruettamme tänäänkin, ja kirjoitan tätä kolumnia matkalaukut pakattuina. Lomaresortissamme vuokramökillä Vanajan rannalla on tiedossa viikon ajan paljon vesiaktiviteetteja, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Viikkoon mahtuvat myös piipahdukset lähiseudulle, ja aion jälleen aurinkotuolista käsin mökkiterassilla selailla sopivia matkailukohteita meidän perheelle. Mielessä on jo valmiiksi ainakin Pihlgren & Ritolan tapettitehtaan kesänäyttely sekä Naivistit Iittalassa.

Meidän perheellä on kokemusta lähilomailusta myös Tampereella. Vuokrasimme AirBnB-palvelusta asunnon Pyynikiltä muutamaksi päiväksi ja kiertelimme Tamperetta niin turisti- kuin paikallisvinkkelistäkin. Tämä ajatus herätti hilpeyttä ystäväpiirissäni, pendelöimmehän mieheni kanssa joka arkipäivä töihin Tampereelle, ja muutenkin entisenä tamperelaisena turistivinkkelillä kaupungin tutkailu tuntui kieltämättä huvittavalta.

Meillä oli ikimuistoista, kun maalaislapset larppasivat hetken kaupunkilaiselämää. Kävimme turisteina Särkänniemessä, kissakahvilassa, muumimuseossa ja Vapriikissa. Kävimme myös elokuvissa ja tilasimme ruokalähettipalvelulla ruokaa asuntoomme. Kaikki nämä ovat elämyksiä, joita emme Kylmäkosken perämetsissä pääse kokemaan. Matkailuelämyksiä löytyy uusista vinkkeleistä ja tavallisestakin elämästä, kun vain katsoo lähelle.

Tiia Välimäki

Kirjoittaja on perheenäiti, Särkänniemen markkinointipäällikkö ja ylpeästi maalainen akaalainen.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Viialan Peli-Veikkojen edustusjoukkue kuvattuna viime vuonna. Kuva: Akaan Seudun arkisto.

Läntisen alueen kutosen B1-lohkossa kautensa kotivoitolla aloittanut Viialan Peli-Veikot pelasi viikonloppuna kauden toisen ottelunsa. Sunnuntaina 12. heinäkuuta ViiPV sai pisteen Lammin Vedolta. Tulos Lammilla oli 3–3.

Saman sarjatason lohkossa B2 Kylmäkosken Veikot avaa sarjakautensa sunnuntaina 19. heinäkuuta. KylVe kohtaa vieraskentällä valkeakoskelaisen FC SorPa:n.

Toijalan Pallo-49:n naisjoukkue vuonna 2019. Kuva: Jukka Koskinen.

Toijalan Pallo-49:n naisjoukkue oli futsalkauden 2019–2020 päätyttyä valinnan edessä: pelataanko kesän jalkapallokaudella normaalissa 11v11-sarjassa vai lähdetäänkö pelaamaan 8v8-sarjaa? Lopulta päädyttiin ensin mainittuun vaihtoehtoon.

Nyt heinäkuun puolivälin tienoolla joukkueella on edessään kauden ensimmäinen sarjapeli. Topa pelaa läntisen alueen nelosen B-lohkossa.

Joukkueita lohkossa on 11, mikä tietää kymmentä ottelua. Sarja pelataan siis yksinkertaisena. Lohkon avauspeli pelattiin 17. kesäkuuta.

Topa avaa oman kautensa perjantaina 17. heinäkuuta Lempäälän Hakkarin kentällä, jolla vastassa on Lempäälän Kisa-futis. Peli alkaa kello 19.

Topan pelaajalista on tällä hetkellä seuraava:

Kaisla Korhonen (maalivahti), Maarit Uusitalo (kapteeni), Tuuli Aho, Hanna Heikkilä, Essi Jokinen, Milla Jokinen, Suvi Jokinen, Virve Kinnunen, Annsofi Kreivi, Kia Lingman, Elina Pirttijoki, Annika Saari ja Minna Vihola.

Joukkueen valmennuksesta vastaavat Miko Heikkilä ja Jesse Järvi.

Naisjoukkueen kauden kotipelit Toijalan keskusurheilukentällä ja Lastumäessä:

Ke 22.7. kello 18.30 vastassa FC Nokia/2 (Kk)

Pe 7.8. kello 18.30 vastassa PP-70 (Kk)

Ma 17.8. kello 18.30 vastassa Ilves-Kissat (Kk)

La 5.9. kello 13.00 vastassa PJK (Kk)

La 26.9. kello 15.00 vastassa Tampere United (Lastu)

Myös akaalaisruuna Rivaltti kisasi Forssassa perjantaina. Tässä viimevuotisessa kuvassa häntä ohjastaa Peter Lindroos. Kuva: Rauli Ala-Karvia

Riihimäellä kesäkuun lopulla kakkossijan ravannut akaalainen Patrikin Vili otti uransa avausvoiton Forssassa perjantaina 10. heinäkuuta.

Patrikin Muiston viisivuotiaan pojan omistavat Rauli Alanen sekä Janne ja Vesa Uotila. Voittoaika oli 34,7. Riihimäen juoksussa syntyi oriin ennätys 32,8. Forssalaisen Veikko Leinosen valmentamalla ja ohjastamalla hevosella on nyt takana seitsemän kilpailua.

Paljon kokeneempi tekijä on akaalaisen Vilppu Laaksosen Rivaltti. Kymmenvuotias Valtrauksen ruunattu poika oli omistaja-valmentajansa ajamana Forssassa oman kisansa neljäs ajalla 28,6. Takana Rivaltilla on jo 86 kilpailua, joista se on voittanut viisi.

Kylmäkosken vankilasta pakeni maanantaina vanki. Pako on vankilan historian ensimmäinen.

Kylmäkosken vankilassa tapahtui maanantaina vankilapako. Vanki pääsi pakenemaan esiintymällä toisena vankina.

– Pakoon päässyt vanki esiintyi toisena vankina, joka pitikin vapauttaa maanantaina. Hetikohta väärän vangin vapauttamisen jälkeen selvisi, että oli vapautettu väärä vanki, vankilanjohtaja Harri Rämö kertoo.

Vaikka vangin vapauttamisessa pääsi käymään virhe, vangit olivat asialla tietoisesti. Poliisi tutkii asiaa, mutta Rämöllä on vahva epäily, että vanki esiintyi toisena tietoisesti.

– Mikään ei viittaa painostukseen tai uhkailuun vankien välillä. Tämä oli yhdessä suunniteltu.

Vankilaan jääneen vangin henkilöllisyyden selvittyä myös oikea, vapauttamisvuorossa ollut vankikin vapautettiin.

– Hänen pitämiselleen vankilassa ei enää ollut laillista perustetta, hänet piti vapauttaa, Rämö perustelee.

Karanneesta vangista tehdään poliisille etsintäkuulutus. Poliisi tutkii asian ja siirtää sen syyttäjälle, joka harkitsee, nostetaanko paosta syyte. Vankilapako on kuitenkin rikos.

– Poliisi ei aktiivisesti vankia hae, mutta jos hän jää muuten poliisin kiinniottamaksi tai vaikka tunnistetaan kadulla, hänet otetaan kiinni. Aikanaan henkilö jää poliisin kiinniottamaksi, Rämö uskoo.

Ensimmäistä kertaa Kylmäkoskelta

Vankilapako oli ensimmäinen Kylmäkosken vankilan 27 vuoden historiassa. Vankeja on toki paennut, mutta ei koskaan ennen vankilan sisältä.

– Useampiakin on jäänyt palaamatta lomilta vuosien varrella. Myös sairaala- ja hautajaisreissuilta on jätetty palaamatta. Tämä vankilan sisältä pakeneminen on erittäin harmittava tapaus, näin ei olisi saanut päästä tapahtumaan. Harmitus on koko henkilökunnan yhteinen.

Vankilanjohtaja Harri Rämö kiittelee poliisia nopeasta toiminnasta Kylmäkosken karkurin kiinnisaamisessa.

Maanantaina Kylmäkosken vankilasta paennut. vuonna 1997 syntynyt mies jäi kiinni tiistaina. Miehen sai kiinni Sisä-Suomen poliisi tiistaina kello 14.35. Kiinniotto tapahtui rauhallisesti ja siihen johtivat poliisin omat toimenpiteet. Sitä poliisi ei suostu paljastamaan, mistä mies löytyi.

– Sitä kaikki kysyvät, mutta kenellekään ei vastata, rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisista toteaa.

Mies toimitettiin kiinnioton jälkeen Tampereelle. Seuraavaksi karkuria kuulustellaan joko poliisin tiloissa tai Kylmäkosken vankilassa, jonne hänet ainakin alkuvaiheessa palautetaan.

– Proseduuri on sellainen, että kiinni saatu toimitetaan aina lähimpään vankilaan, Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö taustoittaa.

Kun kuulustelut on saatu tehtyä, poliisi siirtää asian syyttäjälle syyteharkintaan. Aikatauluista poliisilla ei vielä tiistaina alkuillasta ollut tietoa.

– Ei tässä pitkiä aikoja mene. Se vähän vaikuttaa, kuinka laaja piiri on eli montako henkilöä pitää kuulustella, Kinnunen jatkaa.

Rämö sai tiedon kiinniotosta ollessaan juuri antamassa haastattelua vankilapakoon liittyen. Huojennus kuuluu kokeneen vankilanjohtajan äänestä.

– Tosi hieno juttu, aika paljon lievittää sitä harmitusta, mitä tästä on koettu. Kiitokset poliisille, taas kerran on poliisi hienosti toiminut, Rämö päättää.

Lue myös: Vanki pakeni Kylmäkosken vankilasta esiintymällä toisena – Toinenkin piti vapauttaa

Suomen kaunein mökki ja siitä todistava laatta. Laatan ja kukkakimpun lisäksi Martti ja René saivat nipun katsojien lähettämää palautetta mökistään. Mökin boheemi tyyli miellytti, sillä Jalantijärven mökki selvisi voittoon selvällä ääntenenemmistöllä.

30 erilaista mökkiä kilpaili Suomen kauneimman kesämökin tittelistä Mtv:n televisiosarjassa Suomen kaunein koti: Kesämökit. Voittaja löytyi suurella ääntenenemmistöllä Akaasta, Jalantijärven rannalta. Akaan Seudun lukijoille mökki on jo tuttu paikka, sillä esittelimme René Wilénin ja Martti Uotilan mökin Ihan pihalla -juttusarjassa kesällä 2017.

Televisiosarjassa keskityttiin itse mökkiin, mutta omistajilleen Suomen kaunein mökki on kuitenkin kokonaisuus, johon puutarha kuuluu suurena osana.

– Kyllähän tuomaritkin katsoivat, miten kokonaisuus sopii yhteen. Muutaman minuutin pätkään ei tietysti kaikki mahdukaan. Meille puutarha ja siellä kuopsuttelu on iso osa mökkeilyä, Martti ja René pohtivat mökkinsä kodikkaassa keittiössä.

René ja Martti ovat kampaajia, mikä näkyy myös mökin sisustuksessa. Kampaamotuoleja löytyy myös vapaa-ajanasunnolta.

Sattumalta mukaan ohjelmaan

Miesten mökki päätyi ohjelmaan nopealla aikataululla viime kesänä. Ohjelman tuottajat ottivat omistajiin yhteyttä lähes tarkalleen vuosi sitten. Ystävä oli antanut tuottajille vinkin, että Jalantijärven rannalla olisi ohjelmaan sopiva mökki ja näyttänyt jo kuviakin.

– Tuottaja otti yhteyttä ja pyysi lähettämään lisää kuvia mökistä. Suostuimme laittamaan kuvia sillä ajatuksella, että siten asiasta pääsee eroon. Parin viikon päästä olikin sitten jo kuvaukset, Martti muistelee.

Ohjelman kuvaukset vastasivat sitä mielikuvaa, joka ohjelmassa katsojille annetaan. Ensin kuvausryhmä tuli paikalle ja kierteli mökillä omistajien kanssa kolmisen tuntia. Tuona aikana kuvattiin esimerkiksi useampia ottoja kuuluisan punaisen maton eli omistajien mielestä mökin parhaan paikan merkitsemisestä.

– Meille paras paikka on juhlatilassa eli Riemuliiterissä, kuten sitä kutsutaan. Olisin halunnut leikata maton puoliksi ja viedä toisen puolikkaan johonkin muualle, koska hyviä paikkoja on muitakin, René kertoo.

Kun omistajien osuudet oli kuvattu, heidät lähetettiin Tampereelle ja oli tuomarien eli Hanna Sumarin, Sini Rainion ja Tero Pennasen aika saapua paikalle.

– Emme tavanneet tuomareita ollenkaan ennen kuin voitto oli jo selvinnyt ja he tulivat onnittelemaan. Ohjelman aikana Pennanen oli useammalla mökillä sanonut, että pääsisipä saunaan. Läpällä lämmitimme heille saunan ja Pennanen tulikin saunaan, miehet kertovat.

Tosi-televisioon oli helppo suostua, sillä miesten mielikuva ohjelmasta oli positiivinen. Samalla linjalla jatkettiin loppuun asti.

– Voiton selvittyä saimme tuotantotiimiltä ohjelman katsojien lähettämiä kommentteja. Se lämmitti mieltä, että niin moni arvosti mökkiä ja kertoi tykkäävänsä vastaavista asioista kuin mekin, René sanoo.

Ohjelmaan lähtiessä katsojien vastaanotto myös jännitti, Martti myöntää.

– Meidän mökkimme ei ole viimeisen päälle puleerattu. Vähän mietin, että mitä katsojat siitä ajattelevat.

Bruno, Martti ja René omin käsin muuratulla Glädje portenilla eli Onnenportilla. Nimi on miesten ystävän antama ja kertoo siitä, miten portista kulkiessa tulee automaattisesti hyvälle mielelle.

Vajaa vuorokausi aikaa miettiä mökkikauppoja

Vaikka mökistä on ehditty kertoa jo tv-ohjelmassa ja useammassa lehtijutussa, on oma mökki miehille vielä melko uusi juttu. Mökillä vietetään vasta kuudetta kesää. Mökin osto oli varsinainen salamapäätös, vaikka mökkiä toki oltiin etsimässä.

– Olimme katselemassa kesämökkiä ja tämä tuli nettiin myyntiin sunnuntaina. Näyttö olisi ollut heti seuraavana päivänä. Kävimme katsomassa sunnuntaina, soitimme pankkiin heti maanantaiaamuna ja teimme tarjouksen saman tien, ennen näyttöä. Mökkiä myyvä rouva hyväksyi tarjouksen, Martti kertoo.

Muutamaan vuoteen on mahtunut valtava määrä työtä. Kun mökki tuli Martin ja Renén omistukseen, loivassa pihassa seisoi muutama suuri puu eikä juuri muuta. Pihan rakentaminen alkoi pengerryksillä ja kunnallistekniikan vetämisellä. Sittemmin rakennuksia on remontoitu tai käytännössä rakennettu uudestaan. Esimerkiksi saunaa on korjattu perusteellisesti. Samalla löytyi rakenteissa käytetty Toijalan Sanomat 1930-luvulta. Mökistä on löytynyt paljon monipuolisempaa aineistoa.

– Talo on alun perin rakennettu Tipurin kartanon vanhanrouvan syytinkiasunnoksi. Rakenteista löytyi muun muassa Suometar vuodelta 1897, Viipurin-junan aikataulut ja paljon kartanon papereita kuten sinetillä suljettuja kirjeitä, nykyiset omistajat luettelevat.

Paperit ovat tallessa, ja ainakin kirjeitä on tarkoitus viedä Tipurin kartanon perillisille, jotka mökkeilevät naapurustossa.

Irlanninterrieri Bruno pitää vahtia peurojen varalta Suomen kauneimman kesämökin sohvalla.

Riemuliiteri lattiasta kattoon uusiksi

Vielä mökin kunnostustakin suurempi työ on tehty mainitussa Riemuliiterissä. Vanhasta ulkorakennuksesta ei ole oikeastaan jäljellä muuta kuin katto. Lähes kaikki muu on tehty uudelleen. Riemuliiteri on myös lämpöeristetty, mutta ei pelkästään mökkeilijöiden mukavuutta silmällä pitäen. Pihan herkimmät kasvit talvehtivat muutamaan asteeseen lämmitetyssä rakennuksessa.

Mökillä avoimien ovien päivät

Voittoa juhlitaan vielä tänä kesänä järjestettävällä avoimien ovien päivällä. Päivämäärästä ei ole vielä tietoa, mutta se jo tiedetään, että silloin tulee olemaan kaunis sää.

– Ilmoitamme sen sitten kun tiedämme, että ei varmasti sada. Haluamme, että silloin voidaan olla ulkona puutarhassa. Ainakin Facebookin puutarharyhmään menee tieto päivämäärästä heti kun se on selvillä, Martti ja René lupaavat.

Punaisen maton paikka oli Renén ja Martin Riemuliiterissä, eli juhlia varten mökin piharakennukseen rakennetussa olohuoneessa.

Kampauksia Idolsiin ja Euroviisuihin

Tv-tuotannot ovat Renélle ja Martille jo ennestään hyvin tuttuja. Kampaamoa Helsingissä pitävät kesä-akaalaiset ovat tehneet kampaukset muun muassa Idolsin kahdelle ensimmäiselle kaudelle sekä Suomen Euroviisuihin. Euroviisut veivät heidät myös maailmalle, kuten Serbiaan ja Osloon. Miesten käsistä lähteneitä kampauksia on nähty myös Linnan juhlissa.

– Siihen aikaan tehtiin ympäripyöreää viikkoa. Nyt keskitytään liikkeen pyörittämiseen ja muiden asiakkaiden palvelemiseen. Tv-työ oli kivaa, mutta elämässä on muutakin, kuten mökki, miehet nauravat.

Viialan Kulttuuriklubi ei pääse toteuttamaan kaikkia tapahtumasuunnitelmiaan tänä vuonna mutta on keksinyt niiden tilalle esimerkiksi Luttusten uimarannan elävöittämisen. Tässä tammikuussa otetussa kuvassa poseeraavat yhdistyksen hallituslaiset Jouni Salonen (vas. edessä), Heikki Ahonen, Jari Parikka (vas. ylhäällä), Pauli Jeromaa, Jyrki Sirainen ja Janne Lähteenmäki. Kuvasta puuttuvat Jarno Poutanen ja Mirka Rantanen. Kuva: Tiina Kauppinen.

Pääasiallisesti muusikoista koostuvan Viialan Kulttuuriklubin hallituksen ensimmäinen kokonainen toimivuosi oli vasta aluillaan, kun koronavirustilanne sotki sen tapahtumasuunnitelmat maaliskuussa 2020.

Esimerkiksi Kulttuuriklubin päätapahtuma, Viialan Markkinoiden yhteyteen toukokuulle suunniteltu Viva la Viiala -ulkoilmafestivaali peruutettiin.

Kulttuuriklubin puheenjohtaja Heikki Ahonen kertoo, että klubilla ei ole suunnitteilla isoja festareita tälle vuodelle.

– Päätimme ihan suosiolla unohtaa hetkeksi ne hommat. Ison porukan laittaminen samaan paikkaan on edelleen vähän tulenherkkää toimintaa.

Pienempien tapahtumien järjestämisen mahdollisuudesta pidetään kuitenkin vielä kiinni.

– Syksylle olemme miettineet pienempiä klubitoimintoja tai sisäfestareita, jotka jäisivät selvästi alle 500 osallistujan ja joissa olisi mahdollisuus kontrolloida paremmin esimerkiksi hygieniaa, Ahonen paljastaa.

Jäsenten tapahtumaedut eivät häviä

Yhdistys antaa jokaiselle jäseneksi liittyvälle klubikortin, jolla on tarkoitus saada alennuksia tapahtumista ja paikallisten yritysten palveluista. Viva la Viiala -tapahtumaan kortilla olisi päässyt veloituksetta.

Puheenjohtaja Heikki Ahosen mukaan korttien tapahtumaedut pysyvät voimassa.

– Lähdemme siitä, että tarjous lunastetaan joko myöhemmin tänä vuonna järjestettävän sisäfestarin yhteydessä tai ensi vuonna, kun järjestämme ulkofestarin.

Viialan Kulttuuriklubi on panostanut kesällä Viialassa sijaitsevan Luttusten uimarannan elävöittämiseen ja kunnostamiseen. Kuva: Oona Eskeli.

Muutakin kuin tapahtumia

Vaikka tapahtumasuunnitelmien vesittyminen on Heikki Ahosen mielestä ikävää, on Viialan Kulttuuriklubi valmis tekemään myös muunlaista toimintaa.

– Jos joku ovi sulkeutuu, täytyy yrittää availla mahdollisimman monta uutta, puheenjohtaja kuvailee.

Ahosen mukaan yhdistyksellä oli alun perinkin tarkoituksena tarjota kaupunkilaisille muutakin yhteisöllistä toimintaa kuin tapahtumia.

Huhtikuussa Kulttuuriklubi kysyi jäseniltään, mihin yhdistyksen kannattaisi käyttää varojaan tapahtumatoiminnan pysähdyttyä. Äänestyksen voitti Luttusten uimarannan alueen kunnostaminen ja kehittäminen. Heinäkuussa rannalle saatiin avattua kesäkioski.

– Halusimme tarjota kansalle jotain konkreettista iloa jäsenmaksua vastaan. Meillä on paljon ajatuksia, jotka eivät missään tapauksessa kaadu yhteen koronaan, Ahonen lupaa.

Viialan Kulttuuriklubin puheenjohtaja Heikki Ahonen lupaa, etteivät yhdistyksen suunnitelmat kaadu yhteen koronakevääseen tai -kesään. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Lue myös:

Luttusiin avattiin kesäkioski pikavauhtia – ”Nopeat liikkeet ovat näyttäviä” (9.7.2020)

Viialan Kulttuuriklubi tuo Akaaseen Viva la Viiala -festivaalin ja Hard Rock Masters -bändikisan – Ensimmäinen tapahtuma on Riku Suokkaan ja Johanna Tohnin stand up -esitys (12.1.2020)

Näillä mennään vielä. Uusia liikennemerkkejä alkaa vilahdella Akaan katukuvassa pikku hiljaa tulevina vuosina.

Suomeen saatiin uusi tieliikennelaki kesäkuun alussa. Uuden lain tarkoitus on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle samalla kun sääntelyä kevennetään.

Lainmuutoksen myötä käyttöön tuli useita uusia liikennemerkkejä. Myös moni vanha merkki uudistuu ulkonäöltään. Kokonaan uusia merkkejä ovat esimerkiksi nastarenkailla varustetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajon kieltävä merkki ja ajokaistojen yhdistymisestä kertova merkki.

Akaan katukuvassa uudet merkit eivät kovin nopeasti näy. Kunnossapitopäällikkö Jukka Palonperä olisi uusia merkkejä jo asennuttanut, mutta merkkivalmistajat myyvät ei-oota.

– Merkkivalmistajat saivat uudet painoaineistot myöhässä ja nyt kysyntä on niin kovaa, että toimitusajat ovat jopa kuusi kuukautta, Palonperä kertoo.

Ensimmäisenä uudet merkit olisi asennettu Satamatien varrella seisovaan liikennemerkkiin, mutta toimitusajan takia merkki sai vielä vanhanmalliset lisäkilvet.

Akaassa menee lainmuutoksen myötä uusiksi jopa 1500 merkkiä. Rahassa tämä tarkoittaa yllättävän paljon.

– Yhden merkin hinta on noin 50 euroa, kiinnikkeet tekevät kympin ja töineen yhden merkin kokonaishinnaksi tulee noin 120 euroa, Palonperä ynnäilee.

Kertolasku kertoo, että näin koko merkkiruljanssin hinnaksi tulee noin 180 000 euroa. Kerralla tätä ei tarvitse maksaa, sillä siirtymäaika uusiin merkkeihin on 10 vuotta. Tämä tarkoittaa, että moni nykyinen merkki ehtii tulla luonnostaan uusimisikään ja joka tapauksessa uusittaisiin siirtymäaikana. Kovin merkittäviä säästöjä tällä ei saada aikaan. Kaupunkialueella tulee rikkoutumisen tai ilkivallan seurauksena uusittavaksi muutamia kymmeniä merkkejä vuodessa.

Moni tuttu liikennemerkki muuttaa kohta ulkomuotoaan. Tietyömerkissä esiintyy jatkossa uudentyyppinen hahmo.

Ravintola Oskarin taustalla toimiva Oskarin Ravintola Oy sai ELY-keskukselta tilanneanalyysitukea 7200 euroa. Kuvassa Ravintola Oskarin yrittäjät Özkan ”Oskari” Yalçin (oik.) ja Necmeddin ”Neso” Togluk. Arkistokuva: Leena Nyysti.

ELY-keskus on jälleen myöntänyt sekä tilanneanalyysi- että kehittämistoimenpidetukia koronavirustilanteen aiheuttamista markkina- ja tuotantohäiriöistä kärsiville Akaassa toimiville pienyrityksille.

Välillä 17.6.–8.7. on myönnetty muun muassa 26 780 euroa Navipartner Oy:lle sekä 56 800 euroa Creosys Oy:lle kehittämistoimenpiteitä varten. Navipartner Oy on saanut aikaisemmin myös tilanneanalyysirahaa.

Ravintolayrityksistä viimeisimpinä tilanneanalyysitukea ovat hakeneet ja saaneet Ravintola-Pizzeria Alibaban taustalla toimiva Cija Oy (9600 euroa) sekä Ravintola Oskarin taustalla toimiva Oskarin Ravintola Oy (7200 euroa).

ELY-keskuksen jakaman koronarahoituksen viimeinen hakupäivä oli 8. kesäkuuta. Määräaikaan mennessä saapuneita hakemuksia käsitellään läpi kesän.

Akaan Seutu uutisoi 23. kesäkuuta, että välillä 8.–16.6. Akaaseen saapui neljä myönteistä tilanneanalyysitukipäätöstä. Kaikki sitä aikaisemmat myönteiset rahoituspäätökset on koottu tähän juttuun.

Alla on listattu yritykset, jotka ovat hakemuksessaan määritelleet hankkeen toteutuskunnaksi Akaan ja jotka ovat saaneet myönteisen koronarahoituspäätöksen välillä 17.6.–8.7.

ATK-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi

Navipartner Oy, kehittämistoimenpide, 26 780 euroa

Henkilöautojen ja kevyiden moottoriajoneuvojen kauppa

Luxury Life Oy, tilanneanalyysi, 4800 euroa

Huonekalujen, valaisimien ja muualla luokittelemattomien taloustarvikkeiden vähittäiskauppa

Viialan Huonekaluliike Oy, tilanneanalyysi, 4800 euroa

Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus

Yrityspalvelu ProTilit Oy, kehittämistoimenpide, 20 320 euroa

Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus

TDM-Engineering Oy, tilanneanalyysi, 10 000 euroa

Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden tukkukauppa

Jamati-Osa Oy, tilanneanalyysi, 4800 euroa

Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa

PH-Optiikka Oy, tilanneanalyysi, 4800 euroa

Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

Creosys Oy, kehittämistoimenpide, 56 800 euroa

Pitopalvelu

Ruoka- ja Juhlapalvelu Serviisi Oy, tilanneanalyysi, 2400 euroa

Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta

Cija Oy, tilanneanalyysi, 9600 euroa

Oskarin Ravintola Oy, tilanneanalyysi, 7200 euroa

Taksiliikenne

Akaan Taksipalvelu TSP Oy, tilanneanalyysi, 7200 euroa

Lue myös:

Tekstiilien vähittäiskaupasta moottoriajoneuvojen korjaukseen – Akaaseen on myönnetty neljä uutta pienyritysten korona-avustusta (23.6.2020)

Katso 22 nimen lista – Näin akaalaisyritykset ovat saaneet koronatukea ELY-keskukselta (12.6.2020)

Kansakouluopettaja ja saarnamies Esa ”Esaias” Paavo-Kallio (1858–1936). (Kuva: Ina Liljeqvist, Työväen Arkisto).

Akaan kirkkoherran virkaan vuonna 1898 nimitetty Karl Troberg joutui heti virkakautensa alussa nuhtelemaan paikkakunnalla jo jonkin aikaa vaikuttaneen evankelisen liikkeen yhtenä omituisimpana lahkona tunnetun ”Sontulan opin” kannattajia. Trobergin mukaan seurakuntalaisten keskuudessa oli yhä enemmän ”suruttomia”, kirkkoon välinpitämättömästi suhtautuneita pitäjäläisiä.

Kirkkoherran sinnikäs taistelu

Apulaispappina Akaassa jo aiemmin palvellut Troberg tunsi pitäjän olosuhteet. Troberg itsekin kuului evankeliseen liikkeeseen, mutta ei hyväksynyt sen ääri-ilmiöitä. Kirkkoherra oli periksiantamaton taistelija, joka pyrki kohentamaan seurakunnan hengellistä tilaa ja vastustamaan kirkonvastaisten oppien leviämistä Akaaseen.

Kun Trobergin virkaanastujaisten yhteydessä pidettiin piispantarkastus, antoi seurakunnan uusi kirkkoherra katsauksen pitäjän hengellisestä ja siveellisestä tilasta. Hän hyökkäsi erityisen voimakkaasti evankelista äärimmäisyyssuuntausta, Sontulan oppia, vastaan. Lahkolaiskokouksissa meno kuului olleen vallatonta ja kristitylle sopimatonta.

”Lihanpyhyyyden opit ja käytännöt”

Sontulan oppi sai nimensä Akaan pitäjän Sontulan kylän mukaan, jossa tämä liike vaikutti jonkin aikaa. Liikkeen taustana on pidetty Härmän kokousta vuonna 1895, missä käsiteltiin evankeliseen liikkeen kriisiä 1890-luvulla ja julistuksen sisältöä. Sontulan oppi edusti varsin radikaalia synnittömyysoppia. Opin edustajat olivat valmiit monenlaiseen käyttäytymiseen. Yksi liikkeen puuhamiehistä oli läkkiseppä Kalle Oskari Alho. Hän edusti ”lihanpyhyyden oppia ja käytäntöjä”. Alho eleli erossa vaimostaan ja piti luonaan Hanna-nimistä leskeä, käytti runsaasti väkijuomia ja puhui ”sopimattomalla tavalla”.

Sontula ja Sointula

Sontulan oppi herätti evankelisen liikkeen maallikkosaarnaajan, Esaias Paavo-Kallion, johdolla yhä enemmän pahennusta. Aikalaiset kuvasivat Paavo-Kalliota ailahtelevaiseksi ja omapäiseksi. Tämä oli omiaan synnyttämään konflikteja, mikä pakotti kansakouluopettajan, kirjailijan ja työväenliikkeen agitaattorin vaihtamaan ahkerasti niin ammattia kuin paikkakuntaakin. Saarnakiellon Paavo-Kallio oli saanut jo vuonna 1896.

Lähes samaan aikaan vaikuttaneiden Matti Kurikan ja Esaias Paavo-Kalliolla teorioilla on niin paljon samankaltaisuutta, että Sontulan uskonnollinen yhteisö muistutti nimeltäänkin Kurikan Pohjois-Amerikassa perustamaa Sointula-ihannesiirtokuntaa. Miehiä yhdistivät muun muassa julkean esitelmöijän maine, radikaalit teoriat avioelämästä ja myrskyisä suhde työväenliikkeeseen.

Sontulan opin seuraukset alkoivat näkyä pian, kun aviottomia lapsia syntyi. Lasten väitettiin olevan ”pyhästä hengestä” ja nimetkin annettiin sen mukaisiksi. Eräälle lapselle yritettiin saada nimeksi Messias.

Liian omaperäinen ja outo oppi menestyäkseen

Aluksi kirkkoherra Troberg karttoi voimakeinoja ja yritti neuvoilla ja opetuksella pysyttää seurakuntaansa Raamatun sanassa. Kun sakaristoon tuotiin ilmoituksia Sontulan tilaisuuksista saarnastuolissa luettaviksi, hän otti ne kyllä vastaan ja luki ne, mutta kielsi samalla ihmisiä osallistumista niihin.

Kun nuhteet ja voimakas sananjulistus eivät auttaneet, turvauduttiin virkavallan apuun. Paavo-Kallio pidätettiin ja toimitettiin Tampereelle. Tämä ilmestyi kuitenkin jo seuraavana päivänä Sontulaan saarnaamaan. Tämän jälkeen kirkkoherra kielsi ”antamasta huonetta kiertäville saarnaajille”. Vähitellen Sontulankin talolliset kyllästyivät elostelevan saarnaajan läsnäoloon. Järjestys palautui seurakuntaan 1900-luvun alussa.

Sontulan oppi osoitti kuolemisen merkkejä Esaias Paavo-Kallion noustua sen johtoon. Oppi oli aivan liian outo ja omaperäinen menestyäkseen. Ehkä juuri tämän vuoksi sen vaikutus ei koskaan ollut suuri Akaassa. Kirkkoherra Trobergin ansiosi voidaan lukea Sontulan opin hiljainen hävittäminen. 1800-luvun kirkollisten liikkeiden keskuudessa Sontulan opilla on silti oma mielenkiintoinen historiansa.

Tuula Vuolle-Selki

Kirjallisuutta aiheesta:

Hengellistä häiriköintiä Viipurissa. Kaarlo Rahikainen ja Johan Henrik Martin

Suni, Hannu 2014. Röyhkeä opettaja. Esa Paavo-Kallion todellisuuskäsitykset, nälkävuodet ja maailmojen konflikti 1867–1913. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 228. Helsinki 2014.

Suvanto, Pekka 1954. Akaan historia. Toijala-Kylmäkoski-Viiala. Toinen osa. Vammala 1954.

Varho, Artturi 1935. Sontulan oppi. Pastoraalikirjoitus. Tampereen tuomiokapituli.

Lue myös nämä Tuula Vuolle-Selkin kirjoitukset:

Wrightiläinen työväenliike aloitti Akaassa jäseniensä sivistäjänä ja viihdyttäjänä – Yhdistys hiipui pois 1900-luvun vaihteessa

Ehdottoman raittiuden aate levisi Akaaseen 1800-luvun lopulla – Työläiset mellastivat palkkapäivinä kylän raitilla, oluttehdas pahensi tilannetta

Hyvät liikenneyhteydet houkuttelivat höyrysahan Viialaan – Työvoimapula vaikeutti toiminnan kasvattamista

Ensimmäinen tapettitehdas perustettiin Toijalaan vuonna 1903 – Vaikeista alkuvuosista ulkomaanmarkkinoille

Kieltolaki astui voimaan 1. kesäkuuta 1919 – Lain voimaantuloa valmisteltiin Akaassa jo 1914

Professori Aune Ylppö oli hammaslääketieteen uranuurtaja – arkkiatri Arvo Ylpön lahjakas sisar ei halunnut jättää kotimaataan

Akaalaissyntyinen luonto- ja maisemamaalari Esa Kalervo kuvasi sisällissodan jälkiä Tampereella

Espanjantaudin ensimmäinen aalto saapui Akaaseen kesällä 1918

Peruna piti nälän loitolla 1918

Torpastaan 1919 häädetty leskinainen joutui muuttamaan riiheen

Pahviseen koristepesään syntynyt ampiaispesä. Kuva: Jorma Sipilä.

Jorma Sipilä kuvasi kesämökillään Varrasniemessä kaksi erikoista ampiaispesää. Yksi niistä on kaksio ja toinen on syntynyt pahviseen koristepesään.

Kaksio ampiaisten malliin Varrasniemessä. Kuva: Jorma Sipilä.

Korona kuritti pienyrittäjää kovalla kädellä. Valtio, pankit ja suuryritykset kiirehtivät apuun tukimuodoilla, jotka eivät oikeastaan olleet tukea ollenkaan. Kun yrittäjä esimerkiksi sai verottajalta mahdollisuuden lainata asiakkailtaan perimänsä arvonlisäverot omaan käyttöönsä vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta, ei kyse ollut tuesta, vaan vääjäämättömän veronmaksun lykkäämisestä. Kun eläkeyhtiöt ilmoittivat, että ei hätää, voit maksaa eläkemaksusi sitten joskus myöhemmin, ei taaskaan ollut kyse tuesta, vaan lainasta. Kun pankit sanoivat, että palataan näihin lainanlyhennyksiin sitten joskus myöhemmin, oli tietysti kyse lyhennysvapaasta. Lainoja, ei tukea.

Aamun tunteina auton pintaan tiivistyvä kosteus kertoo, että kesä on jo pitkällä ja kohta koittaa syksy. Samalla lähenee pienyrittäjän tilinteon hetki, konkreettisesti. Kun ei ole saatu sitä tukea, mitä olisi tarvittu, vaan pelkästään maksuaikaa, on edessä se aika, jolloin kaikki lykkäykset päättyvät ja tulevat maksuun. Mitä tehdään, jos kassassa ei ole rahaa?

Onneksi monen yrittäjän tulot myös vain lykättiin eteenpäin, ei peruutettu kokonaan. Varsinkin matkailuyrittäjät ovat päässeet kokemaan, miltä tuntuu, kun ensin ei ole mitään ja sitten patoutunut kysyntä purkautuu kerralla. Jos näin on käynyt, ei ole mitään hätää. Syksy ja tilinteon hetki saa tulla ja mennä, siitä kyllä selvitään.

Entä jos kysyntä on pysynyt matalalla tasolla tai jäänyt kokonaan puuttumaan? Silloinkaan hätä ei välttämättä ole kädessä. Ainakin pankin osaavat laskea, kumpi kannattaa, vaikeuksiin joutuneen yrittäjäasiakkaan ajaminen konkurssiin vai tukemisen jatkaminen lisää lyhennysvapaata myöntämällä.

Kaikki yrittäjän perässä olevat velkojat eivät kuitenkaan osaa laskea. Verottaja on pahamaineinen siitä, että siltä puuttuu kyky katsoa tulevaan. Yritys haetaan helposti konkurssiin muutaman kymmenen tuhannen euron verovelan takia, vaikka pienellä yrittäjälle annettavalla lisäajalla olisi saavutettu huomattava liikevaihto, jota sitten olisi päästy verottamaan. Näin on käynyt muun muassa eräälle elokuvien tuotantoyhtiölle, joka olisi tuonut Hollywood-tuotannon Lapin erämaahan tekemään jouluelokuvaa. Verottaja ei kaivannut kansainvälistä julkisuutta Suomelle, verottaja kaipasi rahojaan.

Puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa. Kun näin pienillä tuloilla pärjäävien yrittäjien liikevaihto loppuu, on lähes varmaa, että he tarttuvat jokaiseen oljenkorteen. Useilla heistä on siis nyt niin lyhennysvapaata pankilta, rästejä eläkevakuuttajien suuntaan että verottajalta vipattuja arvonlisäveroja. Onko yrittäjä säästänyt, jos hänellä on ollut tuloja, joista säästää? Jos on, selviytymisen mahdollisuus on olemassa. Valitettavasti moni yrittäjä on myös nähnyt lyhennysvapaat ynnä muut mahdollisuutena elää leveästi. Kun lainoja, veroja ja vakuutuksia ei tarvitse maksaa, ostetaan vaikka vene. Syksyynhän on pitkä aika.

Maksuaikana annettu tuki ei ole missään tapauksessa yrittäjälle reilu, vaikka hän maksuistaan jonkinlaisen maksuaikataulun puitteissa selviäisikin. Kulut pysyvät sadassa prosentissa, vaikka tulot laskevat. Yleensä maksuajoista kertyy vain lisää maksettavaa, kun jopa verottaja vaatii takaisinlainaamilleen arvonlisäveroille koron heti alkuperäisestä eräpäivästä alkaen.

Kaikki kunnia niille, jotka tästä hitaasti laukeavasta pommista selviävät. Toivottavasti kaikki ovat tajunneet, että lanka palaa jo.

Tapahtumateollisuus ry perustettiin Helsingissä 10. kesäkuuta. Kati Kuusisto on kuvassa edessä vasemmalla. Kuva: Tapahtumateollisuus ry.

Kansallinen tapahtuma-alojen elinkeinojen edunvalvontajärjestö, Tapahtumateollisuus ry, perustettiin 10. kesäkuuta. Suuret toimijat yhteen keräävän järjestön perustamisen ideoi akaalainen Kati Kuusisto.

Järjestön perustajajäseniin lukeutuvat Tiketti Oy, Live Nation Finland Oy, Tampere-talo Oy, Jääkiekon SM-liiga Oy sekä neljäkymmentä muuta merkittävää alan tekijää.

Tapahtumateollisuuden juuret ovat Kuusiston pari vuotta sitten tekemissä havainnoissa: tapahtumakentän toimijat eivät ole järjestäytyneet kuin vain pieniksi osakokonaisuuksiksi ja niitä ei näin ollen tunnisteta kokonaiseksi toimialaksi.

– On olemassa vaikka KULTA ry, joka ajaa kulttuurin ja taiteen asiaa sekä LiveFIN, joka ajaa erilaisten elävän musiikin tapahtumien asiaa. Pieniä yhdistyksiä on loputon määrä, Kati Kuusisto havainnollistaa kentän ekosysteemiä.

Heti nämä havainnot tehtyään Kuusisto alkoi esitellä keskusjärjestön perustamista erilaisille tapahtuma-alan toimijoille. Ideaa pidettiin hyvänä, mutta siitä ei innostuttu niin, että perustamistoimiin olisi ryhdytty.

Korona sai pyörät pyörimään

Maaliskuussa koronakriisin alettua Kati Kuusisto päätti perustaa järjestön vaikka yksin. Sitä Kuusiston ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, sillä huhtikuun lopulla hän sai yhteistyössä Tiketin toimitusjohtajan Mirva Merimaan kanssa kutsuttua koolle tapahtuma-alan isoja toimijoita etätapaamisiin.

Tapaamisissa päätettiin, että Tapahtumateollisuus on perustettava.

– Kun koronakriisi tuli ja kaikki tapahtumat, eli elinkeinon harjoittaminen, kiellettiin, on ollut paljon helpompaa perustella järjestön tarvetta, Kuusisto sanoo.

Kuusiston tekemä alkutyö mahdollisti järjestön perustamisen nopealla aikataululla.

– Jos kahden vuoden aikana tekemääni alkutyötä ei olisi ollut olemassa, ei olisi ollut mahdollisuutta saada Tapahtumateollisuutta kasaan niin nopeasti, Kuusisto toteaa.

Etujärjestö siis vaati toteutuakseen paitsi pandemian, myös akaalaiset aktiivit. Kati Kuusiston lisäksi Mirva Merimaalta löytyy Akaa-yhteys. Hänen vanhempansa Juhani ja Leena Merimaa ovat syntyneet Toijalassa.

Kati Kuusisto (oik.) on Tapahtumateollisuus ry:n ideoija ja teki järjestön eteen merkittävästi taustatyötä. Kuva: Tapahtumateollisuus ry.

Uuteen vuoteen tyhjällä kassalla

Kati Kuusiston mukaan Tapahtumateollisuus ry pyrkii Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden kaltaiseksi vaikuttajaksi, joka pystyy puhumaan koko alan äänellä ja tuomaan alan vaikuttavuuden esille.

– Niin kauan kuin jokainen ala tapahtumapuolelta mittailee omia numeroitaan, ne jäävät joka kerta pieniksi. Kun toimiala laitetaan yhteen, luvut ovat huomattavasti merkittävämpiä, Kuusisto perustelee.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Tapahtumateollisuuden kesäkuussa tekemän kyselytutkimuksen perusteella tapahtumateollisuuden arvoksi on laskettu yli kaksi miljardia euroa.

Tutkimuksen lisäksi järjestö on muun muassa antanut eduskunnan talousvaliokunnalle asiantuntijalausunnon, jossa se vaatii täsmennyksiä hallituksen esitykseen yritysten määräaikaisesta kustannustukilaista.

Lausunnon mukaan tapahtumateollisuus on koronan pahin kärsijä ja esitetty tukikauden kesto, kaksi kuukautta, on tapahtuma-aloille sekä riittämätön että epäoikeudenmukainen.

Tapahtumateollisuus ry:n mukaan esitys ei huomioi tapahtuma-alojen liiketoiminnan luonnetta, jossa kustannukset syntyvät pitkällä ajalla mutta tulot vasta aivan loppuvaiheessa esimerkiksi lipunmyyntitulojen muodossa.

– Esimerkiksi kesän tapahtumia on tehty koko talvi ja kassa on tyhjennetty ilman, että tuloa tuovaa tapahtumaa päästään järjestämään. Lisäksi pitäisi lähteä uuteen tuotantokauteen, mikä on haastava tilanne liiketaloudellisesti, Kuusisto selvittää.

Kymmenien vuosien kokemus

Tapahtuma-alalla Kati Kuusisto on toiminut reilut parikymmentä vuotta.

– Ensimmäiset 15 vuotta tein yritystapahtumia assistentista tuotantojohtajan tehtäviin asti. Sen jälkeen vastasin Slush Helsingin tuotannosta kolme vuotta. Se, että olen tehnyt töitä monissa tapahtumissa, on ollut ehdottomasti etu, Kuusisto arvioi.

Nykyisin Kuusisto on toimitusjohtaja perustamassaan yrityksessä. Tapahtumateollisuus ry:ssä hän vastaa hallinnosta ja jäsenasioista.

Kati Kuusisto on paitsi tapahtuma-alan toimija, myös valtuutettu. Arkistokuva: Tarja Antola.

Ei edelleenkään sinilevää. Jos teet havainnon, ilmoita siitä Järviwikiin.

Järviwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot ovat viime viikon tasolla Pirkanmaalla. Sinilevän hitaasta etenemisestä saadaan kiittää epävakaista säätä.

Pirkanmaalla havaittiin viikolla 29 sinileviä viime viikon tapaan vain kahdella valtakunnallisella leväseurantapaikalla. Hieman sinilevää havaittiin Sastamalan Houhajärvellä ja Kangasalan Ukkijärvellä. Houhajärvellä sinileviä on havaittu jo viiden viikon ajan, Ukkijärven havainto oli ensimmäinen tänä kesänä.

Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden edelleen normaalia vähemmän. Pintavesien lämpötilat ovat Pirkanmaalla muutaman asteen pitkäaikaista keskiarvoa alempana.

Järviwikiin on kirjattu yleisöhavaintoja sinilevistä Lempäälän Mäyhäjärvestä ja Roineen Verkkosaarten lahdelta. Omat havaintonsa sinilevästä voi käydä ilmoittamassa Järviwikiin osoitteessa www.jarviwiki.fi.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni aloitti Pirkanmaan-kiertueensa torstaina 16.7. Orivedeltä. Kuva: Juha Jäntti, Oriveden Sanomat

Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni päättää tämänpäiväisen Pirkanmaan-kiertueensa Akaaseen. Kulmuni puhuu ja on tavattavissa Toijalassa ravintola Oskarissa kello 19.

Torniolainen Kulmuni on ilmoittanut halukkuutensa jatkaa puolueen puheenjohtajana myös syyskuun alussa pidettävän puoluekokouksen jälkeen. Kulmuni toimi Sanna Marinin (sd) hallituksessa valtiovarainministerinä mutta erosi tehtävästään kesäkuun alussa.

Tänä kesänä matkaillaan kotimaassa. Minne Akaassa tai naapurikunnissa kannattaa mennä? Ehdota näkemisen ja kokemisen arvoista paikkaa.