Akaalaisille Hanna Lahtiselle ja Juuso Juomojalle syntyi Kanta-Hämeen keskussairaalassa 24.6. kello 15.03 tyttö. Syntymämitat olivat 49 senttiä ja 3575 grammaa.

Akaan asemaa vastapäätä nousevan tornitalon parvekkeilta avautuvia maisemia pääsevät vain harvat katsomaan. Akaan Seutu näyttää lukijoilleen, millaiset näkymät eri kerroksista avautuvat.

Harjakorkeus

9. kerros

8. kerros

7. kerros

6. kerros

5. kerros

4. kerros

3. kerros

2. kerros

1. kerros

Mitä tähän pitäisi rakentaa? Aluetta on paljon, joten lopputulos voi olla hybridialue, jossa yhdistyy useita Akaan Seudun kyselyssä ehdotettuja rakennuksia ja alueita. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Akaan kaupungintalon kortteli eli kaupungintalon ja valtion virastotalojen muodostama kokonaisuus tullaan suurella todennäköisyydellä purkamaan. Kysyimme Akaan Seudun lukijoilta, mitä tilalle tulisi rakentaa. Keskeisellä paikalla sijaitsevan tontin tulevaisuus kiinnosti lukijoita. Saimme lyhyessä ajassa lähes sata vastausta. Lisäksi yli 30 lukijaa halusi kommentoida kysymystä tarkemmin.

Tasainen kärki

Kyselyssä äänensä sai antaa kerrostaloille, uimahallille, uudelle kirjastolle, uudelle kaupungintalolle, kauppakeskukselle, puistolle, uudelle koululle, vesipuistolle tai jollekin muulle.
Äänestyksen voiton vei täpärästi uusien kerrostalojen rakentaminen. 28 prosenttia äänestäneistä haluaisi nähdä tontille kohoavan uusia, kenties Kinon korttelin mallin mukaisia tornitaloja.

”Kerrostaloja, joiden alakertaan kirjasto- ja informaatiokeskus strategiamme mukaisesti.”

”Kohtuuhintaisia, esteettömiä vuokra- ja omistusasuntoja.”

Täpärästi toiselle sijalle 27 prosentin kannatuksella nousi ajatus uimahallista. Sijainti olisi ainakin keskeinen. Kaikille sopivan palvelun nähtiin kommenteissa sopivan juuri keskustaan. Uimahallivaihtoehto kirvoitti selvästi eniten ideaa kannattavia kommentteja.

”Meillä on jo tarpeeksi asuntoja verrattuna kaupungin tarjontaan omasta mielestäni. Nyt tarvittaisiin jotain positiivista viihdykettä nykyisille asukkaille pitääksemme heidät täällä. Lapsiperheet ja vanhukset olisivat varmasti käyttämässä uimahallin palveluita säännöllisesti. Tämä edistäisi varsinkin iäkkäiden ihmisten hyvinvointia monella tapaa.”

”Uimahalli palvelisi kaikkia kuntalaisia laajasti liikunta- ja kuntoutustarpeissa toisin kuin pienen ja kapean käyttäjämäärän pallohallit. Uimahallista hyötyisivät niin nuoret kuin vanhat, työssäkäyvät ja työllistymättömät. Uimahallin käyttöaste olisi myös suuri ja se palvelisi kuntalaisia vuoden ympäri.”

”Kerrostaloja ja uimahalli.”

”Uimahalli ja sen yhteyteen voisi olla myös kirjasto ja muita kokoontumistiloja. Rahoitus julkinen ja yksityinen yhdessä.”

”Kyllä tämän kokoisessa kaupungissa pitää olla uimahalli. Se myös lisää vetovoimaisuutta.”

”Uimahalli ja pihaan leikki- ja liikennepuisto.”

”Keskustakylpylä!”

”Uimahalli tästä kaupungista puuttuu ja olisi täällä keskeisellä paikalla. Kauppakeskuksen paikka olisi luontevinta olla aseman seudulla, jotta saadaan kaupungin mutkaiset tiet pidettyä rauhallisena jatkossakin. Uimahalli keskeisellä paikalla toisi myös imua uusiin asukkaisiin ja tämä sijainti olisi oivallinen koululiikunnan ja ikäihmisten kannalta. Asemalta vain muutaman minuutin kävelymatka, joten tämä palvelisi koko kaupunkia eikä tarvitse enää lähteä bussilla naapurikyliin pulikoimaan.”

Kerrostalot ja uimahalli olivat selkeät kärkiehdokkaat, sillä kolmannelle sijalle noussutta uutta kirjastoa kannatti enää 11 prosenttia äänensä antaneista. Kirjaston nähtiin toimivan suurella tontilla parhaiten osana jonkinlaista kokonaisuutta.

”Paikka olisi upea nykyaikaiselle kirjastolle, joka toimisi myös kansalaistalona tarjoten yhdistyksille ja muulle kansalaistoiminnalle tiloja sekä mahdollisuuksia toimia.”

”Uusi kirjasto ja puisto sen ympärille. Sellainen oikea puistomainen puisto siis, istutuksia, puita ja suihkulähde, paikallisten tekijöiden taidetta. Kulttuuripuisto.”

”Uusi kaupungintalo ja kirjasto sekä nuorisotila ynnä kaupallista toimintaa.”

”Monitoiminen palveluita tarjoava rakennus. Kaupungintalo, nuorisotilat ja niin edelleen kuten nytkin, mutta lisää muutakin, esimerkiksi kirjasto.”

”Uusi kaupungintalo, ei tasakattoinen eikä liian iso. Paikalle saisi myös uuden kirjaston sen yhteyteen. Perustelen näitä keskeisellä paikalla. Ylimääräistä tilaa jos jäisi niin lopusta puistoa.”

”Nykyisten kahden virastotalon paikalle mahtuisi ostoskeskus, asuinkerrostalo ja tarvittaessa uimahalli tai kirjasto tai vaikka uusi virastotalo.”

Seuraavaksi suosituin vaihtoehto oli uusi kaupungintalo. 10 prosenttia vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa. Myös kaupungintalo nähtiin osana kokonaisuutta tai sen arvo alueelle nähtiin alueen elävänä säilymisen kautta.

”Pitää pyrkiä rakentamaan koko virastotalorypäs.”

”Nykyisessäkin keskustan painopisteessä on liiketiloja tyhjillään. Keskusta on nyt tiivis, mutta elämää leveällä pääkadulla on jo nyt turhan vähän. Kaupungintalon siirto vaikuttaisi tähän edelleen negatiivisesti.”

Aluetta on paljon, joten lopputulos voi olla hybridialue, jossa yhdistyy useita Akaan Seudun kyselyssä ehdotettuja rakennuksia ja alueita. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvä puutalo oli paikalla, kun virastokortteli rakennettiin ja se on paikalla, kun kortteli puretaan.

Kauppakeskustakin kannatti yhdeksän prosenttia vastaajista. Vaihtoehto ”Jotain muuta” keräsi kuuden prosentin kannatuksen. Tämä jotain muuta voisi useammankin kommentoijan mielestä olla Lidl. Myös velodromia eli pyöräilystadionia kaivattiin kaupunkiin.

”Lidlille olisi siinä oiva paikka.”

”Lidl.”

Puistoa kaipaa vain viisi prosenttia vastaajista. Puistoja ja niissä viihtyvää väkeä todettiin löytyvän kaupungista jo riittävästi. Puisto-ajatus kirvoitti kuitenkin kokonaan uuden ehdotuksen, joka voisi toteutuessaan ratkaista myös kaupungin viheralueiden ylläpitohaasteet Nahkialanjärven alueen osalta.

”Puistosta tuli kyllä mieleen, että kun Akaata markkinoidaan hunajapääkaupunkina, niin lammenrantaan voisi sopia yksi isompi kaunis, luonnonkukkaniitty Nahkialan puolen jättömaalle. Olisi kaunis katsella ja pörriäisille tilaa.”

Johtuneeko koulujen kesälomista, mutta vain kaksi prosenttia vastaajista näki alueen soveltuvan uuden koulun rakentamiseen.
Vesipuistosta ei tule Akaan seuraavaa vetonaulaa, jos päätös tehdään tämän otannan perusteella. Vesipuistoon polskimaan haikaili vain yksi prosentti eli tasan yksi vastaaja.

Hirsikankaan mäeltä löytyy uuden tieliikennelain mukaista valkoista varoitusviivaa. Kuva: Oona Eskeli.

Kesäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki muuttaa sulkuviivojen ja -alueiden väritystä.

Väylän tiedotteen mukaan sulku- ja varoitusviivat sekä sulkualueet merkitään jatkossa valkoisella. Päätöksen taustalla on muun muassa se, että vastaavanlaisia merkintöjä tehdään valkoisella lähes kaikissa muissa Euroopan maissa.

Muutokset värityksessä eivät kuitenkaan muuta sulkuviivan merkitystä. Autoilijan tulee jatkossakin olla ylittämättä sulkuviivaa sekä olla ajamatta sen päällä.

Tiemerkintöjen värimuutoksen toteuttamisen siirtymäaika on kolme vuotta. Akaassa muutostöihin on ryhdytty jo pian lain voimaan astumisen jälkeen. Uusia valkoisia merkintöjä löytyy ainakin Hämeentieltä Hirsikankaan mäeltä sekä Luttusten uimarannan lähettyviltä.

Hämeentiellä on tehty tiemerkintöjen värimuutoksia myös lähellä Luttusten uimarantaa. Kuva: Oona Eskeli.

Muutostöiden aikaan teillä saattaa näkyä sekä valkoisia että keltaisia merkintöjä. Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

14-vuotiaat Mimmi Inomaa (vas.) ja Nuppu Saartila ovat töissä Kesäkioski Luttusessa. Kuva: Oona Eskeli.

Luttusten uimarannalle Akaan Viialaan on tällä viikolla avautunut kesäkioski. Kesäkioski Luttunen -nimellä kulkeva kioski on Viialan Kulttuuriklubin ja sen yhteistyökumppaneiden aikaansaannos.

Kesäkioski-idea sai tuulta alleen koronakeväänä. Viialan Kulttuuriklubi kysyi jäseniltään Facebookissa, mihin klubin pitäisi suunnata heiltä keräämiään varoja nyt, kun koronaviruspandemia sekoitti sen tapahtumasuunnitelmat. Uimarannan virkistäminen keräsi paljon kannatusta.

– Se oli ihan ykköstoivomus, ja olimme itsekin vähän miettineet sapluunaa valmiiksi. On tosi harmillista, että Luttunen on ollut vuosikausia vähän retuperällä. Se on kuitenkin keskeisellä paikalla Akaan suhteen eli sinne on helppo tulla uiskentelemaan joka puolelta Akaasta, kertoo kulttuuriklubin puheenjohtaja Heikki Ahonen.

Klubi on talkoillut rannalla kesäkuussa. Ahonen sanoo, että myös Akaan kaupunki on ollut mukana ehostamassa paikkoja.

– Kaupungillakin on ollut Luttusissa sopivasti näppinsä pelissä samaan aikaan. Kaupunki muun muassa kaivoi vesi- ja viemäriliittymän. Nykymääräykset ovat kioskissa sellaiset, että sinne täytyy tulla vettä.

Kioski pystyyn viikossa

Kesäkioski Luttunen oli auki ensimmäistä kertaa maanantaina 6. heinäkuuta. Puheenjohtaja Heikki Ahosen mukaan yhdistys sopi kaupungin kanssa toiminnan aloittamisesta ja kunnosti kioskitilan.

– Päätimme, että nopeat liikkeet ovat näyttäviä ja että emme rupea odottelemaan kaupungin byrokratiaa, mikä on kuitenkin huomattavasti hankalampaa kuin pienen yhdistyksen. Viikossa suunnilleen laitettiin koski pystyyn.

Viialan Kulttuuriklubi hoitaa kioskin käytännön asiat ja maksaa kioskilla työskentelevien nuorten palkat.

Kesäkioskilta saa muun muassa kahvia, makeisia ja leivonnaisia. Kuva: Oona Eskeli.

Myyjät myös leipovat

Kioskilla palvelevat 14-vuotiaat Mimmi Inomaa ja Nuppu Saartila. Mimmi ja Nuppu tuntevat Viialan Kulttuuriklubin väen Mimmin äidin kautta.

– Äitini kysyi ensin keväällä, että pitäisikö meidän neljän hengen kaveriporukka kioskia. Meillä kaikilla ei kuitenkaan ollut siihen tarpeeksi aikaa, ja lopulta kulttuuriklubi otti kioskin itselleen. Me sitten pääsimme tänne töihin, Mimmi selvittää.

Mimmin ja Nupun mukaan kioski on auki ainakin koulujen alkuun asti ja senkin jälkeen kioski saattaa olla auki viikonloppuisin.

Kioskilla on tarjolla tyypillisiä kioskituotteita kuten kahvia, jäätelöä ja limsaa. Tytöt aikovat myöhemmin kesällä myös leipoa.

Mimmi ja Nuppu asuvat lähellä uimarantaa, joten työympäristö on tuttu ja työmatka ei ole pitkä. Kioski on molempien ensimmäinen kesätyöpaikka.

Viialan Kulttuuriklubi palkkasi Mimmi Inomaan (vas.) ja Nuppu Saartilan kioskihommiin Luttusiin. Kioski löytyy Facebookista hakusanalla ”Kesäkioski Luttunen”. Kuva: Oona Eskeli.

Humppilan kunnanjohtajaksi hakeneista kaksi hakijaa on kutsuttu soveltuvuustestiin. Testattavat ovat Akaan kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti Jyri Sarkkinen Lempäälästä ja SirPro Oy:n toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Jarmo Härkönen Helsingistä.

Soveltuvuustestit järjestetään viikolla 29.

Humppilan kunnanjohtajan virka kiinnosti 20 hakijaa, joista viisi kutsuttiin haastatteluun.

Lue myös:

Humppilan kunnanjohtajan paikka kiinnostaa myös Akaan viranhaltijoita

MTV3:n Suomen kaunein koti: Kesämökit -ohjelmassa katsojat valitsivat Suomen kauneimmaksi kesämökiksi René Wilénin ja Martti Uotilan kesäpaikan Akaassa. Katsojat äänestivät mieleistään kesämökkiä kymmenen finalistin joukosta.

Akaan Seutu esitteli mahtavan puutarhan ja rakennukset Ihan pihalla -juttusarjassa kesällä 2017.

Lue lisää: Villi luonto ja hoidettu puutarha luovat kontrastia – Renén ja Martin värikäs keidas hehkuu Jalannin rannalla

Hämeentien ja Satamatien risteykseen rakentuva liikenneympyrä on edistynyt aikataulussa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusi liikenneympyrä on valmis elokuun alkupuolella ja akaalaiset osaavat ajaa siinä.

– Rakentaminen edistyy hyvin aikataulussa. Istutukset tehdään syksyllä, koska silloin on istutusaika, työpäällikkö Teemu Huotari liikenneympyrän toteuttavasta Hervannan Kaivin Oy:stä kertoo.

Nyt liikenneympyrässä tehdään kivitöitä ja asfalttiporukalle raakapohjia. Raakapohja tarkoittaa pintaa ennen viimeistä profilointia.

– Se on viiden sentin kerros, joka yleensä levitetään tiehöylällä. 13. päivä alkavalla viikolla höylätään Miljoonasillan rampit ja heti perään tulee asfaltti, Huotari sanoo.

Akaan uuden liikenneympyrän rakentaminen edistyy hyvin aikataulussa. Istutukset tehdään syksyllä.

Kierrä koko viikko

Paksun pohjamassan päälle ei voi kesäkeleillä vetää samana päivänä pintaa, joten asfaltointi vie kaksi päivää. Kolmaskin päivä asfaltoidaan, silloin vuorossa on Hämeentien toisen puolen kevyenliikenteen väylä ja päätie.

– Tiistaista 14.7. perjantaihin 17.7. on suotavaa kiertää keskustan kautta, mikäli on moottorikäyttöisellä kulkupelillä liikenteessä. Höylän ja asfalttiporukan ohi on mahdollisesti vähän aikaa odotettava, että pääsee turvallisesti jatkamaan, Huotari neuvoo.

Seuraava isompi asfaltointi on edessä muutaman viikon päästä, kun ympyrän reunalla ja kaarilla on kaikki kiveykset tehty.

– Siihen tulee satoja metrejä reunakiveä ja satoja neliöitä kiveystä. Erityisesti graniittinen ympyrän nupukivi vie aikaa, kivimiehet asettelevat kivet sopivasti ja lyövät joka kiven erikseen paikalleen.

Tuhannesta kilosta painavaa nupua saa vain muutaman neliön valmista pintaa, mutta lopputulos on komea ja kestävä, Huotari lupaa.

Elokuun alkupuolella Akaan uusi liikenneympyrä on istutuksia lukuun ottamatta valmis.

Kesäsade kelpaa kadunrakentajille

Uuden liikenneympyrän rakentaminen aloitettiin helteessä, sittemmin sadetta on saatu. Miten säät ovat vaikuttaneet rakentamiseen?

– Suomen kesässä on hyvä rakentaa kiertoliittymää, katua ja väylää. Ajoittaiset sateet ovat pölyntorjunnan kannalta hyvä asia, Huotari kertoo.

Kovilla sateilla ei kuitenkaan voida tehdä viimeisiä pintoja kuten multauksia ja päällimmäistä asfalttikerrosta. Kovat sateet myös pesevät liikaa hienoainesta murskepinnoilta, aiheuttavat eroosiota luiskiin ja tekevät tiehen monttuja.

– Aivan rankkasateita emme siis toivo. Kiitos kaikille rakennusalueella liikkuneille, hienosti on sujunut eikä kiirehtijöitä ole juuri työmaalla havaittu. Toivottavasti homma jatkuu samoin urakan loppuun saakka eikä tapaturmia tule.

Yhä harvemman taskussa. OP Etelä-Pirkanmaa supistaa kassapalveluiden aukioloaikoja, koska pankin tiskillä käy enää viitisenkymmentä asiakasta päivässä.

OP Etelä-Pirkanmaan kassapalveluiden käyttö on selvässä laskusuhdanteessa. Kassapalveluita kuukausittain käyttävien asiakkaiden määrä on laskenut syksyn 2017 ja talven 2020 välisenä aikana ensin yli 4500 käyttäjästä alle 2500 käyttäjään ja vakiintunut Covid-19-kriisin aikana noin 1500 kuukausittaisen käyttäjän tasoon, pankista kerrotaan.

Tämän seurauksena konttoreiden kassapalveluiden aukioloaikoja supistetaan 17.8.2020 alkaen. Muutoksen jälkeen kassapalvelu on auki maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello kymmenestä kahteentoista.

– Muutos koskee kaikkia konttoreita eli Akaata, Urjalaa ja Valkeakoskea. Akaan kassapalveluissa meillä on jatkossakin kaksi henkilöä kuten ennenkin, pankinjohtaja Riikka Engström OP Etelä-Pirkanmaasta kertoo.

Vapautuva työaika kohdistetaan uudelleen

Muut palvelut säilyvät ennallaan kaikissa konttoreissa. Kassapalveluiden kysynnän vähentyessä ovat kortteihin, tunnuslukuihin, avainlukulistoihin, verkkopalveluun, suoramaksuun ja muuhun päivittäisasiointiin liittyvät neuvonta- ja avustustehtävät vastaavasti lisääntyneet.

– Kassapalveluista vapautuva aika kohdistuukin suurelta osin saman käyttäjäryhmän muiden pankkipalveluiden tuottamiseen, Engström sanoo.

Akaan konttorin kassapalveluiden käyttäjämäärä on laskenut noin viiteenkymmeneen päivittäiseen kävijään.

– Etenkin käteistä rahaa kassapalveluista nostaneet ovat siirtyneet pysyvästi käyttämään muita kanavia. Maanantai, keskiviikko ja perjantai ovat kaikissa konttoreissamme selkeästi vilkkaimmat, siksi kassapalvelut jatkuvat näinä kolmena päivänä viikossa.

Konttoreissa tarjotaan uudistuksen myötä nykyistä enemmän henkilökohtaista ja kiireetöntä neuvontaa, jota kassapalvelupisteillä ei tällä hetkellä kyetä antamaan.

Uusi puhelinnumero tukea tarvitseville asiakkaille

Neuvontayhteydenottojen ja palveluiden käyttöönottoon liittyvien aikavarausten määrä on Covid-19-kriisin aikana lisääntynyt OP Ryhmässä. Tuen tarpeen seurauksena pankki otti käyttöön erityistukea tarvitseville asiakkaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun puhelinlinjan. Tukea saa valtakunnallisesta numerosta 010 2529627.

– OP haluaa huolehtia siitä, että erityisryhmien pankkiasiointi on sujuvaa vallitsevassa poikkeustilanteessa. Eritystukea tarvitsevia ovat esimerkiksi yli 70-vuotiaat, kehitysvammaiset ja edunvalvottavat, jotka eivät käytä tai halua käyttää verkkopalvelua.

Mitä tähän tulee? Aluetta on paljon, joten lopputulos voi olla hybridialue, jossa yhdistyy useita Akaan Seudun kyselyssä ehdotettuja rakennuksia ja alueita. Akaan kaupungin kehitysjohtaja Jyri Sarkkinen sulkee harvoja vaihtoehtoja pois.

Akaan Seutu kysyi lukijoiltaan, mitä kaupungintalon kortteliin pitäisi rakentaa, jos kaupungintalo ja virastorakennukset puretaan. Vaihtoehdot olivat uusi kaupungintalo, kerrostaloja, uusi koulu, uusi kirjasto, kauppakeskus, puisto, uimahalli, vesipuisto ja jotain muuta.

Kysyimme kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkiselta, mitkä ideat olisivat realistisia. Kävi ilmi, että toisten ideoiden toteutumisen todennäköisyys on huomattavasti suurempi kuin joidenkin muiden.

Uusi kaupungintalo

– Uusi kaupungintalo on ilman muuta yksi varteenotettava vaihtoehto, mahdollisesti osana jotakin kokonaisuutta. Kokonaisuus voisi olla hyvinkin monipuolinen. Kaupungin neliötarpeet eivät ole niin suuret, tontille mahtuisi monta muutakin listalla mainituista vaihtoehdoista, Sarkkinen toteaa.

Tällaisia vaihtoehtoja voisivat olla ainakin asuminen, kirjasto, ehkä jopa koulu.

Kerrostaloja tai rivitaloja

Kerrostalo-vaihtoehto sai Akaan Seudun kyselyssä eniten kannatusta. Kannatusta se sai myös Sarkkiselta.

– Mahdollinen. Tähän viereen on jo rakennettukin, 3–4 kerrosta käsittävä talo rakennettiin aivan viereen ja nyt lähistölle nousee 9-kerroksinen talo. Kerrostalot on hyvä pitää mielessä kaikissa vaihtoehdoissa.

Rivitalojen nousemista aivan kaupungin ydinkeskustaan Sarkkinen ei pidä todennäköisenä.

– Outo ympäristö niille, se ei olisi riittävän tiivistä rakentamista alueelle. Tähän sanon ei.

Rivitaloja ylipäätään ei ole noussut Akaaseen vuosikausiin. Paritaloja sen sijaan on tehty.

– Ehkä aika olisi taas rivitalojen, mutta ei tälle tontille.

Uusi koulu

Kyselyssä uutta koulua kaipasi vain pari prosenttia vastaajista. Todennäköisenä tätä vaihtoehtoa ei pidä Sarkkinenkaan.

– Ei yksin. Ei todennäköisin vaihtoehto. Voisiko tontin jossain osassa olla vaikka lukion toimintoja, en sulkisi sitä mahdollisuutta pois tässä vaiheessa, Sarkkinen puntaroi.

Uusi kirjasto

Uusi kirjasto Akaaseen tarvitaan, sitä kaupungin hallinnossa pidetään täysin selvänä.

– Mutta ei missään tapauksessa yksinään tälle tontille. Strategiassa lukee, että kirjastot ovat infokeskuksia. Osana hybridirakentamista pitäisin kirjastoa erittäin pitkään mukana keskusteluissa.

Kaupungin organisaatio elää ajatuksessa, jossa halutaan kehittää sekä asemanseutua että kaupungintalon korttelia. Jos paukut eivät siihen riitä, kaupungintalon kortteli kehittyy ensin.

– Molemmissa vaihtoehdoissa kirjasto on sieluna mukana. Sopisiko tällaiseen hybriditoteutukseen myös paikallismedian toimitus? Sarkkinen heittää.

Kauppakeskus

Kauppakeskukselle paikka olisi ehdottomasti sopiva, jos ajatellaan ainoastaan sijaintia. Tässä hyvä sijaintimme kasvukeskuksen naapurissa kuitenkin kääntyy ideaa vastaan.

– Väestöpohja ei riitä kovin monen myymälän tarpeisiin. Vähittäiskaupan yksikkö eli ruokamarket sen sijaan on ehdottomasti osana korttelin toimintaa. Asuminen ja kauppa eivät sulje toisiaan pois, kuten ei kirjastokaan, Sarkkinen näkee.

Puisto

Kaupungin vihertämiseen Sarkkinen ei kaupungintalon korttelia malttaisi antaa.

– No oikeastaan ei. Meillä Akaassa on runsaasti vihreää puistotilaa. Nyt on kyse niin sanotusti kaupungin parhaista paikoista. Toki kortteli on iso, pientä puistomaista rakennetta siihen kyllä mahtuu, mutta kokonaan puistona pitäisin sitä maankäytön hukkana, Sarkkinen sanoo suoraan.

Uimahalli

Uimahalli tuli kyselyssämme täpärästi toiseksi häviten kerrostaloille vain yhdellä prosentilla.

– Mielenkiintoinen avaus. Ei ole koskaan tullut itselleni mieleen tälle tontille. Isolla epäilyksellä kuitenkin suhtaudun.

Yksi peruste epäilykselle on uimahallin ylläpitokustannus. Ajankohta uimahallin toteuttamiselle ei ehkä ole realistinen.

– Urheilupaikkamme ovat kampuksia Toijalassa ja Viialassa. Keskittäisin uimahallin toiminnot niiden yhteyteen.

Vesipuisto

Akaan Seudun kyselyssä vesipuiston halusi keskustaan vain yksi prosentti vastaajista. Sarkkinen ei ainakaan vesipuistoa äänestänyt.

– Olisi vähän outo. Ihan hieno ajatus sinänsä, mutta olisiko paikka ennemmin Sataman suunnalla? Vesipuisto tai kylpylä voisi sopia moottoritien risteyksen lähettyville, vähän samaan malliin kuin Nokian Eden.

Jos vesipuisto kaupunkiin saadaan, se on todennäköisesti yksityisen tahon rahoittama.

– Kaupungilla ei ole sen tyyppisiä ajatuksia.

Jotain muuta, mitä?

Sarkkinen pitää tätä kaikkein todennäköisimpänä annetuista vaihtoehdoista. Jotain muuta voisi olla mukaelma vuoden 2015 arkkitehtuurikilpailun kolmannen palkinnon voittaneesta ehdotuksesta Käsikynkkä. Ehdotuksessa keskustan alueella yhdisteltiin market ja asuminen tavalla, joka voisi yhä olla toteuttamiskelpoinen.

– Jonkinlainen yhdistelmä, josta löytyy vähintään nämä elementit, on todennäköisimmin toteutuva vaihtoehto.

Lue myös:

Vesipuisto, kerrostaloja vai ostoskeskus – Mitä kaupungintalon tilalle pitäisi rakentaa?

Kaupungintalo tyhjenee, ja sen tilalle on jo suunnitelmia – Kaupunkikehitysjohtajan mukaan kaupungin hallinnon toiminnot voisivat sijaita myös Toijalan aseman seudulla

Järveläntiellä Toijalassa sijaitsevaan omakotitaloon murtauduttiin torstaina 9.7. iltakymmenen jälkeen. Talon asukkaat eivät olleet paikalla.

Sisä-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan, että epäilty poistui paikalta aiemmin illalla anastetuksi ilmoitetulla autolla. Poliisipartio tavoitti kyseisen auton ja kuljettajan perjantaina aamulla, ja kuljettaja otettiin kiinni epäiltynä muun muassa moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja törkeästä varkaudesta.

Poliisi selvittelee tapahtumia ja tekojen yhteyttä toisiinsa.

Järveläntiellä sijaitsevaan omakotitaloon murtauduttiin, kun asukkaat olivat poissa. Kuva Tarja Antola

Toijalan Vauhdin Sauli Saunamäki heitti keihästä 4. heinäkuuta Lohjalla järjestetyssä Suomen Aikuisurheiluliiton kilpailussa.

Saunamäki sijoittui M60-sarjassa toiseksi tuloksella 40,90. Kisan voitti Anjalan Liiton Hannu Raskinen tuloksella 42,05.

Sauli Saunamäki osallistui keihäskisaan Lohjalla 4. heinäkuuta. Kuva: Akaan Seudun arkisto

Kristian Lindbäck teki työurastaan lähes 30 vuotta Toijalassa ja Akaassa. Kuva Tarja Antola

Valkeakosken poliisiaseman rikosylikonstaapeli Kristian Lindbäck päätyi poliisiuralle saatuaan opiskelupaikan poliisikoulusta. Muut vaihtoehdot saivat sen jälkeen jäädä.

Turussa vuonna 1979 alkanut poliisiura on nyt loppusuoralla. Lindbäck jää lomien jälkeen 65-vuotiaana eläkkeelle 41 työvuoden jälkeen.

– Pitkän uran jälkeen tuntuu siltä, että eiköhän tässä ole antanut jo kaikkensa, lokakuussa eläkepäivät aloittava Lindbäck sanoo.

Parhaita kokemuksia työuralla on ollut palaute niiltä nuorilta, jotka poliisin puhutteluun jouduttuaan ovat ottaneet opiksi ja hylänneet rikoksen polut.

– Kyse on ollut nuoruuden hölmöilystä, mutta kun miehistytään, otetaan opiksi, Lindbäck sanoo.

Asunnottomuus näkyi arjessa

Ennen Valkeakoskelle siirtymistä työurasta yhteensä lähes 30 vuotta kului Toijalassa ja sittemmin Akaassa. Lindbäck tuli keväällä 1982 silloiseen Toijalan nimismiespiiriin. Myös perheen koti oli parikymmentä vuotta Toijalassa. Poliisiasioita hoidettiinkin välillä myös työajan ulkopuolella.

– Ei se haitannut, vaikka ihmiset lähestyivät työasioissa vapaa-ajalla. Oli sellaisiakin, joiden kanssa ei muuten saanut sovittua aikaa tulla poliisin juttusille.

Yhteiskunnan muuttuminen näkyy poliisin työssä monessa asiassa. Lindbäck muistelee 1980-lukua, jolloin Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken alueella oli tuhat juopumuskiinniottoa vuodessa.

– Silloin oli paljon asunnottomuutta, mutta nyt sosiaalitoimi on järjestänyt kaikille asunnot. Myös suhtautuminen alkoholiin on muuttunut. Kaikista örisijöistä ja puiston penkillä nukkujista ei enää soiteta poliisille.

1990-luvulla nuoret kokoontuivat sankoin joukoin Toijalan keskustassa.

– Toijalan katukuva oli viikonloppuisin täynnä nuoria. Nykyisin siellä ei taida olla ketään. Korttelirallikin oli sellaista, ettei sinne tahtonut päästä poliisiautolla väliin. Kun poliisi valvoi, se rauhoitti menoa.

Kristian Lindbäck on syntynyt Vaasassa, josta perhe muutti isän työn perässä Valkeakoskelle Kristianin ollessa kuusivuotias. Perheen isä oli ruotsinkielinen, mutta kotikielenä oli suomi. Ensimmäiset muistot Valkeakoskesta liittyvät hajuun. – Kun tulimme Valkeakoskelle, haju oli karmea. Mutta siihen tottui, Lindbäck toteaa.

Kaiken maailman rikoksia

Lindbäck sanoo, ettei ole poliisiurallaan jäänyt mistään paitsi.

– Toistakymmentä vuotta olin kentällä, kokenut kotihälytyksiä, kolaripaikkoja ja vakavampiakin juttuja ja rikostutkinnassa olen saanut tutkia kaiken maailman rikoksia näpistyksistä henkirikoksiin. Työ on ollut hyvin monipuolista.

Lindbäck on välttynyt urallaan tilanteilta, joissa oma henki olisi ollut vaarassa. Hän muistaa kenttäajoilta tapauksen, jossa humalainen heilutteli puukkoa mutta pudotti sen kädestään, ennen kuin mitään vakavampaa ehti sattua.

Työuran hän päättää esimiestehtävissä ryhmänjohtajana ja rikostutkinnan päivittäisjohtajana. Kokenutta poliisimiestä huolestuttaa huumekuskien määrä liikenteessä.

– Tuntuu siltä, että isossa osassa rattijuopumuksista syynä ei ole alkoholi vaan huumaavat aineet. Siinä on tapahtunut iso muutos viime vuosina.

Korona-aika toi teille myös kaaharit.

– Kun liikenne oli vähäistä, moottoritiellä ajettiin huomattavia ylinopeuksia. Vähäinen liikenne innosti kokeilemaan auton kulkua, Lindbäck toteaa.

Lindbäckin mukaan valtionhallinnossa yksi asia on ollut pysyvä, rahaa on aina ollut vähän.

Etelä-Amerikka vielä näkemättä

Lindbäckin mukaan ulkomaanmatkailu yhdessä vaimon kanssa on ollut hyvä tapa irtautua työasioista, mutta tällä hetkellä matkasuunnitelmat ovat koronatilanteen takia tauolla. Yksi kiinnostava mutta vielä kokematta oleva kohde on Etelä-Amerikka.

Mieleinen harrastus on myös ruuanlaitto.

– Teen perinteisiä suomalaisia ruokia ja sellaisia, joita on lapsena saanut. Valmistan niistä omia versioita.

Uutta sisältöä elämään tuo kahdeksan kuukauden ikäinen tyttärentytär, jota isoisä kuvailee ihanaksi.

Pieni kuitu, paljon dataa. Jos suunnitelmat toteutuvat, valokuituverkko alkaa levitä Akaaseen Urjalan suunnalta, jossa Lounea jo nyt toimii. Rakentamaan pitäisi päästä syksyllä ja ensimmäisten liittymien olla käytössä loppuvuodesta.

Lounea toteuttaa Akaan alueelle valokuituverkon. Akaan kaupunginhallitus valitsi Lounean toukokuussa valokuituverkon ja -liittymien palveluntuottajaksi. Verkkoon tullaan liittämään kaupungin kiinteistöt, ja se avataan myös kuluttaja-asiakkaille.

– Ehkä Akaaseen olisi joskus saatu valokuituverkon toteuttaja myös ilman kaupungin apua, mutta kaupunki halusi varmistaa, ettei alueen vetovoima yritysten silmissä heikkene ainakana tietoliikenneyhteyksien tason vuoksi, Akaan kaupungin tietohallintopäällikkö Asko Mäkinen taustoittaa.

Kaupungin päätöksen jälkeen sopimus allekirjoitettiin molemmin puolin ja valitusaika kului umpeen ilman ensimmäistäkään valitusta. Rakentamaan päästäneen loppuvuonna, rakentamisen lopputulos on Lounean rakentama ja omistama runkoverkko, joka kattaa noin 80–90 prosenttia kaupungista. Lounea toimii jo Urjalassa, joten rakentaminen aloitetaan todennäköisesti Urjalan suunnasta.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan valokuituverkko rakennetaan kaikkiin kaupungin kiinteistöihin. Niihin lukeutuu myös nykyinen kaupungintalo, joka tulee näillä näkymin tyhjenemään käyttäjistä vuoden loppuun mennessä. Rakentamissuunnitelmiin tällä ei ole vaikutusta.

– Tietoliikenneyhteys tarvitaan jo pelkästään taloautomaation takia. Taloautomaatio on verkossa, ja niin kauan kuin talossa on työntekijöitä, tarvitaan nettiyhteyttä myös sen takia, Mäkinen kertoo.

Väistötiloissa mokkuloilla

Koska nykyinen kaupungintalo sijaitsee aivan keskustassa, rakennettaisiin runkoverkko joka tapauksessa aivan kaupungintalon vierestä. Todennäköisesti purettavaan kaupungintaloon vedetään kuitenkin oma haara, mutta senkin maksaa Lounea.

­– Kaupunki maksaa ainoastaan nettiliittymästä, ei rakentamisesta. Rakentamisen maksaa Lounea, Mäkinen täsmentää.

Kun kaupungintalo tyhjenee, kaupungin työntekijät hajaantuvat eri väliaikaistiloihin. Koskeeko päätös rakentaa valokuituverkko kaupungin kiinteistöihin myös näitä väistötiloja?

– Todennäköisesti pärjäämme väistötiloissa järeiden mokkuloiden eli siis langattoman nettiyhteyden avulla. Tässä on kuitenkin rajoituksensa. Jos samassa pisteessä työskentelee yli 15 henkilöä, mokkuloiden kaista on liian kapea. Ilmeisesti näin isoja yksiköitä ei kuitenkaan ole tulossa, Mäkinen sanoo.

Joissain kaupungin omissa tiloissa valokuituverkko jo onkin. Tällainen on esimerkiksi Akaanportin yritystalo, jossa vakaata yhteyttä tarjoavaa valokuitua on tarvittu jo aiemmin tiloissa toimineiden koulun väistötilojen vuoksi.

Optiona myös kaupungin vuokra-asuntoihin

Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan, että valokuituverkko rakennetaan kaupungin kiinteistöihin. Kaupungin kiinteistöjä ovat myös esimerkiksi Akaan Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöt. Tarkoittaako päätös siis sitä, että myös kaupungin vuokralaiset pääsevät kohta kruisailemaan tiedon valtatiellä entistä sujuvammin?

– Näiden kiinteistöjen osalta päätöksiä tehdään elokuussa. Nyt ne ovat kyllä mukana optiona ja itse toivon totta kai, että kuitu päätetään vetää myös näille kiinteistöille. Se parantaa asumisen laatua, Mäkinen muistuttaa.

Kustannukset 70 000 euroa vuodessa

Kaupunki ei siis maksa valokuituverkon rakentamista. Kustannuksia pelkistä liittymistä koituu vuodessa noin 70 000 euroa. Päätöstä valokuituverkon rakentamisesta edelsi kilpailutus, mutta sillä ei saatu kustannuksia laskettua kuin muutamia satoja euroja. Taustalla on Suomen hyvä tilanne nettiliittymien suhteen.

– Hinnat ovat jo valmiiksi alhaalla, kun kilpailu operaattorien välillä on niin kovaa. Kustannukset kasvavat siltä osin, että nyt valokuituverkko saadaan myös joihinkin sellaisiin rakennuksiin, joihin nykyisen valokuituverkon operaattori Telia ei ole halunnut verkkoa rakentaa, Mäkinen kertoo.

Kova kilpailu pitää huolen myös siitä, ettei Lounea saa Akaassa määräävää markkina-asemaa, vaikka sillä onkin jatkossa kaupungin ainoa valokuituverkko. Kun langattoman netin välityskyky riittää mainiosti useimmille, ei monopoliasemaa ole luvassa.

Sopimukseen sisältyy runsaasti optiokohteita, jotka voivat nostaa vuosikuluja. Pelkästään Akaan Vuokra-asunnot Oy:n optiokohteita on 15. Lisäksi Akaan kaupungin kiinteistöistä optiolistalla on 18 kohdetta. Optiot sisältäen kustannusten on arvioitu olevan 350 000 euroa nelivuotiskaudella eli 87 500 euroa vuodessa.

Lounean strategia mahdollisti valokuituverkon Akaaseen

Akaan hyvän maantieteellisen sijainnin johdosta kaupungissa risteilee jo useammankin toimijan valokuituverkon runkoverkko. Vaikka kuitua on lähellä, akaalaisille kuluttajille sitä ei myydä. Selitys löytyy totta kai rahasta. Valokuituverkon rakentaminen on kallista, eikä investointia makseta takaisin kiivaan kilpailun alas painamilla hinnoilla kovinkaan nopeasti. Sellainen ei suuria pörssiyhtiöitä kiinnosta.

– Isot toimijat panostavat mieluusti mobiiliin. Siinä investointi on pienempi, masto on helposti pystytetty. Lounean strategia on täysin toisenlainen, Lounea Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen kertoo.

Louneakin toki on kiinnostunut tuloksen tekemisestä, mutta se ei yritä maksimoida voittoja lyhyessä ajassa vaan pitkällä aikavälillä.

– Meille riittää mainiosti 10 vuoden takaisinmaksuaika. Siksi voimme lähteä investoimaan. Sen jälkeen meillä on Akaassa verkko, joka kestää ainakin 50 vuotta. Fyysisesti lasi kestää kyllä pidempäänkin, mutta valokuituverkon välityskyvyn pitäisi riittää vielä 50 vuoden päässä tulevaisuudessa, Viitanen visioi.

Kun Akaaseen investoidaan isosti, ei kaupungissa olla myöskään käymässä. Viitanen sanoo Lounean tulleen jäädäkseen.

– Tarkoitus on jatkossakin investoida Akaaseen, niin paljon kuin tuolla 10 vuoden takaisinmaksuajalla on mahdollista.

Vanhan Turku-radan pohjan kulkijoita on saapunut ilahduttamaan iso joukko hauskoja kiviteoksia. Teokset ovat Teppo Torran käsialaa. Kuva: Oona Eskeli.

Vanhan Turku-radan pohjan eli ”Turkubaanan” ympäristöstä Toijalasta löytyy maalattuja kiviä lenkkeilijöiden, koiranulkoiluttajien ja muiden ohikulkijoiden iloksi. Pääasiassa kiviin on taiteiltu eläinhahmoja kuten pingviinejä ja mehiläisiä.

Kivimaalaukset ovat Teppo Torran käsialaa. Niitä alkoi syntyä kaupunkilaisten piristykseksi keväällä koronarajoitusten aikaan.

Ensimmäisenä syntyneen kiven teki Torran vaimo. Koska pieneen kiveen ei kulunut kovin paljoa spraymaalia, päätti Teppo Torra maalata kiviä itse ”vähän lisää”. Maalattuja kiviä on Torran arvion mukaan jo kolmisenkymmentä.

– Lisää on autotallissa, mies nauraa.

Tuotteliaisuutta on edesauttanut Torran huhtikuussa alkanut lomautus.

Kiviteoksia on suositun kävelyreitin varrella useampia. Kuva: Oona Eskeli.

Kivien hankintaan on saatu apua

Suurin osa maalatuista kivistä on pyöreitä. Niitä Teppo Torra on saanut lahjoituksena anopiltaan. Apua kivien hankintaan on saatu perhepiirin lisäksi ohikulkijoilta.

– Suurin piirtein kuukausi sitten vanhempi pariskunta oli kävelyllä ja katseli kiviä. Olin silloin leikkaamassa nurmikkoa ja menin totta kai juttelemaan. Mies kysyi, että mistä saan kiviä. Kerroin hänelle, että se siinä ongelmana onkin, kun varsinkaan pyöreitä kiviä ei tahdo löytyä mistään, Torra kertaa.

Mies lupasi etsiä Torralle kiviä. Seuraavana aamuna sama mies ilmoitti hankkineensa Torralle luvan hakea kiviä eräältä montulta.

– Sieltä olen nyt hakenut kiviä. Ihan niin pyöreitä kiviä ei ole mistään löytynyt, mutta maalailen sen mukaan minkä näköisiä kiviä on. Juuri tuli vastaan kuution mallinen kivi ja ajattelin, että eihän siitä voi maalata muuta kuin nopan.

Maalausaiheet määräytyvätkin lähinnä kivien muodon ja käytettävissä olevien maalien mukaan. Suuri pingviini-aiheisten teosten määrä selittyy samalla logiikalla.

– Alkuun minulla oli ainoastaan mustaa, valkoista, keltaista ja punaista maalia, ja mietin, mitä niistä voisi maalata. Pingviineissähän on mustaa, valkoista ja oranssia, Torra sanoo.

Turkubaanan kivitaideteoksilla on selkeä viesti – älä huoli, ole onnellinen! Tässä teosparissa viestiä on rikastettu mehiläisaiheisella sanaleikillä (bee = mehiläinen). Kuva: Oona Eskeli.

Ilkivallalta on säästytty

Teppo Torran mukaan kivimaalauksen tekoprosessi on työläs.

– Hahmottelen kiveen lyijykynällä kuvan ja teen maalarinteipillä sapluunat. Minun pitää maalata aina väri kerrallaan, että värien rajat pysyvät terävinä.

Torra iloitsee siitä, että kivet ovat antaneet kaupunkilaisille hyvää mieltä ja että ne ovat säästyneet ilkivallalta.

– Kivet ovat saaneet olla hyvin rauhassa. Kerran yksi kivistä oli pyöräytetty ojaan, mutta aika vähällä on päästy.

Kuoriutuva tipu, F1-pingviini, koulubussi sekä jalkapallo. Kuva: Oona Eskeli.

Kiviin on maalattu erityisesti pingviinejä. Kuva: Oona Eskeli.

Kiviin on taiteiltu myös kätyri eli minion sekä panda. Kuva: Oona Eskeli.

Toinen pandakarhu. Kuva: Oona Eskeli.

Kissa, joka ilmeestä päätellen ihmettelee, missä hänen ruokansa viipyy. Kuva: Oona Eskeli.

Akaan vaakuna. Kuva: Oona Eskeli.

Tämä Teppo Torran vaimon maalaama kivi aloitti koko projektin. Kuva: Oona Eskeli.

Maalatut kivet sijaitsevat vanhan Turku-radan pohjan tuntumassa. Huomaatko missä taideteokset näkyvät tässä kuvassa? Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Kuva: Oona Eskeli.

Akaan seurakunnassa käynnistyy syksyllä strategiatyö seurakunnan suuntaviivoista.

– Strategia pitää sisällään kaiken sen, mitä Akaan seurakunta Akaassa on 2020-luvulla, eli miten me seurakuntana olemme akaalaisten elämässä, minkälaista toimintaa seurakunta toteuttaa ja miten akaalaiset ovat osa seurakuntaa. Siihen liittyen meidän täytyy tarkastella myös henkilökuntaa, kiinteistöjä ja toimintoja, kertoo Akaan seurakunnan vs. kirkkoherrana 13.7. asti toimiva Kukka Salmiovirta. 

Alkava strategiatyö vaikuttaa myös Kylmäkosken kappalaisen viran järjestelyihin. Salmiovirran mukaan tässä vaiheessa virkaan ei valita vakituista tekijää kesäkuussa edesmenneen Riina Saastamoisen tilalle. Suunnitelmien mukaan kesäaikana tehtävät hoidetaan kevään tapaan nykyisellä henkilökunnalla ja syksyllä virkaan palkataan sijainen. Salmiovirran mukaan tehtävien hoitaminen nykyisellä henkilökunnalla oli keväällä mahdollista, koska normaalia toimintaa ei voitu järjestää koronaepidemian takia.

– Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista avata kappalaisen virkaa niin, että siihen valittaisiin vakituinen tekijä, vaan mennään kokonaisuus edellä ja katsotaan ensin syksyn strategiasuunnittelu, Kukka Salmiovirta kertoo.

Strategiatyöhön osallistuu sekä luottamushenkilöitä että seurakunnan työntekijöitä.

–  Tukena ovat myös konsultit, Kukka Salmiovirta kertoo.

Vuonna 1905 rakennettu Kylmäkosken kirkko on toiminut kulttuurikirkkona vuodesta 2014.

Alkukesä oli hienojen kelien aikaa. Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Jumala helli meitä suomalaisiakin lämmöllään. Vaikka monien ulkomaanmatkat peruuntuivat, niin ei tainnut kelien takia paljon haitata.

Niillä, joilla on ollut mahdollisuus veneilyyn, kelien puolesta siihenkin on ollut hyvä mahdollisuus. Aikanaan myös opetuslapset veneilivät Galileanjärvellä. Tämän raamatunkohdan voi lukea Matteuksen evankeliumista 14:22–33.

Jeesus oli lähettänyt juuri opetuslapsensa menemään edeltä järven toiselle puolelle. Kansaa oli kerääntynyt paljon kuuntelemaan Jeesuksen opetuksia, ja ruokkimisihmekin oli juuri tapahtunut. Kaiken tämän jälkeen Jeesus halusi lähettää rauhassa ihmiset koteihinsa. Opetuslapset tekivät matkaa veneellä muutamien tuntien ajan, mutta silloin järvellä nousi myrsky. He kamppailivat suurien aaltojen kanssa. Samaan aikaan he luulivat näkevänsä aaveen vetten päällä. Mutta se olikin Jeesus, joka halusi tuoda apua opetuslasten tilanteeseen.

Rohkeana miehenä Pietari osoitti uskoaan ja nousi puhumaan pyytäen saada tulla Jeesuksen luokse vettä pitkin. Jeesus pyysi hänet luokseen, ja Pietari lähti kävelemään Jeesusta kohden. Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes Pietarin huomio kiinnittyi isoihin aaltoihin ja tuulen voimaan, ja hän rupesi vajoamaan veteen. Silloin Pietari huusi hädissään: ”Herra, pelasta minut!” Jeesus ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi: ”Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?”

Jeesuksen tahto on aina auttaa ja pelastaa meidät. Harmittavan usein näemme silti ihmisten syyttävän elämäntilanteestaan Jumalaa. Usein tilanteet silti johtuvat enemmän omista vääristä valinnoistamme ja asenteistamme. Silti on aina hyvä muistaa, keneltä voi pyytää apua, kun sitä tarvitsemme. Vaikeuksissamme voimme Pietarin tavoin huutaa Jeesukselle: ”Ota kiinni, minä vajoan näihin vaikeuksiin ja vastoinkäymisiin”. Vaikka uskomme välillä horjuu, voimme silti kurottautua kohti Jeesusta. Hän tahtoo auttaa meitä ja ojentaa auttavan kätensä meille. Hän pyytää myös, ettemme epäilisi apuaan. Jeesus ei koskaan petä tai jätä auttamatta meitä. Kun vain luotamme Häneen, niin saamme avun ajallaan. Ei kannata jäädä katselemaan tilanteen mahdottomuutta, vaan katsoa kaiken yläpuolella olevaan Jeesukseen, joka antaa avun. Jeesus haluaa auttaa sinua kaikissa asioissa täällä maan päällä ja tuoda helpotusta arkeesi.

Muistetaan siis keskittyä enemmän Jeesuksen voimaan eikä omien voimien puutteeseen. Mutta siinäkään ei ole vielä kaikki. Hän haluaa tuoda sinulle ikuisen onnen ja rauhan. Kaiken auttamisen päämääränä on johdattaa meitä kohti ikuista elämää eikä vain tarjota lyhytaikaista apua erilaisiin tilanteisiimme.

Jeesus kutsuu sinua tulevaan valtakuntaansa, jossa kaikki on aina hyvin. Ota siis tämä kutsu tosissasi ja nouse Jeesuksen kanssa samaan veneeseen. Matkataan yhdessä kohden tuota lopullista onnen satamaa. Matkaan kuuluu niin myrskyt kuin auringon paisteetkin. Kestämme vaikeudetkin, kun muistamme, miten upea tuo päämäärämme on.

”Vene on varmimmassa turvassa silloin, kun se on satamassa, mutta ei veneitä ole rakennettu sen vuoksi.” Paolo Coelho, Pyhiinvaellus

Pasi Jokiaho

Kirjoittaja on Viialan helluntaiseurakunnasta

Katarzyna Kasprzyk on rakentanut Hietastentielle rehevän ja monikerroksellisen puutarhan. Kuvat Tarja Antola

Alun perin Katarzyna Kasprzykin piti miehensä kanssa vaihtaa Toijalan Kirkkokankaalla sijainnut omakotitalo pienempään rivitaloasuntoon, mutta viidenkymmenen neliön piha tuntui sekä Katarzynan puutarhaharrastukselle että Didi-koiralle liian pieneltä.

– Etukäteen ajattelin, että pärjään kyllä, mutta kun menin paikan päälle, totesin että se ei riitä millään. Ajatus oli mahdoton, Kasprzyk sanoo.

Rivitaloasunnon sijaan pariskunta osti Hietastentieltä pienen sievän omakotitalon 1 700 neliön tontilla, jonka puutarha on kolmessa vuodessa kokenut ison muodonmuutoksen. Tuijat ja omenapuut ovat saaneet seurakseen värikkäät ja runsaat kukkapenkit ja hyötypuutarhan. Puutarha oli mukana myös valtakunnallisessa Avoimet puutarhat -tapahtumassa 5. heinäkuuta. Paikalla kävi lähes 150 vierailijaa.

Katarzyna Kasprzykin puutarha oli yksi Avoimet puutarhat -tapahtuman kohteista.

Kukkapenkit ovat rehevät ja runsaat.

Hyönteisystävällinen puutarha

Puutarha on Katarzyna Kasprzykin suunnittelema ja toteuttama. Hän myöntää rakastavansa raskaitakin pihahommia.

– Puutarha on minulle paratiisi. Haluan mennä pihalle heti, kun pääsen töistä kotiin, varhaiskasvatuksen erityisopettajana Tampereella työskentelevä Kasprzyk sanoo.

Tavoitteena on ollut rehevä ja monikerroksinen, englantilaistyylinen cottage garden. Myös värimaailma on tarkkaan harkittu.

– Toki aina tulee yllätyksiä, mutta lähtökohtana ovat pinkki ja valkoinen. Joukossa on myös muutamia violetteja ja sinisiä kukkia, jotka keräävät paljon mehiläisiä. Koska haluan puutarhan olevan hyönteisystävällinen, valitsen lajikkeita, joista hyönteiset tykkäävät, Katarzyna Kasprzyk kertoo.

Mustapäivänhattu on kimalaisten suosikki. Kukan nuppuun tulee sininen sävy.

Vaaleanpunainen on puutarhan teemaväri, joka toistuu myös päivänkakkaroissa.

Jättilaukat ovat jo kukkineet.

Happomarjan lajike on Flamingo, jonka nuoret oksat ovat ensin väriltään pinkit.

Mustaselja kukkii ensimmäistä kesää.

Puutarhaharrastus kulkee suvussa

Katarzyna Kasprzyk myöntää, että tontti voisi olla vieläkin isompi. Haaveissa on vielä toinen kasvihuone ja talvipuutarha talon yhteyteen.

Puutarhaharrastus kulkee suvussa. Kasprzyk kylvi ensimmäiset siemenet pikkutyttönä äidinäidiltään saamalle palstalle kotimaassaan Puolassa. Kukkia ja vinkkejä hän sai lapsena myös naapurin rouvalta.

Myös isä harrastaa puutarhanhoitoa, isän äiti on työskennellyt puutarhurina kukka- ja vihannespuutarhassa ja pitänyt omaa vihannes- ja koristepuutarhaa ja isän isovanhemmat ovat kasvattaneet hedelmiä ja vihanneksia myyntiin. Puolan-tuliaisia löytyy myös Hietastentien tontilta.

Komeasti kukkiva kiinanruusu on ostettu pienenä kasvina paikallisesta marketista.

Suikerosorvarinpensaan lehdet ovat koristeelliset.

Sinipallo-ohdake on Katarzyna Kasprzykin suosikkikukka, joka on myös kimalaismagneetti. Sen kukkapallo kukkii sinisenä.

Valkokletran (clethra alnifolia) taimi on tuotu Fiskarsista.

Yucca filamentosa on peräisin Katarzyna Kasprzykin äidin puutarhasta. Yucca on ulkokasvi, mutta se ei välttämättä selviä Suomen ilmastossa. – Kasvatin ensin sitä yhden talven sisällä, hän kertoo.

Vanhasta pihasta muistona on muun muassa kaksi omenapuuta.

Neilikat on kasvatettu siemenistä.

Marjapensaiden seassa kasvaa hortensia ja alppiruusu. Pihalle pyrkiville peuroille kelpaa niin alppiruusu kuin piikkinen karhunvatukkakin.

Maissi.

Kasvihuoneessa on kypsymässä ohutkuorinen kurkkulajike. Kuori on lähes läpinäkyvä.

Keittiöpuutarha voi olla myös koristeellinen. Potagerissa yhdistyvät hyöty- ja koristekasvit.

Raparperi on kasvanut reheväksi kompostimullalla.

Olen saanut pyöräillä monessa paikassa, esimerkiksi lähes kaikissa Lapin kunnissa. Silti monta hienoa paikkaa on jäänyt näkemättä ja mukavia ihmisiä tapaamatta. Suomessa on paljon paikkoja, mitä olisi pitänyt käydä katselemassa, mutta ei kaikkialla ehdi poiketa.

Hienoimpia kohteita ovat olleet Juntusranta, Kukkolankoski, Hepoköngäs, Oulaskankaan kansallispuisto, Kiutaköngäs, Julma Ölkky ja yleensäkin Kuusamon seutu kaikenlaisine riippusiltoineen ja postimerkkimaisemineen.

Olen kulkenut monella pitkällä maantiesillalla, kuten Raippaluodon sillalla sekä Saimaan sillalla pyörähisseineen Puumalassa. Siellä suunnalla voi nähdä myös ”Ruokolahden leijonan”. Turun saaristosta löytyy noin 1,2 kilometrin silta, jolle ei saa pysähtyä kovan tuulen takia.

Tavoitteita minulla on ollut pyöräilyssä paljon, kaikki eivät kuitenkaan ole onnistuneet. Paljon on kuitenkin kertynyt mukavia asioita, ja tuttuja olen tavannut kaukana Akaasta.

Silloinkin kun kaksi täysin tuntematonta pyöräilijää tapaa tien päällä ja vauhti on molemmille sopiva, juttu alkaa luistaa. Vaikka joskus saattaa olla eri kieli, tulee aina ymmärretyksi se, mistä ollaan tulossa ja mihin ollaan menossa.

Arvi Virtanen

Kirjoittaja on akaalainen, joka osallistui ”Suomi pyöräilee” -matkoille 14 kertaa vuosina 1993–2007.

Arvi Virtanen. Kuva: Tarja Antola

Lue myös:

”On sitä maailmaa monella tapaa koettu” – Arvi Virtasen kertomuksia ja näkemyksiä Suomi pyöräilee -matkoilta (osa 1)

Elia Kinnunen (vas.) sekä Kattokumppanien myyntiedustaja Samuli Väyrynen pitävät sydämen asiana, että työ tehdään hyvin ja laatua vaalitaan.

Kattokumppaneiden nimi on varsin kuvaava. Yritys on jokaisen talonomistajan kaveri. Yritys tituleeraa itseään alan edelläkävijäksi palvelun ja työn laadun suhteen.

Yrittäjä ja myyntijohtaja Elia Kinnunen kertoo, että vaikka yritys on melko tuore, niin sen kaikilla työntekijöillä on vankka kokemus alalta. Kattokumppanit huoltaa kattoja sekä tekee myös uusia kattoja. Sekä pelti- että tiilikatot tarvitsevat huoltoa näyttääkseen hyviltä ja ollakseen toimivia. Kukaan ei halua kattoa, josta vesi tulee läpi.

Kattokumppanit on huoltanut viime aikoina paljon kattoja Viialassa Ruusutarhankadun liepeillä. Kun työntekijöiltä ei mene aikaa siirtymisissä paikasta toiseen, niin työn hinta voidaan laskea asiakasystävälliseksi.

– Kun hinnan ja laadun suhde ovat kohdallaan, niin työ on kustannustehokasta, Kinnunen kiteyttää.

Vankka kokemus alalta on tuonut työhön sen, että yritys osaa valita parhaat materiaalit ja työtekniikat. Kaikilla myyntiedustajilla on työkokemusta alalta, ja he huolehtivat asiakkaiden palvelemisesta ensimmäisestä käynnistä viimeiseen loppusilaukseen. Yleensä huoltotyöhön menee kaksi tai kolme päivää.

Ensin katto pestään, ja seuraavana päivänä sen voi käsitellä.

Ruusutarhankadulla sijaitsevan talon katto oli synkeän näköinen ennen maalausta ja muuta huoltoa.

Katto sai aivan uuden ilmeen huollon myötä. Heidi ja Joni Nieminen ovat erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Kuvassa myös lapset Fanny, Joel ja Daniel.

Monilla yrityksen työntekijöillä on 15–20 vuoden kokemus alalta. Se näkyy työn jäljessä ja työn tekemisen tehokkuudessa.

Arviokäynti on aina ilmainen. Siinä suunnitellaan, miten katto kannattaa käsitellä tai vaaditaanko katon uusiminen.

Kattokumppaneja on tällä hetkellä 20. Elia Kinnunen sanoo, että toimintaa voisi laajentaakin, kunhan löytyy riittävän päteviä työntekijöitä.

Toisaalta pienessä firmassa on etunsa asiakkaan kannalta. Tieto kulkee hyvin. Riittää kun soittaa yhdelle yrityksen edustajalle. Soittorumbaa ei tarvita, kuten isoissa firmoissa saattaa olla.

Kevät ja kesä ovat uusien maalauksien ja huoltojen aikaa, ja talvikaudella tehdään uusia kattoja.

– Ekologisuus on meille tärkeää. Jos vain mahdollista, niin katto huolletaan uuden katon tekemisen sijaan. Jos katolla on hyvä pohja, niin huolto on järkevää, Kinnunen selvittää.

Katon huoltamisella saadaan talolle lisää elinkaarta.

Ala on kilpailtu, mutta hyvä työ puhuu puolestaan. Kinnusella on kokemusta myös suuremmassa yrityksessä työskentelemisestä.

Määrällisesti kattojen huoltoja on enemmän kuin uusien kattojen tekemisiä. Huollon yhteydessä kattoa korjataan muutenkin kuin vain uuden maalin osalta. Mahdolliset ruosteet poistetaan, katosta yli nousseet naulat tai ruuvit korjataan, tiivistykset tarkistetaan, kattotikkaat korjataan ja mitä tahansa katto vaatiikin, niin se tehdään.

Joni Niemisen perheen talon katto huollettiin kesäkuun loppupuolella Ruusutarhankadulla. Hän kiittelee sekä lopputulosta että prosessin sujuvuutta.

– Kaikki sujui kokonaisuudessaan hienosti.

Kattokumppanit
Elia Kinnunen
Yrittäjä, myyntijohtaja Pirkanmaa
044 3331088
elia.kinnunen@elitekate.fi
www.kattokumppanit.fi

Kattokumppaneiden valmiita kohteita Akaassa

Lapintie 44, Ruusutarhankatu 37, Lapintie 55, Ruusutarhankatu 28, Sireenitie 3, Lehmustie 2, Valkovuokontie 2, Ruiskaunokintie 7, Valko-vuokontie 1, Neilikantie 3, Välimäentie 14, Lammastie 4, Metsäläntie 12, Tilhenkuja 3, Lehmustie 1, Ruusutarhankatu 2, Ruusutarhankatu 39, Välikatu 5, Salinmäentie 10, Ahtolantie 7, Petsamontie 52, Kyröntie 26 A, Hämeentie 400, Ketunpesäntie 43.

Palvelu oli erittäin miellyttävää ja asiantuntevaa. On mukavaa, että alueella kaikki katot näyttävät hyviltä. Huolto lisää katon käyttöikää.
Tanja ja Timo Humaloja, Ruusutarhankatu 37

Homma toimi kuten sovittiin. Ahkeria miehiä. On hienoa, että kattoa ei tarvinnut uusia kokonaan.
Sulo Nisula, Sireenitie 3

Saimme vastauksia kuin apteekin hyllyltä, mitä sitten kysyimmekin. Kaikki meni tosi hyvin.
Satu ja Petri Ikonen, Ruusutarhankatu 28

Hemmetin hyvää jälkeä. Ainoa huono puoli on, että nyt muu talo näyttää kaipaavan huoltoa. Katto on nyt kuin uusi.
Aleksi Kaisko, Valkovuokontie 1

Oli hienoa, että kattoa ei tarvinnut uusia kokonaan. Nyt se on kuin uusi.
Niromaan perhe, Valkovuokontie 2

Ruiskaunokintie 7, Akaa

Ahkeria poikia tekemään. Kuin talossa olisi uusi katto. Urakan sopimisen jälkeen viikon päästä homma oli tehty.
Taina ja Ari Landström, Ruiskaunokintie 7

Työntekijät lauloivat nuotilleen tehdessään töitä. He korjasivat lapetikkaat, kun olen tähän asti pelännyt, että nokisutari putoaa katolta alas niiden kanssa. Sain hyvän tarjouksen työn hinnalle, kun tässä ympäristössä tehtiin muutenkin töitä.
Mikko Koljonen, Lehmustie 2