Hätäkeskukseen tuli lauantaiyönä kello 2.37 ilmoitus näpistelijästä Toijalan ABC:llä. Parikymppinen päihtynyt mies anasti kaksi tonnikalasäilykepurkkia. Tämän jälkeen hän meni wc-tiloihin ja levitteli purkkien sisällön seinille ja lattialle.
Suoritus johti putkakuljetukseen. Rikosilmoitus kirjattiin näpistyksestä ja lievästä vahingonteosta.
Akaan Seudun maskottikissa Aksu Pippuri Hunajahäntä jakaa haleja ja palkintoja Akaan Seudun Nuorisokisoissa. Kuva: Tuulikki Mosio.
Akaan Seudun Nuorisokisat kutsuvat alle 15–vuotiaita lapsia ja nuoria kisailemaan yleisurheilulajeissa sunnuntaina 17.6. Toijalan urheilukentälle. Leikkimielinen koko perheen laji lehtikeihäänheitto on sekin mukana ohjelmassa. Kisat pyörähtävät käyntiin klo 13.
Palkintoja jakamaan on lupautunut itse Aksu Pippuri Hunajahäntä, Akaan Seudun maskottikissa. Kisapaikalle kannattaa lähteä siis pikkulastenkin kanssa. Näissä kisoissahan sarjat alkavat jo alle 3–vuotiaista, joilla lajina on 40 metrin pikapyrähdys.
Tapahtuman tarkoituksena on ollut houkutella akaalaisia ja seudulla lomailevia lapsiperheitä sekä aktiivisesti kilpailevia yleisurheilijoita ympäri Pirkanmaata viettämään iloista liikunnallista iltapäivää Akaaseen. Tapahtuma järjestetään nyt jo 14:ttä kertaa.
Kisojen sarjat ja lajit ovat P15 100m, 300m, keihäs, pituus, P13 60m, korkeus, keihäs, 800m, T15 100m, 300m, korkeus, kuula, T13 60m, pituus, keihäs, 800m, T/P11 60m, kuula, pituus, 600m, T/P9 40m, pituus, 600m, T/P7 40m, pituus, T/P5 40m, pallonheitto, T/P3 40m.
Kaikissa sarjoissa palkitaan kolme parasta. Lisäksi kaikki 5– ja 3–vuotiaat saavat muistoksi osallistumispalkinnon, ja osallistuminen on heille ilmaista. Isommilla ilmoittautumismaksu on seitsemän euroa/laji, jos ilmoittautuu ennakkoon perjantaihin 15.6. mennessä. Paikan päällä ilmoittautuessa maksu on 10 euroa/laji.
Kisoihin voi ilmoittautua ennakkoon Toijalan Vauhdin kotisivuilla olevalla sähköisellä lomakkeella. Yleisurheilulisenssin omistavat ilmoittautuvat T/P 9-vuotiaiden sarjasta alkaen osoitteessa www.kilpailukalenteri.fi ja tätä nuoremmat Vauhdin sivujen kautta.
Lehtikeihäänheiton mestaruuskilpailua voidaan kutsua vaikkapa maailmanmestaruuskisoiksi, sillä lajissa ei tiettävästi kisata missään muualla maailmassa.
Osallistujat saavat kisapaikalla heittovälineen materiaalit eli tietyn määrän Akaan Seudun sivuja ja pätkän maalarinteippiä, joista jokainen saa askarrella itselleen heittovälineen. Kilpailuun voivat osallistua kaikki ikään katsomatta.
Lehtikeihäs alkaa kello 15.15. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä viimeistään puoli tuntia ennen kisan alkua. Puolituntisen voi käyttää oman heittovälineen tekemiseen ja harjoitusheittoihin. Tarkemmat säännöt selviävät paikan päällä. Osallistuminen on ilmaista.
Panu Pitkäselle Akaa-Volleyn edustusasu on tuttu jo kaudelta 2014-15.
Kaudella 2014–15 Akaa-Volleyta edustanut keskitorjuja Panu Pitkänen palaa joukkueeseen. Kaksi kautta Sampo-Volleyn värejä kantanut 23-vuotias lentopalloilija oli jo odottanut Akaa-Volleyn joukkuetta kokoavan Risto Lahden puhelua.
– On myönnettävä, että hymyni oli leveä, kun puhelu Ristolta tuli. Akaassa pelaamastani kaudesta on vain hyviä muistoja. Seurassa kaikki toimii kuten on sovittu, kotiyleisöä on runsaasti ja peleissä tunnelmaa. On kyllä kuin kotiin palaisi, tunnusti Pitkänen.
Alajärven Ankkurien kasvatti ja takavuosina useita kausia Kyyjärven Kyvyn riveissä esiintynyt 198-senttinen Pitkänen on koko uransa ajan pelannut keskitorjujana.
– Keskellä on tarkoitus myös jatkaa. Minulla on vielä niin monta aktiiviurheilijan vuotta edessäni, että odotan jatkuvaa kehittymistä. Akaa-Volleyssa uskon saavani enemmän peliaikaa kuin Sammossa ja siinä yksi syy paluuseen. Haluan katsoa, mihinkä rahkeeni lentopalloilijana riittävät.
Pitkänen pelasi ensimmäisellä Sampo-Volley -kaudellaan lähes kaikissa liigapeleissä. Päättyneellä kaudella miehen aika kului liiaksi vaihtopenkillä. Kokemusta kertyi vain seitsemän ottelun verran.
– Joukkueemme kaksi muuta kesitorjujaa Mikko Väliaho ja Aleksi Kaatrasalo olivat niin kovassa kunnossa, ettei jäänyt saumaa haastamiseen. Nyt kun Savon suunnalla yhdistetään kaksi joukkuetta, keskitorjujan tontille tulee vielä lisää kilpailua, pohti Pitkänen.
Keskitorjujien tehotilastossa sijalle 26 viime kaudella päätynyt Pitkänen solmi Akaa-Volleyn kanssa 1+1 – vuotisen sopimuksen. Mies muuttaa tyttöystävänsä kanssa Pirkanmaalle kesän kuluessa ja liittyy elokuun alussa Akaa-Volleyn joukkueharjoituksiin.
– Kesän aikana hoidan fysiikkapuolta kuntoon yksinäni ja kuusikkotreenit alkavat elokuussa, kun valmentaja Oliver Lüütsepp saapuu maisemiin. En ole ammattilentopalloilija, joten työpaikka pitää vielä varmistua. Sitten voimme myös katsoa tuota asuinpaikkaa.
Mestaruusliigajoukkueiden määrä supistuu viime kaudesta, kun savolaisjoukkueet Sampo-Volley ja Leka-Volley yhdistyvät ja Rantaperkiön Isku luopui sarjapaikasta. Näin myös pelaajia mahtuu liigaan entistä vähemmän. Tilanne on kaikkien kannalta mielenkiintoinen.
Akaan Seudun tilaajajärjestelmä vaihdettiin viime viikolla uudeksi. Tilaajajärjestelmässä pidetään yllä esimerkiksi tilaajien osoitetietoja ja tilaustietoja. Uusi järjestelmä on aiempaa toimivampi, joustavampi ja suojatumpi. Tilaajien asiakas- ja tilaustiedot on siirretty koneellisesti vanhasta järjestelmästä uuteen, ja 13. kesäkuuta ilmestyvä lehti toimitetaan tilaajille ensimmäistä kertaa uudesta tilaajajärjestelmästä.
Tietojen siirto on tehty mahdollisimman tarkasti, mutta järjestelmävaihdoksessa pieni osa tilaajien tiedoista on saattanut jäädä siirtymättä uuteen järjestelmään. Epätarkkuus johtuu vanhan ja uuden järjestelmän välisistä eroista. Tämä tarkoittaa sitä, että pieni osa Akaan Seudun tilaajista ei ehkä saa lehteä siirron jälkeen.
Jos et saa tilaamaasi lehteä keskiviikkona 13. kesäkuuta tai sen jälkeen, ota yhteyttä tilaajapalveluumme:
Pahoittelemme mahdollisia jakeluvirheitä ja korjaamme tilanteen heti kun saamme virheistä tiedon. Lisäksi toimitamme puuttuvat lehdet jälkikäteen.
Sekä konsultti että kouluverkkotyöryhmässä istuneet poliitikot esittävät Rasin koulun lakkauttamista ja yhdistämistä Viialan yhtenäiskouluun.
Akaan kouluverkkotyöryhmän luottamushenkilöjäsenet ovat sitä mieltä, että Rasin koulu on yhdistettävä hallinnollisesti Viialan yhtenäiskouluun.
– Isommassa yksikössä, jossa on virkarehtorit, on toistaiseksi jatkuvan väistötilanteen hoitamiseen ja muuhun hallinnolliseen työhön enemmän resursseja. Muiden koulujen osalta on aloitettava selvitystyö koulujen hallintorakenteiden keventämiseksi, esittävät Inka Loppi (sd), Mervi Pulkkinen (kesk), Mika Setälä (kd) ja Maija Toivonen (kok).
Tässä asiassa päättäjänelikko on samaa mieltä kuin Akaan kouluverkkoselvityksen tehnyt FCG Konsultointi. Akaan Seutu kertoi 31. toukokuuta, että Toijalan tulevasta kouluverkosta työryhmän luottamushenkilöt sen sijaan ovat eri mieltä kuin FCG.
Konsultti keskittäisi peruskouluopetuksen Arvo Ylpön koululle ja uudelle Toijalan yhtenäiskoululle. Työryhmän mielestä taas Toijalan taajaman kouluverkon muodostaminen vain näillä kouluille ei kaavoituksellisesti ja oppilaaksiottoalueiden perusteella palvele kaupunkilaisia.
– Toijalan alueelle tarvitaan yhtenäiskoulun lisäksi toinen alakoulu, jonka sijainti ratkaistaan kuntotutkimusten valmistuttua. Sijainnin tulisi palvella nykyisten Pappilan ja Nahkialan koulun oppilaita sekä mahdollisesti varhaiskasvatuksen tarpeita, päättäjät esittävät.
Arvo Ylpön koulu koostuu monesta rakennuksesta. Kouluverkkotyöryhmän päättäjät eivät kannata koulun säästämistä Pappilan ja Nahkialan koulujen kustannuksella.
Uuden yhtenäiskoulun rakentamista työryhmä kannattaa yhteiskoulun yhteyteen.
– Elinkaarensa päässä olevan kirjastorakennuksen kohdalle voitaisiin rakentaa uusi koulurakennus, johon myös kirjastotilat voitaisiin sijoittaa, todetaan poliitikkojen huomioissa.
Lukiokoulutuksen jatkumista Akaassa työryhmä pitää tärkeänä
– Lukion vetovoimatekijöitä on lähdettävä pian valittavan uuden rehtorin johdolla pikaisesti kehittämään, mikäli lukio halutaan säilyttää Akaassa.
Ryhmän luottamushenkilöt kannattavat konsultin ehdotusta kuudensien luokkien siirtymisen alakoulujen yhteyteen takaisin. he toteavat, että opetussuunnitelmassa perusopetuksen vuosiluokkakokonaisuudet ovat vuosiluokat 1–2, 3–6 ja 7–9.
– Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä. Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa. Opetussuunnitelman mukainen nivelvaihe on vuosiluokkien 6 ja 7 välillä, ei 5 ja 6 välillä.
Työryhmän mukaan Akaan laskevat oppilasennusteet mahdollistavat kuudensien luokkien palauttamisen viimeistään lukuvuoden 2021–2022 alusta.
Skeittiparkin rakennustyöt ovat täydessä käynnissä.
Skeittiparkin rakennustyöt ovat alkaneet Akaan pääkirjaston takana. Parkin on tarkoitus valmistua viimeistään Hunajahulinoille 24. elokuuta.
Kuvassa parhaaksi pelaajaksikin valittu Toni Niskala puskee palloa, taustalla Topan pelaajista Aleksi Pirttijoki ja Juho Laine. Kuva: Jenny Ahlman.
Perjantaina 8. kesäkuuta nähtiin, ettei kuuden pisteen etumatka sekä viisi sijaa parempi sijoitus takaa vielä mitään. Näistä kohtuullisen hyvistä asetelmista Toijalan Pallo-49 lähti hakemaan kotivoittoa jalkapallon nelosdivisioonan ottelussa.
Topan vastustaja Toijalan Keskusurheilukentän ottelussa oli Ikaalisten Urheilijat, joka otti sarjassa toisen voittonsa 1-2 (0-1) lukemin.
Mitään pidempää painostusta ei avausjaksolla nähty. Jakson ainoan maalin teki vieraiden kapteeni Ville Levula. Levula puski sivuajan tuntumasta annetun vapaapotkun maalin edustalta sisään. Pelikellossa oli lukemat 39 minuuttia.
Topan tasoitus tuli 51. minuutilla. Toni Niskala oli oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Pusku aivan alanurkkaan jätti vieraiden maalivahdin Kalle Vesalaisen vaille mahdollisuuksia. Ottelun voittomaalissa vieraat saivat apuja kotijoukkueen veräjänvartijalta Jukka Saarelta. Palloa päätyrajalta tavoittelemaan lähtenyt Saari lipsauttikin sen Joni Siivarille. Tämä siirsi pelivälineen tyhjään maaliin 61. minuutilla. Topan takaa-ajo oli tuloksetonta tietäen toista tappiota peräjälkeen.
Joukkueesta erottuivat maalintekijä Niskalan lisäksi energinen Juho Laine ja hyviä syöttöjä jaellut Juuso Ahola sekä takuuvarma Mikko Alahäivälä.
Ottelun TP-49–IkU palkitut olivat TP-49:stä Toni Niskala ja IkU:sta Ville Levula. Palkintoraadissa olivat TP-49:n sihteeri Marjo Ahlman sekä TP-49:n juniorivaikuttaja Piritta Virtanen. Marjo Ahlman jakoi tähdet Topan parhaille. Kolme tähteä sai Toni Niskala, kaksi Mikko Alahäivälä ja yhden Joonas Saariniemi.
TP-49:n kokoonpano: Jukka Saari, Juuso Ahola, Toni Niskala, Mikko Alahäivälä, Ere Salmi, v, Ville Myllylä, Aleksi Pirttijoki, Jesse Järvi ( C ), v, Joonas Saariniemi, Joonas Pietikäinen ja Juho Laine, v.
Seuraavassa pelissä Topalla riittää haasteita kylliksi. Keskiviikkona 13. kesäkuuta Pirkkalassa asettuu vastaan Pirkkalan Jalkapalloklubi. Sarjakärjen puolustus on seitsemässä pelissä päästänyt vain neljä maalia omiin. Peli alkaa kello 19.
Toijalan Pallo-49:n naisjoukkue saalisti toisen voittonsa jalkapallon naisten nelosdivisioonassa 6. kesäkuuta. Mäntän Valoa vastaan pelattu ottelu oli maaliton vielä avausjaksolla. Heti toisen jakson avausminuutilla akaalaiset kaatoivat jäähilettä kotijoukkueen niskaan.
Annika Saari upotti pallon verkkoon ja tällä maalilla tuli 0–1 vierasvoitto Topalle. Topan naisjoukkueen seuraava ottelu on Toijalan Keskusurheilukentällä 18. kesäkuuta. Kello 19 alkavaan otteluun vastustajaksi saapuu sarjakärki Tervakosken Pato.
Noora Toivo haki vauhtia päälajiinsa aitajuoksuun Kesän Kansallisten sataselta, mutta akillesvamma vei terän kovassa kunnossa olevan urheilijanaisen juoksusta. Kuva: Ari Viljanen.Toijalan Vauhdin järjestämissä perinteisissä aikuisten yleisurheilukisoissa Kesän Kansallisissa kilpailtiin viime sunnuntaina mitä parhaimmassa säässä noin 65 urheilijan voimin.
Mukana oli myös molemmille pikamatkoille ilmoittautunut Toijalan Vauhdin Noora Toivo, jolla oli alla lupaavat tulokset Turussa juostuista 400 metrin aidoista ja 200 metrin sileästä. Molemmat kisat kuuluvat hänen parhaimpiin aloituskisoihinsa koko yleisurheilu-uran aikana.
Kesän Kansallisissa koko talven vaivannut vasemman jalan akillesjänne ärtyi kuitenkin uudelleen ja heitti synkän varjon alkaneen yleisurheilukesän ylle. 100 metrin kisassa Nooran sijoitus oli hienosti toinen 13 kilpailijan joukossa, mutta aika oli vaatimaton 12,71.
– Jalka ei yksinkertaisesti kestänyt. Akilles on vaivannut joulukuusta alkaen, ja vasta pari kuukautta olen päässyt juoksemaan. Hallikausi jäi kokonaan väliin. Magneettikuvaukseen pitäisi varmaan nyt päästä. Harmittaa vietävästi, kun muuten tunnen olevani todella hyvässä kunnossa.”
Nooran mukaan Paavo Nurmi Gamesissa aitajuoksu tuntui hyvältä, vaikka keli oli jäätävä.
– Korvaavalla harjoittelulla kunto on pysynyt hyvänä, mutta nyt on katsottava, mitä tämän jalan kanssa pystyy tänä kesänä tekemään”, kilpailuhaluja puhkuva Noora kertoi pettyneenä satasen kisan jälkeen.
Aikansa jalan tilannetta seurattuaan hän katsoi viisaammaksi jättää 200 metrin kisan väliin.
Kesän Kansalliset järjestettiin nyt toista kertaa seiväshyppääjä Eeles Landströmin nimikkokisoina. Seiväslegenda ei tällä kertaa päässyt henkilökohtaisesti paikalle, mutta kentälle vuonna 2015 pystytetty Eeles-patsas muistuttaa vuodesta toiseen akaalaisen huippuhyppääjän saavutuksista nuorempia sukupolvia.
Seiväskisaan osallistui vain kolme hyppääjää, koska Suomen hyppääjäkaarti oli edellispäivänä kisaamassa Jyväskylän Tähtikisoissa. Kansallisissa seiväskisan voittajiksi hyppäsivät tasatuloksella 400 Tampereen Pyrinnön Jami Siira ja HKV:n Sami Laakkonen, ja kisan kolmonen oli Borgå Akillesta edustava Niklas Tallqvist tuloksella 390.
Toijalan Vauhdista Kansallisiin osallistui myös 17-vuotiaiden sarjassa kilpaileva Niko Uolamo, joka sijoittui miesten pituudessa kolmanneksi tuloksella 5,09 ja oman sarjansa keihäässä toiseksi tuloksella 30,40. Myös Vauhdin vasta 11-vuotiaiden tyttöjen sarjassa kilpaileva Laura Ratilainen lähti rohkeasti kokeilemaan, miltä tuntuu juosta aikuisten naisten vauhdissa 100 ja 200 metriä. Laura pinkoi matkat aikaan 15,29 ja 32,49. Kylmäkosken Veikkojen Juha Nyyssönen puolestaan juoksi miesten 800 metrillä kolmanneksi aikaan 2.11,04.
Benjamin Heinonen Tampereen Pyrinnöstä johti miesten 800 metrin juoksua. Hän voitti kisan ajalla 2.07,07. Kuva: Ari Viljanen.
Kisoissa nähtiin myös edustaja suomalaisen keihäsvalmennuksen huipulta, sillä keihäänheittäjä Tero Pitkämäen valmentaja Hannu Kangas oli paikalla tyttärensä Emilia Kankaan valmentajan roolissa. Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava Emilia työnsi N17-sarjan kuulassa kelpo voittotuloksen 15,26.
Tuulikki Moisio
Hannu Kangas oli Kansallisissa seuraamassa tyttärensä Emilia Kankaan kuulakisaa. Jännitettävää riittää myös toisen valmennettavan eli polvensa loukanneen Tero Pitkämäen tulevaisuuden näkymissä. Kuva: Ari Viljanen.
Kansanedustaja Sofia Vikman korostaa, että maakunta- ja sote-uudistus on ennen kaikkea palvelu-uudistus.
Sofia Vikman tarkastelee maakunta- ja sote-uudistusta jännittävällä tavalla kolmesta eri vinkkelistä.
Tamperelainen kansanedustaja kuuluu kokoomukseen, joka on puolueena sitoutunut hallituksen kärkihankkeeseen. Toiseksi Vikman johtaa Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustoa. Siinä roolissa tehtävänä on tukea uudistuksen valmistelua. Kolmas tuoli on Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa puolestaan muotoillaan lähipäivinä varsin kriittistä lausuntoa historiallisesta hankkeesta.
Sofia Vikmanin mukaan poliitikon on lähestyttävä maakunta- ja sote-uudistusta kulloinkin jokaisen tehtävän edellyttämästä näkökulmasta käsin. Hän pitää tärkeänä sitä, että eri tahojen vastuut erotetaan toisistaan.
– Eduskunta on jo tehnyt erittäin paljon työtä maakunta- ja sote-uudistuksen eteen ja sillä on toki vielä paljon työtä edessä. Eduskunta päättää lakien kohtalosta. Valiokunnille on nyt annettava työrauha. Siksi en ryhdy ennustajaksi siinä, että löydetäänkö korjausta vaativiin kohtiin ratkaisut. Toivon niin, hän toteaa.
– Pirkanmaan muutosorganisaatio työskentelee ahkerasti, jotta itsehallinnollinen maakunta olisi valmis aloittamaan työnsä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Muutoksen valmistelijat vastaavat siitä, että maakunnassa on kaikki valmiudet pyöräyttää homma käyntiin, heti kun lakipaketti saa vihreän valon. Oikea-aikaisen tekemisen pontimena on se, että pirkanmaalaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut laadukkaina, Vikman teroittaa.
Jossittelu on pahaista. Entäpä, jos maakunta- ja sote-uudistus ei mene läpi eduskunnassa? Valuuko 18 maakunnassa tehty valmistelutyö hukkaan?
– Työ ei ole ollut turhaa, kokoomuskansanedustaja luottaa.
– Muutos ja uudistus jatkuvat joka tapauksessa. Ne saavat vain uudet muodot, hän lisää.
– Toistan vielä painokkaasti: maamme tarvitsee palvelu-uudistuksen! Hoitojonoista on päästävä eroon ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut on turvattava jokaiselle myös tulevina vuosikymmeninä
Pirkanmaa on maan kärkeä itsehallinnollisten maakuntien toimintaedellytysten rakentamisessa.
Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustoa luotsaava Sofia Vikman uskoo hyvien tuloksien kumpuavan valmistelu- ja muutostyössä mukana olevien poliitikkojen ja virkamiesten hyvästä yhteistyökyvystä, osaavasta valmistelusta ja innovatiivisesta ratkaisuhakuisuudesta.
– Pirkanmaalla uudistusta on johdettu onnistuneesti. Olemme osallistaneet eri toimijat uuden luomiseen ja tarjonneet heille oikeaa tietoa. Tämä kaikki yhdessä johtaa tulokselliseen toimintaan, kansanedustaja luonnehtii.
Sofia Vikman kiittää Pirkanmaalla tehtävää itsehallinnollisen maakunnan rakentamistyötä siitä, että kaiken tekemisen keskiössä on pirkanmaalainen.
– Päämääränä on toteuttaa ihmisten tarvitsemat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla, hän kiteyttää.
Vikmanin mielestä on tärkeää puhua myös rahasta eli kustannuksista.
– Palvelut on tuotettava taloudellisesti kestävällä tavalla.
Kokoomuspoliitikko luottaa siihen, että valinnanvapaus toimii jämeränä konsulttina niin palveluiden laadun kuin hinnoittelunkin mittaamisessa.
– Vaikuttavuus syntyy siitä, että palveluiden tuottajat joutuvat valinnanvapauden myötä huomioimaan asiakkaan tarpeet uudella tavalla.
Vikmanin mukaan hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee palveluidensa tarjoajiksi niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin.
– Perusviesti on se, että tarvitsemme sote-uudistuksen; se on tehtävä tavalla tai toisella, Sofia Vikman jaksaa muistuttaa.
Kansanedustajan mukaan maassamme vallitsee konsensus myös siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut on saatava nykyistä laajemmille harteille.
– Olemme linjanneet, että malli rakennetaan maakuntahallinnon varaan. Jos malli toteutuu, tulevaisuudessa voimme tarkastella maakuntien määrää.
Vikman korostaa kansalaisten demokraattista vaikuttamismahdollisuutta eri palveluiden järjestämisessä.
– Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat taloudellisesti hyvin mittavia ja ihmisten arjen kannalta tärkeitä. On oikein, että kansalaiset pääsevät sanomaan kantansa siitä, miten palvelut toteutetaan.
Kansanedustaja uskoo, että itsehallinnolliset maakunnat saavat palveluorganisaatiot toimimaan.
– Lainsäätäjät luovat pohjan sote-palveluiden kehittämiselle. Käytännön toimeenpano ja toteutus maakunnissa kuitenkin ratkaisee.
Jos maakunta- ja sote-uudistus toteutuu, kuntien tehtäväkenttä menee uusiksi.
Sofia Vikmanin mukaan kunnat ovat ottaneet jo askeleita tulevaan rooliinsa elinvoimakuntina.
– Kunnat satsaavat muun muassa koulutukseen ja muihin elinvoimatekijöihin. Molemmat ovat keskeisiä työllisyyden turvaajia, hän muistuttaa.
– Työllisyyden vahvistaminen on kansallinen etumme. Yhteiskunnan intressissä on, että mahdollisimman moni on työssä. Hyvän työllisyyden vallitessa niin kunta- kuin valtiontalous on kestävällä pohjalla. Saamme huolehdittua laadukkaista palveluista ja samalla taitettua valtion velkaantumisen.
Peruna saapui Suomeen saksalaisten peltiseppien mukana 1730-luvulla. Perunan käyttö yleistyi Suomessa vasta sen jälkeen, kun Pommerin sotaan vuosina 1757–1762 osallistuneet suomalaiset olivat tutustuneet siihen Saksassa. Peruna levisi lähes koko Suomeen.
Perunan multaukseen käytetty sahra 1917käytössä. Museovirasto.
Pienviljelijöille peruna sopi hyvin, sillä se tuotti enemmän ruokaa pinta-alaan nähden kuin vilja. Sitä pystyi viljelemään sellainenkin, jolla ei varsinaisesti ollut viljelymaita. 1800-luvulle tultaessa peruna oli yleistynyt niin, että se oli tärkein arkiruoka leivän ja puuron ohessa.
Ahdinko oli alkanut jo kesän 1917 huonosta sadosta saman vuoden syksyn levottomuuksista. Vielä tammikuussa 1918 oli perunoiden uskottu riittävän kevään yli. Näin ei kuitenkaan käynyt sisällissodasta ja heikosta omavaraisuudesta johtuen. Ulkomailta ei saatu täydennystä, sillä sisällissota aiheutti tuontikiellon. Myös ryöstelyretket keväällä 1918 tyhjensivät perunavarastoja. Toukokuussa 1918 punaiset tunkeutuivat Toijalan elintarvikelautakunnan varastoon vieden sieltä perunoita.
Paras apu oma apu, kirjoittaa Toijalan Sanomat kesäkuussa 1918. Kaupunkien valtuustoille ja elintarvikelautakunnille, maalaiskuntien elintarvelautakunnille ja maaseudun teollisuuslaitosten isännistölle elintarvikehallitus oli lähettänyt kehotuksen, että he järjestäisivät mahdollisuuden palstaviljelyyn kaikille, joilla ei ole omaa viljelysmaata:
Ja mitä vakavimmin kehoitetaan siis kaikkia, joilla ei ole omaa maata, hankkimaan itselleen sopivan suuruiset viljelypalstat ja viljelemään niillä perunoita ja juurikasveja. (Toijalan Sanomat 15.6.1918)
Toijalassa perunarutto uhkasi syksyllä 1918 tulevaa satoa, jota yritettiin pelastaa mm. seuraavasti: Perunanvarret leikataan noin viikkoa ennen perunannostoa. Nosto koitetaan suorittaa kuivalla, vahvakuorisena ja kohtuullisesti jäähtyneestä maasta. Kuoren parantumiseksi, tullakseen vahvemmaksi tauteja vastaan, on hyvä pitää perunoita muutamia päiviä jäätymiseltä ja auringolta suojatussa, tuulisessa paikassa kuivalla alustalla. Siemenperunat otetaan vähimmän ruton saastuttamalta paikalta, parhaista juurakoista ja pienet, epäsäännölliset, loukkaantuneet ja varsinkin tautiset huolellisesti erottaa. (Toijalan Sanomat 28.9.1918)
Syksyllä 1918 säännöstelyyn piiriin joutuivat vastavalmistuneet perunat ja myös perunajauhot. Samaan aikaan järjestettiin peruna- ja juurikasvisadon inventointi. Käytännössä perunoiden täysimittaista säännöstelyä oli vaikea toteuttaa. Perunoita oli lisäksi hankala kuljettaa ja varastoida suuremmissa erissä. Elintarvikelautakunnilla säilyi oikeus myöntää yksityisille ostolupa suoraan tuottajilta.
Perunan kulutus ei ollut tiukan säännöstelyn alaisena, ja sitä oli saatavilla toisin kuin muita juurikasveja. Monin paikoin perunalla korvattiin muiden elintarvikkeiden niukkuutta. Peruna oli jo ravitsemuksellisestikin tärkeä elintarvike. Olihan sillä monina kriisiaikoina torjuttu keripukkia. Perunan voi sanoa pelastaneen kansan nälänhädältä 1918.
Lähteet:
Rantatupa, Heikki 1979: Elintarvikehuolto ja -säännöstely Suomessa vuosina 1914–1921. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.
Toijalan Sanomat 11.5.1918, 15.6.1918, 17.8.1918, 28.9.1918 ja 12.10.1918
Tuula Vuolle-Selki
Filosofian tohtori ja tietokirjailija
TFT:n juniorit voittivat Helsinki Junior Challenge -turnauksen finaalissa porvoolaisen PSS:n maalein 4-2.
Akaalaisen salibandyseura TFT:n 2008 syntyneiden poikien joukkue voitti toukokuussa pelatun Helsinki Junior Challenge -turnauksen. Sarjassa oli 14 joukkuetta ja koko turnauksessa 278 joukkuetta ja noin 6000 pelaajaa.
Suomen lisäksi joukkueita oli Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä.
Akaalaiset pelasivat yhteensä seitsemän peliä. Joukkueen valmentajat Juha Setälä ja Ari Ilottula kertovat, että puolivälieristä eteenpäin ottelut kovenivat, mutta jossain vaiheessa peli aina repesi akaalaisten eduksi. Finaalissa oli vastassa Porvoolainen PSS, jonka TFT oli kohdannut jo alkusarjassa.
– Finaalissa meni melkein puoli peliä ennen kuin saatiin maalihana aukeamaan. Mutta peluuttamista ei tarvinnut tiivistää, ja koko joukkueelle saatiin onnistumisia.
Kultamitalit irtosivat lopulta maalein 4–2. Akaalaisten ensimmäinen maali syntyi kolme minuuttia ennen ensimmäisen erän loppua, ja saman tien syntyi kaksi maalia lisää. Toisessa erässä TFT meni jo 4–0-johtoon, mutta sitten alkoi porvoolaisten kiri. 4–2-tilanteessa vastustaja otti maalivahdin pois ja pelasi kuudella kenttäpelaajalla, mutta TFT piti pintansa.
Sarjassa F-juniorit ovat pelanneet neljällä pelaajalla ja puolentoista minuutin jatkuvilla vaihdoilla. Helsingin turnauksessa pelattiin viidellä viittä vastaan ja lentävillä vaihdoilla.
– Vaihdoissa tuli joskus sellaista, että kun huudettiin vaihto, tulivat kaikki kerralla, vaikka pitäisi vuorotellen vaihtaa, Setälä kertoo totuttelusta.
Etenkin finaaliottelu oli Helsingissä järjestetty ison maailman tyyliin. Pelaajat kuulutettiin kentälle, samoin mitalien jaossa, ja parhaat pelaajat valittiin.
– Ensimmäistä kertaa pojat myös sanoivat, että nyt on paineita, Setälä kertoo.
Koko TFT:n ykköskentällinen oli pistepörssissä viiden parhaan joukossa ja valloitti sijat 1, 3 ja 5. Myös joukkueen maalivahti oli Setälän ja Ilottulan mukaan turnauksen paras.
Valmentajat Juha Setälä (vas.) ja Ari Ilottula ovat ylpeitä junioreiden saavutuksista jas kehittymisestä.
– Meillä on huikea kausi takana, ja kehitysaskeleet, joita pojat ovat ottaneet, ovat valtavia. Tämä ikäryhmä on kyllä tosi lahjakas, Setälä sanoo.
Voiton ansiosta joukkue sai kutsun ensi vuoden turnaukseen ja pääsee sinne ilmaiseksi.
TFT:n 2008 syntyneet pojat ovat pelanneet kolme vuotta Sisä-Suomen sarjaa, ja Helsinkiin lähdettiin katsomaan etelän joukkueiden taso.
– F1-sarjassa olemme olleet Sisä-Suomen kärkijoukkueita koko ajan. Mukana ovat Classic ja Koovee ja muut, ja olemme olleet 21 joukkueen sarjassa viiden sakissa, valmentajakaksikko kertoo.
Setälä ja Ilottula korostavat, että vaikka suurin osa pojista on Toijalasta, kyseessä on koko Akaan joukkue.
– Otamme mielellään lisää pelaajia myös Kylmäkoskelta ja Viialasta.
Harjoituksia on ollut kolme kertaa viikossa. Niistä kaksi on Toijalan yhteiskoulun salissa ilman kaukaloa ja yksi Ideaparkissa kaukalossa.
– Ideaparkin vuorolla pelataan tekniikkatreenien lisäksi vuotta vanhempia vastaan, Juha Setälä sanoo.
Pojat käyvät myös Salibandyliigan kestosankareihin kuuluvan Henri Johanssonin vetämässä salibandykerhossa kaksi kertaa viikossa.
– Treenejä tulee 10 tuntia viikossa, mutta silti aika moni pelaa jalkapalloa ja futsaliakin, valmentajat kehuvat.
Vuonna 2008 syntyneiden joukkueessa pelaamisesta kiinnostuneet pojat ja heidän vanhempansa voivat kysellä vapaista paikoista Ari Ilottulalta numerosta 040 591 9924.
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut 22-vuotiaalle akaalaisnaiselle 55 päiväsakkoa kahdesta petoksesta ja yhdestä näpistyksestä. Yhteensä maksettavaa kertyi 495 euroa.
Nainen joutuu myös maksamaan petosten uhreille taloudellisia vahinkoja yhteensä 1145 euroa ja Pirkanmaan Osuuskaupalle anastetun omaisuuden arvon ja asian selvittelykulut, yhteensä 53,46 euroa.
Valtiolle nainen määrättiin suorittamaan rikosuhrimaksuna 80 euroa.
Tuomiot tulivat petoksista, joissa vastaaja erehdytti kaksi henkilöä ostamaan itseltään netissä muumimukeja.
Marraskuussa 2017 naishenkilö luuli ostavansa akaalaiselta Tori.fi -sivuston kautta 12 muumimukia 960 eurolla ja maksoi kauppahinnan tämän tilille. Akaalaisnainen esiintyi toisen henkilön nimellä salaten henkilöllisyytensä sekä sen, ettei hänellä ole ollut aikomustakaan toimittaa mukeja ostajalle.
Joulukuussa 2017 mieshenkilö luuli saavansa Huuto.net -sivuston kautta kaksi muumimukia 185 euron hintaan. Tässäkin tapauksessa vastaaja esiintyi toisen henkilön nimellä eikä aikonut toimittaa mukeja miehelle.
Näpistystuomio tuli alkoholituotteista, joita vastaaja anasti Toijalan S-Marketista syyskuussa 2017 laukkuunsa piilottamalla 3,46 euron arvosta.
Akaalaisella ei ollut rikosrekisterimerkintöjä, ja hän tunnusti teot esitutkinnassa mutta ei saapunut oikeuteen.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
”Tarttis tehrä jotain.”
Tätä sananpartta tasavallan presidentti Mauno Koivisto käytti aikalaisten mukaan silloin, kun ilma oli sakeana toinen toistaan parempia suunnitelmia, joiden toteuttamisesta kenelläkään ei ollut hajuakaan. Sarkasmillaan presidentti palautti keskustelun maan pinnalle.
FCG Konsultoinnin tekemä selvitys Akaan kouluverkon uudistamisesta ja optimoinnista on vihdoin julkinen. Se löytyy verkosta Akaan kaupungin sivuilta kouluverkkotyöryhmän luottamushenkilöjäsenten kommenteilla höystettynä. Selvityksestä annettiin kyllä viestintäfirman tekemä tiedote julkisuuteen virheineen päivineen. Kallista pelleilyä. Selvitys makasi opettajienhuoneiden pöydillä kaikkien luettavana. Niin salainen se todellisuudessa oli.
Selvitys on karua luettavaa varsinkin niille, jotka pitävät Akaata jo valmiina paratiisina. Tähänastinen politiikka on epäonnistunut karkeasti. Jos konsulttien tilastoista ja aikaisemmista toteutumista kaivama analyysi pitää paikkansa, Akaassa suljetaan kohta muutakin kuin kouluja. Tarttis tehrä jotain.
”Mikäli väestökehitys toteutunee vuoden 2017 kaltaisena, tarkoittaa se käytännössä kokonaisväestökehityksessä ns. nollakasvua. Tällöin ikäryhmittäisessä tarkastelussa kokonaisväestökehityksen pysähtyminen tarkoittaa supistuvien ikäryhmien ennustetta voimakkaampaa negatiivista väestökehitystä.”
Näin selvityksessä sanotaan kauniisti se, mitä Akaassa on viime vuodet tehty. Ei mitään. Talouden tasapainottaminen on vienyt sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden kaiken ajan. Kukaan ei ole ehtinyt katsoa ympärilleen, saati horisonttiin. Tähän on tultu matalamielisellä kamreeripolitiikalla, jonka arkkitehti kaupunginjohtaja Aki Viitasaari oli.
Politiikassa keskityttiin muun muassa Valkeakosken Kehitys Oy:n teurastamiseen, joka ainoana seudullisena toimijana kantoi valoa pimeyteen. Vaske herätteli, otti koppia ja antoi tilastotietoja. Nyt elinkeinopolitiikkaa Akaassa ei tee saati johda kukaan. Tarttis tehrä jotain.
”Työikäisten kaupunkilaisten lukumäärä laskee 15 vuodessa reilulla parilla sadalla. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi. Vuodesta 2016 vuoteen 2032 kasvua on yli 31 prosenttia, joka määrällisesti tarkoittaa 1 128 lisää tähän ikäluokkaan.”
Tähänkö on pyritty? Akaa on Suomen kasvukäytävällä, mutta jostakin käsittämättömästä syystä täällä ei saada kasvua liikkeelle. Hiipivä ja riitelevä kunnallispolitiikka höystettynä kyläpolitiikalla on johtanut siihen, että täältä paetaan. Edelleen tehdään selvityksiä purkukuntoisista koulurakennuksista ja edelleen valitetaan hallinto-oikeuteen itsestäänselvyyksistä. Tämän sekoilun keskellä liian harva päättäjä näkee, että kohta kaikki on myöhäistä.
Akaassa on hukassa johtajuus. Viimeistään yksi punavihreä pilaa orastavan järjenkäytön. Tarttis tehrä jotain.
Kouluverkkoselvitys on raaka, mutta realistinen. Se ei ole lohduton. Se kertoo yksiselitteisesti mitä tapahtuu, jos nykyinen meno jatkuu. Rivien välistä on luettavissa eväät muutokseenkin.
”Laadittu väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu kuten vuosina 2010–2014.”
Tämän selvemmin ei tuhon tietä voi viitoittaa. Tarttis tehrä jotain.
Akaan hyvä viime valtuustossa hyväksytty strategia tarvitsee tuekseen voimakasta politiikkaa, jolla ennusteet nujerretaan. AkaaPoint-yritysalue on saatava alkuun. Elinkeinopäällikkö tarvitsee kumppanikseen osaavan yritysasiamiehen. Julkisuuskuvaa muutetaan teoilla, ei puheilla tai viestintätoimiston puleerauspapereilla. Tonttitarjonta on kodallaan, markkinoinnilla Akaan on hurmattava lapsiperheitä. Puhelu nuorille äideille on paikallaan.
Akaa tarvitsee myös uuden kaupunginjohtajan ja muutoksia kaupunginhallituksen jäsenistöön. Kitisevät saranat on rasvattava ja niiden, joita ei kasvun tavoitteleminen miellytä, on astuttava sivuun. Jos jokainen puheenvuoro muistelee menneitä, on väärässä paikassa. Omaan napaan, jos se vielä löytyy, tuijottamisen aika on ohi.
Viime kuntavaaleissa moni uusi valtuutettu ehdokkaana ollessaan oli aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Keskeisimpinä teemoina heillä olivat sisäilmasto-ongelmaiset koulut ja varhaiskasvatuksen aikaperusteisen maksutaulukon uusiminen lisäämällä yläpäähän yksi luokka lisää keventämään hyvin ansaitsevien perheiden maksutaakkaa.
Ensimmäinen vuosi vaalikaudesta on mennyt vaalilupauksia lunastaessa. Sivistyslautakunta päätti 29.7.2017 jätetyn valtuustoaloitteen pohjalta asiaa kolmannen kerran käsitellessään, että yhden lisävälyksen n. 15 000 euron hoitomaksukertymän aleneminen vuonna 2018 katetaan kotihoidon tukeen varatusta määrärahasta, koska sen käytölle ei ole odotettua tarvetta. Samaan aikaan perusturvan puolella on ollut jo vuosia tarvetta ennaltaehkäisevän kotihoidon tuen lisäämiseen.
Viialan sisäilmasto-ongelmien ratkominen on ollut vielä vaikeampaa. Lautakunnan esityslistan tultua julkiseksi, on somessa alkanut keskustelu viranhaltijan päätösehdotuksen muuttamiseksi. Pöytäkirjojen perusteella voi todeta, etteivät virkamiesten päätösehdotukset ole juurikaan menestyneet sen enempää lautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa. Ratkaisut ovat pääosin pohjautuneet sosiaalisen median pienen, mutta äänekkään ryhmän näkemysten pohjalta.
Näyttävin esimerkki tästä on Rasin koulun korvaavien väistötilojen hankinta. Esitystä käsiteltiin kaksi kertaa sivistyslautakunnassa, neljä kertaa kaupunginhallituksessa ja kerran lisämäärärahapyynnön vuoksi valtuustossa. Peruslähtökohtana sivistysjohtajan ja va. kaupunginjohtajan päätösehdotuksissa oli, että Rasin koulun kahdelle opetusryhmälle vuokrataan väistötiloiksi KOY Toijalan moottoritien liittymästä kaupungin omistamia tiloja lukuvuodeksi 2018 – 2019.
Asia saatiin päätökseen, kun va. kaupunginjohtaja päätyi vastoin aiempaa kantaansa tekemään ehdotuksen korvaavien tilojen hankkimiseksi Rasin koulun piha-alueelle. Selvityksen perusteella nämä Parmacon vuokraväistötilojen kustannukset ovat noin 60 000 euroa kalliimmat vuodessa kuin muut vaihtoehdot. Tilojen arvioitu käyttöaikatarve on kolme vuotta.
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Heli Piirainen puolustaa (AS 11.4.2018 s.2) va. kaupunginjohtajan muutosta: ”Kaupunginjohtajan pohjaesitys noudatteli (kuten kuuluikin) niin puheenjohtajakoalition tahtotilaa kuin kaupunginhallituksen aikaisempaa päätöstä”. Piiraisen teksti voidaan myös tulkita, että puheenjohtajakoalitio painosti virkamiestä valmistelemaan vastoin virkavelvollisuuttaan päätösehdotuksen, joka ei hänen näkemyksensä mukaan ollut paras vaihtoehto Akaan ja akaalaisten kannalta.
Täydelliseksi tämän farssin tekee se, että kaupunginhallitus kokouksessaan 22.5.2018 päätti sijoittaa siirtokoulurakennukset Viialan yhtenäiskoulun pihapiiriin, koska vaikutus vuoden 2018 talousarvioon on 74.700 euroa pienempi kuin mitä Rasin pihapiiriin sijoitetun Rasin siirtokoulurakennuksen vaikutus. Päätös syntyi äänin 6 – 5. Tämän ratkaisun puolesta käytin puheenvuoron valtuustossa jo 28.3.2018.
Kunnalliseen luottamustehtävään valitun pitäisi pystyä ajamaan kuntalaisten etuja ja tiedostaa, ettei toimi yhden työpaikan, ammattiryhmän, yhdistyksen tai muun etua tavoittelevan yhteisön edustajana. Edellä olevien tapausten pohjalta näyttää siltä, ettei tämä kaikilta osin toimi Akaassa.
Uudet luudat lakaisevat parhaiten. Viime vuonna Akaa teki ylijäämäisen tuloksen. Tänä vuonna uudet päättäjät ovat puolessa vuodessa saaneet aikaan 2,5 miljoonan euron alijäämän. Demokratialla on toki hintansa. Tällä hetkellä me akaalaiset maksamme turhan kovaa hintaa someohjatusta desibelidemokratiasta.
Jouko Rytkönen
Perusturvavaliokunnan jäsen (kok.)
Akaan kaupunki kilpailuttaa sosiaalihuoltolain vaatimat asumispalvelut. Mahdollinen uusi tuottaja aloittaa 1. tammikuuta 2019. Tällä hetkellä palvelun tuottaa Coronaria Hoitoketju Oy Karpinmäen ja Kurkelanhovin palveluasumisyksiköihin. Kokonaiskustannukset kaupungille palveluista ovat noin 1 700 000 euroa vuodessa.
Akaassa valmistellaan palevlusetelien käytön laajentamista myös sosiaalihuoltolain mukaisiin asumispalveluhin.
Perusturvalautakunta keskusteli tavasta järjestää asumispalvelut 2019 alkaen kahdessa kokouksessa. Esille nousi vahvasti palvelusetelin käyttöönotto. Palvelusetelin hyötyjä ovat perusturvajohtaja Elina Anttilan valmistelun mukaan valinnanvapauden lisääntyminen, palvelujen saatavuuden parantaminen, palvelujen saaminen nopeammin, joustavuuden lisääntyminen ja palvelujen monipuolistuminen.
Setelin käyttöönottoa toivovat myös yksityiset palveluntuottajat. Akaassa on ostopalvelujen ja maksusitoumuksien lisäksi on käytössä jo tehostetun palveluasumisen palveluseteli. Palvelusetelin arvo määräytyy asiakkaan bruttokuukausitulojen mukaan. Palvelusetelien käyttäjiä on Akaassa vuosittain ollut alle kymmenen ja setelin suurin arvo on ollut kuukaudessa 2 800 euroa.
Palvelusetelin käyttöä ohjataan lain vaatimalla sääntökirjalla, jossa ovat lain edellyttämät Akaan kriteerit. Palveluntuottaja sitoutuu kriteerien noudattamiseen. Itse palvelua tuotettaessa sopimuksen osapuolia ovat kuitenkin asiakas ja palvelun tuottaja.
Lautakunta päättikin kokouksessaan 24. huhtikuuta esittää kaupunginhallitukselle, että kilpailutuksen sijasta kaupungissa otetaan käyttöön asumispalvelujen palveluseteli. Hallitus ei asiaa 8. toukokuuta niellyt, vaan palautti asian äänestyksen jälkeen jatkovalmisteluun äänin 6–5. Palvelusetelin käytön laajentamista vastustivat Salla Bister (sd), Hannu Järvinen (sd), Inka Loppi (sd), Heli Piirainen (vihr), Harri Rämö (sd) ja Jukka Saari (vas). Palvelusetelin kannalla olivat Janita Puomila (kok), Sami Rajala (kok), Jukka Ahonen (kesk), Sauli Turja (sin) ja Jouko Rytkönen (kok).
Palauttaessaan asumispalveluasiaa takaisin valmisteluun, hallitus edellytti, että se saa uutta päätöstä tehtäessä eteensä palvelusetelin vaatiman sääntökirjan, palvelusetelin arvon määrittelyn ja palvelun kustannuslaskennan.
Perusturvajohtaja Elina Anttila totesi valmistelussaan, että kustannuslaskentaa tai vertailua eri vaihtoehtojen välillä tai nykytilanteeseen on vaikea tehdä, koska yksityisten palvelutuottajien ensi vuoden hintoja ei ole tiedossa. Ne selviäisivät vasta kilpailutuksessa.
Perusturvalautakunta päättikin esittää kaupunginhallitukselle, että asumispalvelut kilpailutetaan vanhan tavan mukaan, mutta kilpailutukseen sisältyy mahdollisuus palvelusetelin käyttöön. Lautakunta haluaa myös, että palvelusetelin käytön laajentamisen valmistelu jatkuu.
Lautakunnan näkemyksiin yhtyi myös kaupunginhallitus, joka kokouksessaan 5. kesäkuuta päätti kilpailutuksen järjestämisestä hankintalain mukaisesti siten, että kilpailutukseen sisältyy mahdollisuus siirtyä palvelusetelin käyttöön.
Sekä kilpailutus että palvelusetelin käytön laajentaminen vaativat laajan valmistelutyön. Nyt toteutettavan kilpailutuksen kautta turvataan palveluasuminen niillekin, jotka ei ole halukkaita vastaanottamaan palveluseteliä. Palveluseteliasia on tarkoitus saada lautakuntaan ja hallitukseen syksyn 2018 aikana.
Akaan vanhus- ja vammaisneuvosto kannattaa lausunnossaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ottoa sillä edellytyksellä, että nykyinen palvelujärjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan.
Saija Roinisen mukaan Matinpuisto on Akaan paras kenttä, sillä se pysyy kuivana vesisateessakin.
Toijalan Valppaan järjestämä Toijala Lentis tarjosi tuttuun tapaan rentoa yhdessäoloa ja viihdyttäviä palloralleja markkinaviikon päätteeksi lauantaina ja sunnuntaina. 39. kerran järjestetty turnaus houkutteli paikalle Valppaan puheenjohtajan Saija Roinisen mukaan 68 joukkuetta eli tismalleen saman määrän kuin kolmena edellisenä vuotena.
Suuri osa osallistujista oli tuttuja edellisvuosilta. MC2-sarjassa pelannut Toijalan Hukatut Lupaukset eli HuLu oli mukana neljättä kertaa, joskin tämä vuosi oli heille toinen HuLu-nimen alla. Aiemmin porukka on pelannut muun muassa Mamentus-nimellä.
Joukkueessa pelaavat Pyry Hänninen ja Santeri Hakala arvioivat joukkueen pelien menneen vuosien saatossa vaihtelevasti. Joukkue ei lähde peleihin erityisillä sijoitustavoitteilla, ja tämän vuoden saldona oli 12. sija sarjan 14:stä osanottajasta.
– Ei oteta niin vakavasti, kunhan tullaan oleskelemaan. Kiva tapahtuma, jossa näkee kerran vuodessa näitä jätkiä, Hakala sanoi.
– Yksi erävoitto vuodessa on aina hyvä ottaa, Hänninen lisäsi.
Lentissunnuntaina katseet olivat sijoituspelien lisäksi myös turnauksen tulevaisuudessa. Koska Matinpuiston kentälle tulee hyvinvointikeskuksen parkkialue, järjestetään tapahtuma ensi vuonna Toijalan Savolassa uudella hiekkakentällä. Valtuusto teki päätöksen uuden kentän sijainnista maaliskuussa, ja Saija Roininen kertoi kilpailutuspäätösten tulevan tekniseen lautakuntaan elokuussa. Varsinainen rakentaminen alkaa syksyllä.
Saija Roinisen mukaan tutun kentän poisjääminen on ollut pelaajien keskuudessa turnauksen kiistatta suurin puheenaihe, ja maisemanvaihdos on herättänyt joissakin pelaajissa huolta ja suuttumusta. Roininen kuitenkin lisää, että muutamat pelaajat ovat jopa ilmoittautuneet avuksi kaivuuhommiin, mikäli korvaavan kentän valmistumisessa ilmaantuisi ongelmia.
Uusi hiekkakenttä tulee Roinisen mielestä tarpeeseen, sillä Lentiksen lisäksi hyvää hiekkakenttää tarvitsevat luistelijat ja pesäpalloilijat niin koulussa kuin vapaa-ajallakin sekä myös tivolit ja sirkukset. Uuden kentän rakennuttaminen on silti saanut osakseen arvostelua, ja Saija Roininen myöntääkin käyttöasteen arvioinnin hankaluuden.
Toijalan Hukatut Lupaukset eli HuLu ylsi tämän vuoden turnauksen MC2-sarjassa sijalle 12.
– Lähiliikuntapaikkojen käyttöaste määräytyy täysin säiden mukaan, ja sellaista on hyvin vaikea mitata.
Yli 20 vuotta Lentikseen osallistunut paikallispoppoo HIFK-20 oli kenttäasiasta hiukan haikealla mielellä. Joukkueensa pelejä poikkeuksellisesti kentän reunalta seurannut Rauno ”Roppu” Joronen harmitteli erityisesti pitkän perinteen katkeamista, mutta oli silti luottavainen tulevan suhteen. Saman joukkueen Ari Kimari komppasi ja puki sanoiksi monien kanssapelaajien tunnot.
– Pääasia on se, että kenttä löytyy.
Ensi vuonna Savolassa nähdään samalla niin Lentiksen 40-vuotisturnaus kuin TUL:n satavuotisturnauskin, mikä ilahduttaa Saija Roinista. Positiivinen asenne oli tarttunut viikonlopun aikana myös pelaajiin, ja Matinpuisto hyvästeltiinkin lopulta hymyssä suin.
– Kun olen kertonut, että uusi kenttä tulee 200 metrin päähän majoituskoulusta ja vähän lähemmäs Kruunaa & Klaavaa, kaikki ovat siinä vaiheessa sanoneet ”jes”, Roininen nauroi.
Turnauksessa voittoihin ylsivät Oripään Vesa (MB), Piispanristin Peippi (MC1), KoPa (MC2), RAUS Miks? (seka), Veljet (NB) ja Vedottomat (NC). Täydet tuloslistat löytyvät osoitteesta www.toijalanvalpas.fi.
Joukkueessa HIFk 20 pelasivat (vas, takana) Mikko Nieminen, Jari Hakala, Ari Kimari, Jouni Salonen, Rauno ”Roppu” Joronen, Jesse Rokkanen ja Jukka Ahlfors. Edessä Jakke Joela.
Toijala-Lentis houkutteli Toijalan aurinkoon yhteensä 68 joukkuetta kannustusjoukkoineen.
Pyry Hänninen (vas.) ja Santeri Hakala totesivat, että Lentis on heille perinne, jolla he keräävät ympäri Suomea asuvat toijalalaissyntyiset kaverukset yhteen.
HIFK-20 pelasi HIFK:n pelipaidoissa, ja nappasi itselleen miesten C2-sarjan sijan 11.
Hämeen ammattikorkeakoulusta ovat 8.6. valmistuneet seuraavat akaalaiset:
Ammatillinen opettajankoulutus
Kuusenaho Mari, Mikkola Susanna
Ammatillinen erityisopettajankoulutus
Rannanjärvi-Laukkanen Tuula
Ammatillinen Opinto-ohjaajankoulutus
Soldan Terhi
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (vas) onnitteli Mika Korpelaa heti tuoreeltaan.
Akaan Nuorkauppakamari valitsi perjantaina Toijalan Markkinoilla Vuoden Akaalaiseksi Mika Korpelan Toijalan Kone ja Kuljetus Ky:stä.
Vuoden Akaalainen valittiin kaupunkilaisten ehdotusten perusteella. Ehdotusten perusteluissa nousi esiin muun muassa seuraavia teemoja: ahkeruus, tunnollisuus, luotettavuus, määrätietoisuus, positiivisuus, pyyteetön hyvän tekeminen akaalaisten hyväksi sekä kotiseuturakkaus ja Akaata kohti sykkivä suuri sydän. Jaana Koivuniemi Akaan Nuorkauppakamarista totesi Vuoden Akaalaisen julkistustilaisuudessa, että Mika Korpelassa näkyvät kaikki edellä mainitut asiat.
Mika Korpela tunnetaan Akaassa muun muassa siitä, että hän lainaa Toijalan Kone ja Kuljetuksen kalustoa erilaisiin kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin. Kalustoa on ollut lainassa esimerkiksi Toijala Lentiksessä, Näkymässä ja viimeisimpänä Toijalan Markkinoilla.
– Akaaseen täytyy saada kaikenlaisia tapahtumia, ja monikaan niistä ei onnistuisi, jos kalustosta maksettaisiin hirveitä vuokria, Korpela tuumaa.
Kotiseuturakkaaksi mainittua Korpelaa harmittaa osassa kaupunkilaisia näkyvä negatiivinen asenne Akaata kohtaan.
– Mielestäni ihmisten pitäisi olla positiivisempia ja innokkaampia. Pitäisi ottaa härkää sarvista ja tarttua toimeen. Se on ainoa keino, jolla saadaan asioihin mitään muutosta. Pelkästään valittamalla ei saada mitään aikaiseksi, Korpela toteaa.
Koulujen sisäilmaongelmia yhtään vähättelemättä tuore Vuoden Akaalainen haluaisi laittaa koulut kuntoon ja keskittyä myönteisiin asioihin.
– Täällä on tapahtunut paljon positiivista kehitystä viimeisen kahden vuoden aikana. Esimerkiksi ABC:n alue on rakentunut, tänne on tullut tekonurmikenttiä ja Akaa Pointkin alkaa toteutua, Korpela sanoo.
Mika Korpela kaappasi vaimonsa Kati Korpelan kainaloonsa heti valintansa julkistamisen jälkeen.
Toijalan Kone ja Kuljetus on työllistänyt paikallisesti jo vuosikymmeniä. Korpela kertoo tekevänsä mielellään työnjohtotehtäviä, mutta käytännön kaivuutöissä miehen hermo lepää. 15-tuntiset työpäivät tosin käyvät toisinaan raskaiksi.
– Kyllä tässä burn out on aika lähellä aika usein. Joissain muualla voisi päästä helpommalla, mutta en minä tiedä onko siinä mitään järkeä, että pääsee kauhean helpolla. Elämässä täytyy olla haasteita, Korpela toteaa.
Korpelan mielestä eräs parhaista asioista omassa työssä ovat työkaverit.
– Meillä on todella hienoa porukkaa töissä. Pitkää päivää tehdessä työkavereista tulee kavereita, Korpela pohtii.
Mika Korpelan harrastuksiin kuuluu toiminta Lions Club Toijala Akaassa. Toimintaan hän lähti mukaan vaimonsa kehotuksesta.
– Vaimo sanoi, ettei minulla ole yhtään harrastusta. Mietin, että onhan minulla, mutta eihän niitä ollutkaan. Lions-toiminta on ollut ihan hyvä juttu. Nyt minulla on elämässä jotain muutakin kuin työ, Korpela sanoo.
Lions-toiminnan lisäksi Korpela harrastaa amerikkalaisia autoja, joita hänellä on useita. Miehen oma suosikki on vuoden 1959 Chevrolet Impala.
– Hirveän vähän olen pystynyt mihinkään osallistumaan. Heinäkuussa lähdemme Viroon Haapsaluun isoon amerikkalaisten autojen tapahtumaan. Siellä olemme kolme päivää, siinä on minun kesälomani.
Vuoden Akaalainen valittiin tänä vuonna 40. kerran. Vuoteen 2006 tittelin nimi oli Vuoden Toijalalainen.
Vierailu Toijalan Markkinoilla on jokavuotinen perinne Niko, Kiira ja Krista Lampulle.
Lions Club Toijalan järjestämät Toijalan Markkinat valtasivat perjantaina ja lauantaina Akaan keskustan. Perjantaina torin ja sen ympäristön myyntipaikat oli varattu viimeistä myöten, ja myös markkinakansaa jalkautui paikalle kiitettävästi.
Markkinat avasi Akaan kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen, joka puheessaan vertasi kuntia ja yrityksiä urheilujoukkueisiin.
– Voittamiseen tarvitaan toimiva pelisysteemi eli strategia, oikeat pelaajat oikeille paikoille ja kapteeniksi luottopelaaja linkiksi pelaajien ja joukkueenjohdon tai median välille, sekä kantamaan vastuun joukkueen yhteishengestä. Ja mikäli ajaudutaan tappiokierteeseen, vaihdetaan joku edellä mainituista kunnes tulos on halutun kaltainen, Sarkkinen sanoi.
Ulla Viinikainen ja vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen Eino Partinen asuvat lähellä Toijalan toria, joten markkinat olivat looginen valinta päiväkävelyn kohteeksi. Eino oli ehtinyt jo kokeilla narunvetoa, josta poika oli saanut palkinnoksi pelikorttipakan ja pienen muovileijonan.
Helmikuun alussa Tampereelta Akaaseen muuttaneelle Ulla Viinikaiselle Toijalan Markkinat ovat uusi tuttavuus.
– Emme ole vielä kiertäneet koko aluetta, mutta kyllä täällä ihan mukavalta näyttää. Annan arvosanaksi ainakin seiskan, Viinikainen tuumii.
Markku Lepistö soitti markkinakansalle haitarisäveliä.
Kaksikon oli tarkoitus tulla vielä myöhemmin uudelleen katsastamaan markkinamenoa Einon isän ja isovanhempien kanssa.
–Silloin varmaankin lähtee mukaan metrilakua, Viinikainen kertoo.
Metrilaku houkutti paikalle myös Kerttu Grandellin ja Ida Weltzienin.
– Se on ainoa syy tulla tänne, Grandell toteaa.
Ida Weltzien ei ollut asiasta kaverinsa kanssa aivan samaa mieltä, sillä hänen mielestään markkinoilla on paljon kivaa katseltavaa.
– On mukavaa olla täällä ihmisten seurassa ja nähdä kavereita. Markkinat muuttuvat paremmiksi vuosi vuodelta, Weltzien sanoo.
Niko, Krista ja heidän neljävuotias tyttärensä Kiira Lamppu kertoivat markkinavierailun olevan heille jokavuotinen perinne.
– Olen syntynyt Toijalassa, joten olen käynyt täällä varmaan 30 vuotta. Tämä on sellainen tapahtuma, että kaikki toijalalaiset täällä viikonlopun aikana varmasti käyvät, Niko Lamppu toteaa.
Matias (vas.) ja Pekka Muurinen viettivät Pekan viimeistä isyyslomapäivää markkinoilla.
– Joinakin vuosina täällä on ollut hiljaisempaa. Nyt on paljon myyjiä ja muuta väkeä. Kelikin on onneksi nätti, Krista Lamppu jatkaa.
Lampun perhe oli ehtinyt jo hakemaan jäätelöt, ja Kiiran toiveesta seuraavaksi perheen oli tarkoitus suunnistaa narunvetoon ja pomppulinnaan.
Lahtelainen Kukka Nenonen oli saapunut markkinoille myymään yrityksensä Kukan kutomon vaatteita.
– Yläosat ovat koreita, ne ovat kyllä ulkolaisia. Kotimaista housua löytyy jonkin verran ja onpa minulla myös teidän kylän Tekstiilipalvelusta haettua kangasta, Nenonen kertoo.
Nenosen mukaan perjantain aamupäivä oli rauhallinen, mutta hän uskoi myynnin piristyvän iltapäivää kohti.
– Lauantaina en ole enää täällä, vaan jatkan matkaa Kuhmoisten Kiepsaukseen. Ne ovat heidän markkinansa, Nenonen kertoo.
Perjantaina kaikki myyntipaikat olivat täynnä ja väkeä riitti muutenkin mukavasti.
Ulla Viinikainen ja Eino Partinen olivat ensimmäistä kertaa Toijalan Markkinoilla.
Metrilaku ja markkinameininki houkuttelivat paikalle Ida Weltzienin ja Kerttu Grandellin.
Hannu Sukanen, Jimi Tolonen ja Päivi Sukanen tulivat nauttimaan hyvästä säästä .
Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen piti markkinoiden avajaispuheen.
Seppo Ojala on käynyt markkinoilla ainakin 50 vuotta.
Kukka Nenone saapui markkinoille Lahdesta myymään vaatteita.
Jalkapallon Tampereen piirin nelosdivisioonaa johtaa Pirkkalan Jalkapalloklubi pitkälti pitävän puolustuspelin ansiosta. Keskiviikkona 13. kesäkuuta PJK:n alakertaa pääsi testaamaan Toijalan Pallo-49. PJK vahvisti asemaansa lohkon kärjessä 2–0 (1–0 ) kotivoitolla. Pirkkalalaisten saldo on nyt kahdeksan ottelua ja 22 pistettä maalierolla 24–4.
Kotijoukkue otti pelin hallinnan itselleen jo startista. Avausmaalin joukkue sai jo vartin kohdalla. Sen ampui maalin edestä Markus Lindroos. Pelitapahtumiin tuli selkeästi tasaisuutta jakson loppua kohden. Kun kotijoukkueelta jäi lisämaalit saamatta, ei Topakaan ollut täysin altavastaajana.
Toinen jakso alkoi vieraiden merkeissä. Pelirohkeus ja aktiivisuus tuotti jopa painetta kotijoukkueen alakerralle. 2–0 maali 69. minuutilla päätti kuitenkin Topan takaa-ajon. Janne Silfverhuth ampui päätösmaalin läpiajosta.
Peliä seurasi myös Arto Ahlberg, Topan takavuosien keskikentän taituri aina kakkosdivisioonatasolta.
– Pidin näkemästäni vaikka tappio tulikin. Nuorissa on hyvää ainesta. Kunhan heille kokemusta kertyy, tulosta kyllä tulee, näki Ahlberg.
Ahlbergin jakamat tähdet Topan parhaille menivät seuraavasti: kolme tähteä sai Jukka Saari, kaksi Aleksi Pirttijoki ja yhden Mikko Alahäivälä.
Topa pelaa seuraavaksi Toijalan Keskusurheilukentällä keskiviikkona 20. kesäkuuta kello 19. Vastassa on Kangasalan Voitto.
TP-49:n kokoonpano PJK-ottelussa: Jukka Saari, v, Ere Salmi, Aleksi Pirttijoki, Mikko Alahäivälä, Juuso Ahola, Valtteri Wähä-Verkkomäki, Jesse Järvi ( C ) (79. Juuso Virtanen), Joonas Saariniemi, Joonas Pietikäinen, Akseli Sormunen ja Juho Laine.
