![]()
Lokakuussa 2013 Akaa-Volley pelasi vielä Viialan palloiluhallissa. Kakkosvalmentaja Lauri Tihinen jakoi ohjeita muun muassa Adjete Agnitheylle (vas) ja Hasse Mattilalle. Kuva: Harri Mattila.
Lentopalloseura Akaa-Volley tiedotti sunnuntaina 13.5. palkanneensa joukkueelle uuden päätoimisen päävalmentajan Virosta. Vielä samana päivänä Aamulehti uutisoi verkkolehdessään, että Lauri Tihinen sai tiedon valmentajavaihdoksesta vasta seuran lähetettyä julkisen tiedotteen.
Tihinen oli neljä viime kautta Akaa-Volleyn päävalmentaja ja sitä ennen kakkosvalmentaja. Hän on syntynyt ja aloittanut liigaan johtaneen lentopalloilijan uransa Viialassa ja sanoi Aamulehdessä olevansa pettynyt ja vähän katkerakin. Hän kun olisi halunnut jatkaa valmentajana.
Maanantaina Lauri Tihinen kertoi Akaan Seudulle, minkälainen seuran historian ensimmäinen liigakausi hänen mielestään oli ja mihin suuntaan hän näkee seuran olevan menossa. Suunta ei Tihistä miellytä.
– Minun käsittääkseni entinen urheiluseura ja ry on pikku hiljaa muuttumassa yritykseksi ja bisnekseksi. Näköjään siellä tulee vähän erilaisia tapoja hoitaa ihmisten välisiä suhteita ja kommunikointia. Siirrytään seuramaailmasta kovaan bisnesmaailmaan, Tihinen sanoo.
Viime kauden aikana tapahtui hänen mukaansa muitakin muutoksia.
![]()
Keväällä 2015 Lauri Tihisellä (takana keskellä) oli takanaan ensimmäinen kausi Akaa-Volleyn päävalmentajana. Liiganousu jäi yhden voiton päähän, mutta tunnelma paluumatkalla Joensuusta oli hyvä. Bussin perällä istuivat myös Joni Mikkonen (vas.), Hasse Mattila, Matti Ollikainen ja seuran puheenjohtajana juuri aloittanut Teemu Salminen.
– Monet sponsoreista ja taustoista olisivat halunneet nopeasti tuloksia meidän ulkomaalaisista pelaajista. Itse olisin valmentajana ja urheilun näkökulmasta halunnut tehdä pidemmän tähtäimen hommaa. Ehkäpä minulle siksi annettiin lähdöt, että edustan vähän erilaista tapaa toimia ihmisten kanssa, Tihinen sanoo.
Joku voi Tihisen mukaan kokea tämän heikkoutena ja pehmeytenä.
– Se ei kyllä sitä ole, jos pidetään toisistamme huolta ja yritetään rakentaa ja välttää destruktiivisia kuvioita, jotka rikkovat asioita.
Yksi selkeä erimielisyys kasvoi Lauri Tihisen mukaan myös hänen ja Akaa-Volleyn johdon välille.
– Minä olen nähnyt todella tärkeänä asiana sen, että yritetään pitää juniorit ja junioripuoli mukana ja liigan juurina. Seuran johdolla oli selkeästi se näkemys, että aletaan panostaa vain liigajoukkueeseen.
![]()
Helmikuussa 2016 Lauri Tihinen yritti ykkössarjan ottelun aikalisällä lähes kädestä pitäen herätellä joukkuettaan taistelemaan. Kuva: Harri Mattila.
Tihinen ei halua sanoa, ketkä seuran johdossa ajattelivat näin. Hän kertoo kuitenkin olleensa ajatuksiensa ja mielipiteidensä kanssa välillä aika yksin.
– Siinä olisi ollut hyviä nuoria tulossa seuraan Tikkalan Jere etunenässä. Toivottavasti he saavat vielä kasvualustaa Akaasta siihen, että pääsevät eteenpäin omissa jutuissaan. Vaikeata se tulee varmaan olemaan, jos – mutta toivottavasti ei – liigajoukkueen arvot menevät niin kovaksi, että nuorille ei ole tilaa eikä sijaa.
Poikkeuksellisia jäätymisiä
Jos valmentaja joutuu käymään debattia perushommista, se vie Lauri Tihisen mukaan keskittymistä pois itse tekemisestä ja pelistä. Ykkössarjan ja liigan välillä oli hänen mukaansa myös iso ero valmentamista ja joukkuetta häiritsevän kuhinan määrässä.
– Asiantuntijoita oli paljon ympärillä pyörimässä ja korviin kuiskuttelemassa, miten asiat pitäisi tehdä. Siinä on vaikea pitää pää kylmänä itse kunkin.
Tihinen tietää, että tämä kuuluu tietyllä tavalla liigaympyröihin, mutta hänen mukaansa hyvissä organisaatioissa pelaajat ja valmentajat nauttivat luottamusta ja suojaa.
– Ne eivät ole raa’asti auki ulkomaailmalle.
![]()
Huhtikuussa 2017 Lauri Tihinen pääsi ykkössarjan voiton jälkeen suihkuun pelaajien kantamana. Juhlahumussa olivat mukana Hasse Mattila (vas.), Dmitri Borichev (takana), Teemu Koivunen, J-P Tuikka ja Juuso Paananen. Myöhemmissä karsintapeleissä voitettiin paikka Lentopallon Mestaruusliigaan. Kuva: Mikko Peltoniemi.
Jokin vaikutti lamaannuttavasti myös pelaajiin ja heidän tekemiseensä kentällä. Tihinen ei tiedä mikä.
– Minun valmentamassani joukkueessa ei ole ennen tapahtunut sellaisia jäätymisiä kuin viime kaudella. Luulen, että ne johtuivat pelosta, ja olen miettinyt, mistä sellaisia pelkotiloja on voinut tulla, ja miksi en ole pystynyt suojelemaan pelaajia semmoiselta, Tihinen kertoo.
Hän kokee epäonnistuneensa, jos pelaajat eivät ole kokeneet, että he ovat turvallisessa ympäristössä.
– Mutta ainakin olen yrittänyt kaikkeni, että se olisi ollut pelaajille sellainen paikka. En ole koskaan uskonut pelolla johtamiseen enkä koviin keinoihin ihmisten välillä. Jostain sitä kulttuuria on päässyt lipsahtamaan pelaajille asti, ja se on väärin. Sillä ei koskaan päästä huipputuloksiin.
Nippa nappa kasassa kauden loppuun
Akaa-Volley onnistui karsintojen kautta säilyttämään liigapaikkansa, ja Lauri Tihinen koki kauden menneen siinä mielessä hyvin, että joukkueesta saatiin irti se, mihin siinä oli rahkeita.
– Tilanne voi näyttää erilaiselta, jos sitä arvioi joukkueen ulkopuolelta, mutta joukkueen sisällä näytti siltä, että äijät pysyivät nippa nappa kasassa kauden loppuun, ja peli parani loppua kohti.
Pelkotiloja ja muita vastuksia pitää Tihisen mukaan jaksaa vastustaa liigaseurassa myös kentän ulkopuolella.
– Jokaisen, joka toimii siinä ympäristössä, pitää tietää tarkkaan, mitä sille alttarille myy omasta mielipiteestään ja moraalistaan. Aika monissa viime kausi aiheutti pelkotiloja siinä mielessä, että jouduttiin karsintaan. Siinä sitä kysytään, kuka liigaa kestää ja kuka ei. Se on haaste koko organisaatiolle.
Pelkkien voittojen jahtaaminen ei riitä
Lauri Tihisen mielestä pikkupaikkakuntien seurojen ja joukkueiden pitäisi olla kuin perheitä, joissa tekemisen kulttuuri tempaa mukaansa.
– Hengestä ja yhteenkuuluvuudesta täytyy pitää huolta. Siitä, mistä homma on lähtenyt liikkeelle ja kuka nuotioon ja hiillokseen on puhaltanut vuorovedoin, Tihinen kuvailee.
Näistä asioista henki muodostuu pelipäivinä hallillakin.
– Ihmiset, jotka tulevat katsomaan peliä, joko kokevat, että se on aitoa ja oikeata tai sitten ei. Tietysti tulee paljon porukkaa, joka tulee katsomaan vain pelkkiä voittoja, mutta en usko, että ne riittävät siihen, että seura voi hyvin.
Seura kysyi Tihisen hintaa mutta vaikeni sitten
Lauri Tihiselle selvisi jo maaliskuussa, että Akaa-Volley hakee ensi kaudelle päätoimista päävalmentajaa.
– Kun olimme seuran puheenjohtajan kanssa nuorten maajoukkuetta moikkaamassa ja esittelimme seuraavan kauden suunnitelmia ja Akaa-Volleytä yleensäkin, kyllä se oli selvää, että päätoimista valmentajaa haetaan.
Myös Tihiseltä kysyttiin kiinnostusta ja hintaa.
– Seuran puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja pyysivät minulta mallin siitä, millä korvauksella ja palkalla olisin valmis siirtymään päätoimiseksi päävalmentajaksi. Sitä kysyttiin jo kauden aikana, ja semmoisen annoin.
Tämän viikon maanantaihin mennessä Tihinen ei ollut kertomansa mukaan saanut Akaa-Volleyltä mitään vastausta eikä yhteydenottoa. Kausi loppui yli kuukausi sitten, ja tieto uudesta valmentajasta julkaistiin sunnuntaina.
– Olisi voinut kunnioittaa sitä, että olen painanut tähän aika paljon tunteja ja verta, hikeä ja kyyneleitä. Olisi voinut sanoa, että ei haluta jatkaa yhdessä. Se olisi ollut ihan ok. Luulin, että olen muutakin kuin valmentaja. Että olen ystävä ja sellainen henkilö, johon on luotettu, mutta näin ei sitten kai olekaan.
![]()
Syyskuussa 2017 Lauri Tihinen opasti keskitorjuja Scott Siwickiä miehen ensimmäisissä harjoituksissa välittömästi Akaaseen saapumisen jälkeen. Kuva: Harri Mattila.
Vaikka päävalmentajan pestiä ei tullutkaan, Tihinen olisi ollut valmis tekemään seuran eteen paljon muuta.
– Olisin voinut tehdä vaikka mitä ja auttaa seuraa. Varmasti minulla on ainakin Suomen lentopallosta näkemystä ja kontakteja, ja osaamista löytyy muustakin. Mutta jos seuran johdossa olevat ihmiset kokevat, että olen niin eri mieltä kuin kaikki muut seurassa, ei varmaan mikään yhteistyö onnistu.
Kyselyitä liigaseuroihin ja Kuortaneelle
Akaa-Volleyn valmentajauutisen jälkeen Lauri Tihistä kysyttiin heti apuvalmentajaksi useampaan liigaseuraan. Lentopalloliitto puolestaan tiedusteli halukkuutta valmennushommiin Kuortaneen urheiluopistolla. Tihinen ei ole lähdössä.
– Kyllä tämä laji on nyt nähty. Olen kokenut pelaajana liigaan nousun ja liigassa pelaamisen ja sitten valmentajana samat asiat. Nyt on aika tehdä jotain ihan muuta. Ehkä olisi hyvä välillä panostaa itseensä ja perheeseensä eikä muihin.
Sillan palaminen Akaa-Volleyn suuntaan jätti myös A-Volleyn ja mahdolliset juniorivalmentajan hommat vastarannalle.
– Minulle on osoitettu, että minua ei arvosteta ja minulla ei ole merkitystä. Siksi ei ole edellytyksiä auttaa silläkään puolella, koska liiga- ja junioripuolen pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä. Junnupuoli haluaa, että liigajoukkue edustaa heitäkin ja sieltä tulee yhteistyökykyä ja voimaa junioreille.
Akaa-Volleyn ensi kautta Tihinen odottaa kuitenkin mielenkiinnolla.
– Pettymyksen yli toivon, että seura menestyy hyvin ja tekee kovaa tulosta. Joko käyn katsomassa kaikki pelit tai sitten en tule ollenkaan, Tihinen puntaroi Monarille paluuta ja sitä, miten yhteisö kokee hänen läsnäolonsa.
– Onko se niin, että toikin saakeli tuli tänne pyörimään, tota ei kaivata. Vai onko sitä edelleen tervetullut sinne. Mitään en halua tehdä, mikä tuota yhteisöä ja porukkaa ja seuraa vahingoittaisi. Koen, että se on edelleen siinä mielessä tärkeä.
![]()
Huhtikuussa 2018 Akaa-Volley pelasi liigapaikan varmistaneen ottelun kovalla tunteella. Kuvassa Mikko Kuusela (vas), Ivan Walter, Ryan Mather ja Scott Siwicki. Kuva: Harri Mattila
Lauri Tihinen arvelee, että Akaa-Volleyn johdossa jotkut eivät ole ymmärtäneet hänen kokevan asian näin.
– Tai ei ole tiedetty, että valmentaminen ei ole minulle tärkeä juttu vaan yhteisö ja siihen kuuluminen, ja että saa olla ylpeä jäsen siinä. Olen ollut rakkaudesta lajiin tekemässä seuran eteen hommia. Valta ei kiinnosta pätkääkään.
Puheenjohtaja Teemu Salminen: Asioita käsiteltiin Levillä
Akaa-Volleyn puheenjohtajan Teemu Salmisen mukaan hän ja Lauri Tihinen olivat yhdessä viettämässä kauden päättäjäisiä Levillä viikolla 16, ja asioita käsiteltiin siellä. Sitä, että Tihisen tarjous valmentamisesta ei tyydyttänyt seuraa, ei tuolloin kuitenkaan kerrottu.
– Emmehän me tietenkään ole hänelle sanoneet, että hän ei ole valmentaja, koska eihän se ollut kenelläkään tiedossa.
Päätöstä uudesta valmentajasta ei voitu kertoa Tihiselle senkään jälkeen, kun se oli tehty.
– Eihän sopimusasioita voida julkaista ennen kuin ne ovat paperilla. Varmasti hän on pettynyt, koska hän oletti, että hän jatkaa. Hänellä oli ne mietteet, että hän on ainoa vaihtoehto, Salminen sanoo.
A-Volleytä tuetaan taloudellisesti
Lauri Tihinen mainitsi myös hänen ja seurajohdon erimielisyydet A-Volleyn junioripuolen ja liigaseuran yhteistyöstä. Puheenjohtaja Teemu Salmisen mukaan Akaa-Volley on A-Volleyn suurin yksittäinen avustaja.
![]()
Passari Ossi Heino (vas.), seuran puheenjohtaja Teemu Salminen ja päävalmentaja Lauri Tihinen saivat lentopallon ykkössarjan kultamitalit kaulaansa huhtikuussa 2017. Kuva: Harri Mattila.
– Se on ihan rahallista avustusta. Summilla ei ole väliä, mutta se on suurimpia avustuksia, mitä A-Volley saa. Muutenkin kaikkia koulukierroksia ja siihen liittyviä ollaan kovastikin yritetty sillä puolella avittaa, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan Akaa-Volley julkaisee tiistaina valmentaja-asioita koskevan tiedotteen.
