Quantcast
Channel: Akaan Seutu
Viewing all 10085 articles
Browse latest View live

Torstairastit suunnistettiin Tarpian Suunnan syntysijoilla Sallinkulmalla

$
0
0

Oravapolkukoululaiset lämmittelemässä ennen suunnistusharjoitusta. Kuva: Arto Laamanen.

Torstairastit järjestettiin 10.5. Tarpian Suunnan juurilla, sillä kartanmyyntipaikka oli vain kivenheiton päässä pihasaunalta, jossa vuonna 1956 päätettiin perustaa Tarpian Suunta ry. Alkuperäinen pihasauna on saanut väistyä uuden tieltä, mutta suunnistusseura on yhä elämänsä vireessä.

Kuluvan kauden Oravapolkukouluun on ilmoittautunut noin 70 lasta, aikuisten suunnistuskoulussa oli keväällä ennätysosanotto ja iltarasteilla on riittänyt vilskettä. Niin myös tällä kertaa, kun rasteja etsittiin Sallinkulmalla auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta ja lämpömittarin näyttäessä lähes 20 asteen lukemia.

Tulokset 10.5.

Vaativa 6 km 1) Pellikka Matti 56.49, 2) Sillanpää Niko 1.03.46, 3) Savolainen Jukka 1.06.32, 4) Antila Raimo 1.09.46, 5) Hevonoja Jani 1.11.50, 6) Mattsson Ville 1.15.22, 7) Honkanen Tomi 1.23.19, 8) Vaani Juha 1.23.29, 9) Trogen Timo 1.24.49, 10) Räsänen Kirsi 1.26.04, 11) Mäkinen Janne 1.33.52, 12) Nieminen Pasi 1.41.15, 13) Kinnunen Matti 1.42.45, 14) Suo-Ellen 1.45.50, 15) Kaasalainen Lari 2.05.06, 16) Oksa Sari 2.12.59, 17) Kanniainen Juha 2.27.39.

Vaativa 4.5 km 1) Korhonen Jussi 41.16, 2) Tuomi Jari 44.23, 3) Koivula Panu 48.43, 4) Juhonsalo Tapani 50.42, 5) Välimäki Markus 54.45, 6) Peura Pasi 1.00.52, 7) Välimaa Kirsi 1.01.20, 8) Rajamäki Juha 1.03.21, 9) Lehti Aleksi 1.04.59, 10) Lehti Jarmo 1.05.17, 11) Sundström Raimo 1.09.11, 12) Rämö Antti 1.10.27, 13) Kantoniemi Susanna 1.11.33, 14) Laakso Juha 1.14.25, 15) Kalalahti Matti 1.22.02, 16) Hirvonen Jouni 1.22.15, 17) Järvinen Tuomas 1.24.38, 18) Trogen Pertti 1.28.47, 19) Taura Asko 1.30.23, 20) Järvilahti Harri 1.34.48, 21) Lehikoinen ja Selin 1.47.30, Ei aikaa: Laura Laukkanen.

Vaativa 3 km 1) Eriksson Yrjö 38.47, 2) Jaakola Topi 46.49, 3) Pajuoja Miina 48.25, 4) Kaukonen Pertti 49.57, 5) Viskari Markku 58.38, 6) Oikarinen Mari 59.09, 7) Kaukokari Laura 1.02.51, 8) Honkala Veera 1.05.29, 9) Kokko Pirjo 1.05.41, 10) Eleinen Pauliina 1.07.12, 11) Vuoristo Joni 1.07.53, 12) Ukonaho Maarit 1.09.58, 13) Airaksinen Laura 1.12.47, 14) Mannila & Mattila 1.13.55, 15) Sihvola Miia 1.14.57, 16) Halonen Janne 1.15.59, 17) Halonen Katriina 1.16.02, 18) Pajuoaja Airi 1.16.27, 19) Ilona Helavirta 1.28.46, 19) Sivu Elina ja Leinonen Anni 1.28.46, 21) Liisa & Timo 1.52.46, 22) Ivalo Tuija 1.55.20, 23) Salo Pirjo ja Sonninen Teija 2.00.00, Ei aikaa: Björk Elise.

Helppo 2,5 km 1) Niemi Antero 29.06, 2) Lumpiola Pyry 29.38, 3) Viitanen Ari 33.45, 4) Mikael & Emma 37.26, 5) Hippi Pirjo 42.59, 6) Vuoristo Joni 45.41, 7) Toivoset 48.44, 8) Pirhonen Henna 48.58, 9) Iida ja Elli 51.45, 10) Boström Leo 53.15, 11) Siukola Mari 55.38, 12) Sari 1.10.28, 13) Kopi Juho 1.10.43, 14) Koskela & kumppanit 1.22.21, 15) Mikkola Katja 1.40.06, 16) Lepo Helmi & Sivonen Anni 1.47.53.

TR 1,2 km 1) Laamanen Karoliina 16.29, 2) Lauttajärvi Siiri 18.50, 3) Lauttajärvi Lotta 23.30, 4) Kähkösen perhe 30.17.

RR 1,9 km 1) Lepo Oiva 20.43, 2) Airaksinen Eemil 21.36, 3) Kärkäinen Veeti 24.50, 4) Hakala Olli 25.04, 5) Norri Kasper 25.16, 6) Kulkula Viivi 25.47, 7) Pelikka Eevertti 26.03, 8) Hakamo Veera 27.58, 9) Eilola Elisa 28.43, 10) Laamanen Atte 28.45, 11) Honkala Niilo 28.58, 12) Hela Tuomas 30.26, 13) Seppälä Seela 30.42, 14) Laakso Verneri 31.45, 15) Laakso Eevertti 31.50, 16) Vilma, Liina ja vaari 31.56, 17) Ristimäki Peppi 35.36, 18) Hakamo Katri 38.48, 19) Keski-Nikkola Ninni 41.29, 20) Laukkanen Lauri-Ilari 41.59.

Iltarastisuunnistajat matkalla lähtöpaikalle metsän siimekseen.

Kartanmyyntipaikalla oli hetkittäin jopa jonomuodestelmaa.

Oravapolkukoululaiset lämmittelemässä.


Mitalit tiukassa pm-maastoissa

$
0
0

Valtin parhaan sijoituksen juoksi Eetu Koskinen (nro 348), joka oli viides P13-sarjassa. Kuva: Aija Mansikka.

HämSYn 9-15 -vuotiaiden piirinmestaruusmaastot juostiin auringonpaisteessa helatorstaina 10.5. Lempäälän Hakkarin maastoradalla.

Hämeen piiri kerää vuodesta toiseen suuren joukon kilpailijoita sisulisäikäisten pm-maastoihin, mutta valitettavasti nuorison liikkumisen väheneminen näkyy kauttaaltaan maastokisojen osallistujamäärissä. Esimerkiksi joukkuelajien harrastajille maastojuoksut olisivat hyvää perusharjoittelua: he olisivat toivottu lisä osallistujiin.

Tänä vuonna Lempäälässä kilpaili 316 nuorta urheilijaa. Eniten juoksijoita oli 12-vuotiaiden tyttöjen sarjassa, jossa kahden kilometrin pituisen reitin kiersi 50 juoksijaa.  9-11 -sarjoissa matkan pituutena oli kilometri.

Valtin 11-vuotiaat tytöt pronssille

Viialan Valtti sai mukaan 17 urheilijan joukkueen, ja useita sijoituksia kymmenen parhaan joukkoon. Mitalin toi kuitenkin vain T11- sarjan joukkue, joka sai joukkuekisassa pronssia. Joukkuekilpailuun lasketaan mukaan seuran kolmen parhaan juoksijan sijaluvut yhteen. Saara Kuha oli henkilökohtaisessa kilpailussa kymmenes, Elli Sivonen 15:s ja Vilmiina Virtanen sijalla 21.

Valtin Maija Oksa (nro 353) oli 12-vuotiaiden tyttöjen seitsemänneksi nopein 50 juoksijan joukosta. Kuva: Aija Mansikka.

Kymmenen parhaan joukkoon juoksivat Saara Kuhan lisäksi P13 -sarjassa Eetu Koskinen, joka oli viides, ja Joona Lehtinen, joka oli kahdeksas. Saman ikäisissä tytöissä Sanni Niskanen juoksi kuudenneksi ja Elice Helenius kahdeksanneksi. Maija Oksa oli 12-vuotiaiden tyttöjen seitsemänneksi nopein.

Valtin P9-sarjan poikien joukkue sijoittui kuudenneksi. Joukkueessa juoksivat Veikko Virtanen (sijoitus 12:s), Matias Viitanen (17:s) ja Olli Sivonen (18:s). Sijoituksen arvoa nostaa se, että yksikään poika ei ole vielä 9-sarjalainen.

Muutama harmillinen poissaolo vei pari mitalia. P13-sarjassa joutui kolmas juoksija jäämään pois jalkavaivan vuoksi. Hopeaan olisi riittänyt toiseksi viimeiseksi sijoittuminen. T13-sarjassa vastaavalla sijoituksella olisi joukkueen kaulaan ripustettu kultamitalit.

Vauhdilla tyttövoittoinen joukkue

Toijalan Vauhti osallistui pm-maastoihin yhdeksän urheilijan joukkueella. Vauhtilaisten parhaasta sijoituksesta vastasi T9-sarjassa juossut 8-vuotias Julia Suolaniemi, joka pinkoi kilometrin mittaisella matkalla neljänneksi, jääden vain askeleen mitan pronssimitalista. Ikäluokassa kilpaili kaikkiaan 42 juoksijaa, joiden joukossa myös Vauhdin Natalia Osowska ja Milja Välläri juoksivat sijoille 32 ja 33.

11-vuotiaiden poikien sarjassa Arttu Viljanen juoksi seitsemänneksi ja 10-vuotiaiden tyttöjen kisassa Seela Turunen kahdeksanneksi. Samassa sarjassa Iina Turunen juoksi sijalle 14.

T12 -sarjan kahden kilometrin kisan 50 juoksijan joukossa Anni Viljanen juoksi sijalle 31 ja Miisa Turunen sijalle 41. Vauhdin tyttövoittoisessa

Valtin 11-vuotiaat tytöt saivat joukkueena pronssia. Saara Kuha (nro 357) oli kilometrin reitillä kymmenes, Elli Sivonen 15:s ja Vilmiina Virtanen 21:s. Kuva: Aija Mansikka.

joukkueessa juoksi myös Lotta Sannamo, joka sijoittui T11 -sarjassa sijalle 29.

Aija Mansikka

Riitta Lehtonen

Sanni Niskasen (nro 350) ja Elice Heleniuksen (nro 351) hienoja juoksuja ei nyt palkittu mitaleilla. Kuva: Aija Mansikka.

Tiistaiseurassa keskustellaan laulajamuistoista

$
0
0

Tiistaiseurassa keskustellaan 22.5. kello 15 laulajamuistoista mukaan otettujen ääninäytteiden pohjalta. Tilaisuus järjestetetään Seniorituvalla Toijalassa osoitteessa Kirkkotori 6. Tilaisuus on kaikille avoin.

Eino Leinon Elegiasta tunnetaan puhutteleva säe: ”kalliit on laulujen lunnaat”. Ja onhan samalta pohjalta esitetty kansanomainen sananparsikin: ”Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee.” Varsinkin kevyen musiikin puolelta tunnetaan lukuisia esimerkkejä ihmiskohtaloista, joissa elämän hallinnan ja laulamisen yhteen sovittaminen on ollut suuri ongelma.

Esiintyväksi artistiksi ryhtyminen on monesti uskalias yritys: menestys on vaarallista, urakehitykseensä pettyminen ehkä vielä pahempaa. Mutta toki on myös onnistumisia, joskin hintansa nekin ovat vaatineet. Keitä maailmalta ja maastamme muistamme ja tiedämme, joiden lunnaat ovat jääneet askarruttamaan mieltä?

Flooran päivän tapahtuma ja ulkoilupäivä yhdistivät voimansa Nahkialanvuorella

$
0
0

Aava Lumivuokko (vas.), Nita Isaksson, Jerry Isaksson, Kaisa Kutila, Aaro Lumivuokko ja Miia Lumivuokko saapuivat Nahkialanvuoren laavulle Akaan Seudun Ruskien talkoolaisten mehu- ja makkaratarjoilulle. Matka taitettiin ulkoilupäivän hengessä tietysti kuntorataa pitkin. Kutila pohti, että heidän perheessään tulee ulkoiltua varmaankin joka päivä.

Äitienpäivän aattona 12. toukokuuta saatiin uusi tulokas Akaan tapahtumakartalle, kun monille tuttu Flooran päivän tapahtuma siirtyi Toijalan keskustasta Nahkialanvuorelle ja yhdistyi viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn koko perheen ulkoilupäivän kanssa. Tämä uusi lukuisten akaalaisten yhdistysten sekä kaupungin henkilöstön yhteistyönä syntynyt tapahtuma tarjosi maksutonta tekemistä kaikenikäisille.

– Ulkoilupäivässä oli heti viime vuonna tarkoituksena se, että kyseessä on maksuton tapahtuma. Flooran päivän tapahtumassa on aiemmin ollut jotakin maksullista, mutta nyt tänä vuonna sovittiin, ettei mikään maksa. Näin kaikilla on mahdollisuus osallistua, kertoi ulkoilupäivän Akaaseen ideoineen Akaan Seudun Ruskien puheenjohtaja Tuulia Passila.

Sen lisäksi, että upeassa säässä järjestetty tapahtuma näytti, ettei rahapussia tarvitse aina olla mukana, korosti se myös yhdessäolon ja vuorovaikutuksen tärkeyttä.

– Toki täällä näkee tuttuja, mutta samalla tutustuu uusiinkin ihmisiin, ja se on mielestäni todella kiva juttu, Passila kehui.

Nahkialanvuori päihitti Rapolanharjun

Tapahtuma-alueeseen kuuluivat pururadan parkkialue sekä Nahkialanvuoren liikuntayhdistyksen ylläpitämä laavu. Parkkialueella pääsi muun muassa kärrykyytiin Paavo-ponin johdolla ja istuttamaan kukkia itse koristeltuihin purkkeihin. Laavulla sai nauttia makkarasta ja mehusta äskettäin valmistuneen pirtinpöytäkaluston ääressä.

Kaisa Kutila oli huomannut tapahtuman ilmoituksen lehdestä ja saapui Nahkialanvuorelle lastensa Jerry ja Nita Isakssonin kanssa.

– Meidän piti ensin mennä Rapolanharjulle, mutta tultiin kuitenkin tänne katsomaan, kun täällä oli tarjolla poniajelua ja kaikkea muutakin, Kutila paljasti.

Samaan retkiporukkaan kuuluivat myös Miia, Aaro ja Aava Lumivuokko. Miia Lumivuokko lisäsi, että erityisesti lasten mukanaolo käänsi tilanteen paikallistapahtuman eduksi.

Tapahtuman tarjonta vaikutti olevan joukon mieleen, kuten myös tapahtumapaikka, joka oli samaan aikaan tuttu ja tuntematon.

– Ollaan me täällä Miian kanssa käyty lenkillä, mutta vielä on reitit hieman hakusessa. Laavusta ollaan kävelty ohi, mutta tarkoitus on ollut tässä poiketa. Nyt päästiin sitten käymään, Kaisa Kutila tuumaili.

Yhdistäminen palvelee kaikkia

Kolmevuotias Veikka Kurki muisti mummiaan Päivi Meskasta äitienpäivän aattona.

Yksi tapahtuman järjestäjistä oli Akaan Vanhempienverkosto, jonka nykyisessä hallituksessa istuvan Merja Lindroosin mukaan tapahtuma on hieno osoitus monisektorisesta yhteistyöstä, jossa voimat yhdistämällä voidaan saada aikaan aivan uuttakin toimintaa. Flooran päivän tapahtuman ja ulkoilutapahtuman yhdistäminen kumpusikin halusta kokeilla jotakin uutta, mutta myös halusta helpottaa kaupunkilaisten valintoja.

– Kevät on tosi aktiivista aikaa, ja paljon on päällekkäisiä ja peräkkäisiä tapahtumia. Silloin tapahtumiin ei välttämättä riitä oikein järjestäjiä eikä osallistujia. Tämä yhdistäminen auttaa hiukan siinä, ettei aivan joka paikkaan tarvitse jakautua, Lindroos pohdiskeli.

Merja Lindroos kertoo, että tapahtumia järjestetään paitsi perheiden iloksi, myös kannustukseksi lähteä mukaan järjestämään vastaavaa toimintaa. Lindroos muistuttaakin, ettei kaikissa yhdistyksissä aktiiveja ole kovin paljoa ja että Vanhempienverkostoonkin toivotetaan uusia aktiiveja tervetulleeksi.

Tapahtuman parkkialueella Paavo-ponilla oli mukavasti tilaa kyydittää kaikki halukkaat.

Nahkialanvuori tarjosi oivan ympäristön ja luontoäiti oivat puitteet yhdistyneelle ulkoilupäivälle ja Flooran päivän tapahtumalle.

Akaan Vanhempienverkoston puheenjohtaja Kari Hokkanen opasti Veikka Kurkea ja Päivi Meskasta kukkapurkin koristemateriaalin valinnassa.

Samalle päivälle osuneen valtakunnallisen Leikkipäivän hengessä tapahtumassa päästiin osallistumaan myös perinneleikkeihin.

Laavun ja parkkipaikan välistä siirtymääkään ei tarvinnut reippailla ilman hauskanpitoa, sillä kaupungin nuorisopalveluiden laatima luontotietovisa elävöitti laavulle johtanutta luontopolkua. Visan kysymykset saivat niin lapset kuin aikuisetkin pohtimaan muun muassa Suomen kansallishyönteistä sekä Suomen yleisintä puulajia.

Akaan Seudun Ruskien talkoolaiset hoitivat tapahtumassa mehu- ja makkaratarjoilua Nahkialanvuoren laavulla. Sekä makkarat että mehu olivat kävijöille maksuttomia, minkä toivottiin alentavan osallistumiskynnystä. – On todella sääli, jos tapahtumaan osallistuminen jää kiinni rahasta, yhdistyksen puheenjohtaja Tuulia Passila perusteli.

Aava Lumivuokko (vas.), Nita Isaksson, Jerry Isaksson, Kaisa Kutila, Aaro Lumivuokko ja Miia Lumivuokko saapuivat Nahkialanvuoren laavulle Akaan Seudun Ruskien talkoolaisten mehu- ja makkaratarjoilulle. Matka taitettiin ulkoilupäivän hengessä tietysti kuntorataa pitkin. Kutila pohti, että heidän perheessään tulee ulkoiltua varmaankin joka päivä.

Miia Lumivuokko (vas.), Aaro Lumivuokko, Kaisa Kutila, Jerry Isaksson, Nita Isaksson ja Aava Lumivuokko istahtivat nauttimaan Akaan Seudun Ruskien tarjoilemasta grillimakkarasta ja mehusta.

Juho Veikkolainen päihitti Iivo Niskasen ylämäkijuoksussa

$
0
0

15-vuotias Juho Veikkolainen Viialasta pinkoi toiseksi lauantaina Lahdessa Salpausselän suurmäessä järjestetyssä ylämäkijuoksussa. Juho jätti taakseen hiihdon olympiavoittajat Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven sekä yhdistetyn olympiakävijän Ilkka Herolan.

Red Bull 400 -ylämäkijuoksukisassa kilpailijat kipusivat 400 metriä Lahden mäkimontusta suurmäen hyppytornin huipulle. Finaalia edelsi karsinta, jossa juostiin 300 metriä alastulorinteen huipulle.

Nelinkontin maaliin

Finaalin voiton vei suunnistaja Mikko Patana ajalla 3.30. Juho hävisi voittajalle seitsemän sekuntia. Kolmanneksi sijoittuneen Iivo Niskasen Juho löi sekunnilla. Sami Jauhojärvi oli kisassa 14.

Juho kertoo päättäneensä kisaan osallistumisesta päähänpistona ennen joulua, jolloin hän huomasi ilmoituksen tapahtumasta. Akaalainen sai loppuunmyytyyn kisaan peruutuspaikan. Juhon mukaan kisa oli kokemuksena hieno ja suorituksensa rankka.

– Joka paikkaan sattui ja jalat olivat ihan hapoilla, kun pääsin ylös. Viimeiset 20 metriä mentiin nelinkontin ja ryömimällä. Maalin jälkeen meidät piti auttaa eteenpäin. Jalat tärisivät viisi minuuttia eivätkä meinanneet kantaa. Kiipeäminen pisti koville.

Juhon mukaan kisa tuntui myös sunnuntain maastopyörälenkillä, joka toimi palauttavana treeninä.

Harjoittelu tuotti tulosta

Syksyllä 16 vuotta täyttävällä Juholla on sekä hiihto- että juoksutaustaa. Päälaji on maastohiihto, minkä lisäksi Juho harrastaa pitkän matkan juoksua. Hiihdossa hän edustaa Valkeakosken Hakaa ja juoksussa Viialan Valttia. Myös kevyt ruumiinrakenne oli etu ylämäkijuoksussa.

–  Isommille ukoille kiipeäminen ylös on raskaampaa, Juho toteaa.

Akaalaisen kilpakumppaninsa noteerasi myös Iivo Niskanen, joka kisan jälkeen kyseli Juhon ikää ja ihmetteli huimaa suoritusta.

Akaasta ylämäkijuoksuun osallistui myös 16-vuotias hiihtäjä-kestävyysjuoksija Kerttu Niinimäki, joka oli naisten finaalissa 12:s.

Maailma on kaunis -konsertti Akaan kirkossa

$
0
0

Maailma on kaunis -konsertti pidetään keskiviikkona 16.5. klo 19 Akaan kirkossa. Teija Vierikko ja Suvi-Marja Holkeri-Salmesvuori, laulu, Juha Salmesvuori, piano ja Pertti Vesterholm, basso esittävät lauluja maailman ja elämän kauneudesta.

Ohjelmassa ovat muun muassa Yksinäinen saarnipuu, Lapin kesä, Kaunissaari, Muuttuvat laulut, Nousee päivä, laskee päivä ja What a Wonderful World. Konsertin tuotto menee Akaan kirkon flyygelin hankkimiseen.

Marko Lehmusvirta ja Mikko Heikkinen Memar-turnauksen voittoon

$
0
0

Kuvassa (vas.) Emilia Nieminen, Olivia Lahdenmäki, Outi Penninkangas, Outi Munnukka. Kuva: Outi Penninkangas

Toijalan Valppaan Marko Lehmusvirta ja Parkanon Mikko Heikkinen voittivat Valppaan sulkapallojaoston järjestämän sulkapallon Memar-turnauksen ylimmän sarjan nelinpelin. Pääsarjan voiton lisäksi oman seuran pelaajat saavuttivat viisi luokkavoittoa. Turnaus pidettiin 10.5. Toijalan Monitoimihallilla.

Turnaukseen osallistui 88 pelaajaa ja siinä pelattiin yli 140 ottelua. Tämä kertoo hyvin järjestetyistä kisoista, joihin halutaan tulla aina uudestaan. Viimeisten kisojen ongelmana onkin ollut, että tulijoita olisi ollut enemmän kun on pystytty ottamaan.

Lehmusvirta ja Heikkinen hallitsivat erittäin tasaista A-luokan nelinpeliä. Toiseksi tulleet Hämeenlinnan Chu Duc Bao ja Heikki Roivainen taipuivat tiukan taiston jälkeen 21-19, 21-16. Eikä muissakaan otteluissa voitto hellinnyt helpolla.

Anton Ketola hallitsi B-luokan kaksinpeliä

Miesten B-luokan kaksinpeliä hallitsi suvereenisesti Puistolan Anton Ketola. Finaalissa kaatui Chu Duc Bao 2-0. Nelinpelin finaalista tuli jäsentenvälinen. Siinä Sonja Lius ja Tommi Silvasti syöttivät katkeraa kalkkia Jouni Savolaiselle ja Mikko Vuoriselle luvuin 22-20, 21-15.

C-luokassa miesten kaksinpelin ykköseksi nousi Loimaan Mikko Uusitalo voittamalla finaalissa Mansen Sulan Ville Kummun 2-0. Naisten kaksinpelin finaalissa olivat vastakkain seurakaverit, Tampereen Sset:n Suvi Lehtinen ja Tuuli Säynäväjärvi. Lehtinen oli vahvempi erin 2-0.

Miesten nelinpelissä käytiin tiukka taisto Valppaan Artturi Mäkelän ja Mikko Uusitalon voittaessa Anton Ketolan ja Espoon Peeter Paalin kolmessa erässä 21-10, 19-21, 21-16. Sekanelinpeliä hallitsi Valppaan Heidi Vilpas ja Harri Iinattiniemi. Finaalissa vastaan tuli Valppaan nuori Olivia Lahdenmäki ja Anton Ketola. Tasainen ottelu päättyi 2-0, 21-19, 21-18.

Harrasteluokan miesten kaksinpelin ykkönen oli Kari Grönholm ja naisten Sarafia Kari. Miesten nelinpelin voitti pari Kari Grönholm ja Pete Nurmi.

Miesten 45-vuotiaitten nelinpelin voitti Mansen Sulan pari Jyri Hasa ja Vesa Valtonen. Saman seuran pari Jarmo Niemi ja Vesa Riitijoki sijoittuivat toiseksi.

Pertti Tuomela

Riihiniemen toverihaudan opastaulu paljastetaan

$
0
0

Toijalan työväenyhdistys yhdessä Akaan vasemmistoliiton kanssa järjestää Riihiniemen toverihaudan opastaulun paljastustilaisuuden 20.5. kello 11.00 Riihiniemessä.

Tilaisuuden avaa Juhani Salin Toijalan Työväenyhdistyksestä ja tervehdyspuheen pitää Hannu Sironen Akaan Vasemmistoliitosta. Juhlapuhujana on Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio. Tilaisuuden jälkeen pidetään kahvitilaisuus Metsola-salissa osoitteessa Valtatie 5.


Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Kasperi Leponiemi konsertoi Viialan kirkossa

$
0
0

Kasperi Leponiemen konsertissa kuullaan kitaramusiikkia eri vuosisadoilta. Kuva: Wilma Hurskainen

Sibelius-Akatemiassa toista vuotta opiskeleva Kasperi Leponiemi, 20, pitää kitarakonsertin Viialan kirkossa lauantaina 19. toukokuuta kello 18. Konsertin nimenä on Musiikkia kitaralla Bachista Brouweriin.

– Se on mielenkiintoinen katsaus kitaramusiikin eri vuosisadoille, Kasperi Leponiemi kertoo.

Viialasta kotoisin olevan Leponiemen pääaine Sibelius-Akatamiessa on klassinen kitara.

Jippu Viialan Entisten nuorten Majataloillassa

$
0
0

Jippu esiintyy Majataloillassa 20.5. Viialan kirkolla.

Viialan Entisten nuorten Majataloillassa Viialan kirkolla esiintyy sunnuntaina 20.5. laulaja ja lauluntekijä Jippu. Jipun musiikissa välittyy vahva tulkinta ja läsnäolo. Reilu kymmenen vuotta sitten omalla musiikillaan pop-taivaalle komeetan lailla ponnahtanut laulaja riisui kuulijan aseista rohkeilla teksteillään ja avoimella tulkinnallaan. Konsertit, musiikkivideot sekä menestyneet levyt seurasivat toisiaan. Jipun elämän nopeista käänteistä kirjoitettiin monta otsikkoa, kunnes reilun vuoden hiljaisuuden rikkoi syksyllä 2016 ilmestynyt erilainen, Made in Heaven -levy.

Jippu vihittiin lokakuussa 2015 Turun Mikaelin seurakunnan musiikkievankelistaksi. Lisäksi Jippu juontaa Radio Dein Ihmisen ääni -keskusteluohjelmaa. Majataloillassa kuullaan Jipun tulkitsemana hänen omaa musiikkiaan sekä tuttuja hengellisiä klassikkolauluja.

Majatalon puhuja on Ikaalisissa asuva Kari Salo. Salo on tullut tunnetuksi usko- ja urheilutapahtumien puuhamiehenä. Suomen Raamattuopiston entinen evankelista pohdiskelee puheessa helluntain syvintä olemusta kysyen millaisen lahjan tämä meille antaakaan.

Illan teema on Syvän tuulen kosketus. Tapahtuma alkaa kello 17.

Pahnojen poltto aiheutti maastopalon Lontilassa

$
0
0

Viime vuonna korjaamaton viljapelto paloi Lontilantien varressa Toijalassa sunnuntaina 13. toukokuuta. Palanut alue on laajuudeltaan kolme ja puoli hehtaaria. Palo sai alkunsa pahnojen poltosta. Sammutustöihin osallistuivat Toijalan palokunta, Viialan VPK, Kurisjärven VPK ja  Pirkanmaan päivystävä palomestari.

Keskiviikkona 9. toukokuuta palokunta kävi sammuttamassa kymmenen neliön maastopalon Revontiellä Toijalassa. Tuli oli levinnyt maastoon lasten nuotionpoltosta. Poliisi tutkii tapausta varomattomana käsittelynä.

Toijalan urheilukentän ajanottotornin murrosta aiheutui tuhansien eurojen vahingot

$
0
0

Toijalan urheilukentän ajanottotorniin tunkeuduttiin 9. ja 10. toukokuuta välisenä yönä. Tornista oli heitetty nurmikolle maalikamera ja pieni sähkölämmitin ja viety lähetysjärjestelmään kuuluva kaiutinyksikkö ja kaiuttimen sääsuoja. Laitteet omistaa Akaan kaupunki.

Akaan kaupungin kunnossapitopäällikkö Vesa Savolainen arvioi vahinkojen olevan noin 2000 euroa. Kulut kasvavat vielä suuremmiksi, jos maalikamera joudutaan uusimaan. Savolainen kertoo, että maahan heitetty maalikamera toimii vielä jollain lailla, mutta sen luotettavuus on vielä varmistettava.

– Maalikamera maksaa useamman tuhannen euroa, jos se joudutaan uusimaan, hän toteaa.

Tapaukseen liittyvät vihjeet voi ilmoittaa Valkeakosken poliisille numeroon 0295 445 877 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.pirkanmaa@poliisi.fi.

Kortiton kuljettaja kärysi ratista

Tarkkuusalkometri näytti henkilöautoa kuljettaneelle äänekoskelaismiehelle 0,51 milligrammaa/litrassa, kun poliisi puhallutti miehen Tokmannin parkkipaikalla Kylmäkoskella lauantaina 12 toukokuuta. Poliisi epäilee 1990-luvulla syntynyttä miestä törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Autoilija kaahasi yli 170 kilometriä tunnissa

Henkilöauton kuljettaja jäi kiinni tuntuvasta ylinopeudesta moottoritiellä Akaan kohdalla tiistaina 8. toukokuuta iltakahdeksan jälkeen. Poliisi mittaisi kuljettajan nopeudeksi 173 kilometriä tunnissa, kun nopeusrajoitus tiellä on 120 kilometriä tunnissa. 1990-luvulla syntynyt pirkkalalaismies määrättiin ajokieltoon. Poliisi epäilee miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Taksia väistänyt moottoripyöräilijä loukkaantui Hämeentiellä

$
0
0

Moottoripyöräilijä loukkaantui väistettyään taksia ja kaaduttuaan väistöliikkeen seurauksena Hämeentien ja Satamatien risteyksessä Toijalassa torstaina 10. toukokuuta kello 17 aikaan.

Moottoripyörää kuljettanut akaalaismies ajoi Hämeentietä Viialan suunnasta ulkopaikkakuntalaisen taksin tullessa Miljoonasillalta kolmion takaa tarkoituksenaan kääntyä Hämeentien yli vasemmalle Satamatielle. Törmäyksen estämiseksi moottoripyöräilijä joutui tekemään väistöliikkeen ja kaatui.

Poliisin mukaan sairaalaan kuljetettu moottoripyöräilijä loukkaantui onnettomuudessa lievästi.

Akaaseen tuli kolme salibandyn SM-kultaa

$
0
0

Tomi Kallio (vas.), Veeti Korkki ja Tuukka Hytönen ovat tuoreita salibandyn B-poikien Suomen mestareita. Näillä näkymin kaikki jatkavat ensi kaudella saman seuran eli tamperelaisen Kooveen A-pojissa.

Akaalaiset Tuukka Hytönen, Tomi Kallio ja Veeti Korkki voittivat tänä keväänä salibandyn Suomen mestaruuden Kooveen B-junioreissa. Polku tamperelaisseuraan on vienyt kaikilla muiden seurojen kautta. Hytönen tuli tälle kaudelle tamperelaisseura Classicista ja Kallio Lempäälän Kisasta.

– Alkoi ärsyttää lusmuilu LeKissä, ja halusin kehittyä ja pelata tosissani, Kallio perustelee.

Hytönen puolestaan vaihtoi Kooveen väreihin, koska seurassa oli hyvä mahdollisuus voittaa Suomen mestaruus ja kehittyä samanikäisten pelaajien kanssa. Korkki vaihtoi Kooveehen Vesilahden Visasta jo viisi vuotta sitten.

Vuonna 2000 syntyneellä kolmikolla on takanaan myös yhtäläinen jalkapallojuniorin ura, joka alkoi Viialan Peli-Veikoissa ja jatkui Valkeakosken Hakassa.

– Lopetimme siellä peräjälkeen. Ei ollut enää aikaa, kun salibandyssä on 5–6 tapahtumaa viikossa, nuoret miehet kertovat.

Kahdesta lajista tuli valittua salibandy, koska se on hauskempaa ja siinä on paremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti.

– Pärjään paremmin salibandyssä, ja motivaatio treenaamiseen ei ole loppunut. Jalkapallossa se loppui, Hytönen sanoo.

Nousujohteisesti kohti kultamitaleja

Tuoreet Suomen mestarit ovat yhtä mieltä siitä, että joukkueen vahvuus oli sen tasaisuus ja yhtenäisyys. Akaalaisiltakaan ei irtoa kehuja omasta tekemisestä, vaan puheissa pyörii joukkue ja sen nousujohteinen kausi.

– Meillä on tasaisia kenttiä. Kaikki pelasivat omalla tasollaan, ja kaikki pystyivät pelaamaan kenen kanssa tahansa. Pärjäsimme myös silloin, jos ykkösmiehet olivat välillä pois, kun he pelasivat myös A-junioreissa, Veeti Korkki kertoo.

Hytösen mukaan viisikkopuolustus oli hyvää läpi kauden.

– Vaikka aluksi ei kulkenut, puolustimme hyvin. Voittoja ja tappioita tuli vuorotellen, mutta kun saimme kentälliset kuntoon, alkoi tulla voittoja.

Koovee voitti vuonna 2000 syntyneiden porukallaan jo C-poikien hopeata kaksi vuotta sitten. Silloinkin joukkueessa pelanneen Veeti Korkin mukaan Koovee ei silti ollut missään nimessä tämän kauden B-poikien ennakkosuosikki. Uskoa menestykseen kuitenkin riitti, ja sitä vahvistivat runkosarjan voitto ja pudotuspelien kotietu.

– Kun voitimme ensimmäisen finaalin, ajattelin, että emme me voi tätä hävitä, Korkki sanoo.

Espoon Oilers vei toisen finaalin, mutta Koovee otti kolmannessa matsissa kotona niukan 2–1-voiton ja vei SM-kultaa samoin otteluluvuin.

Koulukin on sujunut hyvin

Tuukka Hytönen opiskelee Valkeakoskella kauppiksessa, Tomi Kallio käy Akaan lukiota ja Veeti Korkki Sammon lukiota Tampereella. Koulunkäynti on kaikkien mukaan sujunut hyvin.

– Aikaa ei ole paljon, mutta kyllä siitä pystyy suoriutumaan. Treenejä ei ole voinut jättää väliin siksi, että on koulujuttuja, joten sitten on nipistetty sieltä, Korkki kertoo.

Tomi Kallio (vas.) opiskelee Akaan lukiossa, Veeti Korkki Sammon lukiossa Tampereella ja Tuukka Hytönen kauppiksessa Valkeakoskella.

Koovee treenaa Linnainmaalla AutoCenter Areenalla, ja akaalaiskolmikko on kulkenut Tampereelle joko kimppakyydeillä tai junalla. Toissa viikolla Korkki muutti Tampereelle lähemmäs koulua ja treenihallia

Ensi kaudella Hytönen ja Korkki aikovat pelata Kooveen A-junioreissa, samoin Kallio, jos tarjolla on tarpeeksi iso rooli.

Ex-valmentaja Lauri Tihinen pelkää akaalaisen lentopalloyhteisön puolesta: ”Urheiluseura on muuttumassa bisnekseksi”

$
0
0

Lokakuussa 2013 Akaa-Volley pelasi vielä Viialan palloiluhallissa. Kakkosvalmentaja Lauri Tihinen jakoi ohjeita muun muassa Adjete Agnitheylle (vas) ja Hasse Mattilalle. Kuva: Harri Mattila.

Lentopalloseura Akaa-Volley tiedotti sunnuntaina 13.5. palkanneensa joukkueelle uuden päätoimisen päävalmentajan Virosta. Vielä samana päivänä Aamulehti uutisoi verkkolehdessään, että Lauri Tihinen sai tiedon valmentajavaihdoksesta vasta seuran lähetettyä julkisen tiedotteen.

Tihinen oli neljä viime kautta Akaa-Volleyn päävalmentaja ja sitä ennen kakkosvalmentaja. Hän on syntynyt ja aloittanut liigaan johtaneen lentopalloilijan uransa Viialassa ja sanoi Aamulehdessä olevansa pettynyt ja vähän katkerakin. Hän kun olisi halunnut jatkaa valmentajana.

Maanantaina Lauri Tihinen kertoi Akaan Seudulle, minkälainen seuran historian ensimmäinen liigakausi hänen mielestään oli ja mihin suuntaan hän näkee seuran olevan menossa. Suunta ei Tihistä miellytä.

– Minun käsittääkseni entinen urheiluseura ja ry on pikku hiljaa muuttumassa yritykseksi ja bisnekseksi. Näköjään siellä tulee vähän erilaisia tapoja hoitaa ihmisten välisiä suhteita ja kommunikointia. Siirrytään seuramaailmasta kovaan bisnesmaailmaan, Tihinen sanoo.

Viime kauden aikana tapahtui hänen mukaansa muitakin muutoksia.

Keväällä 2015 Lauri Tihisellä (takana keskellä) oli takanaan ensimmäinen kausi Akaa-Volleyn päävalmentajana. Liiganousu jäi yhden voiton päähän, mutta tunnelma paluumatkalla Joensuusta oli hyvä. Bussin perällä istuivat myös Joni Mikkonen (vas.), Hasse Mattila, Matti Ollikainen ja seuran puheenjohtajana juuri aloittanut Teemu Salminen.

– Monet sponsoreista ja taustoista olisivat halunneet nopeasti tuloksia meidän ulkomaalaisista pelaajista. Itse olisin valmentajana ja urheilun näkökulmasta halunnut tehdä pidemmän tähtäimen hommaa. Ehkäpä minulle siksi annettiin lähdöt, että edustan vähän erilaista tapaa toimia ihmisten kanssa, Tihinen sanoo.

Joku voi Tihisen mukaan kokea tämän heikkoutena ja pehmeytenä.

– Se ei kyllä sitä ole, jos pidetään toisistamme huolta ja yritetään rakentaa ja välttää destruktiivisia kuvioita, jotka rikkovat asioita.

Yksi selkeä erimielisyys kasvoi Lauri Tihisen mukaan myös hänen ja Akaa-Volleyn johdon välille.

– Minä olen nähnyt todella tärkeänä asiana sen, että yritetään pitää juniorit ja junioripuoli mukana ja liigan juurina. Seuran johdolla oli selkeästi se näkemys, että aletaan panostaa vain liigajoukkueeseen.

Helmikuussa 2016 Lauri Tihinen yritti ykkössarjan ottelun aikalisällä lähes kädestä pitäen herätellä joukkuettaan taistelemaan. Kuva: Harri Mattila.

Tihinen ei halua sanoa, ketkä seuran johdossa ajattelivat näin. Hän kertoo kuitenkin olleensa ajatuksiensa ja mielipiteidensä kanssa välillä aika yksin.

– Siinä olisi ollut hyviä nuoria tulossa seuraan Tikkalan Jere etunenässä. Toivottavasti he saavat vielä kasvualustaa Akaasta siihen, että pääsevät eteenpäin omissa jutuissaan. Vaikeata se tulee varmaan olemaan, jos – mutta toivottavasti ei – liigajoukkueen arvot menevät niin kovaksi, että nuorille ei ole tilaa eikä sijaa.

Poikkeuksellisia jäätymisiä

Jos valmentaja joutuu käymään debattia perushommista, se vie Lauri Tihisen mukaan keskittymistä pois itse tekemisestä ja pelistä. Ykkössarjan ja liigan välillä oli hänen mukaansa myös iso ero valmentamista ja joukkuetta häiritsevän kuhinan määrässä.

– Asiantuntijoita oli paljon ympärillä pyörimässä ja korviin kuiskuttelemassa, miten asiat pitäisi tehdä. Siinä on vaikea pitää pää kylmänä itse kunkin.

Tihinen tietää, että tämä kuuluu tietyllä tavalla liigaympyröihin, mutta hänen mukaansa hyvissä organisaatioissa pelaajat ja valmentajat nauttivat luottamusta ja suojaa.

– Ne eivät ole raa’asti auki ulkomaailmalle.

Huhtikuussa 2017 Lauri Tihinen pääsi ykkössarjan voiton jälkeen suihkuun pelaajien kantamana. Juhlahumussa olivat mukana Hasse Mattila (vas.), Dmitri Borichev (takana), Teemu Koivunen, J-P Tuikka ja Juuso Paananen. Myöhemmissä karsintapeleissä voitettiin paikka Lentopallon Mestaruusliigaan. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Jokin vaikutti lamaannuttavasti myös pelaajiin ja heidän tekemiseensä kentällä. Tihinen ei tiedä mikä.

– Minun valmentamassani joukkueessa ei ole ennen tapahtunut sellaisia jäätymisiä kuin viime kaudella. Luulen, että ne johtuivat pelosta, ja olen miettinyt, mistä sellaisia pelkotiloja on voinut tulla, ja miksi en ole pystynyt suojelemaan pelaajia semmoiselta, Tihinen kertoo.

Hän kokee epäonnistuneensa, jos pelaajat eivät ole kokeneet, että he ovat turvallisessa ympäristössä.

– Mutta ainakin olen yrittänyt kaikkeni, että se olisi ollut pelaajille sellainen paikka. En ole koskaan uskonut pelolla johtamiseen enkä koviin keinoihin ihmisten välillä. Jostain sitä kulttuuria on päässyt lipsahtamaan pelaajille asti, ja se on väärin. Sillä ei koskaan päästä huipputuloksiin.

Nippa nappa kasassa kauden loppuun

Akaa-Volley onnistui karsintojen kautta säilyttämään liigapaikkansa, ja Lauri Tihinen koki kauden menneen siinä mielessä hyvin, että joukkueesta saatiin irti se, mihin siinä oli rahkeita.

– Tilanne voi näyttää erilaiselta, jos sitä arvioi joukkueen ulkopuolelta, mutta joukkueen sisällä näytti siltä, että äijät pysyivät nippa nappa kasassa kauden loppuun, ja peli parani loppua kohti.

Pelkotiloja ja muita vastuksia pitää Tihisen mukaan jaksaa vastustaa liigaseurassa myös kentän ulkopuolella.

– Jokaisen, joka toimii siinä ympäristössä, pitää tietää tarkkaan, mitä sille alttarille myy omasta mielipiteestään ja moraalistaan. Aika monissa viime kausi aiheutti pelkotiloja siinä mielessä, että jouduttiin karsintaan. Siinä sitä kysytään, kuka liigaa kestää ja kuka ei. Se on haaste koko organisaatiolle.

Pelkkien voittojen jahtaaminen ei riitä

Lauri Tihisen mielestä pikkupaikkakuntien seurojen ja joukkueiden pitäisi olla kuin perheitä, joissa tekemisen kulttuuri tempaa mukaansa.

– Hengestä ja yhteenkuuluvuudesta täytyy pitää huolta. Siitä, mistä homma on lähtenyt liikkeelle ja kuka nuotioon ja hiillokseen on puhaltanut vuorovedoin, Tihinen kuvailee.

Näistä asioista henki muodostuu pelipäivinä hallillakin.

– Ihmiset, jotka tulevat katsomaan peliä, joko kokevat, että se on aitoa ja oikeata tai sitten ei. Tietysti tulee paljon porukkaa, joka tulee katsomaan vain pelkkiä voittoja, mutta en usko, että ne riittävät siihen, että seura voi hyvin.

 

 

Seura kysyi Tihisen hintaa mutta vaikeni sitten

Lauri Tihiselle selvisi jo maaliskuussa, että Akaa-Volley hakee ensi kaudelle päätoimista päävalmentajaa.

– Kun olimme seuran puheenjohtajan kanssa nuorten maajoukkuetta moikkaamassa ja esittelimme seuraavan kauden suunnitelmia ja Akaa-Volleytä yleensäkin, kyllä se oli selvää, että päätoimista valmentajaa haetaan.

Myös Tihiseltä kysyttiin kiinnostusta ja hintaa.

– Seuran puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja pyysivät minulta mallin siitä, millä korvauksella ja palkalla olisin valmis siirtymään päätoimiseksi päävalmentajaksi. Sitä kysyttiin jo kauden aikana, ja semmoisen annoin.

Tämän viikon maanantaihin mennessä Tihinen ei ollut kertomansa mukaan saanut Akaa-Volleyltä mitään vastausta eikä yhteydenottoa. Kausi loppui yli kuukausi sitten, ja tieto uudesta valmentajasta julkaistiin sunnuntaina.

– Olisi voinut kunnioittaa sitä, että olen painanut tähän aika paljon tunteja ja verta, hikeä ja kyyneleitä. Olisi voinut sanoa, että ei haluta jatkaa yhdessä. Se olisi ollut ihan ok. Luulin, että olen muutakin kuin valmentaja. Että olen ystävä ja sellainen henkilö, johon on luotettu, mutta näin ei sitten kai olekaan.

Syyskuussa 2017 Lauri Tihinen opasti keskitorjuja Scott Siwickiä miehen ensimmäisissä harjoituksissa välittömästi Akaaseen saapumisen jälkeen. Kuva: Harri Mattila.

Vaikka päävalmentajan pestiä ei tullutkaan, Tihinen olisi ollut valmis tekemään seuran eteen paljon muuta.

– Olisin voinut tehdä vaikka mitä ja auttaa seuraa. Varmasti minulla on ainakin Suomen lentopallosta näkemystä ja kontakteja, ja osaamista löytyy muustakin. Mutta jos seuran johdossa olevat ihmiset kokevat, että olen niin eri mieltä kuin kaikki muut seurassa, ei varmaan mikään yhteistyö onnistu.

Kyselyitä liigaseuroihin ja Kuortaneelle

Akaa-Volleyn valmentajauutisen jälkeen Lauri Tihistä kysyttiin heti apuvalmentajaksi useampaan liigaseuraan. Lentopalloliitto puolestaan tiedusteli halukkuutta valmennushommiin Kuortaneen urheiluopistolla. Tihinen ei ole lähdössä.

– Kyllä tämä laji on nyt nähty. Olen kokenut pelaajana liigaan nousun ja liigassa pelaamisen ja sitten valmentajana samat asiat. Nyt on aika tehdä jotain ihan muuta. Ehkä olisi hyvä välillä panostaa itseensä ja perheeseensä eikä muihin.

Sillan palaminen Akaa-Volleyn suuntaan jätti myös A-Volleyn ja mahdolliset juniorivalmentajan hommat vastarannalle.

– Minulle on osoitettu, että minua ei arvosteta ja minulla ei ole merkitystä. Siksi ei ole edellytyksiä auttaa silläkään puolella, koska liiga- ja junioripuolen pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä. Junnupuoli haluaa, että liigajoukkue edustaa heitäkin ja sieltä tulee yhteistyökykyä ja voimaa junioreille.

Akaa-Volleyn ensi kautta Tihinen odottaa kuitenkin mielenkiinnolla.

– Pettymyksen yli toivon, että seura menestyy hyvin ja tekee kovaa tulosta. Joko käyn katsomassa kaikki pelit tai sitten en tule ollenkaan, Tihinen puntaroi Monarille paluuta ja sitä, miten yhteisö kokee hänen läsnäolonsa.

– Onko se niin, että toikin saakeli tuli tänne pyörimään, tota ei kaivata. Vai onko sitä edelleen tervetullut sinne. Mitään en halua tehdä, mikä tuota yhteisöä ja porukkaa ja seuraa vahingoittaisi. Koen, että se on edelleen siinä mielessä tärkeä.

Huhtikuussa 2018 Akaa-Volley pelasi liigapaikan varmistaneen ottelun kovalla tunteella. Kuvassa Mikko Kuusela (vas), Ivan Walter, Ryan Mather ja Scott Siwicki. Kuva: Harri Mattila

Lauri Tihinen arvelee, että Akaa-Volleyn johdossa jotkut eivät ole ymmärtäneet hänen kokevan asian näin.

– Tai ei ole tiedetty, että valmentaminen ei ole minulle tärkeä juttu vaan yhteisö ja siihen kuuluminen, ja että saa olla ylpeä jäsen siinä. Olen ollut rakkaudesta lajiin tekemässä seuran eteen hommia. Valta ei kiinnosta pätkääkään.

 

Puheenjohtaja Teemu Salminen: Asioita käsiteltiin Levillä

Akaa-Volleyn puheenjohtajan Teemu Salmisen mukaan hän ja Lauri Tihinen olivat yhdessä viettämässä kauden päättäjäisiä Levillä viikolla 16, ja asioita käsiteltiin siellä. Sitä, että Tihisen tarjous valmentamisesta ei tyydyttänyt seuraa, ei tuolloin kuitenkaan kerrottu.

– Emmehän me tietenkään ole hänelle sanoneet, että hän ei ole valmentaja, koska eihän se ollut kenelläkään tiedossa.

Päätöstä uudesta valmentajasta ei voitu kertoa Tihiselle senkään jälkeen, kun se oli tehty.

– Eihän sopimusasioita voida julkaista ennen kuin ne ovat paperilla. Varmasti hän on pettynyt, koska hän oletti, että hän jatkaa. Hänellä oli ne mietteet, että hän on ainoa vaihtoehto, Salminen sanoo.

A-Volleytä tuetaan taloudellisesti

Lauri Tihinen mainitsi myös hänen ja seurajohdon erimielisyydet A-Volleyn junioripuolen ja liigaseuran yhteistyöstä. Puheenjohtaja Teemu Salmisen mukaan Akaa-Volley on A-Volleyn suurin yksittäinen avustaja.

Passari Ossi Heino (vas.), seuran puheenjohtaja Teemu Salminen ja päävalmentaja Lauri Tihinen saivat lentopallon ykkössarjan kultamitalit kaulaansa huhtikuussa 2017. Kuva: Harri Mattila.

– Se on ihan rahallista avustusta. Summilla ei ole väliä, mutta se on suurimpia avustuksia, mitä A-Volley saa. Muutenkin kaikkia koulukierroksia ja siihen liittyviä ollaan kovastikin yritetty sillä puolella avittaa, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan Akaa-Volley julkaisee tiistaina valmentaja-asioita koskevan tiedotteen.


Maakuntauudistus on täysin tarpeeton, valmistelu syö paljon valtion euroja

$
0
0
Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Teuvo Nieminen on äreissään vaalimenettelystä, jossa yhdistyksen perustamalta valitsijayhdistykseltä vaaditaan sata kannattajakorttia jokaista ehdokasta kohden. Valkeakoskelaispoliitikko soisi sote- ja maakuntauudistuksen karahtavan lopullisesti karille.

Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:n puheenjohtaja Teuvo Nieminen on äreissään vaalimenettelystä, jossa yhdistyksen perustamalta valitsijayhdistykseltä vaaditaan sata kannattajakorttia jokaista ehdokasta kohden. Valkeakoskelaispoliitikko soisi sote- ja maakuntauudistuksen karahtavan lopullisesti karille.

Suomen Sitoutumattomat ry:n ja Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajalla Teuvo Niemisellä on kaksi kiveen hakattua kantaa. Valkeakoskelainen kunnallismies näyttää punaista valoa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamalle maakuntauudistukselle. Sen sijaan Nieminen liputtaa sosiaali- ja terveystoimen uudistuksen puolesta. Hän harmittelee suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa pahaa demokratiavajetta. Se ilmenee esimerkiksi siten, etteivät sitoutumattomat ole saaneet omaa edustustaan Pirkanmaalla sote- ja maakuntauudistusta valmistelevaan poliittiseen ohjausryhmään.

Valkeakoskelainen monen touhun mies on uskollinen Pirkanmaan Sitoutumattomat ry:lle, jonka perustajajäsen hän on. Teuvo Nieminen, eläkkeelle jäänyt paperimies, on jälleen yhdistyksen vetovastuussa. Hänen hartioillaan on myös valtakunnallisen Suomen Sitoutumattomat ry:n toiminta. Aktiivipoliitikko Nieminen pitää yhteiskunnallisesti tärkeänä sitä, että paikallisella ja valtakunnallisella tasolla päätöksenteossa kuuluu myös poliittisten puolueiden ulkopuolella olevien kansalaisten ääni.

Nieminen kritisoi voimakkaasti demokratian mallimaana pidetyn Suomen arkitodellisuutta, jossa esimerkiksi poliittiset toimijat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa.

– Minua kismittää suuresti se, ettei Pirkanmaalla sote- ja maakuntauudistusta valmistelevaan poliittiseen ohjausryhmään ole otettu yhtään sitoutumattomien edustajaa. Onhan sitoutumattomilla esimerkiksi nykyisessä maakuntavaltuustossa kaksi valtuutettua, mies äimistelee.

Nieminen on harmissaan siitä, ettei niukoilla voimavaroilla toimivalla Pirkanmaan Sitoutumattomilla ole todellisia mahdollisuuksia kerätä ehdokaslistaa mahdollisesti pidettäviin historiallisiin maakuntavaaleihin.

– Jos sitoutumattomat saisi esimerkiksi 50 maakuntavaaliehdokasta, meillä olisi oltava 5000 kannattajakorttia. Yhden ehdokkaan taakse on nimittäin löydettävä sata allekirjoittajaa. Tämä käytäntö pätee, koska meillä on rekisteröity yhdistys eikä rekisteröity puolue, hän päivittelee lain vaatimuksia.

– Mikäli yhden maakuntavaaliehdokkaan taakse riittäisi esimerkiksi 30 tukijan tiedot, tilanne olisi meille kannustavampi, puheenjohtaja korostaa.

Teuvo Nieminen syyttääkin maan hallitusta ja eduskuntaa mielivallasta, jos ne eivät varaa Euroopan unioninkin suosittelemaa 12 kuukauden valmisteluaikaa vaaleihin valmistautumiseen.

– Muutaman kuukauden valmistautumisaika on luokaton, hän arvostelee.

Turha hallinnon porras

Teuvo Nieminen sanoo, että Suomessa on paljon kirveelle työtä turhan hallinnon karsimisessa.

– Nyt kaavailtava maakuntahallinto on täysin tarpeeton, hän napauttaa.

– Toivon sydämestäni, ettei Juha Sipilän hallitus saa ajamaansa maakuntahallintoa maaliin, mies tuhisee.

Niemisen mielestä itsehallinnolliset maakunnat rappeuttavat loputkin demokratian rippeet, kun maakunnissa valta keskittyy hyvin pienille virkamiesten ja luottamushenkilöiden kuppikunnille.

– Kaiken huipuksi maakuntamme menettävät tässä rytäkässä identiteettinsä, hän suree.

Sitoutumattomien veturin mielestä Pirkanmaan 23 kunnan asiat hoituvat varsin kiitettävästi nykyisillä hallinnoilla.

Niemisen mukaan aidosti elinkelvottomat kunnat olisi liitettävä fiksusti isoihin emäkuntiin. Hänen mielestään pikkuruiset Sahalahden ja Kuhmalahden kunnat toimivat kaukonäköisesti, kun ne tunnustivat tosiasiat ja sulautuivat Kangasalaan.

Sitoutumattomien edusmies on käärmeissään siitä, että eri puolilla Suomea tehdään täyttä höyryä valmisteluja itsehallinnollisten maakuntien eteen.

– Maassamme ei ole vielä yhtään maakuntalakia valmiina. Olisi suurta viisautta odottaa pitäviä päätöksiä, ennen kuin yhteiskunnan rahoja aletaan tuhlata massiivisiin esitöihin. Kankkulan kaivoon päätyy pahimmassa tapauksessa kymmeniä miljoonia euroja, Nieminen vaikeroi.

Soteuudistus tarvitaan

Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon yhdistäminen saa vankan tuen sitoutumattomien nokkamieheltä.

Teuvo Nieminen kiittää vuolaasti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekemää työtä. Hänellä on paljon myönteistä sanottavaa myös sairaanhoitopiirin johtajasta Rauno Ihalaisesta.

– Olen toiminut sairaanhoitopiirin valtuustossa. Noina vuosina näin, miten taitavasti sairaanhoitopiiriä johdettiin ja kehitettiin, hän kiittää.

Nieminen on toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa.

Nieminen ounastelee, että asialliselle sosiaali- ja terveys­toimen uudistamiselle on aikansa.

– Jos nykyinen hallitus ryssii sote- ja maakuntauudistuksensa, maan seuraava hallitus on suurella todennäköisyydellä demarivetoinen. Demarit hautaavat maakuntahallinnon ja keskittyvät tärkeään sosiaali- ja terveystoimen kehittämiseen, hän ennustaa.

Sitoutumattomien joukko kasvaa

Tampereen kaupunginjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna toiminut Pekka Paavola antoi aikanaan kipinän sitoutumattomien liikkeen perusta­miselle.

Myös Teuvo Nieminen on noussut vuosikymmenien saatossa näkyväksi ja värikkääksi päättäjäksi Valkeakoskella.

– Sitoutumattomilla on aktiivista toimintaa Tampereen ja Valkeakosken lisäksi Kihniössä, Ruovedellä sekä Virroilla. Olemme perinteisesti olleet paikallisvaikuttajia. Uskon, että tulevissa kuntavaaleissa edustajiamme on muissakin Pirkanmaan kunnissa, hän povaa.

Nieminen arvioi, etteivät yhdistyksen rahkeet riitä vuoden 2019 eduskuntavaaleihinkaan.

– Jos vaalijärjestelmät eivät olisi niin kimurantteja kuin ovat, saisimme kiinnostavat ehdokaslistat niin mahdollisiin maakunta- kuin eduskuntavaaleihinkin, mies vakuuttaa.

– Muistelkaapas sitä, minkälaisen kansansuosion viime presidentinvaaleissa keräsi valitsijayhdistyksen ehdokkaana ollut Sauli Niinistö! Perinteisten puolueiden ehdokkaat eivät olisi yltäneet Niinistön kahmimaan suursuosioon, Nieminen teroittaa.

Mestarikokki Arto Rastas ei ole löytänyt toutaimelle kunniaa tekevää valmistustapaa

$
0
0
Pirkanmaan nimikkokala, toutain on Suomessa harvinainen. Kalastajat nauttivat petokalan narraamisesta, mutta kokit ovat kauhuissaan joutuessaan vääntämään toutaimesta säällistä ruokaa.

Pirkanmaan nimikkokala, toutain on Suomessa harvinainen. Kalastajat nauttivat petokalan narraamisesta, mutta kokit ovat kauhuissaan joutuessaan vääntämään toutaimesta säällistä ruokaa.

Pirkanmaan nimikkokala ei säväytä. Sääksmäkeläinen ammattikalastaja Pentti Linkola pitää toutaimen valitsemista maakuntakalaksi täytenä fiaskona. Suomalaisen ruuan puolesta puhuva lempääläinen Arto Rastas toivoisi pirkanmaalaisten saavan uuden nimikkokalan, sillä reseptisuunnittelun taitava mestarikokki ei ole ponnekkaista yrityksistään huolimatta keksinyt yhtään kelvollista ohjetta toutaimen nostamiseksi hovikelpoiseksi. Maankuulun tamperelaisen kalakauppiaan Petri Nygrenin kalatiskistä ei löydy toutainta, eivätkä maakuntalaisetkaan ole sitä kaivanneet. Maakunnan Matti sai toissa viikonloppuna neljä suurikokoista toutainta ja testasi, syntyykö parjatusta kalasta gourmeeta.

Pirkanmaalaiset kala-asiantuntijat antavat tulla täyslaidallisen maakunnan nimikkokalasta toutaimesta.

Tampereen kauppahallissa maankuulua kalakauppaa pitävä Petri Nygren ei muista, että hänen jäähilepedeillään olisi aikoihin pötköttänyt toutainta.

– Meille tarjotaan todella harvoin myyntiin toutaimia. Muistiini ei juuri tällä hetkellä tule, milloin sitä kalaa olisi tuotu tarjolle, hän miettii.

– Mutta, eivät asiakkaammekaan ole kyselleet toutaimia, kalakauppias lisää.

Petri Nygren valmistaisi toutaimista kalamureketta, mikäli kaloja olisi saatavilla ja niistä olisi jotakin kokattava.

– Tuskinpa monikaan pirkanmaalainen edes tietää, mikä maakuntamme nimikko­kala on, hän arvelee.

Arvostettu tamperelainen kalakauppias kertoo kuluttajien suosivan järvikaloista perinteisiä Ahdin antimia eli ahventa, kuhaa, siikaa ja haukea.

Toutaimet sotkivat verkot

Sääksmäkeläinen ammattikalastaja Pentti Linkola pitää toutaimen nimeämistä Pirkanmaan nimikkokalaksi täytenä erehdyksenä.

– Valinta on täysin älytön, mies sihisee.

Hänen mielestään kantahämäläiset ovat onnistuneet hyvin nimikkokalavalinnassaan, kun he ovat turvautuneet lahnaan. Siitä saa vaikkapa savustettuna maittavan aterian.

Linkola muistaa kirkkaasti ajat, jolloin seudun kalastajat olivat täynnä pyhää vihaa toutainta kohtaan.

– Laji oli kuolemaisillaan sukupuuttoon. Toutainta alettiin istuttaa eri vesistöihin. Seurauksena oli kannan räjähdysmäinen kasvu. Nopeakasvuinen ja olemukseltaan voimakas kala sotki monen kalastajan verkot, hän kertoo.

– Toutaimien aiheuttamat haitat kalastajien pyydyksille olivat niin suuret, että moni ammatinharjoittaja aikoi luopua työstään, Linkola tietää.

Myös Pentti Linkola nyrpistää nenäänsä toutaimelle ruokakalana.

– Yritin syödä toutainta, mutta ei se säväyttänyt maullaan. Kokeilin valmistaa toutaimesta savukalaa, mutta se jäi ikävän mitäänsanomattomaksi, kalastaja harmittelee.

Linkola muistelee kalakavereidensa kuljettaneen pyytämiään toutaimia myytäviksi tamperelaisille kalakauppiaille.

– Ensimmäisillä vientikerroilla kauppiaat ottivat toutaimia tiskeihinsä mutta toista kertaa eivät. Joku kalastajista oli kysellytkin, millaista palautetta ostajat olivat antaneet. Kauppias oli vaikertanut, ettei yksikään toutaimen ostanut ole saapunut uusille kaupoille.

”Viehättävä kala kalastaa”

Kesäravintola Villa Hakkaria Lempäälässä pyörittävä Arto Rastas löytää Pirkanmaan nimikkokalasta yhden erinomaisen piirteen.

– Kuokkalankoskella virvelöidessäni ja viehettä heittäessäni olen kokenut mahtavia fiiliksiä, kun toutaimet ovat iskeneet kiinni koukkuun. Toutain on erittäin vahva taistelija. Se laittaa kovasti vastaan pyydykseen joutuessaan. Toutaimen ylössaaminen tarjoaa todellisen jännityshetken, Rastas ilakoi.

Suomalaisen ruoan edistämismatkoja ympäri maailman tehnyt ja Suomen suurlähetyskokkeja kouluttanut  mestarikokki kertoo yrittäneensä kesyttää toutainta myös keittiössään.

– Olen koettanut valmistaa toutaimista hyvin erilaisia ruokia, mutta valitettavasti kokeilut ovat jääneet kunniaa vaille. Toutain on todella haasteellinen kala, Rastas sanoo.

Kekseliäs kokki on etsinyt ratkaisua esimerkiksi valmistamalla toutaimista kalapihvejä.

– Ongelmaksi on muodostunut toutaimen olematon oma maku; se ei säväytä, hän harmittelee.

Reseptisuunnittelijana mainetta niittänyt lempääläisravintoloitsija on hakenut maustetta, joka vahvistaisi toutaimen uniikin maun hovikelpoiseksi. Sellaista ei ole löytynyt. Edes kaikkivoipa kerma ei ole pelastanut.

Arto Rastas toivoo, että Pirkanmaa miettisi nimikkokalansa uudelleen. Hänen mielestään olisi mahtavaa, jos maakunta saisi järvien antimen, josta pystyisi valmistamaan suussa sulavia kalaherkkuja.

Millainen sitten olisi täydellinen maakunnan nimikkokala?

– Sellainen, josta saisi valmistaa aterioita niin arkeen kuin juhlaankin, hän kiteyttää.

 

 

 

Runsaan kolmen kilon painoinen toutain saa makua suolasta, mustastapippurista ja tillistä sekä kuivasta valkoviinistä. Sina Kujansuu ja Maakunnan Matti nauttivat kokatessaan ruokaa kalaharvinaisuudesta.

Runsaan kolmen kilon painoinen toutain saa makua suolasta, mustastapippurista ja tillistä sekä kuivasta valkoviinistä. Sina Kujansuu ja Maakunnan Matti nauttivat kokatessaan ruokaa kalaharvinaisuudesta.

Toutaimet yllättivät myönteisesti

Yhtäkkiä keittiön pöydällä lekotteli neljä pulskaa, pyyntituoretta toutainta.

Tänä lauantaina oli määrä haravoida ystävän kesämökin piha ja grillata ruoaksi Veljekset Mattilan lenkkiä.

Päätin valmistaa tuhdeista toutaimista uunikalaa. Pesin kalat järvivedessä hyvin perusteellisesti. Turvauduin maustamisessa suolaan, mustapippuriin, sitruunoista puristettuun mehuun sekä tuoreeseen tilliin. Uunipelleille lorautin kyytipojaksi kuivaa valkoviiniä.

Toutaimet matkasivat napakaksi lämmitettyyn leivinuuniin, jossa ne muhivat noin puolentoista tunnin ajan. Pirtissä leijaili vedet kielelle herauttava uunikalan tuoksu.

Pöydän ympärille asettui seitsemän ruokailijaa, joista osa oli joskus syönyt toutainta, mutta useimmille aterioitsijoista maakunnan nimikkokala oli uusi tuttavuus.

Perinteiset perunahaavikkaat ja valkoinen kastike sekä vanhan ajan salaatti täydensivät menua.

Nämä toutaimet eivät maistuneet mudalta, eivätkä ehkä paljon muultakaan. Kolmen kilon vonkale teki kuitenkin hyvin kauppansa. Kokki sai pitää pestinsä, eikä ruokailijoille tullut tarvetta lähteä Vaakon Nakille.

Akaa hyvittää 22 500 euroa Kiinteistö Oy Akaan Risteykselle

$
0
0

Akaan kaupunki joutuu maksamaan 22 500 euroa hyvitystä tontin kauppahinnasta Toijalan ABC:n viereen liiketilaa rakentavalle Kiinteistö Oy Akaan Risteykselle. Kuva: Tarja Antola.

Akaan kaupunki joutuu maksamaan 22 500 euroa hyvitystä  tontin kauppahinnasta Toijalan ABC:n viereen liiketilaa rakentavalle Kiinteistö Oy Akaan Risteykselle. 3512 neliömetrin kokoisen tontin kauppahinta oli 42 144 euroa. Kaupat tehtiin viime vuoden syyskuussa.

Kaupunki tilasi Pöyry Finland Oy:ltä maaperätutkimuksen, jonka tutkimusselostuksessa todettiin, että rakennus voidaan perustaa osittain kallioperustuksilla suoraan kallion varaan ja osittain lyöntitukipaaluilla. Rakennushankkeen aikana kuitenkin selvisi, että koko rakennuksen pinta-ala piti paaluttaa. Tämän takia rakentajalle tuli ylimääräisiä kustannuksia 45 730, 95 euroa.

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen mukaan Akaan kaupunki aikoo selvittää asiaa maaperätutkimuksen tehneen Pöyry Finlandin kanssa.

– Tulemme selvittämään Pöyryn kanssa mitä tässä on tapahtunut. Minusta kuulostaa omituiselta, että lausunnossa oletetaan, että tuollaista paaluttamista ei tarvita. Ainakin näin lausuntoa on tulkittu, Sarkkinen toteaa.

Sarkkinen kertoo, että maaperätutkimuksen kairauksia tehtiin kuudesta pisteestä. Hänen mukaansa on toki mahdollista, että osa kairauksista on osunut kallion sijaan kivenlohkareisiin.

Kaupunki sopi ostajan kanssa, että paalutuksesta aiheutunut lisäkustannus huomioidaan 50/50 -periaattella tontin myyntihinnasta hyvittämällä. Hyvityksen maksamisesta päätti yksimielisesti 8.5. kokoontunut kaupunginhallitus.

Ovet auki juhannukseen mennessä

Kiinteistöosakeyhtiö Akaan Risteyksen osaomistaja Jarmo Eskolan mukaan liikekeskus avaa ovensa juhannukseen mennessä. 480 neliömetrin kokoisessa yhtenäisessä tilassa asiakkaita palvelevat kukkakauppa, sisustustavarakauppa ja vaateliike. Kahvilayrittäjä on vielä etsinnässä. Rakennuksen nimeksi tulee Pellavatehdas.

– Mietimme nimeä aika kauan ja halusimme sellaisen, joka herättää uteliaisuutta. Me myymme italialaisia pellavavaatteita. Rakennus on myös sisältä hyvin tehdasmainen ja pelkistetty, sellainen loft-henkinen, Jarmo Eskola kertoo nimen taustoista.

 

Keskustelun paikka

$
0
0

Toijalan yhteiskoulun auditoriossa pohdittiin viime viikolla, miten Akaassa voitaisiin käynnistää urheiluakatemiatoimintaa. Helpointa on lähteä ruohonjuuritasolta yhteistyössä koulujen kanssa ja perustaa esimerkiksi liikuntaluokkia. Näin aiotaan Akaassa myös tehdä. Nyt ei oltu hitaita hämäläisiä.

Koulujen rehtorit ja liikunnanopettajat sekä urheiluseurojen edustajat olivat tulleet paikalle kahden akaalaisen lentopalloseuran kutsumina: Mestaruusliigassa pelaavan Akaa-Volleyn ja junioritoimintaa pyörittävän A-Volleyn. Lentopalloväki haluaa muut mukaan monilajiseen yhteistyöhön, jolla tähdätään urheilevien lasten ja nuorten parempiin ja monipuolisempiin harjoitusmahdollisuuksiin myös koulupäivän aikana. Samalla halutaan luoda hyvä henkinen ja fyysinen pohja koko urheilu-uralle ja myös elämälle sen jälkeen.

Tälläkin hetkellä Akaasta nousee junioriurheilijoita jatkuvalla tahdilla maan terävimpään kärkeen ja samalla kansainvälisiin mittelöihin. Tuoreita näyttöjä on muun muassa hiihdosta, jääkiekosta, juoksusta, painista, lentopallosta ja salibandystä. SM-hopeaa voittaneessa Leijona Futsalissa pelaa koko joukko oman kylän kasvatteja, ja yksi entinen Akaan Kiekon juniori pysäyttelee parhaillaan vastustajien vetoja jääkiekon MM-kisoissa.

Kauden päätyttyä futsal-leiristä tiedotettiin, että Leijona Futsal ry ottaa jatkossa liigapaikan haltuunsa Kylmäkosken Veikoilta. Sama liike tehtiin lentopallossa jo vuosia sitten, kun liigajoukkue erotettiin omaksi yhdistyksekseen. Se on viisasta, sillä esimerkiksi Valkeakoskella mentiin liigaan kaikki munat samassa korissa, ja kun Isku-Veikot putosi liigasta ja munakori maahan, kuoli samalla koko paikallinen lentopallopoikastuotanto ja huippulentopallotoiminta.

Vaikka meillä Akaa-Volley ja A-Volley ovat omia yhdistyksiään, ne menevät keskenään puheissa sekaisin niin lajia seuraavilla kuin molempien seurojen aktiiveilla. Käytännössä raja-aita kuitenkin löytyy, ja molemmissa yhdistyksissä on niitä, joiden mielestä toimintaa pitäisi nivoa enemmän yhteen. Tähän tähtää myös urheiluakatemia-aloite.

Viialalaisen juniorikoulun kasvatti ja Akaa-Volleyn ex-valmentaja Lauri Tihinen kertoo tässä lehdessä, että liigaseuran johdossa kaikki eivät jaa näkemystä junioritoiminnan merkityksestä osana liigajoukkueen historiaa ja juuria. Ihmiset, joilla on käytännön kokemusta Akaa-Volleyn kotiotteluista ja muusta seurojen välisestä yhteistyöstä, kertovat, että Tihinen on oikeassa. Yhteistyö ei ole saumatonta eikä tasavertaista. Monesti ollaan kuin The Voice of Finlandissa: ääni ratkaisee. Samat ihmiset kertovat myös, että toisin kuin Akaa-Volleyn puheenjohtaja tässä lehdessä sanoo, seura ei tue A-Volleyn toimintaa rahallisesti.

Sekä Akaa-Volley että A-Volley tekevät erittäin hienoa ja arvokasta työtä. Ne menestyvät, synnyttävät akaalaista yhteisöllisyyttä ja vievät Akaata Suomen ja maailman kartoille. Urheiluakatemiatoimintaa ei kaupungissa voida kuitenkaan käynnistää ennen kuin aloitteentekijät istuvat hallituksineen saman pöydän ääreen ja puhuvat asiat selviksi. Eikä siinä pöydässä saa olla sijaa minkäänlaiselle katkeruudelle ja itsekkyydelle.

Lukkohuolesi kaikki heitä

$
0
0

Akaan Lukkopalvelun toimitiloissa käy kova kuhina, kun uuden paikallisen lukkoliikkeen yrittäjät Mikko Ahoniemi ja Reko Holm valmistautuvat tuleviin avajaisiin. Vähän väliä pitää kuitenkin keskeyttää hommat hetkeksi ja vastata puhelimeen. Puskaradio on toiminut, ja tuttuja miehiä kysellään töihin jo nyt. Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että kalenterista alkaa löytyä töitä, vaikka viralliset avajaiset ovat vielä edessä. Mikko Ahoniemi ja Reko Holm lupaavat, että lukkopulmissa voi ottaa yhteyttä vaikka heti. Hämeentien myymälässäkin saa poiketa uusia yrittäjiä jututtamassa.

Perjantaina 18. toukokuuta ovet avataan makkaranpaiston ja pullakahvien merkeissä. Tarjoilua on luvassa kello 10 ja iltapäiväkahden välisenä aikana. Hyviä tarjouksiakin on luvassa.
– Perjantain avajaistarjouksena teemme Classic-avaimia 5 euron kappalehintaan, Reko Holm lupaa.
– Ja kaikista perjantaina tilattujen asennustöiden tarvikkeista yksityistaloudet saavat 25 prosentin alennuksen, Mikko Ahoniemi jatkaa.
Yrittäjät ovat huomanneet, että lukkomurheet saattavat jäädä roikkumaan muiden kiireiden jalkoihin. Siksi perjantain tarjous onkin oiva.
– Lukko-ongelmat kannattaa laittaa nyt kerralla kuntoon, Mikko Ahoniemi vinkkaa.
Molemmat miehet ovat paikallisille tuttuja ja työskennelleet aiemmin Akaassa. Mikko Ahoniemellä on alalta 18 vuoden kokemus ja viimeiset kymmenen vuotta siitä Akaassa. Reko Holm opiskeli alalle oppisopimuksella. Hän kertoo olevansa paljasjalkainen toijalalainen. Yrittäjiksi he lähtivät tilaisuuden auettua.
– Kyllä tämä palvelu on hyvä olla kotikylällä, Reko Holm toteaa.
Yksityisasiakkaiden lisäksi Akaan Lukkopalvelu palvelee myös yrityksiä, kuten isännöitsijöitä ja huoltoyhtiöitä.
– Perinteinen lukkoseppäpalvelu on meidän juttumme, mutta meiltä saa tarvittaessa kaiken kameroista rikosilmoittimiin, miehet kertovat.
Valikoimassa ovat kaikki päätuotemerkit kuten Abloy, Kaba ja Dorma. Yrittäjät muistuttavat, että jos tarvittavaa ei Akaan Lukkopalvelun hyllystä suoraan löydy, sen hankkiminen onnistuu tilaamalla. Toimitusaika on yksi arkipäivä.

Viewing all 10085 articles
Browse latest View live