Pappilan koulun ykkösluokkalaiset koristelivat kaveripenkkinsä muun muassa sydämillä ja tähdillä.

Pappilan koulun vanhempainyhdistys on hankkinut koulun pihaan kolme kaveripenkkiä. Penkkien idea on se, että jos joku oppilaista on välitunnilla yksin, hän voi mennä penkille istumaan, jolloin muut lapset ja myös koulun aikuiset huomaavat, että hän on ilman leikkiseuraa.

– Yksinäisyys on hirveä ongelma ja se voi lähteä liikkeelle jo pikkulapsista. Se on pienestä kiinni ja voi olla, että sitä ei huomata ajoissa. Penkin avulla sekä lapset että aikuiset huomaavat, että joku on ilman kaveria. Olin itse lukenut lehtijuttuja tällaisesta penkistä ja myös eräs toinen vanhempi ehdotti sitä, kertoo Terhi Rajala Pappilan koulun vanhempainyhdistyksestä.

Rajalan mukaan jykevät penkit ovat 1800-luvun loppupuolella rakennetun hämeenlinnalaisen sillan perustuskiviä.

– Halusimme, että penkit ovat kestävät ja sellaiset, että niissä ei kukaan loukkaa itseään. Näiden penkkien rikkomiseen tarvitaan aika monta junioria, Rajala nauraa.

Yksisarvinen laskee pitkin sateenkaarta

Maanantaina Pappilan koulun kolmeen ryhmään jaetut ykkösluokkalaiset maalasivat kaveripenkit mieleisikseen. Lasten alustavat maalaussuunnitelmat olivat kunnianhimoisia.

– Me maalataan tähän kiveen sateenkaari, jota laskee yksisarvinen. Täältä pilvestä nousee sydämiä ja timantteja. Siinä on koko maailma sateenkaarenvärinen, Veera Rajala kuvailee yhden penkin tulevaa koristelua.

Myös muiden ryhmien suunnitelmat olivat kauniin värikkäitä. Kaveripenkkeihin oli tarkoitus maalata muun muassa sydämiä ja tähtiä.

– Tuohon keskelle tulee iso sydän ja aurinko ja muuten sen taustaväri on vihreä, Eemil Koivula tuumii.

Yhtä kaverikivistä koristaa kaunis sateenkaari.

Peppi Tujunen (vas. sinisessä takissa), Olivia Räsänen, Isabel Kyllönen, Elli Noroila, Ilona Törmä, Veera Rajala ja Siiri Pelonen maalasivat penkkiinsä sateenkaaren ja yksisarvisen.

Hyvinvointi-Suomen on aika hyvittää korkeaan ikään ehtineiden sotaorpojen uhraus ja panostukset yhteiskuntamme hyväksi. Kaatuneitten Omaisten Liitto vetoaa päättäjiin, että sosiaali- ja terveyspoliittista lainsäädäntöä  uudistetaan niiltä osin, että  sotaorpojen vanhuus turvataan mahdollisimman hyvin.

Sotaorvot ovat viime sodissamme kaatuneiden tai sotien seurauksena menehtyneiden lapsia. Sodan jälkeen heitä oli noin 55 000. Kaatuneitten Omaisten Liiton ylläpitämässä sotaorporekisterissä heitä on nyt runsaat 16 100. Keski-ikä on 80 vuotta. Arvioimme, että heikoimmassa asemassa olevia sotaorpoja on 10–20 prosenttia sotaorvoista, jolloin kuntoutettavia olisi 1 650–3 300 henkilöä. On ymmärrettävää, että kaikkien ei ole mahdollista päästä kuntoutukseen yhtä aikaisesti.

Sotaorvot ovat pitkään kärsineet paitsi henkisesti, usein myös fyysisesti ja taloudellisesti siitä, että he ovat menettäneet isänsä kansakunnan puolesta. Suurin osa sotaorvoista jäi vaille yhteiskunnan riittävää tukea lapsuudessaan ja monet kokivat syrjintää ja jopa kaltoin kohtelua.  Osa joutui jo pienestä pitäen tekemään fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä, joiden seurauksena tuli toimintakyvyn rajoituksia ja ennenaikaista eläköitymistä.

Sotavuosina ei tunnistettu puolison menettämisen aiheuttamaa psyykkistä traumaa ja sen vaikutusta sotalesken työkykyyn ja perhe-elämään. Sotaorvoille onkin tyypillistä lähempien kannattelu: lapset joutuivat ottamaan vanhemman roolin monissa perheissä. Monille sotaorvoille rakentui ns. lunastajaidentiteetti ja koko elämä on saattanut mennä oman olemassaolon oikeutuksen lunastamiseen omat tarpeet sivuuttaen.

Valtiovallan päätöksen mukaan sotaorpojen työhuolto rajoitettiin ammattiopetukseen ja ainoastaan poikkeustapauksissa tehtiin mahdolliseksi muun koulutuksen antaminen.

Vaikka kuntien työhuoltoviranomaisten tehtävänä oli pitää kortistoa sotaorvoista, tieto koulutusmahdollisuuksista ei saavuttanut kaikkia sotaorpoja. Kotona tarvittiin myös työvoimaa tai lapsen tuomaa palkkaa, mikä osaltaan esti koulutukseen hakeutumisen.

Aikanaan sodassa valinnut henki oli ”aseveljeä ei jätetä”. On aika toimia niin, ettei heidän lapsiaan jätetä. Sotiemme veteraanit ovat isiemme aseveljiä. Sotaorvot eivät halua veteraaneille varattuja resursseja.

Kaatuneitten Omaisten Liitto esittää, että sotaorpojen kuntoutustarve kirjataan lakiin ja valtion talousarvioon varataan kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Valtion talousarviossa on vuonna 2018 varattu 3,5 miljoonaa euroa eräissä Suomen sodissa palvelleiden, esimerkiksi partisaanien uhrien, kuntouttamiseen. Olisi kohtuullista, että sotaorpojen kuntoutukseen varattaisiin vähintäänkin samansuuruinen summa.  Kunniavelka on maksamatta.

Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry

Laila Vainio

puheenjohtaja

Muistojen tallennusmuodot ovat kokeneet vuosien mittaan melkoisen myllerryksen. Tämän päivän lapsille ja nuorille eivät ole tuttuja diat, kaitafilmit eivätkä edes VHS-kasetit, mutta niille ovat aiemmat sukupolvet tallentaneet hetken jos toisenkin. Ajan hammas on kuitenkin vaarassa puraista tallennettuja muistoja. Timo Saarinen Timon kuvakaupasta vinkkaa, että sen vuoksi ainutlaatuiset tallenteet olisi hyvä laittaa talteen myös digitaaliseen muotoon.
Digitoiminen onnistuu näppärästi toimittamalla vanhat diat, kaitafilmit tai VHS-kasetit Timon kuvakauppaan. Timo Saarinen lupaa video- ja kaitafilmien digitoinnille toukokuun ajaksi 20 prosentin alennuksen ja diojen digitoinnille 40 prosentin alennuksen. Digitoinnin ansiosta arvokkaista muistoista voivat nauttia tulevatkin sukupolvet.
Vuodesta 2000 kuvakauppayrittäjänä toiminut Timo Saarinen toteaa alan muuttuneen paljon lähes kahdessakymmenessä vuodessa. Digivallankumous on tuonut haasteita, mutta uudet asiat ovat aina kiinnostaneet Timo Saarista. Haasteisiin on vastattu ja niitä on selätetty.
– Silmät kii ja sata lasissa mennään, hän naurahtaa.
Digitalisoinnin lisäksi aina ajankohtaisia ovat erilaiset kuvatuotteet. Timon kuvakaupan laajasta valikoimasta voi tilata muun muassa omalla kuvalla varustettuja kukkaroita, canvas-tauluja ja tyynyliinoja. Suosituimmaksi tuotteeksi Timo Saarinen mainitsee mukit. Lasten tai lastenlasten kuvat mukissa ovat suosittu lahja esimerkiksi äitienpäivänä.
– Mukit ovat käyttötavaraa, eikä niitä tarvitse laittaa vain kaapin päälle ihailtavaksi.
Usein mukiin tai muuhun tuotteeseen päätyy Timo Saarisen ottama luokka- tai päiväkotikuva. Vuonna 2012 it-alan yrityksen kanssa yhdessä kehitetty nettisivujen kautta toimiva tilausjärjestelmä mahdollistaa niiden kätevän tilaamisen.
– Se oli iso askel. Olimme hyvinkin edelläkävijöitä tilausjärjestelmän kanssa, Timo Saarinen kertoo.
Pöytäkoneiden vähenemisen myötä on erityisen tärkeää, että järjestelmä toimii niin puhelimella, tabletilla kuin läppärilläkin. Timo Saarinen iloitsee, että siinä on onnistuttu.
Puhelimella valokuvaaminen on monelle yleisin keino taltioida muistiin hetkiä arjesta ja juhlasta. Timo Saarinen kertoo, että ongelmia tulee usein silloin, kun halutaan saada kuvat puhelimesta ihan oikeiksi kuviksi. Ratkaisu on Timon kuvakaupassa sijaitseva Kuvakioski. Apuakin löytyy, jos hankaluuksia tulee eteen, hän lupaa.
Monipuolisen valikoiman kruunaavat taiteilijatarvikkeet ja kehystyspalvelu.

Timon Kuvakauppa
Osoite: Kirkkotori 1, 37800 Toijala
puhelinnumero: 03 542 4997
Avoinna ma–pe 9–17, la 9–13
info@timonkuva.fi

Lähituotanto kasvattaa ansaitusti arvostustaan jatkuvasti. Jo yli viidenkymmenen vuoden ajan ovat myös akaalaiset multasormet päässeet nauttimaan lähituotannosta. Kolmannen sukupolven yrittäjät Magnus Säteri ja Mervi Lankila-Säteri kertovat, että Toijalan Taimitarhalla kasvatetaan suurin osa myynnissä olevista taimista itse. Puita, pensaita ja perennoja ei siis kuljeteta maan ääristä, vaan ne ovat kasvaneet myyntikokoisiksi hyvissä mullissa Ritvalanraitilla.
Toijalan Taimitarha tunnetaan laajoista valikoimistaan, mutta erityisesti kaupoille poiketaan ruusujen vuoksi.
– Ruusuja tullaan hakemaan satojenkin kilometrien päästä, Mervi Lankila-Säteri kertoo.
Myös aitataimia lähtee Matkahuollon mukana ympäri Suomea. Tavallisemmin taimitarhalle saavutaan kuitenkin paikan päälle. Toiset saapuvat valmiin listan kanssa, kun taas toisilla on tiedossa vasta paikka kasville, mutta ei vielä ajatusta siitä, mitä paikalle olisi hyvä istuttaa.
Toijalan Taimitarhan verkkosivuilta löytyy lajityypeittäin tehty listaus myynnissä olevista kasveista. Yrittäjät kuitenkin muistuttavat, että vaikka etsittävää kasvia ei listalta löytyisi, kannattaa sitä silti taimitarhalta tiedustella. Esimeriksi pienet erät eivät aina ehdi nettiin asti.
– Monet sanovat, että tänne tuleminen on vähän sama, kun pääsi lapsena karkkikauppaan, Mervi Lankila-Säteri hymyilee.
Äitienpäiväksi monia äitejä ja isoäitejä ilahdutetaan kukilla. Magnus Säteri vinkkaa, että viherpeukalolle sopiva lahja on esimerkiksi alppiruusu. Helppohoitoisempi vaihtoehto on kaunis ja värikäs atsalea, joka viihtyy valoisammallakin pihalla. Erityisen kestävän lahjan etsijälle Toijalan Taimitarhalla on suuri valikoima puita.
– Yleisimmin ostetaan lahjaksi omenapuu, mutta myös jaloja lehtipuita hankitaan. Esimerkiksi tammi voi kasvaa pihassa viisisataa vuotta. Pitää toki ajatella lahjan saajan pihaakin, Magnus Säteri muistuttaa ja lisää, että myös pienempiä puita on valikoimassa.
Jos ostoksia on enemmän tai ne ovat suurikokoisia, ei kuljetuksesta tarvitse murehtia.
– Kuljetamme tarvittaessa. Esimerkiksi puut tulevat kuorma-autolla ehjänä perille, Magnus Säteri lupaa.
Mikäli lahjan saajan maku kukkien suhteen ei ole tiedossa, varma vaihtoehto on muistaa Toijalan Taimitarhan lahjakortilla.
Asiakkaita palvellaan Toijalan Taimitarhalla aina hyvin ja asiantuntevasti. Sekä Mervi Lankila-Säteri että Magnus Säteri ovat koulutukseltaan hortonomeja, joten heitä kannattaa lähestyä mieltä askarruttavilla kasviaiheisilla kysymyksillä. Vakituisen henkilökunnan lisäksi taimitarhalla työskentelee harjoittelijoita ja työssä oppijoita. Myös noin kymmenen paikallista nuorta saavat Toijalan Taimitarhalta kesätyöpaikan.

Toijalan Taimitarha Oy
Osoite: Ritvalanraitti 87, 37720 Ritvala
puhelinnumero: 03 588 2275
Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–15, su 12–16
www.toijalantaimitarha.fi

Kevätrapsutukset ovat pihoilla täydessä käynnissä ja visiot tulevan kesän kukkaloistosta pulppuavat puutarhaihmisten mielissä. Sormien syyhytessä istutushommiin löytyy apu Palkinpään puutarhalta.
Puutarhan piha-aluetta on kevääksi uudistettu. Piha-alueelta löytyvät hedelmä- ja koristepuut ja -pensaat, havut ja monivuotiset perennat. Pihan uuden ilmeen voi nähdä Palkinpään puutarhan perinteisessä äitienpäivätapahtumassa. Tapahtumassa on tarjolla partiolippukunta Toijalan Eräveikkojen keittämää hernekeittoa.
Amppelit kuuluvat kesään yhtä lailla kuin aurinko tai jäätelö. Palkinpään puutarhan monipuolisesta valikoimasta löytyy kotien kaunistukseksi paljon komeita kukka-amppeleita.
Amppeleiden lisäksi pihaa kaunistetaan monenlaisilla kesäkukilla. Kesäkukkasuunnitelmien teossa voi antaa mielikuvituksen lentää ja yhdistellä mieleisiään kasveja ennakkoluulottomastikin. Palkinpään puutarhan väki kertoo, että asiakkaiden kehittelemiä yhdistelmiä on kiva katsoa ja poimia niistä ideoita itsellekin. Juuri nyt pinnalla ovat esimerkiksi pihapelargoniat, oliivipuut ja maljaköynnökset. Rungollisista marketta, verenpisara, ruusut ja kesäkoisot ovat myös suosittuja ja hyviä lahjaideoita äideille.
Erilaiset yrtit ovat viime vuosina tehneet tuloaan kesäkukka-asetelmien joukkoon. Suositut amppelitomaatti ja -mansikka taas ovat saanut kilpailijan amppelikurkusta. Kotipuutarhaa voi viritellä myös kasvattamalla vihanneksia itse siemenestä. Vihannesten ja kesäkukkien siemenvalikoimat ovat juuri nyt parhaimmillaan. Samalla ostoskoriin kannattaa napata myös ruokasipuleiden istukkaat.
Puutarhalta muistutetaan, että kukkien lannoitus pitkin kesää on tärkeää.
– Me teemme alkutyön, mutta kukoistus tulee omalla hoidolla.
– Et itsekään tykkää pelkästä vedestä ja näkkileivästä. Kun kasvit saavat ravintoa, ne alkavat hymyillä, kuten ihmisetkin.
Kaiken istutuksen kulmakivi piilee hyvässä mullassa ja oikeissa ravinteissa. Suurempaan tarpeeseen Palkinpään puutarhalta löytyy multaa ja kuoriketta peräkärryyn lapioitavaksi. Säkeissä myynnissä on sekä Kekkilän että Belindan multaa. Kekkilältä valikoimassa ovat tuotteet lannoitteista katteisiin. Myös Biolanilta löytyy lannoitteita ja kasvualustoja vihanneksille.
Toukokuussa on äitienpäivän lisäksi toinenkin tärkeä päivä. Nimittäin työnjohtaja Tyyne täyttää kymmenen vuotta. Koirakaveri ilahduttaa asiakkaita yhdessä ystävänsä Aunen kanssa. Koirakaksikko on jo varsin kuuluisa ja heitä osataan kysellä, jos hännänheiluttajia ei puutarhalla näy.

Palkinpään Puutarhapiste
Osoite: Hevossaarentie 5, Toijala
puhelinnumero: 040 563 2333
Avoinna ma–pe 9–19, la 9–16, su 10-16

Juuso Pakkanen esittelee Yale Doorman -lukkoa.

Kotiin yksin saapuva koululainen on unohtanut avaimet kotiin. Mummun naapurissa on ollut hämäriä kulkijoita ja häntä pelottaa. Jätinköhän kahvinkeittimen aamulla päälle? Lukko­Luket -turvallisuusalan liikkeen Lempäälän toimipisteen päällikkö Juuso Pakkanen kertoo, että heillä on tuttuihin ongelmatilanteisiin helppo ratkaisu.

LukkoLuketin valikoimasta löytyy puhelimen sovelluksella hallinnoitava Yale Smart Living -hälytysjärjestelmä, johon voi liittää monia arkea helpottavia ja turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Oveen asennettava Yale Doorman -lukko avautuu joko koodilla, pienellä lätkällä tai etänä puhelimen sovelluksella. Sovelluksella voi hallinnoida myös pistorasioita. Pistorasian voi kytkeä pois päältä etänä, jos esimerkiksi syntyy huoli, että sähkölaite on jäänyt päälle.
Puhelimesta voi seurata myös oven avautumista. Esimerkiksi vanhempi saa työpaikalla tiedon koululaisen kotiinpaluusta. Lisäksi tieto siitä, onko ovi mennyt kunnolla kiinni, näkyy puhelimessa.
Hälytysjärjestelmään on mahdollista kytkeä kamerat, jolloin hälytyksen ollessa päällä oven avauduttua omistajan puhelimeen lähtee hälytys ja kolme valokuvaa sisälle tulijasta. Myös liiketunnistimella toimivia sisä­käyttöisiä IP-kameroita on saatavilla.
Yale Smart Living -hälytysjärjestelmällä voi hallinnoida lisäksi palohälyttimiä. Tieto palo­hälytyksestä tulee välittömästi asukkaan puhelimeen. Valvonta tuo turvaa niin vanhuksille, lapsille kuin esimerkiksi kesämökille.
Juuso Pakkanen kertoo, että järjestelmän asentaminen järjekotiin on nopeaa ja vaivatonta.

Kodin turvaan liittyvissä asioissa ei voi olla liian varovainen. Siksi lukitus- ja valvonta-asiat on syytä uskoa valtuutetulle toimijalle. Onneksi sellainen löytyy läheltä. Lempääläinen LukkoLuket on sekä Abloy- ja iLOQ -valtuutettu että finanssialan keskusliiton hyväksymä lukkoliike. Lain mukaan lukkoliikkeellä on 1.1.2019 lähtien oltava elinkeinolupa. Luvan saadakseen liikkeellä pitää olla turvallisuusvalvojan erikois­ammattitutkinto.
LukkoLuketeilla on jo useita erikoisammattitutkinnon suorittaneita työntekijöitä ja lain määräämät vaatimukset ovat olleet kunnossa jo vuoden päivät.

LukkoLuket Oy
Tampereentie 38
37500 Lempäälä
Avoinna ma–pe 8.45–14.45
p. 050 500 4880

Akaan kaupunki joutuu maksamaan 22 500 euroa hyvitystä tontin kauppahinnasta Toijalan ABC:n viereen liiketilaa rakentavalle Kiinteistö Oy Akaan Risteykselle. Kuva: Tarja Antola.

Akaan kaupunki joutuu maksamaan 22 500 euroa hyvitystä  tontin kauppahinnasta Toijalan ABC:n viereen liiketilaa rakentavalle Kiinteistö Oy Akaan Risteykselle. 3512 neliömetrin kokoisen tontin kauppahinta oli 42 144 euroa. Kaupat tehtiin viime vuoden syyskuussa.

Kaupunki tilasi Pöyry Finland Oy:ltä maaperätutkimuksen, jonka tutkimusselostuksessa todettiin, että rakennus voidaan perustaa osittain kallioperustuksilla suoraan kallion varaan ja osittain lyöntitukipaaluilla. Rakennushankkeen aikana kuitenkin selvisi, että koko rakennuksen pinta-ala piti paaluttaa. Tämän takia rakentajalle tuli ylimääräisiä kustannuksia 45 730, 95 euroa.

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen mukaan Akaan kaupunki aikoo selvittää asiaa maaperätutkimuksen tehneen Pöyry Finlandin kanssa.

– Tulemme selvittämään Pöyryn kanssa mitä tässä on tapahtunut. Minusta kuulostaa omituiselta, että lausunnossa oletetaan, että tuollaista paaluttamista ei tarvita. Ainakin näin lausuntoa on tulkittu, Sarkkinen toteaa.

Sarkkinen kertoo, että maaperätutkimuksen kairauksia tehtiin kuudesta pisteestä. Hänen mukaansa on toki mahdollista, että osa kairauksista on osunut kallion sijaan kivenlohkareisiin.

Kaupunki sopi ostajan kanssa, että paalutuksesta aiheutunut lisäkustannus huomioidaan 50/50 -periaattella tontin myyntihinnasta hyvittämällä. Hyvityksen maksamisesta päätti yksimielisesti 8.5. kokoontunut kaupunginhallitus.

Akaan kirkkovaltuusto päätti viime keskiviikkona, että marraskuun seurakuntavaaleissa seurakunta jaetaan kolmeen äänestysalueeseen.

Akaan seurakunta valmistautuu marraskuussa järjestettäviin seurakuntavaaleihin, jossa valitaan kirkkovaltuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Akaan kirkkovaltuusto päätti viime keskiviikon kokouksessaan jakaa seurakunnan kolmeen äänestysalueeseen. Kylmäkoski ja Viiala muodostavat omat äänestysalueensa ja Toijalan äänestysalue kattaa jäännös-Akaan.

Aikaisemmin uurna on kuljetettu kirkolta toiselle, mutta enää uurnaa ei saa siirtää varsinaisena vaalipäivänä.

– Palvelemme paremmin seurakuntalaisia, kun äänestyspaikat ovat auki koko vaalipäivän, kirkkoherra Ali Kulhia perustelee.

Äänestyspaikat päätetään myöhemmin, mutta Kulhian mukaan Toijalassa ja Viialassa vaalipäivän äänestys järjestetään todennäköisesti kirkoissa ja Kylmäkoskella kirkossa tai seurakuntatalolla.

Kirkkovaltuusto valitsi vaaleja valmistelevaan vaalilautakuntaan Sirpa Hämäläisen, Reino Salminiemen, Hele Ali–Löytyn, Asko Rauhanummen, Inka Lopin, Lauri Lehtisen, Arja Raiskin, Tarja Reunasen ja kirkkoherra Ali Kulhian, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana.

Jumalanpalvelukset Youtubeen

Virpi Lintunen toivoo seurakunnalta ympäristöystävällistä toimintaa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi vähin puhein viime vuoden tilinpäätöksen, joka on lähes 235 000 euroa ylijäämäinen. Valtuutettu Sari Savikko kysyi työterveyshuollon kuluista, jotka olivat viime vuonna pienemmät kuin vuonna 2016. Seurakunnan talouspäällikön Arja Tarelan mukaan työterveyshuollon kautta on yritetty löytää ratkaisuja myös työyhteisön ongelmiin. Lisäksi kuluissa näkyvät seurakunnassa toteutetut työpaikkatarkastukset.

Valtuutettu Pirkko Nordia kiinnosti, kuinka seurakunta tavoittaa uusia akaalaisia. Kirkkoherra Ali Kulhia totesi pappien käyvän tapaamassa ihmisiä kahviloissa Toijalassa, Viialassa ja Kylmäkoskella, seurakuntaan muuttaneet saavat seurakunnan esitteen ja tapahtumia mainostetaan myös paikallisissa Facebook-ryhmissä. Jatkossa tapahtumista kerrotaan myös Akaan kirkkoherranviraston ikkunaan tulevalla infotaululla.

Seurakunta alkaa lähettää myös jumalanpalveluksia netissä Youtuben välityksellä. Kirkkoherra Ali Kulhia arvioi nettijumalanpalvelusten toteutuvan loppuvuodesta.

– Jatkossa voi jumalanpalvelusta omasta kotikirkosta kuunnella kotoa käsin ja vanhainkodeissa.

Muistolehdon laatat tummuvat

Valtuutettu Virpi Lintunen jätti kirkkovaltuustolle aloitteen Kirkon ympäristödiplomin käyttöönotosta Akaan seurakunnassa. Aloitteen ovat allekirjoittaneet myös Sirkka–Liisa Koivisto ja Sinikka Ylimäki.

Kirkkohallituksen myöntämän diplomin saa seurakunta, joka ottaa käyttöön kirkon toimintoja varten laaditun ympäristöjärjestelmän ja täyttää ympäristödiplomin kriteerit.

Varavaltuutettu Veijo Rantanen jätti aloitteen Toijalan hautausmaan muistolehdon laatoista. Aloitteen mukaan tummuneet laatat kaipaavat puhdistamista ja lakkaamista.

Varavaltuutettu Veijo Rantanen jätti aloitteen Toijalan hautausmaan muistolehdon laattojen puhdistamisesta ja lakkaamisesta. Kuuden aloitteentekijän mukaan nimilaatat ovat vuosien saatossa tummuneet ja nimet ovat huonosti näkyvissä.

– Osaan nimikylteistä on tästä syystä myös vainajien omaiset käyneet valkoisella maalilla korostamassa nimiä. Näin muistolehdon kivestä on tullut kirjava ja tarkoitukseen sopimaton, aloitteessa todetaan.

Aloitteentekijöiden mukaan omaisia tulisi ohjeistaa siten, että laattoja ei käytäisi maalaamassa itse vaan seurakunta hoitaa kivien ja laattojen kunnostuksen ja hoidon. Aloitteen ovat allekirjoittaneet Veijo Rantasen lisäksi Pirkko Nord, Kati Järvinen, Sari Savikko, Hannele Halmela–Taberman, Heikki Knuutila ja Elisa Kauranen.

Akaan kaupunki ostaa viestintätoimisto Kreab Oy:ltä viestintäsuunnitelman positiivisesta viestinnästä kaupunkikuvan vahvistamiseksi ja myönteisemmän kuvan luomiseksi. Suunnitelman tavoitteena on konkreettisesti lisätä luottamusta ja myönteistä kiinnostusta Akaata kohtaan. Päätöksen suunnitelman ostamisesta teki 8.5. kokoontunut kaupunginhallitus yksimielisesti.

Tarvittaessa kaupunki voi ostaa Kreabilta myös räätälöityä sisällöntuotantoa, esimerkiksi kaupungin tiedotteen ajankohtaisista asioista. Viikolla toimeksiantojen odotetaan valmistuvan 36 tunnin kuluessa. Jos toimeksianto annetaan perjantaina tai viikonloppuna, sen odotetaan valmistuvan seuraavaan tiistaihin kello 8.00 mennessä.

Akaan kaupungille jättivät tarjouksen Kreab Oy ja Redland Oy. Kreab Oy veloittaa viestintäsuunnitelmasta 5000 euroa, sisällöntuotannosta 115 euroa/tunti ja kiireellisestä sisällöntuotannosta 150 euroa/tunti. Redlandin tarjouksessa viestintäsuunnitelman hinta oli 9600 euroa, sisällöntuotannon 100 euroa/tunti ja kiireellisen sisällöntuotannon 120 euroa/tunti. Kreabin tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisempi.

Kaupunki painotti tarjouksissa hintaa 60 prosenttia, yrityksen erityisosaamista ja pätevyyttä 20 prosenttia ja kokemusta ja asiakkuuksia 20 prosenttia.

Kreab on kansainvälisesti toimiva talous- ja sijoittajaviestintään, yritys- ja yhteisöviestintään sekä yhteiskuntasuhteisiin ja edunvalvontaan erikoistunut viestintätoimisto. Yrityksen toimitusjohtajana Suomessa toimii Mikael Jungner.

Hannu Järvinen ja kaupunginhallituksen muut demarit sekä Jukka Saari (vas) ja Heli Piirainen (vihr) haluavat lisää tietoa asumispalvelujen palvelusetelistä.

Tiistaina kokoontunut Akaan kaupunginhallitus palautti äänin 6–5 asumispalvelujen palvelusetelin käyttöönoton takaisin jatkovalmisteluun. Perusturvalautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että yksityisiltä yrityksiltä ostettavissa asumispalveluissa kaupunki luopuu kilpailuttamisesta ja maksusitoumuksista ja siirtyy ensi vuonna palvelusetelijärjestelmään. Lautakunnan mukaan järjestelmä laadittaisiin siten, että palveluseteli on kohtuullinen kaikille tuloluokille. Kaupunki ostaa asumispalveluja ikäihmisille sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaille.

Asian palauttamista kaupunginhallituksesta jatkovalmisteluun esitti Hannu Järvinen (sd), jota kannattivat Jukka Saari (vas) ja Heli Piirainen (vihr). Palauttamisen kannalla olivat äänestyksessä Järvisen lisäksi myös muut demarit eli Salla Bister, Inka Loppi ja Harri Rämö. Asian käsittelyä olisivat jatkaneet kokoomuksen Janita Puomila, Sami Rajala ja Jouko Rytkönen sekä keskustan Tiina Räsänen ja sinisiä edustava Sauli Turja.

Hannu Järvisen mukaan palvelusetelistä ei voi päättää tietämättä sen arvoa.

– Tällaisena esitys on vajavainen, kun setelistä ei tiedetä summaa. Koko paketti ja muut vaikutukset saisivat tulla (kaupunginhallitukseen) kerralla, jotta päätöksiä voisi tehdä. Akaassa tuntuu olevan systeemi, että tehdään puolittain päätöksiä ja jatkopäätöksiä, Järvinen perustelee.

Järvinen toteaa suhtautuvansa lähtökohtaisesti palveluseteliin kielteisesti mutta sanoo päättävänsä kantansa asumispalvelujen palveluseteliin nähtyään lisäselvitykset.

Heli Piirainen valittiin Kylmäkosken uuden koulun rakentamistoimikunnan puheenjohtajaksi.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.5. perustanut Kylmäkosken uuden koulun rakentamistoimikunnan. Toimikuntaan kuuluvat luottamushenkilöt Inka Loppi (sd), Jukka Saari (vas), Mervi Pulkkinen (kesk), Heli Piirainen (vihr), tekninen johtaja Antti Kemi, sivistysjohtaja Tero Kuusisto, Kirkonkylän koulun rehtori Heli Hotti-Paananen ja rakennuttaja-asiantuntija Suvi Hilska. Rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Heli Piirainen ja varapuheenjohtajaksi Inka Loppi.

Toimikunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja ja se voi tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita. Myös kaupunginhallituksen puheenjohtajalla Harri Rämöllä (sd), teknisen lautakunnan puheenjohtajalla Maija Toivosella (kok) ja vs. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuorella on toimikunnassa läsnäolo- ja puheoikeus.

Rakennustoimikunta koordinoi ja valvoo uuden koulun rakennushanketta, raportoi siitä kaupunginhallitukselle ja hyväksyy hankkeen suunnitelmamuutokset yleissuunnitelmaan. Lisäksi se hyväksyy hankinnat sekä valtuuston määrärahan puitteissa riidattomat 100 000 – 500 000 euron lisä- ja muutostyöt. Lopuksi toimikunta vastaanottaa hankkeen ja laatii kaupunginhallitukselle taloudellisen loppuraportin.

Kaupunginhallituksen alaisen rakennustoimikunnan toimikausi jatkuu hankkeen loppuraportin hyväksymisen asti.

Elinkeinopäällikkö Jari Jokinen toimii elinkeinoryhmän sihteerinä. Kuva: Juha Kosonen.

Kaupunginhallitus perusti kokouksessaan 8.5. Akaan elinkeinoryhmän. Ryhmä on kaupungin ja yrittäjien yhteinen epävirallinen toimielin, jossa käsitellään muun muassa työllisyystilannetta, perustettuja ja lakkautettuja yrityksiä sekä työvoiman tarvetta. Lisäksi elinkeinoryhmässä nostetaan esiin kehitystarpeita ja kaupungin tulevia hankkeita. Tavoitteena on, että elinkeinoryhmän avulla Akaassa ymmärretään jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä ja pystytään reagoimaan muutoksiin tarvittaessa nopeasti.

Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja sen kutsuu kokoon elinkeinopäällikkö Jari Jokinen. Hän toimii myös ryhmän sihteerinä. Jokisen lisäksi ryhmän jäseniksi nimettiin valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd), elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd), kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen ja vs. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori.

Kaupungin edustajien lisäksi elinkeinoryhmään kuuluvat jäsenet Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan Yrittäjistä. Lisäksi tapaamisiin kutsutaan suurten akaalaisten yritysten edustajia.

Kylmäkosken kirkko oli yksi Seitsemän kirkon pyörälenkin kohteista.

Akaan, Sääksmäen ja Urjalan seurakuntien yhteisesti järjestämälle Seitsemän kirkon pyörälenkille  osallistui helatorstaina 283 pyöräilijää, joista osallistujakorttinsa palautti 273. Kaikilla seitsemällä kirkolla kävi 124. Tuloja kertyi lähetystyön hyväksi 2885 euroa. Varat menevät seurakuntien Suomen lähetysseuran nimikkotyön hyväksi. Työtä tehdään monissa eri maissa Afrikassa ja Aasiassa.

Osallistujat seurakunnittain, suluissa ovat kaikilla 7 kirkolla käyneet: Akaa 103 (42), Sääksmäki 100 (32) ja Urjala 20 (15).  Muualta tulleita pyöräilijöitä oli 50 (53).  Kaunis sää suosi tämän vuoden pyörälenkkiä.

Arvontavoittona olleen urheilukaupan lahjakortin voitti Jukka Katajisto Akaasta ja pyöräilykypärän Markus Aalto Tampereelta.

Kaikilla seitsemällä kirkolla kävivät Lauri Rantanen, Jussi Pinomäki, Outi Pinomäki, Kari Ruokola, Erja Mäkinen, Timo Kangaslampi, Marko Salli, Heikki Knuutila, Kristiina Mäkelä, Hannu Haikonen, Sami Niromaa, Markku Heikkilä, Seppo Kopponen, Jari Eskelinen, Tom Eklund, Ilpo Mäkeläinen, Lassi Johansson, Mervi Uimi, Pekka Uimi, Eero Havilehto, Antti Huhtala, Mika Tenhonen, Petri Ilomäki, Asko Rajala, Jukka Aimolahti, Kimmo Nurmi, Raili Similä, Tommi Mäkinen, Maija Pohjoismäki, Jouni Ijäs, Jouko Pohjoismäki, Ulla Kuisma, Juha Juuti, Jorma Rantanen, Pekka Kivistö, Risto Koskela, Leena Koski, Kimmo Lyytikäinen, Johanna Mäkelä, Juha Rekula, Lana Pekko, Kristiina Ollila, Pekka Kari, Pälvi Linna, Tuula Johansson-Kangas, Tapio Korkeila, Vesa Hyytiäinen, Päivi Laaksonen, Antti Laurila, Jorma Järvinen, Tauno Lahtinen, Timo Virkamäki, Heikki Aaltonen, Kati Sandholm, Jukka Nieminen, Jorma Aalto, Hannele Lindqvist, Kimmo Alanen, Mika Kupiainen, Sami Loijas, Risto Viitanen, Juhani Seppälä, Kati Paunasalo, Reijo Yli-Koivisto, Marja Yli-Koivisto,  Ossi Toro, Juhani Heinäsmäki, Riitta Ollanketo, Ari Mikkonen, Juha-Pekka Rauhamäki, Risto Hytönen, Ismo Harjula, Anne Lahtinen, Annika Lepola, Miikka Saarinen, Tuomo Vanhakylä, Anu Venetvaara, Ritva Välimaa, Pirkko Vähäsalo, Marjut Koski, Jonne Lustila, Markku Leikkilä, Mikko Anttila, Antti Tiura, Seppo Välimaa, Reijo Vähäsalo, Taisto Laakso, Tuija Uotila, Heikki-Juhani Rimpinen, Ari Vuorenpää, Mikko Rantala, Jukka Rantala, Kirsi Laakso, Johannes Linden, Eero Peltola, Jari Rodriguez, Esa Pennanen, Veikko Kuumola, Stefan Plomp, Johan Plomp, Micke Jyrkinen, Elina Laaksonen, Petri Latva-Rasku,  Elina Honkavuori, Anssi Reunanen, Jyrki Parikka, Mika Latva-Rasku, Minna Mäkinen, Mikko Mustila, Jaakko Nummela, Kimmo Laakso, Pekka Mettänen, Rolle Strömsholm, Rauno Peltola, Anna-Maija Syrjämäki,   Timo Syrjämäki, Hilkka Parikka, Henri Hakavuori, Tom Hallenberg, Janne Lahti, Reijo Kupiainen, Pasi Rantala, Juha Rahikka, Asmo Vuorenpää ja Pauliina Rauhamäki.

Kesän muotiin kuuluvat kukat, kirkkaat värit, monenlaiset röyhelöt ja hulmuavat hihat. Kesän trendejä esiteltiin Punaisen maton huumaa -tapahtuman muotinäytöksessä Toijalan Kinossa 26. huhtikuuta.

Kesän muotiin kuuluvat kukat ja kirkkaat värit.

Muotinäytöksen juonsivat Nina Weltzien (vas.) ja Maria Valtonen.

Punaisen maton huuma huipentui muotinäytökseen Toijalan Kinossa.

Alusasuissa toistuvat kesän muotivärit. Vaaleanpunainen on armollinen vaatteiden alla, koska väri ei näy läpi. Mallina Emilia Hakala.

Tämä mekko sopii erilaisille vartalotyypeille. Paljaat olkapäät kuuluvat kesän muotiin, kuten myös alaosan pliseeraus. Pitkällä ihmisellä mekko toimii hyvin nilkkapituisena. Sama mekko lyhyemmän henkilön päällä nilkan peittävänä tuo jaloille lisää mittaa. Malleina Asta Kohonen ja Jaana Löslein.

Juhla-asun ei aina tarvitse olla mekko, vaan se voi olla myös jumpsuit eli haalari geometrisellä kuviolla. Vaate jättää olkapäät paljaiksi, mutta olkaimien ansiosta rintaliivien olkaimet eivät näy. Mallina Jaana Löslein.

Sanna-Mari Inomaan kukkamekossa on yksityiskohtana musta pitsialushame. Reikäponcho lisää juhlavuutta.

Maksimekko on myös tämän kesän suosikkivaate – tässä kivalla sahalaidalla. Mallina Anniina Korhonen.

Kukkamekko kyynärpäihin ulottuvilla hihoilla. Kokonaisuutta on somistettu kampaukseen kiinnitetyllä kukalla. Mallina Marika Peräkivi.

Anne Hämäläinen riikinkukkoasussa.

Hilla Hämäläisellä on päällään yksisarvisasu ja Rosa Hämäläisellä kukkaisprinsessa-asu. Fantasia-asut ovat Anne Hämäläisen kädenjälkeä.

Vaalea juhlamekko jättää olkapäät paljaiksi. Kevyt sifonkialaosa tuo mekkoon ilmavuutta. Helmikorut ovat yläosan näyttävä yksityiskohta. Mallina Jaana Löslein.

Mekkoon yhdistetty viittamainen yläosa näyttää ja peittää sopivasti. Mallina Elina Mäkinen.

Viidakkoteema antaa väriä mekolle. Puuvillaelastaanimekko on mukava päällä, joustaa sopivasti ja imartelee vartaloa. Pieni hiha tekee mekon pukevaksi. Mallina Asta Kohonen.

Kevyen sifonkimekon vihreä väri on yksi kesän väreistä. Sifonki ja kerrokset tuovat ilmavuutta mekkoon. Marja-Leena Rapeli.

Harmaa-musta-valkoinen on klassinen väriyhdistelmä, joka toimii aina. Reikäponcho lisää juhlavaa tunnelmaa. Mallina Ulla Peräkivi.

Kukat voi tuoda esiin myös mustavalkoisella teemalla. Musta alaosa tehostaa asua. Mallina Anne Tervi.

Kukkamekon ei tarvitse aina olla kirjava vaan se voi olla myös sinivalkoinen. Kaikenlaiset röyhelöt ovat mukana kesän muodissa. Mallina Auli Seppänen.

Keltaista mekkoa täydentää harmaa farkkutakki, jonka hihassa on keltainen raita. Mallina Elina Lindholm.

Pauliina Parikan mekossa toistuu kolmiulotteinen kukkakuvio. Jakku tuo esiin purkkapinkin värin, joka on yksi kesän väreistä. Kesän muodissa suositaan kirkkaita värejä.

Hento kukkaketo valkoisella pohjalla. Kukkien asettelu korostaa vyötäröä. Punaisella nauhalla korostetaan mekon punaista väriä. Mallina Heidi Huuhtanen.

Punaisen maton huumaa -muotinäytöksessä noustiin välillä ylös penkeistä ja liikuttiin Sutsisatsin tahdissa.

Kevythihainen kukkamekko jättää muodikkaasti olkapäät paljaaksi. Mallina Asta Kohonen.

Tummansinisiin farkkuihin on yhdistetty viskoosipaita, jonka yläosassa toistuu tumma sävy. Kokonaisuus on viimeistelty valkoisella farkkutakilla, jonka selässä ja hihoissa olevat yksityiskohdat yhdistyvät housuihin. Kihara kampaus kuuluu kesän hiusmuotiin. Mallina Marja-Leena Rapeli.

Kesämuoti suosii kukkien ohella erilaisia hulmuavia hihoja. 7/8-housuissa on brodeerattu kukkaa, perhosta ja sudenkorentoa. Mallina Anne Tervi.

Mustavalkoinen toimii aina. Housunpunteissa on reikäsomisteet ja asennetta asuun tuo bling-bling, jota on myös paidassa. Valkoinen farkkujakku viimeistelee kokonaisuuden. Mallina Auli Seppänen.

Suosittuun tunikamittaiseen paitaan tuo lisää ilmettä verkkoponcho. Mallina Ulla Peräkivi.

Shortseissa suositaan lähes polvimittaa. Hapsutettu reuna kuuluu kesän housumuotiin. Tässä shortsit on yhdistetty valkoiseen pellavapaitaan, ja jalassa on rennosti tennarit. Hiusten sävy yhdistyy reppuun. Mallina Elina Lindholm.

Nilkkamitta eli niin sanonut 7/8-housut ovat kesän juttu. Oranssi silkkipaita sopii yhteen myös hameen kanssa. Mallina Raija Pulkkinen.

Kukkakuosit ovat muotia tänä kesänä. Polvimittainen mekko on mallina klassinen. Hihat sopivat aikuisen naisen juhlapukeutumiseen. Laukun väri voidaan poimia mekosta, jolloin sillä voidaan korostaa yhtä mekon väriä. Mallina Pauliina Parikka.

Reilunkokoinen tunika on trendikäs ja sopii kapeapunttisten housujen kanssa. Mallina Anniina Korhonen.

Monitoimimekko käy yhtä hyvin juhlaan kuin arkeen. Juhlavuutta voi lisätä silkkinauhavyöllä. Mekkoa voi käyttää myös farkkujen kanssa ja siihen voi yhdistää värikkäät kengät. Mallina Heidi Huuhtanen.

Asukokonaisuudet: Vaateliike Huuska, FinnLea, Ompelustudio Hat.

Kampaukset: Parturi-kampaamo Klippis, Parturi-kampaamo H2O Hair, Hiusstudio HehQ, Marika Peräkivi, Parturi-kampaamo Sari Vehmas, Parturi-kampaamo Carina.

Meikkaukset: Parturi-kampaamo Klippis, Kauneus- ja jalkahoitola Mariella, Tähtipisara.

Maria Valtosen pääsomiste: Huhtalan Kukkakauppa.

Laukut: Akaan Suutari

Asiantuntijana jutussa on toiminut Maria Valtonen.

Äitienpäivää vietetään ensi sunnuntaina. Kylmäkosken päiväkodin lapset kertoivat, mikä äidissä on parasta.

Hulda Välimäki, 5

– Se on kiva.

Pihla Reinola, 5

– Se, kun se tykkää musta.

Janessa Kilpeläinen, 5

– Pusut ja Halit.

Jimi Koskela, 5

– Mä teen aina sen kanssa ruokaa.

Ilmari Järvinen, 6

– Äidin kanssa on kiva pelata tabletilla.

Hanna–Riina Kilpinen, 5

– Sillä on niin ihanat hiukset.

Sanni Ikkala, 6

– Se ratsastaa, ja mä tykkään ratsastaa sen kaa.

Sisu Lehtonen, 4

– Kun äiti imuroi, mä menen aina auttamaan sitä.

Tessa Hiukkamäki, 5

– Kun se aina hakee meille kaikkea hyvää. Se on niin kiltti, että se antaa aina välillä luvan, jos mä menisin vaikka Pinjan kanssa jonnekin leikkipuistoon.

Viljo Oksman, 4

– Se, että se tekee välillä mun lempiruokia. Mun paras on hodari.

Kasper Kilpinen, 6

– Se, että sitä voi halia ja saan joskus pelata Pleikkaa.

Viljo Oksman.

Tessa Hiukkamäki.

Sisu Lehtonen.

Sanni Ikkala.

Pihla Reinola.

Kasper Kilpinen.

Jimi Koskela.

Janessa Kilpeläinen.

Ilmari Järvinen.

Hulda Välimäki.

Hanna-Riina Kilpinen

Sotapropagandaan kuului molemmin puolin kauhutarinoiden levittäminen. Jos vielä mainitsen heidän aivan viimeiset tekonsa pait jo mainitut 4 isännän murhat, että naapuripitäjän Vesilahden papin naulasivat seinään ja erään 7 henkisen perheen naulasivat käsistään pöytään. Näin todisti Joonas Hyyrynen 24.4.1918. Myöhemmin kerrottiin, että valkoiset olisivat valelleet Kalle Tannerin paloöljyllä ja sytyttäneet palamaan. Raa’asti häntä kohdeltiin mutta ampumalla surmattiin.

Vaikka kauhukertomukset eivät pidäkään paikkaansa, kyllin julmia aikoja elettiin. Valkoisille oli tullut yli 80 000 vankia, joiden pitäminen ei ajan mittaan onnistunut. Nälänhädän, kulkutautien ja sodan runtelemassa maassa tämä johti katastrofiin. Kuulustelujen jälkeen heitä päästettiin vapaiksi tai ammuttiin ja ilman kuulustelujakin näännytettiin nälkään hyödyttömiä syöjiä, kuten heitä kuvattiin saksalaisten komentajalle von det Goltzille. Kesäkuussa hallitus vapautti paljon rivimiehiä vastaamaan teostaan vapaalta jalalta, ja joulukuussa armahdettiin kaikki korkeintaan kuuden vuoden tuomion saaneet. Jäljelle jäi noin 6 000 vankia.

Huhtikuun ja joulukuun välillä oli tapahtunut niin kauhea raakalaistyö, että se piti pimittää täydellisesti ja tekijät jättää tuomitsematta. Valtionhoitaja P.E. Svinhufvud antoi 7.12.1918 armahduspäätöksen: Henkilöt, jotka maan laillista järjestystä vastaan nostetun kapinan kukistamisen tarkoituksessa tai estääkseen kapinan levenemistä taikka palauttaakseen järjestystä ovat teoissaan menneet yli sen, mitä mainittujen tarkoitusten saavuttamiseksi olisi ollut tarpeen, jätettäköön niistä syytteeseen panematta ja rankaisematta. Historioitsijatkin pysyivät niin vaiti, että vasta 1960-luvulla selvisi, että valkoiset olivat surmanneet taistelujen ulkopuolella noin viisi kertaa enemmän punaisia (8 380) kuin punaiset valkoisia (1 650).

Suojeluskunnat aloittivat heti toimintansa ja rankaisuretkensä muun muassa hakemalla punavankeja leireiltä. Jo 2.5.1918 Toijalaan tuli Hämeen lentävä ratsuosasto Hugo Löfgrenin johdolla. Hän oli jo niittänyt mainetta Pispalan komendanttina. Sotilaat haravoivat metsiä laajalta alueelta. Punaisten kuulusteluja varten oli kenttäoikeus ja paikkakuntalaisista koottu tutkintalautakunta asiantuntijana. Suojeluskunnat antoivat myös kirjalliset ehdotuksensa. Kylmäkosken suojeluskunta tuomitsi kuolemaan 30 miestä ja 11 näistä kuolikin eri tavoin. Viialan suojeluskunta esitti, että mitä ankarimman sotalain mukaan tuomittaisiin 78 huligaania – ei siis välttämättä punakaartilaista – ja viisi naista. Näistä 18 miestä ja yksi nainen menettivät henkensä. Toijalan suojeluskunta esitti vain 49 miehen luettelon suurimmista roistoista ehdottamatta mitään ja vain seitsemän kuoli.

Kaikkiaan Toijalan vankilassa ammuttiin 122 henkilöä, joista akaalaisia 66 ja kylmäkoskelaisia 11. Ampumiset tapahtuivat niin lähellä vankilaa eli yhteiskoulua, että vuoroaan odottavat kuulivat laukaukset. Eräs valkoinen sotilas muisteli vielä 1960-luvulla toimintaansa rauhallisesti: Me haravoimme metsiä ja ammuimme punakaartilaisia.

Sarjaa kirjoittaa historioitsija Martti Favorin.

martti.favorin@pp.inet.fi

Oliver Lüütsepp (vas.) on Akaa-Volleyn uusi päävalmentaja. Hasse Mattila (kesk.) siirtyy pelaajan roolista avustavaksi valmentajaksi ja Niko Rouvali jatkaa pelaajien fysiikkavalmentajana. Äitienpäivän aattona kolmikko suunnitteli joukkueen kesäharjoittelua.

Akaa-Volleyn liigajoukkueen päävalmentajana toimii ensi kaudella virolainen Oliver Lüütsepp, joka on valmentanut ammatikseen kahdeksan vuotta.

– Olen valmentanut ensin viisi vuotta sekä nuorisojoukkueissa että Tarton liigajoukkueessa kakkosena ja viimeksi kolme vuotta liigajoukkueen päävalmentajana, Lüütsepp kertoo.

Fysioterapeutin koulutuksen saanutta lentopalloammattilaista ajaa eteenpäin kunnianhimo.

– Olen aina halunnut menestyä urheilussa. Aloitin lentopallourani akaalaisille tutussa Vörun urheilukoulussa. Mutta todettuani että ominaisuuteni eivät lentopallon pelaajana riitä huipulle, päätin siirtyä valmentajaksi. Siinä työssä haluan menestystä, Lüütsepp sanoo.

Toistaiseksi vielä lyhyt valmennusura on jo tuonut menestystä. Lüütsepp on luotsannut joukkueensa edellisellä kaudella Baltian liigassa kolmanneksi ja Viron omassa liigassa hopealle. Päättynyt kausi toi kakkossijan Viron lentopallocupissa.

Akaa-Volley tavoittelee ensi kaudella lentopallon Mestaruusliigan pudotuspelipaikkaa. Tavoite on kova mutta realistinen.

– Kohti aina vaan täydellisempää ammattimaisuutta mennään. Ja siksi päätettiin myös palkata täysipäiväisesti lentopalloon panostava päävalmentaja, perustelee lauantaina Oliver Lüütseppin kanssa sopimuksen neuvotellut Akaa-Volleyn manageri Risto Lahti.

Akaa on Lüütseppille tuttua seutua

Oliver Lüütsepp on toiminut myös Viron nuorten maajoukkueen parissa. Ja tuossa pestissä hän vieraili Viialassa vuonna 2010.

– Olimme nuorten maajoukkueen kanssa Leomuovi-turnauksessa. Akaa on siis jollakin tavalla ennakkoon tuttu kaupunki, kertoo toistaiseksi englanninkielellä Akaa-Volleyn pelaajien kanssa kommunikoiva Lüütsepp.

Virolaisvalmentaja ei vielä puhu suomea, mutta uskoo oppivansa kielen jollakin tasolla jo syksyn aikana.

– En luonnollisesti ole yksityiskohdissaan seurannut Suomen Mestaruusliigaa. Mutta esimerkiksi VaLePa ja Team Lakkapää valmentajineen ovat hyviä tuttuja, koska ne ovat leireilleet Virossa, Lüütsepp muistelee.

Itse yleispelaajan roolissa kentällä ollut Lüütsepp haluaa joukkueeseensa pelaajia, jotka sitoutuvat tavoitteisiin ja haluavat kehittyä.

– Olemme keskustelleet, että ensisijaisesti joukkueeseen otetaan suomalaisia lentopalloilijoita. Jos sitten johonkin tiettyyn roolin ei täältä löydy sopivaa pelaajaa, turvaudutaan ulkomaalaisiin, vastaa Lüütsepp kysymykseen, tuoko hän mukanaan pelaajia Tartosta.

– Kansalaisuuden sijaan olennaista on asenne. Jos pelaaja on kehityskykyinen ja sitoutuu harjoittelemaan, edistymme myös joukkueena ja tulosta syntyy, kertoo Akaa-Volleyn tuore päävalmentaja.

Hasse Mattila siirtyy kakkosvalmentajaksi

Lüütsepp aloittaa uudessa pestissään täysillä elokuun alussa. Viime kauden liberon tontilta nyt kakkosvalmentajan rooliin ryhtyvä Hasse Mattila ja fysiikkavalmentajana jatkava Niko Rouvali aloittavat joukkueen peruskuntovalmennuksen kesäkuun alussa.

– Lupaamme, että Oliver saa elokuussa johdettavakseen kokoonpanon, jolla kunto ei ihan heti lopu kesken, Mattila ja Rouvali vakuuttavat.

Pelaajaneuvottelut ovat Risto Lahden mukaan hyvässä mallissa ja uutisia saadaan vielä toukokuun aikana.

Seitsemäs kilpailu toi perjantaina akaalaisen Markku Luoman omistamalle ja valmentamalle nelivuotiaalle lämminveritammalle My Second Secretille kolmannen sijan ja tasoitusajoennätyksen 19,0. Paikka oli Turku, ja ohjaksissa oli omistaja itse. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta kolmen parhaan joukossa.

Akaalaisen Pauli Luoman Add A Lil Zet sen sijaan on hankkinut jo kahdeksan totosijaa. Viime viikolla Teivossa viisivuotias tamma jäi niukasti kolmen joukosta, mutta sijoittui omistajansa ajamana rahapalkinnoille neljänneksi ajalla 15,4a.

Alpakat Janette ja Jadinna ovat mukana Pappilan markkinoilla.

Pappilan koulun pihapiirissä Toijalassa järjestetään jokavuotiset Pappilan markkinat sunnuntaina 20.5. kello 10–13.30. Tapahtuman järjestää Pappilan koulun vanhempainyhdistys.

Ostoksia voi tehdä peräkonttikirpputorilla, jonne voi tulla myymään nurkkiin kertynyttä ylimääräistä tavaraa. Myyntipaikoista voi kysellä osoitteesta pappilanvy@outlook.com

Luokkatoimikuntien on mahdollisuus kerätä tapahtumassa luokilleen varoja omilla myyntipöydillään tai tempauksillaan.

Aksu-kissa, alpakat ja poni mukana tapahtumassa

Markkinavieraiden iloksi paikalla on jättipomppulinna, jossa voi energiaa käydä purkamassa useampaankin otteeseen. Luvassa on myös jalkapallotutka ja muita ulkoleikkejä.

Eläimellistä menoa markkinoilla tarjoavat poni, Rockwood Alpacasin alpakat ja Akaan Seudun maskottikissa Aksu Pippuri Hunajahäntä. Katia-ponin selkään pääsee talutusratsastuksessa. Janette- ja Jadinna-alpakat ovat rapsuteltavissa ja Aksu-kissaa pääsee tapaamaan ja halaamaan kello 10–12.

Paikan päällä on myynnissä kahvia, makkaraa, lettuja, metrilakua ja muita herkkuja.

Järjestäjät haluavat Pappilan markkinoilla koota yhteen erityisesti Pappilan koululaisia vanhempineen sekä opettajia ja koulun henkilökuntaa perheineen. Lisäksi tarkoituksena on houkutella myös tulevia koulun oppilaita sekä muita akaalaisia tutustumaan Pappilan koulun pihapiiriin, joka toimii myös lähiliikuntapaikkana.

Toijalan Pallo-49:n viimeisin ottelu jalkapallon Tampereen piirin nelosdivisioonassa käytiin helatorstaina 10. toukokuuta Tervakosken Patalan tekonurmikentällä. Kotijoukkue Tervakosken Pato otti selkeän 5-0 (2-0) voiton akaalaisista.

Topa ei pystynyt vastaamaan Padon vahvaan alkuun, joka alkoi heti ensi minuuteista lähtien. 14. ja 18. minuuteilla tulleet kotijoukkueen osumat veivät kotijoukkueen 2-0 jaksovoittoon. Yksi tilanne, josta Topa sai aiheen vahvaan protestointiin, tapahtui hieman Padon 2-0 maalin jälkeen. Vieraat saivat pallon kotijoukkueen maaliin. Pallo meni pömpeliin Padon omasta pelaajasta. Avustava tuomari näki kuitenkin tilanteessa paitsion, mitä maalitilanne ei kuitenkaan ollut. Päätös tilanteesta oli omiaan pitämään vieraiden pelivireen alakuloisena.

Kohennusta Topan esitykseen ei toinenkaan jakso tuonut. Kaksi minuuttia jaksoa pelattu ja tilanne oli 3-0. Tästä kahdeksan minuuttia, ja lukemat olivat 4-0. Päätöslukemat 5-0 tulivat vajaa kymmenen minuuttia ennen päätösvihellystä. Yleensäkin koko joukkueen vaatimaton esitys kautta ottelun oli valmennusjohdon pahin päänsärky. Tähdet joukkueensa parhaille pelaajille jakoi  Juha Pietikäinen Topan joukkueenjohdosta. Kolme tähteä sai Joonas Saariniemi, kaksi Ere Salmi ja yhden Valtteri Wähä-Verkkomäki. TP-49:n kokoonpano: Jukka Saari (v), Valtteri Wähä-Verkkomäki, Ere Salmi, Juuso Virtanen, Janne Hevonoja (33. Viljo Valoma), Ville Myllylä, Joonas Saariniemi, Jesse Järvi ( C ), Joonas Pietikäinen, Aleksi Pirttijoki ja Mikko Alahäivälä.

Topan seuraava ottelu on kotiottelu lauantaina 26. toukokuuta. Toijalan Keskusurheilukentälle vastustajaksi saapuu Tampere United/2. Peli alkaa kello 15.

Topan naiset pisteittä ja maaleitta

Toijalan Pallo-49:n naisjoukkueen alku piirin nelosdivisioonassa on ollut varsin nihkeä. Sunnuntaina 29. huhtikuuta alkanut sarja ei ole tuonut joukkueelle vielä pistettäkään. Maalisarakkeessa on myös pyöreä nolla. Ottelutulokset tähän mennessä: 29.4. TP-49 – Ilves-Kissat 0-1, 6.5. Tampere United – TP-49 1-0, 13.5. TP-49 – FC Nokia/2 0-1. Niukkoja tappioita siis. Päät ja asenne ylös vaan!