Meneillään on itsenäisen Suomen suurin hallinnonuudistus. Suomi saa maakunnat ja kuntien sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakuntien hoidettavaksi. Kun yli 60 prosenttia kuntien budjettivallasta siirtyy muille, mitä jää jäljelle? Elinvoimakunnat. Uusi maailma aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2019.
Vaikka uudistuksen lakejakin vielä valmistellaan, uudistusta rakennetaan silti jo maakunnissa täyttä häkää sen tiedon varassa, joka nyt on olemassa. Pirkanmaalla työtä johtavat muutosjohtaja Kari Hakari, sote-projektijohtaja Jaakko Herralla ja maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie. Kolmikko esittelee suunnitelmia laajalla maakuntakierroksella, joka alkoi Valkeakoskelta viime viikolla.
Uudistus koskee Pirkanmaalla noin 23 000 työntekijää, jotka nyt työskentelevät 661 toimipisteessä. Jokainen maakunta tekee uudistuksen omista lähtökohdistaan ja Pirkanmaa tavoittelee uudistuksessa paljon.
Sote- ja maakuntauudistusta Pirkanmaalla vetävät muutosjohtaja Kari Hakari (vas.), sote-projektijohtaja Jaakko Herrala sekä maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie esittelivät tulevaa uudistusta viime viikolla Valkeakoskella. Kaupunkineuvos Pertti Katajalle sote-asiat ovat tuttuja. Hän johti vuosia muun muassa Valkeakosken aluesairaalan hallitusta.
– Uskomme, että pystymme Pirkanmaalla tekemään uudistuksesta sellaisen, että se houkuttelee, kiinnostaa ja johon maakunnassa asuvat voivat sitoutua, ja johon voidaan yhdessä asettaa tavoitteet palvelujen järjestämiseksi. Jos tämä onnistuu, se on myös kiinnostava kansainvälisesti, sanoo muutosjohtaja Kari Hakari.
Kuntalaisia kiinnostavat lähipalvelut, missä oma terveysasema tai erikoissairaala jatkossa sijaitsee. Pirkanmaalla on 22 kuntaa ja nyt todella tiheä eritasoinen palveluverkko.
– Tämä on muodostunut monista tarpeista ja vuosikymmenten aikana, ja ennen kaikkea kunta- tai kuntayhtymänäköisesti. Voi olla, että useimmat ovat ihan järkeviä, mutta tätä on harvennettava, haettava yhteisiä palvelukeskusratkaisuja niin, että ne sijaitsevat järkevästi asiakkaisiin nähden. Toisaalta täällä on aika paljon yksiköitä, jotka ovat joko homeessa tai iältään yli 50-vuotiaita, ja oikeasti miettiä, mitä niiden kanssa tehdään, sanoo sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.
Palveluverkko liian tiheä
Sote-kiinteistömassa on Pirkanmaalla 900 000 kerrosneliömetriä. Kunta-yhtymien kiinteistöt siirtyvät suoraan maakunnalle. Kuntien kiinteistöt jäävät kuntien omaisuudeksi ja maakunta vuokraa ne käyttöönsä.
– Maakunnan on pakko vuokrata kaikki kiinteistöt kolmeksi vuodeksi ja sitten siihen tulee vielä yksi optiovuosi. Tämän jälkeen maakunta voi luopua tarpeettomista kiinteistöistä halutessaan. Valtakunnallinen kiinteistöriski käyttämättä jäävistä kiinteistöistä on noin 300 miljoonan euron luokkaa, maksimissaan noin 700 miljoonaa. Se on todellinen riski ja tässäkin hankkeessa sitä pyritään minimoimaan, sanoo Haarala.
Palvelu saatava 10 kilometrin säteellä
Pirkanmaalla 3 kilometrin etäisyydeltä yksityinen terveydenhuollon palvelun saa 44 prosenttia asukkaista, kunnan terveysasemia löytyy noin 64 prosentille, apteekkeja 68 prosentille. Selvityksen laati Oulun yliopisto Sitran toimeksiannosta.
– Valtakunnallisesti on puhuttu, että tavoitteeksi otettaisiin 10 kilometriä, niin noin 90 prosenttia saisi palvelun. Tilannetta on laskettu 10 vuoden päähän. Väestö keskittyy taajamiin ja ikääntyy, niin 10 kilometrin säteellä palvelujen saatavuus ei heikkene, sanoo Herrala.
Erikoissairaanhoidossa tavoitteena on saada nopeus ja oikea-aikaisuus ja laatu hyvälle tasolle.
– Ensi vuoden alusta tulee voimaan uusi päivystysasetus. Se tulee hyvin paljon tiukentamaan terveydenhuoltoyksiköiden laatuvaatimuksia. Paljonko ja minkälaista työvoimaa pitää olla? Miten yksikkö on auki? Leikkaustoimintaa tullaan harventamaan harvempiin yksiköihin. Enää ei ole sellaisia yksiköitä, jotka tekevät silloin tällöin päivystysleikkauksia. Laajan päivystyksen sairaaloita tulee vähemmän, sanoo sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.
Tampereen yliopistollinen sairaala on uudistuksen jälkeenkin yksi täyden palvelun sairaala. Mitä jatkossa tehdään Valkeakoskella, on edelleen auki. Valtakuntaan esitetään kuitenkin rajua leikkausta.
– Sitra esittää, että keskussairaaloiden määrä pudotettaisiin 16:sta. Päivystyspisteitä vähennettäisiin 30 prosentilla – Pirkanmaalle ne ovat jo vähentyneet. Terveysasemia voitaisiin vähentää jopa 40 prosenttia. Siitä huolimatta palvelujen saatavuus, 10 kilometrin raja, pysyy noin 90 prosentin hujakoilla, miettii Haarala.
Sote-uudistus tuo mukanaan myös markkinoinen avautumisen. Julkisen palvelun rinnalle tulevat yksityiset toimijat. Tämä on Jouko Haaralan mielestä lisännyt yksiköiden määrää.
– Suomessakin trendi on ollut jo pitkään se, että yksityiset palvelutarjoajat ovat paikanneet julkisen puolen palveluvajetta. Uudistuksen kautta toivotaankin, että yksityisen palvelutuottajien ja kolmannen sektorin osuus kasvaisivat. Suomessa tämä näkyy jo hammaslääkäripalveluissa ja palveluasumisessa, jotka ovat olleet jo pitkään yksityisen puolen toteuttamaa.
Etelä-Pirkanmaa saa kiitosta
Se, että Etelä-Pirkanmaan kunnat keskittävät vuodeosastotoiminnan Valkeakosken sairaalan yhteyteen on projektijohtaja Haaralan mielestä hyvä ratkaisu. Myös Akaan hyvinvointikeskushanke saa kiitosta. Seutukunnalta käydään myös paljon Tampereella töissä ja vaarana on, että tulevaisuudessa myös terveyspalvelut hankitaan työpaikan vierestä.
– Tämä on riski ja valmistelussa teemme riskianalyysiä. Potilaan vapaan valinnan lainsääntö tulee ilmeisesti senkaltaisena ulos, että myös pk-yritykset pääsevät markkinoille. Minä toivon, että yrityksiä syntyy maakunnan alueelle ja niitähän on jo. Etelä-Pirkanmaalla on muutenkin hyviä hankkeita. Terveyskeskuksen vuodeosasto keskitetään, hyvinvointikeskusta mietitään Akaaseen. Terveyspuistoa mietitään Valkeakoskelle. Täällä asiat ovat menossa hyvään suuntaan, sanoo Jaakko Haarala.
Palveluerot ovat suuria jo Pirkanmaan sisällä
Maakuntapohjaista sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta rakennetaan maahan, koska hyvinvointi ja terveyseroja on kavennettava. Erot ovat hyvin suuret maan sisällä ja jo Pirkanmaankin sisällä.
– Vaikka Pirkanmaan sinänsä on yksi menestyvimpiä maakuntia, niin Pirkanmaan sisällä on kovin erilaista. Miten rakennetaan maakunnan sisään palvelut niin, että se vastaan eri maakunnan osien erilaisten ihmisten erilaisiin tarpeisiin, miettii muutosjohtaja Kari Hakari.
Tavoitteena on myös palvelujen kehittäminen ja hallinnon virtaviivaistaminen.
– Tällä hetkellä toimitaan 22 kunnassa, useassa kuntayhtymässä sekä valtion yksiköissä. Hallinto on päällekkäistä, siellä menee asiat ristikkäin. Tällaisessa maakunnassa ei näiden palvelujen järjestäminen välttämättä vaadin näin monta organisaatiota kuin nyt on, sanoo Hakari.
Myös kustannusten kasvua halutaan hillitä. Kari Hakari sanoo, että valtakunnan tasolla ei pyritä nyt säästöihin, vaan kustannuskehityksen leikkaamiseen 3 miljardilla.
– Pirkanmaalla se tarkoittaa 300 miljoonaa, ja pitkällä aikavälillä. Se ei tarkoita, että palveluja leikataan, vaan kehitämme palveluja niin, että kustannuskehitystä pystytään hillitsemään ja samanaikaisesti tarjoamaan täällä riittävät palvelut.
Pirkanmaa kasvaa
Pirkanmaa on Suomen kartalla paikassa, joka kasvaa. Tämä on hyvä ja huono asia.
– Väestönkasvu on yli 10 prosenttia. Palveluja tarvitaan enemmän, mutta kasvavaan maakuntaan tulee myös verotuoja enemmän, lisää elinvoimaa ja lisää työpaikkoja. Kasvu on sinänsä positiivista.
Pirkanmaa on myös Suomi pienoiskoossa. Maakunnasta löytyy voimakkaasti kasvavia alueita ja taantuvia alueita.
– On alueita, joissa väestö vähenee, ikääntyy, kuolleisuus ja muuttotappio ovat suurempia kuin syntyvyys ja muuttovoitto. Maakunnan sisällä tapahtuu paljon sellaista, jossa kokonaisuuden hallinta ja palvelujen järjestäminen vaatii uudenlaista otetta, sanoo Hakari.
Maakuntavaltuutettu ei edusta kuntaansa
Maakuntaa johtaa valtuusto, joka valitaan samalla tavalla kuin valtuustot kuntiin ja kansanedustajat eduskuntaan. Valituksi tulevat ne, joita kansa äänestää. Muutos on suuri ja sen merkitystä ei ole kaikkialla vielä tajuttu. Esimerkiksi nyt istuvaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston kuntien valtuustot valitsevat jäsenet. Tulevassa maakuntavaltuustossa ei kaikista kunnista ole välttämättä edustajaa.
– Maakuntavaltuutetut eivät ole kuntiensa edustajia. Ei edusteta enää kuntia vaan kuntalaisia, maakunnan asukkaita. Tämä on iso ajattelutavan muutos, joka pitää ymmärtää, sanoo Hakari.
Maakuntaan syntyy poliittinen päätöksentekojärjestelmä, joka synnyttää tuotantomallin
– Maakunta vastaan palvelujen järjestämisestä. Tuotanto erotetaan erillisiksi palvelulaitoksiksi tai yhtiöiksi. Kun ne ovat yhtiöitä, ne toimivat markkinoilla. Asukas saa valita palvelun tuottajan. Otetaan nyt vaikka terveysasemat, jotka julkinen palvelutuottajakin joutuu yhtiöittämään, niin asiakas saa valita, käyttääkö hän julkista yhtiötä vai yksityistä yhtiötä.
Käytännössä maakuntaa johtaa maakuntahallitus. Myös maakuntajohtaja valitaan ja tarvittava määrä muita viranhaltijoita. Muutos jaksotetaan. Tällä hetkellä useat työryhmät vievät Pirkanmaallakin asioita eteenpäin niin, että maakunnan väliaikaishallinto pystyisi aloittamaan 1. heinäkuuta 2017.
Maakunnasta tulee vahva toimija
Maakunnat saavat tehtävänsä kunnilta, kuntayhtymiltä kuten Pirkanmaan liitolta, te-toimistoilta ja avi- ja ely-keskuksilta. Tehtäviä on laatijoitu 26, joista sote-asiat on vain yksi laatikko. Selkeimmin eri paikoista yhteen paikkaan maakunnan hoidettavaksi siirtyvät maaseutuasiat lomituksen hoitamisesta EU-tukiin.
– Nämä tehtävät koskevat tällä hetkellä noin 1 300 henkeä, joten ihan pieni joukko ei ole kyseessä tässäkään tehtävässä. Vajaa puolet tästä on palo- ja pelastustoimen henkilöstöä, te-toimistoissa on yli 200 ihmistä, maatalouslomittajia on pari sataa päätoimista, sanoo maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie.
Järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen koskee myös maakunta-asioita.
– Monet tehtävät säilyvät maakunnan itsensä hoitamina. Näistä toki on paljon asioita, jotka ovat viranomaistehtäviä, jotka maakunta itse hoitaa.
Elinvoimakunnat tulevat
Kun maakunta ottaa vastattavakseen ison osan kunnille perinteisesi kuuluvia tehtäviä, mitä kunnat jatkossa tekevät.
– Kunnista tulee elinvoimakuntia. Ne keskittyvät koulutukseen, ympäristön hoitoon, elinkeinopolitiikkaan – elinvoimatehtäviin, sanoo Alasentie.
Maakunta on Jukka Alasentien mielestä jatkossa kuntien keskeisin kumppani.
– On erittäin tärkeää jatkossa, miten kunnat määrittelevät elinvoimaroolinsa ja minkälaista yhteistyötä se maakunnan kanssa tekee.
Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie on huolissaan siitä onko muutoksen suuruus kunnissa vielä ymmärretty. Juna kulkee kuitenkin koko ajan.