Suomen kasvukäytävä kulkee Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle. Käytävällä on myös Akaa, 17 000 asukkaan risteysasemakaupunki Etelä-Pirkanmaalla. Akaassa hehkutetaan mielellään kaupungin sijaintia, mutta kasvukäytäväverkoston johtaja Anne Horila ei tuudittautuisi tähän.
Viestintä- ja kehittämisasiantuntija Outi Myllymaa (vas.) ja johtaja Anne Horila luotsaavat virkamiehinä Suomen kasvukäytävä-projektia.
– Mikään ei tule itsestään. Kaikilla kasvukäytävän alueilla on hyvä sijainti. Sitten on mietittävä, millä tavalla omaa aluetta kehitetään mahdollisimman houkuttelevaksi ja mitkä ovat esimerkiksi Akaan tärkeät asiat ja vahvuudet, joita se nostaa esiin ja joilla se haluaa menestyä, miettii Horila.
Kun puhutaan kasvukäytävästä, puhutaan Suomen kehityksen moottorista. Maan työpaikoista noin 50 prosenttia on täällä alueella. Johtaja Anne Horila nostaa esiin Tekniikka&Talous-lehdestä löytämänsä esityksen, jossa työpaikkakehitys on ollut Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Seinäjoen alueella positiivinen.
– Työpaikat keskittyvät Suomessakin kansainvälisen trendin mukaisesti isommille paikkakunnille, joten nyt on tehtävä paljon töitä, jos haluaa työpaikkoja juuri omalle alueelleen. Pendelöinti mahdollistaa asumisen täällä, ja vaikka työpaikka vaihtuu, ei tarvitse välttämättä muuttaa, sanoo
Yrityksille kasvukäytävä on erittäin turvallinen kehitysympäristö.
– Tältä alueelta löytyy useampi yliopisto ja korkeakoulu sekä muu ammattioppilaitos, joista valmistuu osaavaa työvoimaa koko ajan. Tilanne on hyvin herkullinen yritysten kannalta, kun voi sijoittua moneen paikkaan ja valita parasta työvoimaa päältä, jatkaa kasvukäytävän viestintä- ja kehittämisasiantuntija Outi Myllymaa.
Vuonna 2013 käynnistyneellä Suomen kasvukäytävä -verkostolla on meneillään kolmas yhteistyösopimuskausi, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Mukana on parikymmentä kuntaa ja kaupunkia sekä kolme maakunnan liittoa, neljä kauppakamaria, neljä ministeriötä sekä Suomen Yrittäjät. Lisäksi yhteistyötä tehdään sekä yritysten että koulutus-tutkimustoimijoiden kanssa.
Työpaikkoihin kuljetaan junalla
Kasvukäytävällä halutaan kehittää strategian mukaisesti nopeita junayhteyksiä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välille, mutta niin, että välialueen yhteydet eivät kärsi. Joka kolmas suomalainen asuu tällä alueella. Käytävällä pendelöi töihin yli 300 000 ihmistä päivittäin. Tähän päälle on laskettava vielä liikematkaliikkujat, jotka liikkuvat päivän aikana paikasta toiseen.
– Sujuva ja ympäristöystävällinen liikkuminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita. Voit asua kauempanakin ja tulla julkisen liikenteen piiriin tai voit liikkua päivän aikana junalla sujuvasti useaan paikkaan. On jopa ajateltu, että täältä voi tehdä vaikka päivän matkan Brysseliin, sanoo Anne Horila.
Asemilla ei vain jäädä pois
Tärkeään osaan kasvukäytävällä nousevat myös asemanseudut, jotka eivät saa olla pelkkiä junien pysähtymispaikkoja. Esimerkiksi Lempäälässä on startannut vuokrattavia koneita ja työkaluja tarjoava liiterihanke.
– Hankkeella pyritään helpottamaan arkea. Junalta tulija saa mukaansa varaamansa tavarat. Tulevaisuuden kuva on se, että asemien seuduille tulee linkittymään myös muita palveluja. Pääkaupunkiseudulta Seinäjoelle asti havaitsen mukavaa pöhinää, kertoo Myllymaa.
Aseman seudun kehittämistä on kasvukäytävällä tutkittu viime vuonna Riihimäellä ja Seinäjoelle. Näiden pilottien tulokset ovat luettavissa kasvukäytävän kotisivuilta.
– Jokaisen asemanseudun on mietittävä kehittäminen omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi liiterikonsepti olisi todennäköisesti (POIS: ei voi olla samanlainen)erilainen Espoossa ja Lempäälässä. Tärkeintä on löytää yrittäjät, jotka näkevät asemien seutujen mahdollisuudet, sanoo Horila.
Anne Horila muistuttaa, että jos palvelut asemien seuduilla ovat kiinnostavat, ne saattaa olla houkutin junasta poistumiseenkin. Ainutlaatuisuus kiinnostaa.
Julkisuutta Suomen kasvukäytävälle on tuonut myös robottibussihanke. Vantaa, Espoo ja Hämeenlinna testaavat robottibusseja vuoden 2018 aikana.
– Tämän on yli miljoonan euron hanke ja odotamme siltä paljon, sanoo Horila
Lisää raiteita tarvitaan
Pääradan raideliikenteen sujuvuus pitää saada nykyistä paremmaksi. Viimeisimmistä muutoksista nousi rähinä ainakin Akaassa ja Hämeenlinnassa. Kolmannesta raiteesta, jopa raideparista, on puhuttu pitkään.
– Parhaillaan tehdään raideliikenneselvitystä Hämeen liiton, Pirkanmaan liiton ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. On tärkeää myös pohtia, mitä mahdollinen raideliikenteen avaaminen kilpailulle tarkoittaa Suomen kasvukäytävän alueella, pohtii Horila.
Raiteiden lisäämistä päärataan ei tällä hetkellä edes suunnitella. Alustavat varaukset sen sijaan vaikeuttavat kaavoitusta esimerkiksi Akaassa.
– Tärkeintä on saada asia suunnitteluun. Rakentaminenkaan ei ole ihan vuoden kahden juttu, joten sekin pitäisi saada jostakin liikkeelle, sanoo Anne Horila.
– Jo se, että lisää raiteita tavoitteellisesti suunnitellaan, lisää positiivista kierrettä ja yrityksien mielenkiintoa kasvukäytävää kohtaan, jatkaa Outi Myllymaa.
