Akaan Seudun Suomi-Viro Seuran edustajat laskivat kukat Toijalan hautausmaalla sijaitsevalle Viron vapaussotaan 100 vuotta sitten osallistuneiden muistomerkille Viron itsenäisyyspäivänä 24. helmikuuta. Tilaisuudessa puhui seuran puheenjohtaja Eero Lehtonen.
Akaan Seudun Suomi-Viro Seuran hallitus kokoontui ryhmäkuvaan Toijalan hautausmaalla olevan Viron vapaussodassa taistelleiden suomalaisten muistomerkille.
– Vasta vuonna 2004 poistui keskuudestamme viimeinen elossa ollut Viron vapaussodassa taistellut viimeinen suomalainen, viiden sodan veteraani Paavo Takkula 104-vuotiaana. Miehet ovat poistuneet, mutta heidän tekonsa elävät osana vaalimiamme perinteitä. Perinteet sitovat meidät menneeseen, josta saamme paljon arvokasta tietoa tulevaisuutemme rakentamiseen, pohti Lehtonen.
Viron vapaussotaan osallistui yli 3 700 suomalaista vapaaehtoista. Heistä 150 kaatui ja noin 250 haavoittui. Toiminta Viron auttamiseksi alkoi Suomen hallituksen myötävaikutuksella ja ensimmäinen aselasti Suomesta Tallinnaan saatiin jo vuoden 1918 joulukuun alussa. Ensimmäiset suomalaiset joukot saapuivat Tallinnaan 5. tammikuuta 1919.
– Hallitukset eivät toimi tunteiden perusteella. Reaalipolitiikassa määräävät valtiolliset etunäkökohdat. Viron avustamisella Suomi auttoi myös itseään, sillä Suomen hallitukselle ei ollut samantekevää, oliko Suomenlahden eteläpuolella naapurina ystävällismielinen Viron heimovaltio vai kommunistisen puolueen diktatuurihallitus laajentumishaluineen, sanoi Lehtonen.
Viro kävi vapaussotaansa maahan tunkeutuneita Neuvosto-Venäjän joukkoja vastaan. Saksalaisten miehittäjien riisuttua aiemmin virolaisen divisioonan aseista, oli maahan luotava sotaväki taistelujen myllerryksessä. Viro kääntyi länsiliittoutuneiden puoleen ja sai muun muassa merisuojaa. Suomalaisia taisteli Ensimmäisenä Suomalaisena Vapaajoukkona everstiluutnantti Martin Ekströmin johdolla ja Pojan Poikien Rykmenttinä virolaisen eversti Hans Kalmin johdolla. Joukko-osastojen yhteisenä komentajan toimi suomalainen kenraali Martin Wetzer.
Taistelijat ovat poissa, mutta muisto elää.
Viimeiset sotatoimet, joihin suomalaisia osallistui, käytiin toukokuussa 1919 Mustjoella. Suomalaiset kotiutettiin kesäkuussa ja vapautetun maan puolustus jäi virolaisten harteille.