Esitelmässään Kaisa Leiwo (keskellä) selvitti taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille muun muassa hallituksen tehtäviä ja vastuita. Leiwo huomautti puheenjohtajien olevan melkoisen omaisuusmassa vartioita. Oikealla seisoo Toijalan Tilitoimiston Minna Ilmén, joka puhui digitalisaation mahdollisuuksista taloyhtiön viestinnässä.
Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo taloyhtiöiden viestintään, millainen on taloyhtiön hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuu ja miten taloyhtiön osakkeiden arvo saadaan säilymään hyvänä. Tällaisiin kysymyksiin vastattiin Toijalan Tilitoimisto Oy:n järjestämässä tietoiskussa kesäkuun puolella. Tilaisuuteen oli kutsuttu tilitoimiston asiakkaina olevien taloyhtiöiden hallituksien puheenjohtajia, ja asiat selkeästi kiinnostivat heitä, sillä sali oli täynnä viimeistä paikkaa myöden.
Valtakunnallisen Isännöintiliiton, jonka asiakas myös Toijalan Tilitoimisto Oy on, esittelijä Kaisa Leiwo korosti hyvän isännöin valinnan tärkeyttä taloyhtiöille. Hän nimesi hyvän isännöinnin järjestämisen ja isännöinnin tehtävistä sopimisen yhdeksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä.
– Kun taloyhtiöllä on hyvä isännöintiliike, niin silloin voi nukkua yönsä hyvin, Leiwo kiteytti.
Isännöintiliikkeeltä taloyhtiön hallitus saa tietoa, ja sille voi myös delegoida monia töitä. Leiwo kertoo, että taloyhtiöiden velvoitteet ovat kasvaneet vuosien mittaan koko ajan. Myös uusia lakeja on tullut voimaan, joista viimeisimmät ovat vuonna 2016 voimaan tullut asbestilaki ja tänä vuonna voimaan tullut tupakkalain uudistus.
– Taloyhtiöiden hallitukset tekevät harvemmin itse lakijuttuja. Ne hoidetaan hyvän isännöinnin kautta, Leiwo kertoi.
Tupakkalaki on hänen mukaansa herättänyt paljon kiinnostusta, ja taloyhtiöissä on nyt saatu ihan ensimmäisiä tupakointikieltoja voimaan. Käytännössä ne koskevat parvekkeilla tupakointia. Laki mahdollistaisi myös kiellon sisätiloissa, mutta käytännössä se on vaikeampi toteuttaa.
Normaali järki riittää
Esitelmöidessään Kaisa Leiwo huomautti, että taloyhtiöiden hallitukset voivat olla ”maallikkohallituksia”, eli niiden jäsenillä ei tarvitse olla erityisiä asiantuntijuuksia. Asiantuntijuuden voi saada isännöitsijältä, jolloin hallituksen jäsenten ei tarvitse jatkuvasti istua koulutuksissa, tai lukea iltaisin lakipykäliä.
– Riittää, että jäsenet ovat normaalilla järjellä varustettuja, Leiwo sanoi saaden yleisössään aikaan naurun purskahduksen.
Leiwon ja Isännöintiliiton mukaan hyvän isännöinnin kivijalka on asukaslähtöisyys. Pelkästään lakipykäliä seuraamalla ei päästä yhtä hyvään lopputulokseen kuin, jos isännöinti käyttää esimerkiksi taloyhtiön hallitusta tuntosarvinaan, ja luo viihtyisän ja turvallisen asumisen ilmapiirin.
Tamperelaisen Asianajotoimisto Roihu Oy:n esitelmässä mentiin pintaa syvemmälle vastuukysymyksissä. Asianajaja Samu Leivo ja asianajaja, varatuomari Johanna Renkola kertoivat esityksessään, että lain mukaan hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava vahinko, jonka hän on yhtiön johdon tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.
Tuomio tuli
Yksi Suomessa tapahtunut surullisenkuuluisa esimerkki on ihmisen hengen vaatinut tapahtuma, jossa katolta pudonnut jäälohkare surmasi rakennuksessa asioineen ihmisen. Kiinteistön hoito oli ulkoistettu huoltoyhtiölle, mutta lumen ja jään poistamista katolta ei ollut sisällytetty sopimukseen. Tästä syystä taloyhtiön olisi pitänyt huolehtia katon puhdistamisesta, ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta.
Lain esitöiden mukaan, jos hallituksen jäsenet ovat tavanomaiseen tapaan maallikoita ja isännöitsijä asunto-osakeyhtiöiden asioihin perehtynyt ammattilainen, kykenee isännöitsijä arvioimaan esimerkiksi jatkuvaa kunnossapitotarvetta hallituksen maallikkojäseniä paremmin, mikä luonnollisesti vaikuttaa eri tahojen vahingonkorvausvastuuseen.
Tiedotus ihmisten tottumusten mukaan
Viimeisenä esitelmänä Toijalan Tilitoimiston Minna Ilmén kertoi digitalisaation tuomista mahdollisuuksista taloyhtiön viestinnässä. Ilménin mukaan ensimmäiseksi kannattaa ottaa huomioon ihmisten tottumukset teknologian käytössä.
– Joissain taloyhtiöissä voi olla paljon moderneja tiedotusväyliä suosivia, mutta on myös henkilöitä, joilla ei vielä ole edes sähköpostiosoitetta. Taloyhtiön sisälläkin on taiteilemista, että löytyy kaikille sopiva tie. Oleellista on, että viestintä tavoittaa kaikki osalliset, Ilmén kertoi.
Sosiaalinen media sähköpostin ohella saattaa olla sopiva tiedottamisen väylä jossain tilanteissa. Ilmén väläyttää myös mahdollisuutta omaan, suljettuun verkkosivustoon ja verkkotyöskentelytilaan. Siihen hän näkee kuitenkin olevan vielä pitkä matka. Myös porraskäytävänäyttöjä on alettu käyttää.
– Jos intoa riittää, niin mahdollisuuksia on paljon. Voisiko taloyhtiöllä on blogi, jossa kerrotaan talon ajankohtaiset tapahtumat: remontit, talkoot ynnä muut? Tai miten toimisi hallituksen WhatsApp-ryhmä, jos ihmiset käyttävät sitä muutenkin. Riippuu paljon siitä, millainen porukka yhtiössä on.
Perinteisempiä tiedotuskeinoja ovat tekstiviestit, kirjeet, perinteinen ilmoitustaulut, jokaiseen asuntoon jaettavat paperiset tiedotteet, asukas-TV, hallituksen tai isännöitsijän kyselytunnit, asukaskansiot ja asukasoppaat.