Itsenäisen Suomen 100-vuotispäivä lähestyy. Joulukuun 6. päivänä 1917 eduskunta hyväksyi Suomen irtautumisen Venäjästä. Tänä päivänä Suomi ei kuitenkaan itsenäistynyt. Suomi syntyi sodasta. Jääkärit ja muut aktivistit olivat suunnitelleet Suomen irrottamista Venäjästä aseellisin voimin. Tilanne muuttui, kun Venäjällä syttyi maaliskuussa 1917 vallankumous, joka kaatoi tsaarinvallan. Huhtikuussa oli lehdissä jo kirjoituksia itsenäisestä Suomesta. Ajatus kietoutui raskaan ajan poliittisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Vasta toinen, bolševikkien toimeenpanema vallankumous lokakuussa 1917 loi tilaisuuden itsenäisyysjulistuksen antamiseen. Vladimir Lenin hyväksyi sen joulukuun lopussa ja uskoi sen olevan vain väliaikainen. Sen vuoksi venäläisiä joukkoja jäi paljon Suomeen.
Martti Favorin kansallisarkiston tutkijasalissa, jossa hän istunut yli 50 vuotta tutkimassa ja kirjoittamassa kirjoja jo 5000 sivun verran.
Seuraavaksi Suomen suunnasta käytiin verinen sisällissota, jonka mukana maa ajautui Saksan voimakkaaseen otteeseen. Siitä maan vapautti Saksan täydellinen tappio maailmansodassa marraskuussa 1917. Tämän jälkeen voidaan sanoa Suomen olevan suvereeni valtio ilman suhdetta Venäjään sekä ilman saksalaisia sotajoukkoja ja saksalaista kuningasta.
Ajan tapahtumat heijastuivat voimakkaasti kaikkialle Suomeen, myös Akaaseen – Toijalaan ja Viialaan – sekä syrjäisempään Kylmäkoskeenkin. Akaan Seudun seuraavassa lehdessä alkava juttusarja ”Raskaita aikoja 1917–1918” valottaa paikallisia tapahtumia asiakirjojen ja lehtikirjoitusten avulla. Ne taustoittaa maisteri Martti Favorin, joka on tutustunut niihin muun muassa kirjoittamalla tätä aikaa koskevat Akaan ja Kalvolan historian osat.