Kimmo Kyllönen.

Minä ja vaimoni pidämme monesta erilaisesta ruuasta. Pidämme makuelämyksistä, kokeilevasta keittiöstä, etnisestä ruuanlaitosta, ulkona syömisestä, hyvistä hetkistä ihmisen perustarpeen parissa. Syömisestä yhdessä tärkeiden ihmisten kanssa.

Meillä laitetaan kotona ruokaa paljon ja meillä ruuanlaitto on saanut vaikutteita ja oppeja monesta eri ruokakulttuurista. Kun menemme ulos syömään, haluamme yleensä muuta kuin pippuripihvin, kebabin tai pitsan. Tai sen niin muodikkaan hampurilaisen.

Pakko myöntää, että olemme käyneet listat läpi paikallisesta tarjonnasta kerran jos toisenkin. Siellä on vaikka mitä – on pitsaa, on hampurilaista, on pihvi poikineen eri perunoilla ja päällisillä ja on tietysti vähän lisää hampurilaisia sekä siipiä.

Nyt rakkaat ravintoloitsijat, älkää missään nimessä ottako tätä piruiluna tekemästänne ruuasta. Minä käyn laidasta laitaan käyttämässä teidän palveluitanne valittamatta ja tyytyväisenä. Teen niin jatkossakin. Juttu on vaan niin, että käyn teillä joko lounaalla, hakemassa pikaista tankkausta tai satunnaisesti syömässä porukalla kun en jaksa kokkailla. Vika siis ei ole ruuassa, sillä hinta ja laatu ovat kyllä kohdallaan, mutta minä haluan mennä toisinaan oikeasti syömään. Fiilistelemään annoksella ja saamaan elämyksen. Puhun nyt annoksista, jotka on tehty sydän pursuillen ja tunnetta täynnä. Tällä hetkellä joudun menemään niin kuin tulinkin, eli junalla. Kun haluan syömään, kokemaan jotain uutta, joudun menemään Tampereelle, Hämeenlinnaan tai kauemmas.

Ymmärrän täysin, että kylillä ei menesty liian erikoistunut putiikki. Olipa sitten kyseessä kummalliset kumikengät tai erityiset ruuat, yrittäjän keskiössä on bisnes ja pienen kylän voittoisa konsepti tuskin on liian erikoistunut ruokalista.

Kun meillä on kuitenkin etniseltä alkuperältään muualta tulleita ravintoloitsijoita, olisiko teillä jotakin uutta tarjota listalle? Jotakin, joka tulee teidän sydämestänne ja jota kokkaatte kotona vieraillenne? Se on tuskin pitsa tai kebab. Entäpä kotoperäiset ravintolat? Löytyykö palettiin jotain missä uskallatte loistaa hiekkalaatikon reunan ylitse? Jotain mitä laitatte, kun itse haluatte syödä erityisen hyvää.

Tuntuu oikeasti vähän jopa hassulta, että kylän kebabien persoonallisin versio on täysin kotoperäinen klassikko torin kupeesta. Ei siksi, että konsepti olisi jotakin uutta, vaan siksi että kastike ja liha on tehty talon omissa nurkissa. Kylän tuorein pubi tarjoaa siivet, joiden pohjana ei ole tunnettu soosi. Mikä on muiden valmistajien konsepti? Te kaikki, työntäkää persoona annokseen. Myykää minulle sielunne, älkää polttoainetta.

Onko väärin haastaa teitä aivan kaikkia tekemään jotakin sellaista, jonka takia tulen syömään kokeakseni makuja? Listalle muutama annos, joissa maistan teidän sydämenne kosketuksen? En usko heittäytymisen pienissä määrin olevan pois teidän bisneksestä. Kebabit, pitsat ja bursat tai siivet mahtuvat takuulla listalle. Välillä tilaan nekin.

Tehkää kokeiluja ja huutakaa ääneen ”nyt on saatavilla” ja minä tulen. Enkä takuulla edes yksin.

Kimmo Kyllönen

Kirjoittaja on pienpanimo Hopping Brewstersin toimitusjohtaja.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Keskitorjuja Shonari Hepburn joutui Hurrikaani-pelissä myös puolustusasemiin. Passari Ville Junturan harmiksi pallo nousee kauaksi hänen hyppysistään.

Hurrikaani Loimaan ja Akaa-Volleyn lentopallon Mestaruusliigan kohtaamiset ovat lähes paikalliskamppailuja. Joukkueiden kotisalien välillä on vain reilut 60 kilometriä viljapeltoja ja tuhatmäärin valkohäntäpeuroja. Otteluissa on myös paikallispelin tunnelma. Toijalan Monitoimihalliin oli keskiviikkona saapunut ennätysmäinen 565-henkinen äänekäs yleisö. Osa Loimaalta.

Yleisö sai, mitä oli tullut hakemaan – Mestaruusliigan arvon mukaista taistelua sarjapisteistä. Runkosarjan päätöskierroksista ja jo odotettavissa olevista sijoituksista ei ollut tietoakaan, vaan molemmat takoivat pisteitä tosissaan. Sarjapisteet lähtivät ennakkosuosikki Hurrikaanin matkaan lukemin 1-3 (32-30,20-25,20-25,32-34)

Ensimmäinen ja neljäs erä tarjosivat jännitystä

Ehkä juuri Akaa-Volley Fan Clubin ansiosta kotijoukkue vei ensimmäistä erää usean pisteen johdossa lähes loppuun saakka. Hurrikaani tasoitti tilanteen viime tingassa ja vei pelin jatkopalloille. Jännitystä riitti yli puolen tunnin verran. Akaa-Volley oli lopulta parempi. Kotijoukkueen hyökkäys oli astetta tehokkaampi.  Tulokseen vaikutti myös se, että Hurrikaanin Matti Oivanen ja Antti Ropponen eivät saaneet pelättyä syöttöään toimimaan.

Akaa-Volleyn parhaana palkittu libero Voitto Köykkä näyttää, mikä erottaa liberon muista pelaajista: puolustuspelaamisessa libero on edellä muita. Kuvassa Enderwin Herrera ihmettelee Köykän nopeaa reagointia Hurrikaanin hyökkäykseen.

Loput kolme erää mentiin odotusten mukaisesti. Hurrikaani oli juuri sen verran parempi kuin kuluvan kauden todella tasaisen Mestaruusliigan sarjataulukko näyttää. Kotijoukkue pisti hyvin hanttiin ja neljättä erää se jopa vei puoleen väliin saakka. Etenkin Akaa-Volleyn puolustuspelaaminen nousi erinomaiselle tasolle.

Neljännessä mentiin ensimmäisen erän tapaan jatkopalloille. Akaa-Volleylla oli viisi eräpalloa, mutta syöttövirheet tulivat joukkueen kannalta pahaan saumaan. Ottelun ratkaisun takoi kentän paras pelaaja Hurrikaanin Ropponen. Ensin hakkuri hyökkäsi joukkueelleen eräpallon 32-33 ja sen jälkeen moukaroi syöttöviivalta todella kovan pommin. Akaa-Volleyn kohtuullisen hyvin koko pelistä selvinnyt vastaanotto nosti pallon peliin, mutta Ropponen hyökkäsi terävästi viimeisen pisteen vieraille.

Voitto Köykkä Akaan paras

Hurrikaanin valmentaja Jussi Heino kiitteli jälleen kerran Monarin tunnelmaa.

– Lämmin peli – hieno tunnelma jälleen kerran. On hieno pelata, kun katsomo elää mukana. Palloista tapeltiin viimeiseen saakka. Ja välillä vielä sen jälkeenkin, hymyili pelissä aina tunteella mukana oleva Heino.

Akaa-Volleyn valmentaja Oliver Lüütsepp oli antanut joukkueelleen luvan pelata riskillä.

– Olihan tiukka peli ja kovaa taistelua. Olisimme ansainneet yhden pisteen, mutta ei voi mitään. Hurrikaani on sen verran vahvempi, että meidän oli pakko pelata riskillä. Hyvään haasteeseen se riitti, mutta ei voittoon.

Eniten pisteitä Akaa-Volleyn sarakkeeseen teki totutusti hakkuri Joni Mikkonen (23/+10). Mutta erikseen pitää mainita myös keskitorjuja Shonari Hepburn, jonka saldoksi muodostui 11/+10. Joukkueen parhaana palkittiin ansaitusti Hurrikaanin kovan hyppysyötön haltuun ottanut ja hyvään puolustuspeliin yltänyt libero Voitto Köykkä.

Runkosarja päättyy Akaa-Volleyn kannalta erittäin mielenkiintoisesti. Tulevana lauantaina Toijalan Monitoimihalliin saapuu todennäköinen ensimmäisen kierroksen pudotuspelivastustaja Savo Volley. Kello 17 alkavassa pelissä on seurattavaa yllin kyllin. Savon nimivahvassa joukkueessa ovat muun muassa Olli-Pekka Ojansivu ja Antti Siltala. Jos joukkueet kohtaavat pudotuspeleissä, millä kokoonpanoilla lähdetään tähän viimeiseen peliin. Mennäänkö oletetuilla ykköskuusikoilla, vai annetaanko niiden huilata ja pistetään vaihtomiehet kehiin?

Riihimäellä asuville Katriina Revolle ja Mika Nylundille syntyi 17.2. tyttövauva Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Syntyessään neidillä oli painoa 3325 grammaa ja pituutta 50 senttiä. Vauvan isoveli on nimeltään Aatos.

Akaalainen Laura Marianne Hukka valmistui 28.2. sairaanhoitajaksi (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Ajan työmatkoillani Viialan ohi aamuyöstä. Teboilin kohdalla autoni valoautomatiikka vaihtaa lyhyille. Auto olettaa voimakkaan punaisena loistavan TB:n valomainoksen edellä ajavan auton takavaloiksi.

Olen usein harmitellut asiaa. Nyt huomasin syyn asialle. Viialahan oli aikoinaan poliittisella kartalla Suomen punaisimpia kuntia ja TB oli tämän aatteen huoltoasema. Aatteen palo näkyy siis vielä Viialassa.

Nyt, kun kuitenkin maailma on muuttunut paljon neutraalimmaksi, niin toivoisin näistäkin valoista himmeämmät.

Tämä ihan liikenneturvallisuuden kannalta.

Ari Lankila

Lempäälä

Rapolan kartanon yläpytingin vanhimmat osat ovat vuodelta 1813. Sen alla oleva maakellari on ajoitettu 1600–1700-luvuille. Kuva Petra Schulze Steinen.

Harjumaisemassa Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Rapolan kartanon tila on perustettu jo 1500-luvulla. Rapola-nimi esiintyy tosin jo vuonna 1340 paavi Benedictus XII:n vahvistamassa bullassa, kirkonkirouksessa, joka langetettiin 25:lle Suur-Sääksmäen talonpojalle, jotka olivat niskoitelleet kymmenysten maksussa. Heidän joukossaan olivat Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum ja Ollj Neuari de Rapalum.

Presidentin synnyinkoti

1500-luvun puolivälissä Rapolan kylän seitsemästä talosta perustettiin Timilän suurtila ensimmäisen omistajansa, uskonpuhdistaja Pietari Särkilahden veljen Timoteuksen mukaan. 1600-luvulla tila oli Ruuthin suvun omistuksessa, kunnes se 1725 siirtyi Karl Ruuthin vävylle Pehr Gustav Svinhufvudille.

Presidentti P. E. Svinhufvud syntyi kartanossa vuonna 1861 ja vietti siellä lapsuutensa. Sen kunniaksi Hämeen Heimoliitto pystytti vuonna 1937 Rapolan kartanon puistoon hänelle muistopatsaan.

Vuonna 1868 tila myytiin huutokaupalla Kustaa Pietolalle (aikaisemmin Bjong), joka otti sukunimekseen Rapolan. Hänen jäätyään leskeksi tilan maat olivat vajaan kymmenen vuotta ulkopuolisilla vuokralla. Lokakuussa 1915 kartanon osti Kustaa Rapolan tyttärenpoika Juho Kuuliala ja vaimonsa Enne. Heidän jälkeensä kartano oli perheen jälkikasvulla, kunnes se lokakuussa 1993 siirtyi Suomen valtion eli Museoviraston hallintoon.

Vuonna 2016 Rapolan kartanon osti Petra Schulze Steinen, joka on Rapolan sukua. Hänen isoisoisoäitinsä oli Kustaa ja Eufrosyne Rapolan tytär Edla Kustaava Hakkila. Euroopan Keskuspankin lakimiehenä toimivan Petra Schulze Steinenin perheeseen kuuluu saksalaisen lakimiesmiehen Mathias Schulze Steinenin lisäksi kaksi lasta.

Yläpytingin alla on holvikellari

Muovimatot ovat saaneet kyytiä. Niiden alta paljastui lautalattia. Kuva Petra Schulze Steinen.

Kauppa tehtiin julkisen ostotarjouskilpailun perusteella. Siinä tuli antaa suunnitelma siitä, kuinka ostajaehdokas pystyy kunnostamaan ja ylläpitämään Rapolan rakennuksia ja saattamaan ne edes jossain määrin yleisölle avoimiksi. Kaikissa remontoinneissa pitää olla yhteydessä Museovirastoon.

Kartanokokonaisuuteen kuuluu päärakennuksen lisäksi muun muassa kivinavetta, parviaitta, puimala, kauramakasiini, sikala, liiteri pihasauna ja kuivaamo.

– Rapolan tilaan kuuluu myyntiesitteen mukaan 15 rakennusta. Todellisuudessa rakennuksia on kyllä vain 13, sillä rannassa oleva vanha sauna on Metsähallituksen mailla eikä Pajamäen aittakaan kuulu enää tilaan, mutta korjaamista ja kunnostamista kyllä riittää, toteaa Petra Schulze Steinen.

Tilan nykyinen päärakennus, yläpytinki, sijaitsee tilan alkuperäisen, 1600-luvulla rakennetun päärakennuksen paikalla. Sen alla on kivirakenteinen holvikellari, joka on ajoitettu 1600–1700-luvuille.  Rakennuksen alakerrassa on kahdeksan huonetta ja yläkerrassa kolme.

Gallen-Kallela kesävieraana

Päärakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1813, ja sitä on laajennettu vuonna 1829.

– Nykyhahmo on suunnilleen Heikki Tiitolan vuonna 1923 tekemien piirustusten mukainen. Tiitolan lounaisseinustalle piirtämä pitkä veranta jäi kuitenkin toteutumatta, mutta rakennus kasvoi lähes kymmenen metriä pituutta ja sisäänkäynnit rakennettiin talon päätyihin, Schulze Steinen kertoo.

Yläpytinki toimi aikoinaan vierastalona, jossa asuivat Rapolassa kesiään viettäneet vieraat, kuten Akseli Gallen–Kallela.

Niin sanottu alapytinki, joka rakennettiin Kustaa Rapolan aikana ja toimi perheen omana asuntona, paloi vuonna 1919.

Savupiiput rakennettiin uudelleen

Päärakennuksessa on useita kaakeliuuneja, joiden piiput on korjattu. Kuva Petra Schulze Steinen

Nykyiset omistajat pyrkivät saamaan yläpytingin suunnilleen siihen kuosiin, kuin se oli Kuulialan aikaan. Työtä on riittänyt niin Petra Schulze Steinenilla kuin hänen miehelläänkin. Myös ammattiapua on tarvittu.

– Tarkoituksenamme ei ole tehdä mitään muutoksia vaan entisöidä ja kunnostamalla saattaa rakennusta vanhaan muotoon. Olemme aloittaneet kunnostustyön niin kutsutulta uudelta puolelta eli 1920-luvulla laajennetusta osasta. Olemme poistaneet yhdessä huoneessa muovimaton ja ottaneet lautalattiat esiin. Tämä oli valtava urakka. Huoneen seinien lastulevyt on niin ikään poistettu, ja tilalle on laitettu pinkopahvia ja perinnetapettia.

Osa rakennuksen vanhoista kaakeliuuneista oli purettu, ja kahdessa niistä savupiippu oli katkaistu ilmeisesti 1960-luvulla, jolloin taloon tuli keskuslämmitys.

– Nyt on savupiippu jatkettu ja rakennettu katolle uudelleen, ja naakkojen pahasti tukkimat uunit on avattu ulkopuolisella avulla. Pyrimme entistämään myös keittiön niin, että sielläkin on jonain päivänä taas puuhella, kertoo Petra Schulze Steinen.

Schulze Steinenit ovat jo ehtineet korjailla tilan muitakin rakennuksia. Käytöstä poistettu 1920-luvun ulkokäymälä on saanut uuden pärekaton, ja kuivurin kolmiorimahuopakatto on uusittu. Seuraavana on vuorossa aitan hirsiportaiden uusiminen sekä 1700-neliöisen kivinavetan katon korjaaminen. Navetta rakennettiin Svinhufvudien aikana 1860-luvulla. Kertoman mukaan sen rakentaminen vei omistajan rahat, ja kartano myytiin kenties juuri siksi huutokaupalla vuonna 1868. Navetta on lähinnä varastokäytössä.

Tielinjaus lopetti karjanhoidon

Svinhufvudein aikaan Rapolan tilalle perustettiin ensimmäiset torpat. Kustaa Rapolan aikana, vuoden 1919 maanvuokrauslain tultua voimaan, tilasta erotettiin kaksi torppaa, kolme lohkotilaa ja kolme mäkitupaa.

Kustaa Rapolan aikana raivattiin lisää peltoja ja niitä vuokrattiin. Kuulialan aikaan kartanossa oli lypsykarjaa, lampaita ja sikoja. Karjaa pidettiin aina 1960-luvulle asti.

Kun tie Hämeenlinnasta Tampereelle linjattiin kulkemaan Rapolan kartanon ja Vanajaveden välistä, kartano menetti peltoa ja laidunmaita, ja tilalla luovuttiin karjasta.

Rapolan kartanon vehmaassa puutarhassa runsaine omenapuineen, marjapensaineen ja kukkaistutuksineen riittää sekä hoitamista että uusimista. Ensimmäisiä töitä puutarhassa oli kunnostaa edes osa hiekkakäytävistä ”patsaspuistossa”, jossa presidentti Svinhufvudin patsas on. Seuraavaksi on tarkoitus kunnostaa yläpuutarhaa Museoviraston vuonna 2007 teettämän suunnitelman mukaisesti sekä leikata vanhoja puita.

Remonttitöitä ja vaalikiireitä

Rapolan vanha, kaunis kivinavetta on tällä hetkellä varastokäytössä. Kuva Petra Schulze Steinen.

Petra Schulze Steinen ei ole aikaisemmin itse asunut Rapolan kartanossa, mutta hän vieraili siellä lapsena muun muassa sukujuhlilla. Hänen suvullaan on vuodesta 1896 lähtien ollut kesäpaikka Vanajaveden rannassa lähellä Rapolaa. Schulze Steinenin mieleen ovat jääneet varsinkin käynnit kauppa-autolla ja postilaatikolla.

Asuminen maalla ja remonttityöt ovat Schulze Steinenin mielestä hyvää vastapainoa hektiselle työlleen.

– Tänä keväänä on näiden remonttien lisäksi menoa muutenkin, kun olen ehdolla Euroopan parlamentin vaaleissa, kertoo keskustan ehdokkaana oleva Schulze Steinen.

Lähes 16 vuotta EU:n palveluksessa työskennelleen Schulze Steinenin mukaan ulkomailla asuminen opettaa katsomaan Suomea erilaisin silmin ja huomaamaan, miten paljon hyvää täällä on.

– Alkaa kaivata juuriaan ja haluaa tänne takaisin.

Lähteet: Eino Jutikkala: Suomen kartanot ja suurtilat 1945, Museovirasto: Rapola-tutkimukset 2003

Kartanonrouva lähdössä helkajuhlille. Kuva: Mathias Schulze Steinen

Petra Schulze Steinen ei ole pelännyt kiivetä kunnostustöihin aitan katolle.

Rapolan pihapiirissä on 13 rakennusta. Yksi niistä on aitta, jonka katto on kunnostettu. Aitta on kaksi asuinhuonetta. Kuva Petra Schulze Steinen.

Koko maailmaa puhutteleva rakkaustarina on tallennettuna yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert James Wallerin romaaniin The Bridges of Madison County. Hämeenlinnan Teatterissa Hiljaisten siltojen päätehtävissä ovat Sinikka Salminen ja Lasse Sandberg. (Kuva: Hämeenlinnan Teatteri)

Iskelmälegenda Eila Pienimäki laulaa Yksi katse -kappaleessaan: ”Yhden katseen vangiksi jäin, kaiken silloin kauniina näin. Ilon hetket, onnen retket veivät onnemme laivaa. Miten kaipaan vieläkin sua, rakastathan sä mua? Kuinka yksi ihminen voi näin viedä sydämen?” Veikko Juntusen riimityksen ydin konkretisoituu yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert James Wallerin romaanissa The Bridges of Madison County. Tositapahtumiin perustuva rakkauskertomus nähdään nyt Hämeenlinnan Teatterissa, jossa näyttelijät Sinikka Salminen ja Lasse Sandberg elävät todeksi hyvin koskettavaa ja erittäin kaunista kansainvälisesti tunnettua romanssia.

”Lämpöä aamuuni kaipaan, hellyyttä yön pimeyteen, taivaan näen eessäni harmaan, kylmyys vie mua huoneeseen…”, suomalainen artisti jatkaa iskelmässään.

Kirjailija Robert James Wallerin romaani The Bridges of Madison County kuvaa poikkeuksellisen liikuttavaa rakkaustarinaa. Sen puhuttelevuus perustuu kertomuksen autenttisuuteen.

Wallerin teos tarjoaa useampia ikkunoita vilpittömän ihastumisen, hullaantumisen, lemmekkyyden ja rakastumisen maailmaan.

Maatilan emäntä Francesca elää miehensä, tyttärensä ja poikansa kanssa turvallista perhe-elämää Iowassa. Yhtäkkiä ranchille ilmestyy National Geographic -lehden valokuvaaja Robert Kincaid kyselemään reittiä tietylle katetulle sillalle. Ensikohtaamisesta lähtien Francescan ja Robertin aivot tuottavat mielihyvähormonia. He haluavat olla pari, ja seksi maittaa. Ensi silmäyksestä roihahtanut ihastus kestää kumpaisellakin kuolemaansa asti.

Francesca on kiintynyt mieheensä eikä halua jättää lastensa isää. Nainen pystyy elämään puolisonsa rinnalla, vaikka hänen sydämessään päällimmäisenä on maailmaa paljon kierrellyt lehtimies. Francesca ei tee vihityn kumppaninsa elämästä helvettiä, eikä hän itsekään kuihdu naisellisessa hehkeydessään. Luonnonkaunista Francescaa kantavat loppuelämänsä ajan vain hänen neljän vuorokauden aikana kokemansa rakkauden täyttymykset Robertin intohimon kohteena.

Hiljaiset sillat antaa paljon ajattelemisen aihetta aikamme aikuisille, jotka helposti ihastuvat ja syöksyvät sänkyyn. Suhteen päättäminen käy salamannopeasti: vain ilmoitus tylysti tekstiviestillä. Elämmehän avioerojen kulta-aikaa. Hopeat laitetaan jakoon sukkelasti hetken mielijohteesta.

Entäpäs ne avioliittoon purjehtineet naiset ja miehet, jotka kerskuvat sillä, etteivät ole kumppaniaan milloinkaan rakastaneetkaan. ”Kun joku oli valittava, otin tuon.”

Wallerin kirjan suuri sanoma on siinä, että hän kuvaa hyvinkin tarkasti rakkauden kiirastuleen joutunutta Francescaa, jolla on sydäntä aviomiehelleen ja ennen kaikkea mystiselle rakkaudelleen Robertille. Kirjailija avaa hyvin Francescan tyttären ja pojan tuntemuksia, kun he äitinsä kuoleman jälkeen saavat tietää tämän salaisuuden. Ironista on se, että naimisissa oleva Carolyn-tytär tuntee piston sydämessään ja tajuaa elävänsä rakkaudettomassa parisuhteessa. Michael-poikakin huomaa, että hänen avioliittonsa on sitä tavallista arjen nujertamista ilman romantiikan hiventäkään.

Salminen ja Sandberg pääsevät asian ytimeen

Muistissani on vielä kuutisen vuotta sitten Tampereen Työväen Teatterin toteutus Hiljaisista silloista. TTT:ssä päätehtävissä nähtiin Teija Auvinen ja Auvo Vihro, jotka loistivat rooleissaan.

Hämeenlinnan Teatterissa Francescana nähdään Sinikka Salminen ja Robertina Lasse Sandberg, jotka ovat lukeneet romaanin ja näytelmän käsikirjoituksen suurella pieteetillä. Salminen ja Sandberg – niin täysiverisiä näyttelijöitä kuin he ovatkin – onnistuvat luomaan riipaisevan tunnelman, joka on kuin todellisesta elämästä mitään siitä poistamatta tai mitään siihen lisäämättä.

Francescan ja Robertin rakkaustarinan voisi helposti pilata yliampuvilla kuorrutuksilla.

Salmisen ja Sandbergin kehonkieli myötäilee mestarillisesti heidän sanallista hakkailuaan.

Ja vielä: #metoo ei pilaa tätä esitystä.

Hiljaiset sillat on kunnianosoitus myös päiväkirjoille ja rakkauskirjeille. Mitä sinun rakkaustarinastasi jää jäljelle – tekstiviestejä ja valokuvia bittien taivaassa?

Francescan aviomiehen rooli on pieni. Jarkko Tiainen puhkuu tyytyväisyyttä Richard Johnssonina.

Caroly Johnssonin eli tyttären osassa nähdään Katariina Kuisma-Syrjä, jonka olevaisuutta ohjaajana kyllä korjaisin. Nimittäin, aika monesti esityksen aikana huomaan miettiväni: Caroly voisi olla olemuksensa perusteella näytelmän äiti.

Michael Johnssonin eli pojan saappaissa on Aleksi Aromaa. Hänen tulkintansa on tavallisen tappavaa. Aromaa saisi esittää tunnekuohuja nähtyä voimakkaammin, kun hän reagoi uutisiin äitinsä uskottomuudesta.

Naapurin emäntänä, uteliaana Marge Millerinä nähdään Birgitta Putkonen.

Johnssonin perhe elää salaisuuden varjossa. Francesca (Sinikka Salminen) ja Richard Johnsson (Jarkko Tiainen elävät avioliitossa, joka on tuttu ja turvallinen. Carolyn-tytär (Katariina Kuisma-Syrjä) ja Michael-poika (Aleksi Aromaa) saavat tietää äitinsä salaisuuden vasta tämän kuoltua. Päiväkirjat ja kirjeet avaavat omissa perhetodellisuuksissa eläville Carolynille ja Michaelille äidin suuren rakkauden. (Kuva: Hämeenlinnan Teatteri)

Ohjattavaa kahdelle ammattilaiselle?

Väliaikoineen kaksi tuntia kestävän Hiljaiset sillat -toteutuksen ohjauksesta on vastannut kaksi näyttelemisen kovan luokan ammattilaista Ilkka Heiskanen ja Kirsi-Kaisa Sinisalo.

Näytelmän miehitys on varsin pieni.

Jäin pohtimaan, minkä kärjen loppujen lopuksi ohjaajat valitsivat toteutuksen punaiseksi langaksi. Onko sen ydinsanomana Francescan yllätysrakastuminen ja sitä seuraava elämänaikuinen kaipaus Robertin luo? Vai Francescan tosirakkauden tuntemisen aiheuttamat seuraukset? Tuskat? Luopumiset? Valheellinen kaksoiselämä? Uhriutuminen? Mikä?

Maailman kuulut katetut sillat jäävät jokaisen katsojan mielikuvan varaan. Olisiko nykytekniikan turvin ollut paikallaan näyttää näitä ainutlaatuisia kohteita? Sillathan ovat rakkauskertomuksen muistomerkkejä.

Lavastussuunnittelu on Juha Mäkipään työtä. Lavastus on niukkaa, mutta vähyyden periaate jättää tilan näyttelijöiden työskentelylle.

Valot ja äänet olivat käytössä säästeliäästi. Näiltä rintamilta olisi varmasti löydettävissä vetoapua Francescan ja Robertin sokeeraavan suhteen kuvaamisen voimistamiseksi.

Kaiken kaikkiaan tässä on sielukas näytelmä, joka kannattaa mennä katsomaan ja kokemaan.

Havainnekuva Akaan uudesta hyvinvointikeskuksesta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy.

Akaan Seudun saamien tietojen mukaan Akaan valtuuston viime viikon keskiviikkona tekemä päätös hyvinvointikeskuksen rakentamisesta on sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun poikkeusluvan vastainen. Päätöksen kohta, jossa lähipalvelut tullaan turvaamaan myös Kylmäkosken ja Viialan taajamissa, ei perustu Akaan 2016 tekemään poikkeuslupahakemukseen.

Lähipalveluina Akaa haluaa taajamissa säilyttää ainakin lasten suuterveydenhuoltoa, aikuisneuvolan sekä äitiys- ja lastenneuvolan.

Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä valtiovarainministeriössä on verrattu Akaan poikkeuslupahakemusta, siitä tehtyä päätöstä ja Akaan valtuuston viime viikon keskiviikkona tekemää päätöstä. Tällä hetkellä ministeriöiden kanta on, että valtuuston päätös ei ole marraskuussa 2016 myönnetyn luvan mukainen ja poikkeuslupa ei ole enää voimassa.

Meneillään olevan sosiaali- ja terveysuudistuksen vuoksi maahan on säätetty poikkeuslaki, jossa kaikki kuntien uudet sosiaali- ja terveyshankkeet ovat luvan varaisia. Poikkeuslupia on myönnetty vain erityisistä syistä. Akaa sai luvan, koska ministeriö katsoi, että kaupungin hyvinvointikeskus-hanke sopii hyvin valmistella olevaan sosiaali- ja terveysuudistukseen.

Ministeriöiden kanta on Akaan Seudun saamien tietojen mukaan ehdollinen, sillä mitään peruuttamatonta ei ole vielä tehty.

Akaa halusi keskittää

Akaa haki sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa sillä perustelulla, että kolmen entisen terveysaseman toiminta yhdistyy yhteen uuteen hyvinvointikeskukseen. Yhteen paikkaan haluttiin keskittää erityisesti myös lasten ja perheiden psykososiaaliset palvelut kahdesta eri toimipisteestä sekä vanhuspalvelut, jotka nyt sijaitsevat Viialan terveysaseman yhteydessä.

Akaa kertoi ministeriölle, että uuden hyvinvointikeskuksen on määrä yhdistää nykyiset viisi kaupungin eri taajamissa toimivaa asiakaspalvelupistettä. Ministeriölle kerrottiin myös, että kaikissa toimipisteissä olisi edessä mittavat perusparannustyöt, jotta toimintaa niissä voitaisiin terveellisesti jatkaa.

Poikkeuslupahakemusta perusteltiin myös nykyisen toiminnan hajanaisuudella. Hajanaisuuden kerrottiin olevan esteenä palvelujen kehittämiselle. Hajanaisuus vaikeuttaa johtamista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Akaa ilmoitti pyrkivänsä hyvinvointikeskushankkeella mahdollisimman nopeaan muutokseen, jotta toimintaa voidaan kehittää ja palveluja yhdistää. Akaa ilmoitti tavoittelevansa muutoksella myös kustannussäästöjä.

Akaan valtuusto on päättänyt sijoittaa uuden hyvinvointikeskuksen Toijalan taajamaan Matinpuistoon. Akaan hanketta puolisivat aikanaan myös Pirkanmaan maakunnan sotevalmistelijat.

Arkkitehtitoimiston luonnos Akaan hyvinvointikekusksen ensimmäisestä kerroksesta.

Kuulutus

Wiialan äänestysalueen eduskuntavaalit owat Wiialan kansakoululla 1 ja 3 p. maaliskuuta klo 9:stä ap. klo 8:aan ip., keskeytyen 1­-3 päivällisajan tähden. Wiialassa helmikuun 20 p. 1919. Waalilautakunnan puolesta Oskari Jaakkola

Rokotus

Kaikkien niiden henkilöiden, jotka eiwät wiimeisen wiiden wuoden aikana ole rokotetut ja asuvat Wiialan, Warrasniemen ja Haihunkosken kylissä, täytyy pakollisesti rokotuttaa itsensä sattuneen isorokkotapauksen johdosta, piirilääkärin määräyksen mukaan. Rokotus toimitetaan torstaina maalisk. 6 pnä klo 10 ap. kunnan omistamalla Rasin tilalla. Toijalassa helmik. 27 p. 1919. Kunnallislautakunnan puolesta Wäinö Airola Frans Wirtamo.

Maamiehet, ottakaa osaa suuriin Lannanhoitokilpailuihin,

jotka maanviljeliäseurat järjestävät waltion avustuksella wuosien 1919-1920 aikana; ilmoittautumisaika loppuu maalisk. alkupuolella. Osaksi suuriakin rahapalkintoja. Lähempiä tietoja antaa ja ilmoituksia wastaan ottaa maanwilj. Eetu Möntö Toijalasta.

Pirkanmaan työllisyyskatsauksen mukaan Akaassa oli tammikuussa 2019 yhteensä 628 työtöntä työnhakijaa, joista lomautettuja oli 51. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömien määrä oli laskenut 113 henkilöllä. Viime vuoden joulukuuhun verrattuna työttömiä oli 27 vähemmän.

Myös avoimien työpaikkojen määrä tammikuussa 2019 Akaassa on noussut vuoden 2018 tammikuuhun verrattuna. Tämän vuoden tammikuussa Akaassa oli 128 avointa työpaikkaa, kun vuotta aikaisemmin niitä oli 86. Joulukuussa 2018 avoimia työpaikkoja oli 89.

Pirkanmaan työllisyyskatsauksen kokoavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä TE-palvelut.

Akaan kaupunki markkinoi Akaa Pointin yritysaluetta lautapelillä kansainvälisessä logistikkakonferenssissa alkuvuodesta 2015.

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen esittää Akaan elinvoimalautakunnalle, että se valtuuttaa hänet ja elinkeinopäällikkö Jari Jokisen valmistelemaan esitystä Akaa Point Yritystilat Oy:n perustamiseksi.

Sarkkisen mielestä kaupungin on tarpeellista ottaa merkittävä johtajan rooli Akaa Pointin yritysalueen kehittämisessä, jotta se lähtee liikkeelle ja alueelle saadaan houkuteltua yritysten investointeja.

– Tähän mennessä Akaan kaupunki on toteuttanut teollisuushallien rakentamista omaan taseeseensa. Tulevaisuudessa toimintaa voitaisiin toteuttaa kaupungin omistamalla osakeyhtiömallilla, joka voisi rakennuttaa, vuokrata ja myydä tiloja yritysten tarpeisiin, kerrotaan 6. maaliskuuta kokoontuvan elinvoimalautakunnan esityslistalla.

Kaupungin pääasiallinen rooli Akaa Pointissa olisi omistajaohjauksen lisäksi taata omistamansa osakeyhtiön lainoja.

– Tällä mallilla olisi mahdollista vauhdittaa alueen kehittymistä strategisesti merkittävissä elinkeinopoliittisissa hankkeissa.

Suursaha on herättänyt mielenkiintoa

Elinvoimalautakunnan esittelytekstin mukaan laajoille aluekehityshankkeille on tyypillistä, että alueen ollessa vielä ilman teollisia toimijoita on lähes mahdotonta saada yrityksiä investoimaan ja sijoittumaan alueelle ilman julkisen toimijan vahvaa sitoutumista aluekehitykseen. Akaa Point on herättänyt mielenkiintoa yritysten parissa, mutta yhtään investointia alueelle ei ole vielä toteutettu.

Syksyllä 2018 Akaan Seudussa uutisoitu potentiaalinen Pohjois-Euroopan suurimman lehtipuusahan sijoittuminen Akaa Pointiin on herättänyt kaupunkikehitystoimen mukaan laajaa kiinnostusta puualan toimijoiden keskuudessa, mutta päätöstä sahan tulosta Akaaseen ei ole.

Jorma Soini on Valoisa Woodin hallituksen puheenjohtaja. Puunostomatkat Kärävä Oy:lle vievät hänet usein muun muassa Baltiaan.

Pohjois-Euroopan suurimman lehtipuusahan perustamista Akaaseen suunnittelee Valoisa Wood Oy. Se on kesäkuussa 2018 perustettu puualan yritys, jonka taustavoimina toimivat kansainvälisen asiantuntijaosaamisen lisäksi Kärävä Oy, Matti Kontro Oy ja Urjalan Keinukaluste Ky.

Valoisa Woodilla on tarve muutaman hehtaarin kokoiselle tontille, jolle sijoittuvat noin 10 000 neliömetrin suuruiset rakennukset. Niihin lukeutuvat lehtipuusaha, särmälaitos, lämpökeskus, kuivaamot, jatkojalosterakennukset ja varastot.

– Sahalaitos edustaa alansa huippua ja eroaa kaikin tavoin perinteisestä havupuusahasta. Tällä hetkellä Suomessa haapaa ei jatkojalosteta lainkaan, mikä on meidän erityisalaamme. Lisäksi meillä voidaan käsitellä koivua ja ylisuuria havutukkeja. Neuvotteluja Akaan kaupungin kanssa on käyty hyvässä hengessä alusta asti, Valoisa Woodin hallituksen puheenjohtaja Jorma Soini kertoi Akaan Seudussa viime lokakuussa.

Sahan lisäksi raakapuuterminaalin ja pistoraiteen rakentuminen tulevaisuudessa ovat kaupunkikehitystoimen mukaan profiloineet Akaa Pointin alueen puunjalostamiseen liittyvän liiketoiminnan keskittymäksi.

Pistoraide suunniteltu vuodelle 2020

Akaa Point on Akaan kaupungin historian merkittävin elinkeinopoliittinen hanke. 180 hehtaarin yritysalue tarjoaa 90 hehtaaria tonttimaata yritystoiminnan käyttöön, ja alueelle tulee sijoittumaan valtion rakentama raakapuuterminaali, joka korvaa Toijalan asemanseudun ja Metsäkansan terminaalit.

Raakapuuterminaalin perustamiseksi on tehty ratasuunnitelma pistoraiteelle, joka on suunniteltu toteutettavan vuonna 2020. Lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa tulevaisuudessa kolme raidetta lisää.

Raakapuuterminaali on tulossa Akaa Pointissa pääradasta haarautuvan Toijala-Valkeakoski-radan pistoraiteelle. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Lautakunnan esittelytekstin mukaan Akaa Point rakentuu seuraavien 25 vuoden aikana. Rakentumisen aikana alueelle on kaupunkikehitystoimen arvion mukaan mahdollista saada Akaan ulkopuolisia investointeja yli 100 miljoonaa euroa ja uusia työpaikkoja 300–600.

– Välillisesti alueen kehittyminen tulee lisäämään akaalaisten työllisyyttä, houkuttelemaan uusia asukkaita ja vauhdittamaan asuntotuotantoa, houkuttelemaan yrityksiä myös muille yritysalueille, parantamaan Akaan alueella tarjottavia palveluita sekä lisäämään merkittävästi kunnallisveron, kiinteistöveron ja yhteisöveron määrää. Aluetaloudellisesti mitattuna Akaa Pointin merkitys kaupungin tulevaisuuden kannalta on merkittävä, esityslistalla kerrotaan.

Akaan kaupunki on budjetoinut vuosille 2019 ja 2020 yhteensä 1,5 miljoonaa euroa Akaa Pointin infrastruktuurin rakentamiseen.

Tonttien tasaamiseen tarvitaan satoja tuhansia euroja lisää

Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen esittää, että Akaa Pointin tonttialueiden valmisteluun varataan tälle vuodelle lisämäärärahaa 350 000 euroa. Esitys etenisi elinvoimalautakunnasta kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

Vuodelle 2019 on varattu elinkeinopoliittisesti merkittävien tonttialueiden valmisteluun 200 000 euroa sekä tuottoihin 200 000 euroa. Määrärahalla toteutetaan Akaa Pointin tonttien tasausta elinkeinoelämän tarpeisiin.

– Lehtipuusahan tontin tasaussuunnittelun yhteydessä on tullut tarpeelliseksi laajentaa tasauksia myös toiselle tonttialueelle, johon olisi tulossa Akaa Pointin alueen kehittymistä tukevaa yritystoimintaa, elinvoimalautakunnan esityslistalla kerrotaan.

Alueiden tasauksien alustava kokonaiskustannusarvio on noin 700 000–900 000 euroa. Vuoden 2019 osalta lisämäärärahatarve olisi tällöin noin 350 000 euroa. Tonttien hinnoittelussa tullaan huomioimaan kaupungin investoinnit alueelle.

Va. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori esittää kaupunginhallitukselle lähipalveluiden poistamista hyvinvointikeskus-päätöksestä, koska se on ministeriön myöntämän poikkeusluvan vastainen. Vieressä talousjohtaja Mari Puhka-Susi. Kuva: Juha Kosonen.

Akaan va. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori on sitä mieltä, että kaupungin tulee tehdä hyvinvointikeskuksen rakentamisesta uusi päätös, joka on sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän poikkeuslupapäätöksen mukainen. Sinivuori esittää tiistaina 5.3. kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy hyvinvointikeskuksen tavoitehintatarjouksen 13 678 000 euroa ja käynnistää hankkeen toteutuksen. Lisäksi esitetään, että hyvinvointikeskukseen liittyviin tilaajahankintoihin varataan 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Akaan kaupunginvaltuusto päätti 20. helmikuuta hyvinvointikeskuksen rakentamisesta saman esityksen mukaisesti Toijalan keskustaan, nykyisen Matinpuiston kentän paikalle. Rakentamispäätöksen perustana oli kaupunginhallituksen päätös, joka pohjautui sosiaali- ja terveysministeriön 24.11.2016 myöntämään poikkeuslupaan.

Tämän lisäksi Akaan valtuusto teki samassa pykälässä äänin 20–15 päätöksen lähipalveluiden turvaamisesta Viialan ja Kylmäkosken taajamissa. Tehdyssä päätöksessä lähipalveluilla tarkoitetaan ainakin lasten suunterveydenhuoltoa, aikuisneuvola- sekä äitiys- ja lasten neuvolatoimintoja.

Lähipalveluita Viialaan ja Kylmäkoskelle esitti Hannu Järvinen (sd).

Kylmäkosken osalta päätös parantaisi nykyisiä palveluita, sillä äitiysneuvola lakkautettiin tammikuussa 2015 vähäisen käyttäjämäärän vuoksi.

Ministeriö kyseenalaistaa päätöksen

Koska valtuuston tekemän päätöksen myötä syntyi epätietoisuus siitä, onko päätös lähipalveluiden säilyttämisestä ristiriidassa hyvinvointikeskushankkeelle myönnetyn poikkeuslupapäätöksen kanssa, pyydettiin ministeriöltä kantaa tehdyn päätöksen seurannaisvaikutuksien selvittämiseksi.

Demareiden Hannu Järvinen esitti valtuuston kokouksessa 20. helmikuuta, että lähipalveluista turvataan ainakin lasten suunterveydenhuolto, aikuisneuvola sekä äitiys- ja lastenneuvola Viialassa ja Kylmäkoskella. Kuva: Tiina Kauppinen.

Hankkeen jatkovalmistelun näkökulmasta oli tarpeellista selvittää, mitä mahdollisia toimenpiteitä Akaan valtuuston tekemän rakentamispäätöksen lisäksi tekemä lisäys lähipalveluiden säilyttämisestä voisi aiheuttaa hankkeen toteutussuunnittelun käynnistämiseen nykyisessä laajuudessaan, rakentamisen valmisteluun sekä itse rakentamiseen.

Kaupunki oli asiasta yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriön erikoisasiantuntija Kirsi Kaikkoon, joka on allekirjoittanut Akaan kaupungin poikkeuslupapäätöksen.

– Saatujen vastausten perusteella kävi selväksi, että ministeriö haluaa korostaa ja pitää kiinni Akaan hankesuunnitelmassa esitetyistä toiminnallisista tavoitteista ja niiden merkityksistä, kaupunginhallituksen esityslistassa kerrotaan.

Hankesuunnitelmaan kirjattu keskeinen tavoite painottaa, että hyvinvointikeskus-hanke yhdistää nykyiset viisi Akaan kaupungin eri taajamissa toimivaa asiakaspalvelupistettä ja hallinnon toimipisteen eli yhteensä kuusi erillistä toimipistettä yhdeksi kokonaisuudeksi.

– Tältä osin ministeriö kyseenalaistaa valtuuston lisäpalveluista tehdyn päätöksen ja sen ristiriidattomuuden poikkeuslupapäätöksen kanssa. Ministeriölle toimitetuissa vastauksissa korostettiin, että suunnitteilla olevan hankkeen tavoitteena on keskittää sosiaali- ja terveyspalvelut tehokkaasti Akaan Toijalan keskustaan ja että hanke on Akaan terveydenhuollon sekä koko kaupunkikehityksen ja keskustan elävöittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeä hanke mahdollisista lähipalvelutoiminnoista huolimatta, tiistain kokouksen esityslista kertoo ja jatkaa.

– Lisäksi korostettiin, että on harmillista, että tehty lisäpäätös rajoitettujen sotelähipalveluiden säilyttämisestä on nostanut esiin kysymyksen hyvinvointikeskus-hankkeen toteuttamistarpeesta, hankkeen tehokkuustavoitteiden toteutumisesta ja hankkeen luvanvaraisuudesta.

Akaan kaupunki haluaakin nyt varmistaa tilanteen ristiriidattomuuden.

– Hanketta ei voida eikä pidä käynnistää, ellei luvanvaraisuutta myös poikkeusluvan myöntäneen tahon kanssa ole varmistettu. STM:n poikkeuslupavalmistelijoiden kirjallinen kannanotto asiasta saadaan 4.3.2019, kertoo valmisteluteksti.

Lähipalvelut vievät pohjan poikkeusluvalta

Sosiaali- ja terveysministeriön erikoisasiantuntija Kirsi Kaikko toteaa tuoreessa kannanotossaan, että tavoitetta kaikki asiakaspalvelupisteet ja näiden toiminnot yhdistävästä hankkeesta ei tule muuttaa.

– Lisäksi hän toteaa, että mikäli koko sote-palvelurakennetta koskeva hanke muuttuu siinä määrin, kuin mitä valtuuston päätöspöytäkirjasta käy ilmi, sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa ei enää ole voimassa, kerrotaan kaupunginhallituksen esityslistassa.

Valmistelutekstissä korostetaan myös, että hyvinvointikeskus-hanke nykyisessä laajuudessaan on Akaan kaupungille palvelurakenteen kannalta erittäin tärkeä hanke.

– Uusi hyvinvointikeskus on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden toiminnan tehostamisen ja integroimisen sekä uusien toimintamallien toteuttamisen mahdollistamiseksi.

Asiaa ovat valmistelleet tekninen johtaja Jaana Koota, projektipäällikkö Jan-Erik Järventie ja va. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori.

Akaan hyvinvointikeskus on päätetty rakentaa Toijalan Matinpuistoon.

Maanantai

Maksalaatikko, puolukkahillo / jauhelihaperunasoselaatikko, salaatti

Tiistai

Hernekeitto, ruisleipä, juusto

Keskiviikko

Porkkanapihvit / pinaattiletut, perunasose/perunat, salaatti

Koulut: kylmä kastike

Torstai

Appelsiinibroilerikastike / itämainen broilerikastike, täysjyväriisi/perunat, salaatti

Perjantai

Tonnikalapasta, salaatti

Veripalvelu ja SPR:n Akaan osasto järjestivät vuoden ensimmäisen verenluovutuksen 25.2. seurakuntatalon yläsalissa Toijalassa. Paikalle saapui 106 rekisteröityä luovuttajaa, joista sata sai luovuttaa verta. Ensikertalaisia oli peräti 12.

Seuraavan kerran verenluovutus järjestetään 15.4. kello 14–19.

Lisätietoja luovutuksista saa Veripalvelun internet-sivuilta osoitteesta www.veripalvelu.fi. Sivuilla näkyy myös veriryhmäkohtainen tilanne.

Yhteishaku on ajankohtainen asia Maria Joupille (vas. edessä), Amalia Valolle, Matilda Raittiselle, Manu Haikalle (vas. takana), Krista Herraselle ja Erno Rantalalle.

Kevään yhteishaku lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen on meneillään. Asia on ajankohtainen muun muassa Erno Rantalalle, Manu Haikalle, Amalia Valolle, Matilda Raittiselle, Maria Joupille ja Krista Herraselle Viialan yhtenäiskoulun 9A-luokalta.

Manu Haikkaa ja Erno Rantalaa kiinnostaa rakennusala.

Erno Rantalan suunnitelmissa on suorittaa kaksoistutkinto, jossa yhdistyvät sekä ylioppilastutkinto että rakennusalan tutkinto Valkeakosken ammattiopistossa.

– Minun tekisi mieli jatkaa insinööriksi asti, mutta pelkkä lukio ei oikein innosta. Rakennusalassa minua kiinnostaa käsillä tekeminen ja se, että siinä näkee kättensä jäljen.

Erno ei ollut vielä ennen hiihtolomaa ehtinyt tehdä yhteishakua, mutta aikaa hänellä ja muilla ysiluokkalaisilla on 12.3. asti.

Myös Manu Haikan tarkoitus on jatkaa peruskoulun jälkeen Valkeakosken ammattiopistoon opiskelemaan rakennusalaa. Häntäkin kiinnostaa mahdollisuus tehdä töitä käsillään.

– Isoveljeni on asentajana yhdessä firmassa ja rakennusala kiinnostaa. Ensin mietin putkialaa, mutta muutin mieleni.

Amalia Valo (vas.) hakee Lempäälän lukioon ja Matilda Raittinen Akaan lukioon.

Amalia Valon kouluvalinta on Lempäälän lukio.

– Se vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta. Lempäälästä on myös mahdollisuus saada töitä opintojen oheen. Minulla on Lempäälän lukioon myös lyhyempi matka kuin Akaan lukioon.

Lempäälän lukio ei ollut itsestään selvä valinta Amalialle.

– Aluksi mietin opiskelua merkonomiksi, mutta ehkä lukio on kuitenkin minulle sopivampi vaihtoehto. Minulle helpoimpia aineita ovat psykologia ja muut ihmiseen liittyvät aineet.

Matilda Raittinen on päättänyt jatkaa Akaan lukioon, jota hän pitää hyvänä peruslukiona. Hänen kuulemansa mukaan Akaan lukiossa on myös hyvä yhteishenki.

– Ensin ajattelin lähteä Tampereelle, mutta sitten aloin miettimään pitkiä koulumatkoja. Asun Kylmäkoskella, joten kouluun kulkiessa olisin varmaan väsynyt.

Matildan koulumatka Akaan lukioon sujuu helposti omalla mopoautolla.

Maria Joupin (vas.) ja Krista Herrasen suunnitelmat eivät olleet vielä ennen hiihtolomaa varmistuneet.

Maria Joupin suunnitelmat olivat vielä ennen hiihtolomaa hiukan auki. Maria kertoo todennäköisesti hakevansa Tampereelle Hatanpään lukioon. Toinen vaihtoehto on Tampereen yhteiskoulun lukio.

– Hatanpään lukiossa minua kiinnostaa musiikkilinja. Haluan jotakin erityistä enkä pelkkää peruslukiota, siksi Akaan lukio jäi pois vaihtoehdoista.

Krista Herranen on suunnitellut menevänsä lukioon joko Lempäälään tai Valkeakoskelle.

– Akaan lukiossa on liikaa tuttuja. Haluaisin tutustua uusiin ihmisiin. Toki Lempäälässäkin on tuttuja, mutta ei niin paljon. Lempäälän lukio on noista kahdesta vähän kiinnostavampi.

Manu Haikan (vas.), Erno Rantalan, Krista Herrasen, Matilda Raittisen, Amalia Valon ja Maria Joupin tiet erkanevat tämän kevään jälkeen. Osa lähtee lukioihin ja osa ammatilliseen koulutukseen.

Erikoislukiot houkuttelevat

Viialan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Päivi Nurmisen mukaan perinteisesti koulun ysiluokkalaisista hiukan yli puolta on kiinnostanut ammatilliset opinnot lukio-opintoja enemmän.

– Uskoisin, että myös tänä vuonna kiinnostus ammatilliseen koulutukseen on suurempaa.

Akaan lukion vetävyyden opinto-ohjaaja arvelee olevan samaa tasoa kuin viime vuosina.

– Aikaisemmin meiltä on lähtenyt Akaan lukioon 10–15 oppilasta. Viime vuonna lähti kahdeksan ensisijaista hakijaa. Osa oppilaista saattaa hakea ensimmäisenä hakutoiveenaan muualle ja Akaan lukio on varavaihtoehtona.

Nurmisen mukaan Tampereen lukioiden lisäksi Viialan ysiluokkalaisia kiinnostavat erityislukiot ja erityislinjat. Lisäksi Lempäälän lukio, Valkeakosken Tietotien lukio ja Urjalan Väinö Linnan lukio vetävät. Syyksi hän arvelee Viialan sijaintia, josta on helppo lähteä moneen suuntaan.

Nurminen toteaa, että koulujen sisäilmaan liittyvät asiat vaikuttaisivat nousseen erääksi kriteeriksi, jonka perusteella oppilaat tekevät kouluvalintojaan. Viime keväänä Akaan kaupunki tiedotti professori Tuula Putuksen tekemästä oirekyselystä, jonka mukaan Akaan lukiossa ja Toijalan yhteiskoulussa on sisäilmaongelmia.

– Sisäilmaongelmista kärsineet viialalaiset pohtivat mistä löytyy puhdas sisäilma ja terve koulu. Täällä ollaan kovin herkässä sisäilman suhteen. Se on ikävä juttu Akaan lukion kannalta, koska se on hyvä peruslukio, jossa ei ole mitään vikaa. Mutta pelkkä epäily jo riittää monelle, koska sisäilmaongelmia ei haluta toista kertaa kokea.

Hajusta ei ole enää valitettu

Akaan lukion rehtori Juha Alenius ymmärtää Viialan yhtenäiskoulun oppilaiden huolen. Hänen mielestään lukion tilanne sisäilman suhteen on kuitenkin hyvä.

Lukion sisäilmatilannetta seuraa sisäilmatyöryhmä. Kaupungin sisäilmatyöryhmiin kuuluvat kohdekohtaisesti soveltuvin osin muun muassa Akaan kaupungin kiinteistöpäällikkö, työterveyslääkäri tai -hoitaja, kouluterveyslääkäri tai -hoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Myös lukion rehtori kuuluu työryhmään.

– Meillä on yksi sisäilmatyöryhmän kokous ollut ja kohta on toinen. Kokousta varten tehtiin kartoituksia ja kyselyitä, ja itsekin kysyin henkilökunnalta heidän näkemystään sisäilmaongelmista. Mitään kosteusvaurioihin viittaavaa oireilua ei ole minun tiedossani. Henkilökunnan tai opiskelijoiden keskuudessa ei myöskään ole ollut sellaista puhetta, että täällä olisi jokin pielessä, Alenius sanoo.

Aleniuksen mukaan tosin erityisesti syyslukukaudella tiloja vaivasi viemärin haju.

– Sen eteen on tehty toimenpiteitä, eikä kevätlukukauden puolella ole minun korviini kantautunut valituksia hajusta, Alenius toteaa.

Akaan vs. kiinteistöpäällikkö Laura Kortteisto vahvistaa, että sisäilmatyöryhmän joulukuun kokouksessa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi syytä uskoa Akaan lukion ja Toijalan yhteiskoulun tiloissa olevan suurta ongelmaa. Tilanne todettiin oletettua paremmaksi ja sitä myös seurataan jatkuvasti.

Akaan lukiossa keskitytään olennaiseen

Juha Aleniuksen mukaan Akaan lukio puolustaa paikkaansa peruslukiona, jossa keskitytään olennaiseen.

– Jatko-opintoihin hakeminen on muuttunut aika rankasti. Ylioppilastutkintotodistuksen painoarvo kasvaa. Jatko-opintoihin opiskelijoita valittaessa painottuvat voimakkaasti perinteiset lukioaineet, kuten äidinkieli ja matematiikka.

Akaan lukion rehtori Juha Alenius pitää Akaan lukion kilpailuvaltteina saavutettavuutta, turvallisuutta ja välittämistä.

Tätä nykyä lukiossa on 182 opiskelijaa, joista 62 on ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

– Tuo määrä on ihan hyvä, tosin meillä on tarjolla 72 aloituspaikkaa lukuvuosittain. Totta kai tavoite on asetettava siihen, että saisimme kaikki paikat täyteen.

Alenius kertoo, että Akaan lukiota markkinoidaan lähinnä omassa kaupungissa. Toijalan ja Viialan lukio-opinnoista kiinnostuneille ja heidän vanhemmilleen on järjestetty tutustumistilaisuuksia.

– Meillä on herrasmiessopimus naapurikuntien kanssa, ettei niihin kohdisteta kovin suuria markkinointitoimenpiteitä. Siinä on se riski, että jää itse häviäjän osaan.

Alenius pitää Akaan lukion kilpailuvaltteina saavutettavuutta, turvallisuutta ja välittämistä; opiskelijoita huomioidaan ja heidän avuntarpeitaan ja vahvuuksiaan pystytään tarkastelemaan yksilöllisesti.

– Meillä myös tuetaan kannettavan tietokoneen hankintaa. Lisäksi meillä on ilmaiset matkat tarjolla sellaisille opiskelijoille, jotka asuvat joukkoliikennereittien varrella ja koulumatkalle tulee pituutta yli viisi kilometriä.

Sähköiset kokeet ovat arkea

Akaan strategian sivistysohjelmassa todetaan, että varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä Akaan lukio toimivat uudistuvalla ja innovatiivisella tavalla huomioiden toiminnassaan Akaan arvot. Aleniuksen mukaan uudistuvuus ja innovatiivisuus näkyvät Akaan lukion arjessa muun muassa sähköisinä kokeina.

– Lisäksi meidän opettajillemme on tulossa koulutusta sähköisistä oppimisympäristöistä. Niitä pyrimme hyödyntämään mahdollisimman paljon.

Aleniuksen mukaan Akaan lukio on myös lisännyt alueellista yhteistyötä Tampereen ja lähiseudun lukioiden kanssa.

– Meidän on tarkoitus tavata ja pohtia millä tavalla voisimme yhdessä valmistella uutta opetussuunnitelmaa. Olemme myös suunnitelleet tutor-toimintaa, jossa opettajat tutoroisivat toisiaan. Lisäksi olemme olleet yhteydessä Tampereen kesäyliopistoon, jotta saisimme käynnistettyä korkeakouluyhteistyötä.

Lentopallon Mestaruusliigan pudotuspeleissä kohtaavat Akaa-Volley ja Savo Volley viihdyttivät akaalaisyleisöä koko rahan edestä runkosarjan päättäneessä kamppailussaan lauantaina. Savo vei runkosarjan kolme viimeistä pistettä Itä-Suomeen lukemin 1–3 (21–25, 25–22, 20–25, 21–25).

Kuten etukäteen ounasteltiin, molemmat aloittivat kamppailun kentällisillä, joista puuttui niin sanottua vakiokalustoa. Savolaisten valmentaja Jukka Tuovinen antoi lepovuoron Aleksi Kaatrasalolle, Antti Siltalalle ja Olli–Pekka Ojansivulle. Akaa-Volleyn vaihtonurkkauksessa seisoivat Ville Heiskanen, Miikka Lemola, Sauli Sinkkonen ja Ville Juntura.

Akaan hakkuri Joni Mikkonen oli kehissä. Ja syykin ilmoitettiin etukäteen. Mikkosella oli mahdollisuus viedä Mestaruusliigan pistepörssin ykköspaikka Hurrikaani Loimaan Antti Ropposelta nenän edestä.

Mikkosen käsi oli kylmä vielä ensimmäisen erän ajan (5/+1), mutta lämpeni toiseen mukavasti. Pitkälle erätauolle lähdettäessä hakkurin saldo oli jo 16/+11, kolmannen erän päättyessä 20/+13 ja loppuvihellyksen kaikuessa Toijalan Monitoimihallin seinillä 27/+18.

Joni Mikkonen siirtyi liigan pistepörssin kärkeen tällä hyökkäyksellä. Kuva Harri Mattila

Tuovinen salaperäisenä

Savon parhaana palkittiin Miro Määttänen (18/+10).

– Mielestäni pelasimme tänään hyvällä energialla ja noudatimme omaa pelisuunnitelmaa. Vaikka kentällä oli outo kuusikko, se ei häirinnyt tekemistä. Ensi torstaina Siilinjärvellä, kun on tosi kyseessä, peli on kuitenkin aivan toisenlainen, arveli Savoon Vantaalta muuttanut yleispelaaja.

Tuovinen säesti Määttäsen sanoja.

– Torstaina vasta alkavat tosipelit. Sellainen tuntuma on, että olemme niihin valmiit. Työt on harjoitusmielessä tehty. Nyt on kyse enää energiatason nostosta pudotuspeleihin. Saimme tänään sen, mitä tavoittelimme, paljasti kokenut liigavalmentaja salaperäisesti hymyillen.

Tuovinen kieltäytyi kuitenkin avaamasta tavoitteita tarkemmin. Joko savolaisvalmentaja on niin kiero, että halusi vain antaa Akaa-Volleyn Oliver Lüütseppille pohdittavaa tai sitten hän todella kokeili esimerkiksi joidenkin pelaajien yhteistyön toimivuutta uudessa kuusikossa.

Mikkonen odottaa lauantain huumaa

Runkosarjan pistepörssin toisen kerran urallaan voittanut Mikkonen oli helpottunut.

– En ottanut paineita tilastoista. Mutta toki se ykköspaikka oli mielessä ja porukka on asiasta kuittaillut jo pidempään. Oli hienoa, että Lüütsepp järjesti nimenomaan Junturan passariksi h-hetkellä, sanaili selvästi tyytyväinen hakkuri.

Ensi lauantaina on historian ensimmäinen liigan pudotuspeli Akaa-Volleyn kotisalissa.

– Tupa on varmasti täynnä. On hienoa päästä kokemaan tuo hetki, Mikkonen totesi.

Myös Akaa-Volleyn valmentaja Oliver Lüütsepp oli pelin jälkeen rennolla tuulella.

– Tänään tarjosimme yleisölle lähinnä näytösottelun. Pelaajilla oli normaalia enemmän vapauksia, ja se toi tullessaan poikkeuksellisen paljon omia virheitä.

Lüütseppin mukaan joukkuehengen kannalta oli hyvä, että Joni Mikkonen vei pistepörssin.

– Kuten Joni sanoi, meillä ei ole paineita torstaista. Ennakkosuosikki on verkon toisella puolella.

Sauli Sinkkonen aloitti Savoa vastaan vaihdosta, mutta pelasi kaksi viimeistä erää ja teki jälleen kolme ässäsyöttöä. Keskitorjuja päätyi runkosarjan lopuksi ässätilaston kolmanneksi. Kuva Harri Mattila

Akaa-Volleyn parhaana palkittiin Enderwin Herrera, joka pystyy toimittamaan palloa verkon yli välillä mahdottoman tuntuisista tilanteista. Kuva Harri Mattila

Voitto Köykkä (oik.) valittiin ottelun parhaaksi liberoksi. Teemu Kuusela pelasi koko ottelun ja teki joukkueelleen kuusi pistettä. Kuva Harri Mattila

Kirjat kotiin -palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi voi itse asioida kirjastossa.

Kirjat kotiin -palvelu on akaalaisille tarkoitettu ilmainen kirjaston palvelu, jonka avulla on mahdollisuus saada aineistoa kotiin, jos ei sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi voi itse asioida kirjastossa. Käytössä on koko kirjaston valikoima.

Kirjat kotiin -palvelun kehittäminen on ollut osa Etelä-Pirkanmaan kirjastojen yhteistä hanketta Kirjastot yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa Etelä-Pirkanmaalla. Hankkeessa mukana olleissa Akaassa, Urjalassa ja Valkeakoskella palvelua on jo aikaisemminkin toteutettu, Pälkäneellä Kirjat kotiin -palvelua juuri aloitetaan. Hankkeessa on ollut mahdollista jakaa kokemuksia, kehittää toimintaa ja mainontaa.

Kirjat kotiin -palvelu on yksilöllistä asiakaspalvelua. Ennen asiakkuutta palvelusta keskustellaan henkilökohtaisesti, käydään läpi asiakkaan toiveita ja palvelun aloittamisesta tehdään sopimus. Kirjaston henkilökunta valitsee aineiston keskustelun pohjalta tai asiakas voi itse esittää toivomuksia ja valita aineistoa. Palvelun voi aloittaa myös omainen tai muu yhteyshenkilö. Omaishoitajatkin kuuluvat palvelun piiriin.

Tällä hetkellä Akaan kirjasto ei pysty järjestämään aineiston kotiinkuljetusta. Kirjaston henkilökunta kerää kirjakassin valmiiksi, jotta asiakkaan yhteyshenkilö voi noutaa sen asiakaspalvelusta.

Lisätietoja palvelusta saa Akaan pääkirjastosta (kirjasto@akaa.fi, puh. 040 335 3600) tai Viialan kirjastosta Vilkusta (viialankirjasto@akaa.fi, puh. 040 335 3620).

Lisätietoa Kirjat kotiin -palvelusta saa Viialan kirjastosta Vilkusta (kuvassa) ja Akaan pääkirjastosta.

Poliisipartio pysäytti henkilöauton Satamatiellä Toijalassa liikennetarkastusta varten lauantaina vähän ennen iltayhdeksää. Ajoneuvoa kuljetti ajo-oikeudeton nainen. Seulonta-alkometri näytti naiselle nollaa, mutta huumepikatesti oli positiivinen.

Vuonna 1973 syntynyttä valkeakoskelaisnaista epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta.

Aikuisurheilun vuoden 2019 hallikauden päätapahtuma yleisurheilussa järjestettiin Hipposhallilla 22.–24.2. Jyväskylän Kenttäurheilijoiden järjestämän tapahtuman ikähaarukka oli 30-vuotiaista vielä aktiiviurallaan toimivista urheilijoista aina 95-sarjalaisiin. Toijalan Vauhdin urheilijoista Suomen mestaruudet voittivat Anne Mäkelä ja Teemu Salminen.

Toijalan Vauhti saavutti kisoissa kaikkiaan seitsemän mitalia. N30-Sarjassa Satu Mäkelä sai pronssia sekä 400 että 800 metrin juoksuissa, N60-sarjassa Anne Mäkelä voitti kultaa 1500 ja 3000 metrillä sekä hopeaa 800 metrillä.

M35-sarjassa Lauri Laasala kävi tiukan kuulakilpailun sijoittuen lopulta pronssille. M40-sarjassa Teemu Salminen voitti korkeudessa kirkkaimman mitalin ja sijoittui pituudessa viidenneksi.

M60-sarjassa Vauhdin heittolajiaktiivi Arto Kemppainen osallistui kuulaan sijoittuen sarjassa seitsemänneksi.

Kilpailun kokonaistulokset löytyvät Vauhdin kotisivuilta ja tilastopajasta.

Hurjassa kevätvireessä oleva Leijona Futsal nappasi perjantai-iltana Cupin pelit huomioiden jo 12. peräkkäisen voittonsa joulutauon jälkeen. Mad Max kaatui viime perjantaina Toijalan Monitoimihallilla liigaottelussa hiukan loppulukemia selkeämmin. Tulostaululla komeili ottelun päätyttyä 6–4 (3–1) -kotivoitto, ja näin Leijona jatkaa taistelua runkosarjan kakkospaikasta GFT:n kanssa tasapisteissä ennen rukosarjan päätöskierrosta. Liigassa voitto oli jo yhdeksäs perättäinen.

Mika Jussila esiintyi pirteästi vanhaa seuraansa vastaan. Kuva Tuukka Nyström

Ottelun tulos mairittelee vierasjoukkuetta. Leijona Futsal oli selkeästi vahvempi ja niskanpäällä lukuun ottamatta aivan pelin päätösminuutteja, jolloin Mad Max pääsivät rokottamaan kahdesti. Todellista taistelua ottelun voiton suhteen ei kuitenkaan lopulta nähty, kun vierasjoukkue ei jostain syystä hiukan yllättäen lähtenyt jahtaamaan kavennuksia lentävällä maalivahdillakaan vaan tyytyi kohtaloonsa.

Ottelun ratkaisuhahmot löytyivät Leijona Futsalin riveistä. Erityisesti vahvaa kevätkautta pelaava kaksikko Miikka Hurme – Petri Grönholm oli erinomaisella pelipäällä. Hurme iski avausjaksolla kertaalleen ja toisen jakson alussa ratkaisi pelin lopullisesti 4–1 sekä upealla 5–1 -maaleillaan. Grönholm puolestaan iski tehot 2+2 ja jatkaa hurjassa iskussa; kevätkauden 10 liigapelissä on nyt syntynyt tehot 10+10=20.

Ottelun avausmaalista vastasi kapteeni Jussi Nyström, joka muutaman muun avainpelaajan tavoin pelasi tänään poikkeuksellisen pienet peliminuutit. Leijona Futsal käytti hyvin tehokkaasti koko 12 pelaajan rosteriaan, ja peliaika jakautui tasaisesti verrattuna pienellä kokoonpanolla matkassa olleeseen Mad Maxiin.

Valtteri Wähä-Verkkomäki jahtasi kauden avausmaaliaan, vielä tuloksetta. Kuva Tuukka Nyström

Runkosarja päätökseen Kemissä

Leijona Futsalin hyökkäysmylly tuotti ottelussa tuttuun tapaan ison kasan maalipaikkoja, mutta vieraiden erinomainen maalivahti sekä kymmenkunta kertaa tiellä olleet maalin tolpat estivät tänään suuremmat voittolukemat. Melko avoimessa pelissä myös kotijoukkueen maalilla torjuntavuorossa ollut Kasper Kangas pääsi näyttämään taitojaan ihan riittävästi.

Leijona Futsalin valmentaja Jovan Stankovic oli tyytyväinen voittoon, joka varmisti joukkueelle runkosarjassa vähintään kolmannen sijan. Kakkostilan kohtalo ratkaistaan viimeisissä peleissä GFT:n kanssa.

– Paikallispeli, täpötäysi Monari ja jatkoa voittoputkelle. Olen totta kai tyytyväinen, ja saimme lisäksi taas peluutettua joukkuetta laajalla ringillä. Runkosarjan sijoitusta tärkeämpää on pitää hyvä vire ja henki joukkueessa, ja onnistuimme siinä taas, Stankovic kommentoi.

Leijona Futsalin runkosarja päättyy viime kauden tapaan Kemissä, jonne joukkue matkustaa tulevana lauantaina. Pudotuspelit potkaistaan käyntiin kotihallissa lauantaina 16.3., mutta vastustaja on vielä hämärän peitossa viimeiselle sarjakierrokselle asti. Viime vuosista poiketen tänä keväänä liigassa ei valita puolivälierävastustajia vaan otteluparit katsotaan suoraan sarjataulukosta.

Leijona Futsalilla riitti juhlittavaa perjantaina. Kuva Tuukka Nyström