Osa partiolippukunta Sääksmäen Nuotiopoikien johtajistoa vietti lauantaipäivän Toijalan Eräveikkojen vieraana Eräveikkojen Arajärven leirialueella. Päivän ohjelmaan kuului hyvää ruokaa, ulkoilua, pientä askartelua ja ennen kaikkea keskustelua partion johtamisesta ja lippukunnan arjesta. Päivä oli Eräveikkojen lahja Nuotiopojille, joka viime vuonna täytti 60 vuotta.
Matti Riekkola (vas.), Henna Laine, Perttu Matero ja Iita Matero viettivät lepopäivää Arajärvellä. Päivän järjestelyistä vastasivat Paavo Helenius ja Sari Lajusuo sekä Martti Lajusuo ja Antti Kylmälä.
Vaikka Sääksmäellä on partioitu pitkään, oltiin 2012 tilanteessa, että Hämeen partiopiiri ennätti ehdottaa sääksmäkeläisten partiolaisten liittymistä partiolippukuntaan Valkeakoskelle. Partiolaisia oli muutama ja johtajia ei sitäkään vähää.
– Tartuimme asiaan todella vakavasti. Missään tapauksessa Valkeakoskelle liittymisestä ei olisi mitään tullut. Partio olisi kuollut. Sääksmäki on ihan oma juttunsa, kertoo Tarttilassa asuva Henna Laine.
– Jos Nuotiopoikia ei olisi, en olisi missään partiossa, heittää Laine.
Partion perusyhdistyksestä käytetään nimitystä lippukunta. Nyt Sääksmäen Nuotiopojissa on jäseniä kuutisenkymmentä ja johtajiakin ihan mukavasti.
– Ei meillä vieläkään vetäjiä liikaa ole. Särkymävaraa ei taida tällä hetkellä olla yhtään, mutta näillä mennään. Jos itse olet kipeä, ketään ei tule tilalle, sanoo Iita Matero.
Ritvalassa asuvan Matti Riekkolan mielestä partiotoiminta on toimintaa nuorille, joille ei peruskoulun lisäksi oli juuri mitään muuta toimintaan.
– Jos partiota ei olisi, täällä ei olisi mitään nuorisotoimintaa. Sääksmäellä asuu kuitenkin paljon lapsiperheitä. Ja kyllä Valkeakosken maaseudullakin pitää voida asua ja elää. Ja pelkäämme koko ajan alakoulujemme puolesta, sanoo Riekkola.
Sääksmäellä toimii kaksi kyläkoulua. Tarttilan koulun lisäksi kirkon vieressä on ensi vuonna 150 vuotta täyttävä Rauhalan koulu.
Maaseutu hiljenee, vai hiljeneekö?
Arajärvellä puhuttiin laajemminkin maaseudun tyhjenemisestä. Nuoret lähtevät opiskelemaan, ja jäävät kaupunkeihin, koska maalla on harvoille koulutusta vastaavaa työtä.
– Nuoret lähtevät eivätkä tule takaisin, sanoo Riekkola
– Minäkin lähdin pois kun lähdin opiskelemaan, mutta tulin kuitenkin. Kuinka moni tekee näin, veikkaan, että aika harva, sanoo Iita Matero.
Sote-uudistuksen myötä osa tärkeistä päätöksistä tehdään kohta maakuntatasolla. Kuntien asema on 2019 eteenpäin toinen. Perttu Matero näkee rakennemuutoksessa kylien mahdollisuuden.
– Paikallisidentiteetti vahvistuu kun viralliset rakenteet muuttuvat. Haasteita tulee olemaan, mutta ihmisillä tulee olemaan aina tarve kuulua johonkin. Sääksmäellä on vahva identiteetti, sanoo Perttu Matero.
Sääksmäen Nuotiopoikien tulevaisuuden johtajat näkevät vakaana. Lippukunta on olennainen osa paikkakuntaa. Johtajat pohtivat, voisiko tulevaisuudessa ohjelmaan ottaa enemmän veneilyäkin, sillä kalustokirjanpidon mukaan lippukunnalla on oma moottorivenekin.