Akaan ma. perusturvajohtaja Elina Anttila ja hyvinvointikeskuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Harri Rantala kertoivat syitä sille, miksi Akaaseen rakennetaan hyvinvointikeskus.
Akaan kaupunki järjesti viime viikon keskiviikkona avoimen tiedotustilaisuuden uudesta hyvinvointikeskuksesta. Matinpuiston kentän paikalle Toijalaan rakennettava keskus vetää sisäänsä suurimman osan Akaan sosiaali- ja terveyspalveluista ja on pitkän suunnittelun ja monien selvitysten tulos.
Hyvinvointikeskukseen johtaneita vaiheita kävi Toijalan yhteiskoulun auditoriossa ensin läpi ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja Harri Rantala. Pidemmällä kaavalla asiain kehittymistä esitteli ma. perusturvajohtaja Elina Anttila, minkä jälkeen kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen peilasi hanketta ja rakennuspaikkaa sekä paikalliseen että koko Suomen maankäyttöön esityksellään Moderni hyvinvointikeskus Suomen kasvukäytävän ytimessä.
Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen mukaan hyvinvointikeskuksen tulo Toijalaan on lisännyt kiinnsotusta myös Viialan aseman seutua kohtaan.
Puheenvuorojen jälkeen kaupunkilaisten kysymyksiin vastasi edellä mainitun kolmikon lisäksi tekninen johtaja Antti Kemi.
Rakennemuutosta ja rahan säästöä
Ajatus hyvinvointikeskuksesta on seurausta Akaan edellisestä talouden tasapainottamisohjelmasta vuodelta 2013 sekä 2014 valmistuneesta palveluverkkoselvityksestä.
Tasapainottamisohjelmassa päätettiin muun muassa lopettaa Kylmäkosken terveysaseman lääkäripalvelut 1.1.2017. Palveluverkkoselvitys puolestaan suositteli huhtikuussa 2014, että Akaan terveyskeskuspalvelut tuotetaan yhdellä hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsevalla terveysasemalla. Viialan avoterveyspalvelut oli tarkoitus siirtää Akaan terveysasemalle viimeistään vuonna 2017.
Huhtikuussa 2016 hanketta suunnitellut kaupungin virkamiestyöryhmä nosti ykkösvaihtoehdoksi sen, että hyvinvointikeskukselle peruskorjataan tilat Toijalan terveysasemalle ja entiseen Hakalehdon vanhainkotiin, joka oli jo päätetty purkaa. Perusturvalautakunta ja kaupunginhallitus olivat toista mieltä, ja myös valtuusto päätti ensin kesäkuussa ja uudestaan elokuussa työryhmän esityksen vastaisesti suosia uudisrakentamista.
Valtion poikkeuslupa hyvinvointikeskuksen rakentamiselle saatiin marraskuussa 2016. Lupa piti hakea, koska kustannusarvio ylittää lailla määrätyn sosiaali- ja terveysinvestointien viiden miljoonan euron rajan. Tällä hetkellä kustannusarvio on 11,5 miljoonaa euroa.
Rata voi tuoda asiakkaita myös Tampereelta
Tämän hetken suunnitelmissa hyvinvointikeskuksen hyötypinta-ala on 3500 neliömetriä. Maa-aluetta Matinpuistossa on lähes pari hehtaaria, ja tarkoitus on keskustella eri toimijoiden kanssa, mitä muuta alueelle voisi tulla. Sen jälkeen mietitään muuta maankäyttöä kuten pysäköintialueen paikkaa ja kokoa.
Hyvinvointikeskuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaat, työntekijät ja prosessit eli se, mitä työntekijät ja asiakkaat talossa tekevät. Myös tilojen muunneltavuus sekä asiakkaiden tuleva valinnanvapaus pitää huomioida.
– Voihan olla, että tänne tulee käyttäjiä muualtakin. Jos ei Tampereella pystytä vastaamaan tamperelaisten palveluihin, ihmiset tulevat sieltä junalla tänne hakemaan terveyspalveluita, totesi kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen.
Toijalan yhteiskoulun auditorio oli lähes täysi viime viikon yleisötilaisuudessa.
Sarkkisen mielestä jo suunnitteluvaiheessa pitäisi osata varautua kaikkeen mahdolliseen. Myös siihen, että tulevaisuudessa ja erilaisten verkkolaitteiden yleistyessä tarvitaan hyvinvointikeskuksessakin vain serveritilaa.
Siksi Akaassa tarvitaan Sarkkisen mielestä erittäin paljon sellaista asiantuntemusta, mitä aiemmin rakennushankkeissa ei ole tarvittu. Prosesseja siitä, mitä talon sisällä tapahtuu, on mahdollista tutkia erilaisilla tietokonemalleilla ennen kuin talo on pystyssä.
– Hoitohuoneita on mahdollista tehdä jopa etukäteen ja kokeilla, miten siellä toimitaan, Sarkkinen kertoi muun muassa Järvenpään terveystalo-hankkeesta kuultuun ja nähtyyn perustuen.
Sarkkinen näkee hyvinvointikeskuksen lähtölaukauksena sille, että koko alue ja myös Viialan aseman seutu kehittyy.
– Tämän asian ilmitulo on aiheuttanut sen, että minulle on tullut puheluita Viialan aseman läheisyydestä liittyen vanhusten hoivapalveluasumiseen.
Lentopalloa voi pelata myös tekonurmella
Matinpuiston kentän nykyisten käyttäjien ja käytön kohtalo huolestutti tiedotustilaisuudessa monia kaupunkilaisia. Heitä rauhoittelivat sekä Jyri Sarkkinen että tekninen johtaja Antti Kemi.
Kemin mukaan esimerkiksi kenttää nyt käyttävillä Akaan lukion ja Toijalan yhteiskoulun oppilailla on edessään paremmat ajat ja lyhyemmät välimatkat.
– Meillä on tämän koulun vieressä oleva kenttä, jossa on luonnonnurmi. Sitä ei pysty käyttämään niin sanottuna rospuuttoaikana, ja silloin erityisesti jalkapallo siirtyy Matinpuiston kentälle. Valmisteluun tulee lähiaikoina Toijalaan samaisen luonnonnurmikentän paikalle hiekkatekonurmikenttä, jonka käyttöaste on aivan jotain muuta kuin luonnonnurmen. Siinä rajoitteita on hyvin vähän, kertoi Antti Kemi yhteiskoulun auditoriossa.
Myös muita uusia kenttiä suunnitellaan, ja Jyri Sarkkisen mukaan hän on keskustellut myös Toijala-Lentiksen eli vuotuisen ulkolentopalloturnauksen järjestäjien kanssa. Toijala-Lentikselle löytyy tämän vuoden jälkeen uusi paikka, ja lentopalloilu sujuu myös tekonurmella.
Osa yleisöstä piti lähellä junarataa olevaa Matinpuistoa huonona paikkana mahdollisten vihollisen pommitusten sekä säiliöjunaonnettomuusriskin takia. Tähän Harri Rantala totesi, että Helsingistä lähdettäessä terveyskeskuksia ja yksityisiä terveyspalveluita on monien kylien ja kaupunkien kohdalla ihan radan vieressä.
Viialasta välitettiin huoli hyvinvointikeskuksen kaukaisesta sijainnista. Tähän liittyen Antti Kemi lopetti spekulaatiot Hirsikankaasta mahdollisena rakennuspaikkana.
– Siellä on paljon maata, mutta kun siellä maakuntakaava ei tunne tämäntyylisten yleisten rakennusten rakentamista, niin se on aikataulullisestikin suhteellisen mahdoton järjestää. Kun toimeksianto on, missä olisi yksi terveysasema Toijalassa hyvien liikenneyhteyksien varrella, niin kyllä se oli ratkaiseva tekijä, millä mentiin tähän, Kemi kiteytti.
Myös se, että Matinpuiston kenttä on kaupungin omistuksessa, nopeuttaa Kemin mukaan rakennusprojektia.
Huputtamista haluttiin
Tekninen johtaja Antti Kemi kertoi kaupunkilaisille, että ulkonäköäkin on mietittävä, kun hyvinvointikeskusta suunnitellaan. Hän vastasi myös kysymykseen siitä, ratkaiseeko pelkkä hinta sen, kuka hyvinvointikeskuksen suunnittelee ja rakentaa.
– Valtiovalta suosittelee, että oltaisiin rakentamisessa esimerkillisiä. Ei tässä mitään suurta taideteosta olla tekemässä, mutta kyllä sen nyt joltain pitäisi oikeasti näyttääkin. Visuaalinen ilme on yksi asia, joka pisteytetään suunnittelijavalinnassa. Samaten toiminnallisuus on äärimmäisen tärkeä asia. Tällä hetkellä niissä papereissa, mitä minulla on, hintavaikutus olisi 60 prosenttia, ja 40 prosenttia tulisi muista arvoista.
Antti Kemiltä kysyttiin myös suoraan, onko mahdollista, että harkittaisiin hyvinvointikeskuksen rakentamista alusta asti hupun alla, jotta vältyttäisiin tulevaisuudessa kosteusongelmilta. Kemi totesi ensin, että huputtaminen koko ajaksi olisi aika poikkeuksellinen tapa.
– Ihan uudisrakennusta en ole kovin usein nähnyt tehtävän varsinkaan tässä kaliiberissa, mitä tämä on. Kyllä siinä haastetta olisi.
Yleisöstä mainittiin Ylen juuri uutisoineen isosta rakennushankkeesta, joka toteutetaan alusta asti huputettuna, ja Kemi kertoi, että huputtaminen otetaan toki harkintaan Akaassakin.
– Olen muutamia projekteja ollut vetämässä sillä tavalla, että ne on nimenomaan huputtamalla tehty, ja kyllä siellä on tietysti hieno työskennellä. Siellä voidaan säältä suojassa tehdä monta asiaa, ja lopputulos on loistava, Kemi kertoi.
Hän vastasi myös kysymykseen siitä, annetaanko Toijalan nykyinen terveysasema grynderille, joka korjaa sen hyvin halvalla.
– Me emme lahjoittele mitään. Se on monikäyttöinen, ihan korjauskelpoinen rakennuskompleksi moneen tarkoitukseen. Kun tämä hanke on tullut julkisuuteen, siihen on osoitettu erinäköisiä mielenkiintoja.
Parissa yleisöpuheenvuorossa joko toivottiin tai vaadittiin myös iäkkäämpien kaupunkilaisten ottamista mukaan hyvinvointikeskuksen suunnitteluun.
– Kuunnelkaa vanhusneuvostoa ja ottakaa joku terävä vanhus suunnitteluun mukaan. Kyllä vanhallakin järkeä on, kuuluivat kansan terveiset.
Sitäkin tiedusteltiin, voisiko tiloja käyttää tehokkuuden nimissä myös nuorisotiloina. Yhden kaupunkilaisen mielestä pitäisi jotenkin varmistaa, että paikalliset yrittäjät pääsevät olemaan mukana.
– Ettei käy kuin nykyisissä rakennuskohteissa, että rakentaja tulevat jostain muualta, ja tavaratkin tulevat jostain muualta.
Kuntalaiskysely avoinna netissä
Akaan kaupunki toivoo yleisötilaisuuden jälkeenkin kuntalaisten näkemyksiä tulevasta hyvinvointikeskuksesta. Sitä tarkoitusta varten kaupunki on julkaissut avoimen kyselyn.
Kyselyyn pääsee vastaamaan kaupungin internet-sivujen kautta sekä kaupungin Facebook- ja Twitter -tileiltä. Kysely on avoinna 28.2. saakka.