Helsingin Sanomat kirjoitti viime sunnuntaina suomalaisesta korruptiosta ja sen vaikutuksista. Juttuun oli haastateltu muun muassa korruptiota ja etiikkaa tutkinutta professori Ari Salmista Vaasan yliopistosta
Salmisen mukaan Suomessakin on korruption muotoja, joista ei tehdä poliisille mitään ilmoituksia. Salminen toteaa niiden olevan siinä mielessä piilokorruptiota, että ne toimivat laillisissa rakenteissa ja ovat muodostuneet maan tavoiksi. Jos tarkemmin katsotaan, niissä on kuitenkin vähintään epäeettisiä piirteitä, Salminen sanoo.
Salminen huomauttaa myös, ettei mikään osa poliittisesta tai taloudellisesta toiminnasta saisi jäädä valvonnan ulkopuolelle. Silloin on vaarana, että altistutaan käytännöille, jotka ovat epäeettisiä, moitittavia tai pahimmassa tapauksessa jopa laittomia.
Akaassa vietettiin alkuvuosi selvitellen sitä, miksi Keskustan koulun kalustebudjetti ylittyi peruskorjauksen yhteydessä yli 150 prosentilla. Asiaa käsiteltiin avoimesti koulutuslautakunnassa, mutta sen jälkeen suut pantiin suppuun.
Valtuuston kokouksessa 27.4. – heti ei-julkisen infotilaisuuden jälkeen – puheenjohtaja ilmoitti, että vastuukysymyksistä ei keskustella julkisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja puolestaan totesi samassa kokouksessa, että henkilöstöjohtaja on määrätty jatkamaan asian selvittämistä. Tämä tieto löytyy myös kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 31. maaliskuuta 2016. Sitä hallituksen puheenjohtaja ei sanonut, että vastuukysymyksiä oli käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa edellisenä päivänä 26.4. ilman, että ne näkyivät julkisessa pöytäkirjassa.
Kaupunginhallituksen 26.4. kokouksessa käsiteltiin asiat 78–94, mutta pöytäkirja päättyy pykälään 89. Puuttuvien viiden (5) pykälän vuoksi kaupungin asukkaat eivät tiedä, kenelle ja minkälaisia seuraamuksia budjettiylityksistä aiheutui ja mikä oli niiden lopullinen syy.
Pöytäkirjan mukaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari ja hallituksen jäsen Susanna Saxberg eivät olleet läsnä kyseisten viiden pykälän käsittelyn aikana. Esimerkiksi henkilöstöjohtaja oli läsnä.
Akaan kaupungin hallintosäännön mukaan hallintotoimen toimialajohtaja on henkilöstöjohtaja. Suurin osa Keskustan koulun kalustebudjetin ylityksestä taas johtui kaupungin tietohallintopäällikön tekemistä hankinnoista. Tietohallinto on osa hallintotoimea. Näin ollen Akaan henkilöstöjohtaja selvitti kaupunginhallituksen käskystä oman toimialansa työntekijän budjettiylityksen syitä. Seurauksista päätettiin ei-julkisesti hänen ei-julkisen selvityksensä perusteella ja hänen läsnä ollessaan.
Koulutuslautakunnan maaliskuisesta valmistelutekstistä voimme lukea Akaan sivistysjohtajan toteavan, että jatkossa keskinäisessä yhteistyössä tietohallinnon ja koulutoimen kanssa kiinnitetään erityistä huomiota hankintojen määrärahojen varmistamiseen sisäisen tarkastuksen näkökulmasta. Samoin yleisesti huomiota kiinnitetään asianmukaiseen hankintamenettelyyn sekä kirjallisten hankintapäätösten tekemisen varmistamiseen, jossa havaittiin myös osittain puutteellisuuksia.
Ehkä Akaassa, esimerkiksi tarkastuslautakunnassa, kiinnitetään jatkossa myös erityistä huomiota jääviyskysymyksiin ja teetetään selvitykset mahdollisista väärinkäytöksistä jollain muilla kuin asianomaisilla.