Suomen kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuus on yksi keskeisistä teemoista tulevan kevään kuntavaaleissa valmisteilla olevan maakunta- ja sote- uudistuksen ansiosta. Tulevaisuuden kunnan merkityksestä on erilaisia tulkintoja: yhden tulkinnan mukaan uudistus tarkoittaa kuntien näivettymistä siirryttäessä vahvoista kunnista kohti puuhastelevaa paikallishallintoa.
Toisen tulkinnan mukaan vihdoinkin siirrytään kohti paikallisen itsehallinnon ideaalia, jossa lakisääteisten velvollisuuksien huolehtimisesta edetään kohti paikallisen elinvoimaisuuden kehittämistä. Olen itse jälkimmäisen tulkinnan kannalla. Sote-uudistuksen astuessa voimaan Akaalla on kaikki mahdollisuudet kehittää kunnasta elinvoimainen.
Mutta millaiset lähtökohdat Akaalla on elinvoimatyölle? Talouden tasapaino on keskeinen reunaehto taloudellisen itsehallinnon ja elinvoimaisuuden toteutumiselle. Jotta voisimme arvioida Akaan mahdollisuuksia elinvoimaiseen toimintaan tulevaisuudessa, on meidän selvitettävä Akaan taloudelliset resurssit elinvoimatyölle ja päätettävä, miten me tulkitsemme pitkän aikavälin tasapainoa.
Kerran vuodessa kunnan reaali- ja rahatalouden toiminta puristetaan euromääräisen muotoon, josta johdetaan erilaisia talouden tasapainon tunnuslukuja. Näitä tunnuslukuja käytetään talouden tasapainon arvioinnissa ja toiminnan suunnittelussa tuleville vuosille. Numeeriset tunnusluvut ovat kiehtovia, mutta niiden soveltuvuus kunnan palvelutoiminnan arviointiin on rajallinen.
Esimerkiksi koulutuksen ja opetuksen arvoa aliarvioidaan raskaasti, jos perusteena käytetään ainoastaan kirjanpidon tunnuslukuja. Akaan kaupungin tulot ja menot sekä varat ja velat muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka toimii pohjana kunnallisen itsehallinnon toteuttamiselle ja tulevaisuuden elinvoimatyölle.
Akaan kaupungin tulot ja menot ovat olleet epätasapainossa vuosien ajan, ja tämän takia taseeseen on kertynyt alijäämää, joka lain mukaan pitää kattaa tietyssä ajassa. Tämän kirjanpidollisen epätasapainon johdosta kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa ovat ohjanneet osittain talouden tasapainottamisohjelman vaatimukset.
Tasapainotusohjelma on ollut tarpeellinen, mutta se vastaa ainoastaan yhteen ongelmaan – reaalitalouden menoihin. Toinen ja kolmas ongelma odottavat vielä ratkaisua. Akaan kaupungin tulot ovat edelleen liian pienet suhteessa menoihin ja investointeihin. Talouden tasapainotusohjelmassa tulevan valtuuston tehtäviin on laskettu kuuluvaksi kunnallisveron nosto 22 prosenttiin. Luku on jo niin korkea, että se jo itsessään vähentää elinvoimaisuutta ja on merkki Akaan liikkumisesta taloudellisen itsehallintonsa reuna-alueella. Kunnallisveron varhaisempi, asteittainen nosto olisi luonut uudelle valtuustolle enemmän tilaa elinvoimatyön näkökulmasta.
Tasapainotusohjelmalla reaalitalouden menot on pyritty saamaan hallintaan, mutta investoinnit ovat olleet jo pitkään tuloihin nähden liian suuret, vaikka perustelut investoineille ovat olemassa. Tämä näkyy tarkasteltaessa rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirtaa viimeisten viiden vuoden ajalta. Akaalla on merkittävä velkataakka, ja lainanhoitokyky on tunnuslukujen valossa erittäin heikko. Tämä tarkoittaa käytännössä tulevalle valtuustolle lainanmaksutalkoita, jos halutaan pitää kiinni elinvoimakunnan taloudellisista reunaehdoista. Lainaa voi ja pitää käyttää kunnallisissa investoinneissa, mutta kunnan lainanmaksukyky asettaa reunaehtoja lainan mielekkyydelle.
Akaalla on haasteita talouden tasapainon kanssa vielä vuosien ajan, ja tämä vaikuttaa väistämättä elinvoimaisuuden kehittämiseen. Keskeiset keinot lähitulevaisuudessa ovat elinvoimatyön suunnittelu ja toteutus ilman uusia, merkittäviä rahallisia panostuksia. Akaa tarvitsee päivitetyn strategian eri kaupunginosien ja haja-asutusalueen tarpeisiin, missä huomioidaan palvelut, kiinteistöt ja miten kaupungin hallinto ja kehittäminen organisoidaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kun Akaa saavuttaa tunnuslukujen valossa hyvän taloudellisen tasapainon, niin Akaan tulisi pyrkiä aktiivisesti kohti hyvinvointiroolia, jossa kuntalaisten hyvinvointi kuten terveyden edistäminen, nuorisotyö, koulutus ja sivistys asetetaan etusijalle. Tämän jälkeen kunnallisvero voidaan laskea tasolle, jolla katetaan menot kestävällä tavalla.
Jos Akaa pystyy täyttämään hyvinvointiroolinsa, niin se houkuttelee niin asukkaita kuin yrityksiäkin alueelleen ja elinvoimaisuus saa positiivista nostetta. Tällöin Akaa ei ole enää ongelmasta toiseen ajelehtiva kunta vaan pystyy itse vaikuttamaan tulevaisuuden haasteisiin omalla panoksellaan.
Anssi Pahlanen