Valkeakosken musiikkiopiston akaalaisten opiskelijoiden laulu- ja musiikkiesitykset palkitsivat Akaan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlaan osallistuneet. Kun nuori sellisti Kaapri Leponiemi aloitti Finlandia-hymnin, isänmaalliset tunteet nousivat monelle pintaan. Nuoret muusikot Inkeri Häikiö ja Iiina Henttonen huilussa, Eero Häikiö bassoklarinetissa sekä Santeri Vuorinen ja Esa Turto trumpeteissa täydensivät Leponiemen soiton kamariorkesterielämykseksi, jota johti Leena Mantere.
Jo juhlan alussa lähdettiin tunnelmoimaan, kun Eero Häikiö lauloi vahvasti Vaari-vainaan kannel-laulun Saara Lintusen säestäessä kanteleella. Hienoa laulua jatkoivat Alma Koskinen, Alissa Suontausta ja Aada Heiskala.
Pisteena kulttuuriohjelmaosuudelle lausuntaryhmä Riimi esitti Lauri Viidan runoja.
Kaapri Leponiemen ote selloon on vahva. Jean Sibeliuksen Finlandia soi upeasti.
Juhlan tervehdyssanoissa kaupungin kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen totesi Akaan tulevaisuuden näyttävän valoisalta. Hyvinvointikeskuksen rakentaminen alkaa ja myös ikäihmisten palveluasumiseen, kauppaan ja liikenteeseen on tulossa hankkeita. Lähiöt ja maaseutumainen rakentaminen sekä luonto ovat kaavoituspäällikön mielestä jatkossakin Akaassa arvoja, joita ei pelkästään vasaroin ja nauloin rakenneta.
EU natisee liitoksissaan
Poliisiammattikorkeakoulun hallintojohtaja Timo Rajalan mielestä Euroopan unionin luonne on Rajalan mielestä Iso-Britannian eropäätöksen myötä muuttunut. Onko tulossa lisää eroja, pohti hallintojohtaja Rajala.
– Ottamatta kantaa siihen, mikä on Britannialle hyvä ja oikea ratkaisu, voi todeta, että maan tie tulee olemaan mutkainen ja kivinen. Aika näyttää, missä Euroopan kolkassa seuraavaksi vakavasti toteutetaan vastaava ratkaisu. Irtautumista kannattavilla puolueilla on vankkaa kannatusta monissa maissa. Jos irtautumisia tapahtuu, se on silloin loppusoittoa koko yhdentyneelle Euroopalle - vai onko? Italia taitaa olla seuraava, pohti Rajala juhlapuheessaan.
Timo Rajalan toivoo unionin nyt kokoavan voimansa ja pohtivan vakavasti tulevaisuuttaan. Eurooppa jää epäyhtenäisen alakynteen, koska Aasia jatkaa nousuaan, Etelä-Amerikassa on vahvoja talouksia, Yhdysvalloissa eletään pian presidentti Trumpin aikaa ja Venäjä ei ole hiljaa.
– Euroopalle olisi eduksi se, että se säilyy mahdollisimman yhtenäisenä kaikista myllerryksistä huolimatta. Se edellyttää eri maiden johtajilta syvää kykyä ymmärtää globaalia kehitystä ja riittävää tahtoa löytää yhteisiä ratkaisuita myös pienempiä valtioita kuunnellen.
Poliisiammattikorkeakoulun hallintojohtaja Timo Rajala toivoo, että Euroopan unioni löytää yhteisymmärryksen tulevaisuudestaan. Muu maailma ajaa muutoin ohi.
Venäjä on suurvalta
Hallintojohtaja Rajala sanoi Suomella olevan omaleimaisen historiansa ja suhteensa itäiseen naapuriinsa Venäjään. Täällä seurataan Venäjän tapahtumia ja venäläistä ajattelua jo omista kansallisistakin syistä.
– Tulee tarkoin erottaa se, mitä mediassa viestitään ja se, mikä on reaalimaailmaa. Totuuden jälkeisessä ajassa ja usein sosiaalisessa mediassa laitetaan liikkeelle perättömyyksiä. Meidän huolehdittava siitä, että sisällöllisesti oikeat, ainakin lähellä totuutta olevat tarinat, elävät, sanoi Rajala.
Timo Rajala huomautti, että Venäjä on suurvalta ja hyvin tietoinen siitä.
– Venäjän armeijassa on tehty merkittäviä uudistuksia ja sen suorituskyky on merkittävästi kohentunut.
Naapurin kanssa on pärjättävä
Suomen kannalta keskeistä suhtautumisessa Venäjään on geopolitiikan ymmärtäminen. Suomi on ja pysyy Venäjän naapurina. Timo Rajala kiitteli tasavallan presidentti Sauli Niinistön poliittista rohkeutta tämän pitäessä suoria yhteyksiä naapurin johtoon.
– Meillä on reagoitu ilmatilaloukkauksiin ja toimittu yhteistyöhakuisesti. Meillä on sittenkin pieni venäläisvähemmistö, joka on kotoutunut varsin hyvin. Tärkeänä pidetään sitäkin, että suomalaisilla on korkea medialukutaito. Sananvapaus on arvossaan. Mikä tahansa ei vaan mene läpi. Viestimme Venäjälle olkoon siis: me olemme teidän naapurinne, jos te annatte meidän olla. Antakaa meidän olla, sanoi hallintojohtaja Timo Rajala.
Yrittäjäpalkinto Kymppi Maukkaille
Itsenäisyyspäivän juhlassa julkistettiin myös joukko huomionosoituksia. Akaan Yrittäjäpalkinnon 2016 saa Kymppi Maukkaat. Tehtaan omistaa tänään Laihian Mallas. Toijalan tehdas on maailman suurin mämmitehdas, ja sen tuote, Kymppi Mämmi, Suomen suosituin mämmi. Mämmiä Toijalassa on valmistettu vuodesta 1966 alkaen. Tehdas työllistää noin 50 henkeä.
Kulttuuripalkinnon sai Akaan patsaita ja muistomerkkejä esittelevästä kirjastaan toimittaja Juhani Valli. Kirjaan valokuvat ottanut Antti Kukila vastaanotti juhlassa kunniamaininnan. Vuoden 2016 akaalainen urheilija-kunniakirjan pokkasi on Leo Virtanen. Kunniamaininnan saivat nuoret urheilijat seiväshyppääjä Joni Uolamo ja jalkapalloilija Juho Pirttijoki.
Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa (vas.) onnittelee kulttuurin kunniamaininan saanutta valokuvaaja Antti Kukilaa. Akaan kulttuuripalkinnon tänä vuonna saanut toimittaja Juhani Valli ei ehtinyt istenäisyyspäivän juhlaan paikalle.
Viialan yhteiskoulun Hirvialhon salissa pidetty itsenäisyyspäivän juhla kokosi viitisenkymmentä kuulijaa.