Akaan kaupunki sai toissa viikolla valtiolta poikkeusluvan uuden hyvinvointikeskuksen rakentamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriölle lähetetyn lupahakemuksen liitteenä oli sekä hankesuunnitelma että raportteja terveysasemien nykykunnosta.
9.11.2016 päivätyn hankesuunnitelman mukaan kaikki Akaan kolme terveysasemaa ovat rakennuksina elinkaarensa loppupäässä. Tämän todisteeksi valtiolle lähetettiin muun muassa Kylmäkosken terveysaseman sisäilmapainotteinen työpaikkaselvitys maaliskuulta 2014 sekä Viialan terveysasemalla toukokuussa 2013 tehdyn kuntotutkimuksen raportti.
Akaan hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman mukaan vuonna 1984 rakennettu Kylmäkosken terveysasema on rakennuksena elinkaarensa loppupäässä.
Kylmäkosken terveysasemalla seinän ja katon liittymäkohdat olivat lähes kaikissa tiloissa haljenneet. Myös seinissä ja lattiassa oli halkeamia. Ilmanvaihtoaukkojen ympäristöt olivat likaiset rakennuksen kaikissa osissa, ja lv-konehuoneessa oli merkintä, jonka mukaan suodattimet oli vaihdettu viimeksi vuonna 2002.
Toisen hammaslääkärin huoneen lämpötila oli 26. maaliskuuta 25,5 astetta celsiusta, ja hammashoitolan asiakas-wc-ssä oli tunkkainen, maakellarimainen haju. Hammashoitolan työntekijöillä oli ilmennyt silmien kutinaa, nuhaa, yskää ja käsi-ihottumia.
Neuvolan ja terveysaseman työntekijöillä ei ollut ilmennyt oireita sisäilmasta.
Korvausilma tulee maaperästä
Myös Viialan terveysasemalla toukokuussa 2013 tutkituissa tiloissa havaittiin terveyshaittaa aiheuttavia puutteita. Pahimpana löydöksenä mainitaan lattian ja väli- ja ulkoseinien liittymissä lattialistojen alla olevat raot. Ne yltävät raportin mukaan rakennuksen alla olevaan maahan saakka.
Raportin mukaan huonoissa säädöissä olevan ilmanvaihdon kanssa nämä lattianrajan raot muodostavat tilanteen, jossa osa korvausilmasta tulee maaperän kautta.
– Maaperässä on käytännössä aina mikrobikasvustoa, joka aiheuttaa terveyshaittaa huoneilmaan päästessään, kertoo raportti.
Kuntotutkija luettelee myös Viialan terveysasemalla itse saamiaan oireita.
– Kurkusta nousi limaa jota piti välillä sylkeä pois. Korvassa tuntui kipua kahteen kertaan. Molemmat oireilut oli sellaisia, joita olen kokenut sisäilmaongelmaisissa kohteissa. Korvakipu liittyy todennäköisimmin homeiden myrkyllisiin aineenvaihduntatuotteisiin.
Vanhemmassa rakennusosassa ulkoseinien höyrysulku oli lämpöeristeen väärällä puolella.
Kuntotutkimuksen tehnyt Hämeen Rakennustutkimus Oy ei saanut Akaan kaupungilta tietoa Viialan terveysaseman tai sen laajennusosan rakennusvuodesta tai rakenteista, ja pohjapiirustuksestakin puuttui kokonaan laajennusosa.
Päiväkodin ahtautta purettava johonkin
Hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelmassa Akaan kaupunki kertoo sosiaali- ja terveysministeriölle, että sekä Viialan että Kylmäkosken terveysasemille on suunniteltu jatkokäyttöä, kun niiden nykyiset toiminnot siirtyvät uuteen hyvinvointikeskukseen.
– Viialan terveysasemalle suunnitellaan sijoitettavaksi kehitysvammaisten toimintakeskus. Kylmäkosken terveysasemalle on suunnitelmissa sijoittaa varhaiskasvatuksen yksikkö, jonka ansiosta vältytään mahdolliselta päiväkodin laajennukselta, toteavat hankesuunnitelman allekirjoittaneet perusturvajohtaja Elina Anttila, johtava ylilääkäri Juhani Grönlund, va johtava hoitaja Marja Lehtonen, osastonhoitaja Sirpa Hämäläinen, tekninen johtaja Antti Kemi ja työmaavalvoja Mikko Ahlfors.
Kuusikosta Marja Lehtonen osallistui Kylmäkosken terveysaseman sisäilmapainotteisessa työpaikkaselvityksessä. Sirpa Hämäläinen (silloin Ahlfors) puolestaan oli mukana Viialan terveysaseman kuntotutkimuksessa teknisen lautakunnan puheenjohtajana.
Kylmäkosken päiväkoti suunniteltu alun perin 21 lapsen tarpeisiin ja yksiryhmäiseksi. Esimerkiksi viime keväänä päiväkodissa oli kirjoilla nelisenkymmentä lasta kahdessa ryhmässä, ja Akaan Seudussa 20.4.2016 kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri totesi, että tilanne näyttää katastrofaaliselta.
Sivistysjohtaja Jukka Oksan mukaan päiväkodissa on edelleen ahdasta.
– Sekin helpottaisi, jos saataisiin isompia lapsia sijoitettua jonnekin muualle. Terveysasemalle siirtyisi viskari-ikäisiä, vanhimmasta päästä. Kirkonkylän kouluakin on mietitty, mutta mitään päätöstä tai ratkaisua ei ole, Oksa kertoo.
Viialassa olevan kehitysvammaisten toimintakeskuksen siirtäminen tyhjenevälle terveysasemalle on mainittu kaupungin suunnitelmissa ennenkin. Tähän mennessä mihinkään suunnitelmiin ei ole sisältynyt kustannusarviota Viialan terveysaseman muutos- tai korjaustöistä. Sen sijaan on mainittu, että kaupunki säästää noin 90 000 euroa vuodessa siirtämällä toimintakeskuksen vuokratiloista omiin tiloihin.
Viialan terveysasemalle ollaan edelleen siirtämässä kehitysvammaisten toimintakeskusta.
Myöskään Kylmäkosken terveysaseman korjauskuluista ei ole suunnitelmissa mainintaa.
– Kyllähän se remonttia varmaan vaatii, jos lapsiryhmiä ruvetaan siirtämään sellaisiin tiloihin, joita ei ole suunniteltu sellaiseen käyttöön, kommentoi sivistysjohtaja Oksa.
Akaan kaupungin tiedotteiden mukaan hyvinvointikeskukseen liittyviä lisätietoja antaa tekninen johtaja Antti Kemi. Kemi ei tämän viikon maanantaina, keskiviikkona tai torstaina vastannut Akaan Seudun puheluihin, soittopyyntöihin eikä tekstiviesteihin.