Ensi vuonna kesällä, kesäkuun ensimmäinen aloittaa huhtikuussa valittu valtuusto työkautensa. Sen lukumäärää päätettiin pienentää kahdeksalla ja on siis 35-jäseninen. On keskusteltu ryhmissä ja valtuuston iltakoulussa, miten uusi valtuusto organisoituu ja näyttäisi siltä, että valiokuntamallin edut tajutaan, mutta rohkeutta siihen siirtymiseen ei löydy. Valiokuntamallista hyvä esimerkki on eduskunta. Yhtenä hyvänä vaihtoehtona voisi olla kokeilla valiokuntamallia perustamalla yksi ja ottaa sen työskentelystä kokemuksia vaikkapa kahden vuoden ajalta ja jos tulokset ovat lupaavia, laajentaa sitä.
Ehdotan, että kaikki kaupungin kehittämiseen liittyvä - kaupunkisuunnittelu, elinkeinojaos, kaavoitus ja rakennustarkastus - muodostaisi yhden valiokunnan. Nimeksi sopii vaikkapa elinvoimavaliokunta. Valiokunnan puheenjohtajan tulee olla hallituksen jäsen ja jäsenten valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Valiokuntamallia on kritisoitu ainakin siksi, että se lisää kokousten määrää muutamien valtuutettujen kohdalta siinä määrin, ettei siihen löydy riittävästi harrastusta tai työssäkäyville se ei olisi mahdollista. Tähän en usko. Tänä vuonna on kymmenen valtuuston kokousta. Kun valiokunnille annetaan riittävän itsenäinen toimintakenttä, voi hallitusten kokousten määrän puolittaa. Sitoutumista ja perehtymistä asioihin valiokuntamalli lisää, mutta ei välttämättä kokousten määrää kaupungintalolla.
Kempeleellä valiokunnilla ei ole päätäntävaltaa, vaan ne ovat valmistelevia elimiä. Valiokunnan “esittelijä” kuuntelee valiokunnassa käytävän keskustelun ja tekee sen perusteella esityksen kunnanjohtajalle hallituksen päätöksentekoa varten. Luottamushenkilöt ovat alusta asti mukana valmistelussa, kunnanhallituksella on mahdollisuus nähdä päätökset sähköisten kanavien kautta reaaliaikaisesti. Päätäntävaltaa on delegoitu paljon viranhaltijoille. Kempeleen mallissa herättää kiinnostusta asioiden eteneminen: luottamushenkilöt ovat mukana alussa, antavat poliittiset eväät ja resurssit - viranhaltijat tekevät, niin kuin kuuluukin varsinaisen työn ja tarvittaessa otto-oikeutta käyttäen kunnanhallitus tekee lopullisen päätöksen. Työnjako on ihanteellinen.
Arvoton näytelmä koettiin valtuustossa viime keskiviikkona. Päätettäessä kiinteistöjen veroprosenttia vuodelle 2017, tehtiin salissa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttiin kymmenen sentin vähennysehdotus. Ehdotusta kannatettiin ja se hävisi äänestyksessä 38 - 4. Ennen asian käsittelyä oli syksyn kuluessa eri elimissä hyväksytty perusteet talousarviolle, talousarvioehdotus esitelty iltakoulussa ja kaupunginhallitus antanut veroprosentista yksimielisen esityksen. Valtuutetuilla on puheoikeus ja monta muuta oikeutta. Nyt koettu asioiden hoitamistapa ei kerää yhtään tyylipistettä ja väheksyy itse valitsemiemme toimielinten kykyä tehdä päätöksiä. Ei näin hoideta asioita - asioiden hoidossa pitää olla tyyliä ja lojaalia asennetta muita kohtaan.
Eero Lapinleimu, valtuutettu (kok)