Jasper Ruusunen (vas.), Petja Kopperoinen, Ville Viikki, Aino Ollila ja Susanna Keskinen ovat nuorisovaltuutettuja siksi, että he haluavat vaikuttaa asioihin.
Viime lauantaina nuorten toimintakeskuksessa Toijalassa järjestettiin nuorisofoorumi, joka kokosi pirkanmaalaisia nuorisovaltuutettuja yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Nuoret pohtivat työryhmissä muun muassa nuorten vaikuttamiskanavia kunnissa sekä tulevaisuuden maakuntaa nuorten silmin.
Tilaisuudessa kuultiin myös Pirkanmaan maakuntajohtajaa Esa Halmetta, joka kertoi nuorisovaltuutetuille muun muassa sote- ja maakuntauudistuksesta sekä vuonna 2018 presidentinvaalien yhteydessä järjestettävistä maakuntavaaleista. Halmeen mukaan maakuntavaaleissa saa äänestää samoin ehdoin kuin kuntavaaleissa, äänestäjän täytyy siis olla 18-vuotias viimeistään vaalipäivänä.
Nuoria halutaan ehdokkaiksi maakuntavaaleihin
Susanna Keskinen ja Ville Viikki Nokian nuorisovaltuustosta, Aino Ollila ja Jasper Ruusunen Sastamalan nuorisovaltuustosta sekä Petja Kopperoinen Akaan nuorisovaltuustosta ovat kaikki kiinnostuneita äänestämään maakuntavaaleissa, tosin Villellä ei vielä tuolloin ole äänestysoikeutta ikänsä puolesta.
– Odotan innolla miten maakuntavaalit järjestetään. Miten saan selville helposti, kuka on se ehdokas, jota haluan äänestää? Maakunta on niin laaja alue ja siinä on niin paljon ihmisiä, että miten siitä tehdään näppärä konsepti? Helposti se menee siihen, että tuossa on lista ja siitä arvot ketä äänestät. Haluan tehdä järkeviä ja perusteltuja ratkaisuja sen suhteen, ketä oikeasti haluan äänestää, Aino Ollila pohtii.
Myös Petja Kopperoinen aikoo äänestää maakuntavaaleissa, ja mahdollista on jopa asettuminen ehdolle.
– Ehdolle asettuminen on siitä kiinni, mikä lopulta tulee olemaan maakunnan lopullinen muoto. Se on vielä aika lailla auki, Petja tuumii.
Ainon mielestä on kiinnostavaa nähdä, saadaanko maakuntavaaleihin ehdokkaita nuorista.
– Vaikka nuoret ovat usein idealisteja, on tämä aivan uusi juttu. Monelle saattaa olla aika korkea kynnys lähteä ehdolle, loppujen lopuksi ehdokkaiden keski-ikä on varmaankin melko korkea. Miten maakuntavaaleihin saataisiin nuoria? Minusta olisi todella tärkeää, että ehdokkaiden joukossa olisi myös nuorta porukkaa, Aino toteaa.
Jasper Ruusunen on samoilla linjoilla Ainon kanssa.
Pirkanmaalaiset nuorisovaltuutetut kuuntelivat kiinnostuneina maakuntajohtaja Esa Halmeen esitystä sote- ja maakuntauudistuksesta.
– Onhan se iso kynnys nuorelle lähteä tuollaiseen mukaan, varsinkin kun mistään ei oikein saa valmista tietoa siitä, mitä maakuntavaltuustossa sitten tehdään. Sinne pitäisi osata mennä mieli avoimena, Jasper sanoo.
Villen mukaan ongelma nuorten saamisessa mukaan politiikkaan on se, että monet nuoret eivät koe vaikuttamista kiinnostavaksi.
– He eivät näe sitä mielekkääksi toiminnaksi, heidän mielestään se vie paljon aikaa, Ville toteaa.
Jasperin mukaan ongelmaa on pohdittu Sastamalan nuorisovaltuustossa moneen kertaan.
– Tuntuu, että osa porukasta on aktiivisia. He ovat niitä, jotka äänestävät ja ovat mukana esimerkiksi nuorisovaltuustossa ja oppilaskunnassa. Sitten on niitä, jotka ovat ihan pihalla eivätkä edes hae mitään tietoa, Jasper sanoo.
Kaikki päättäjät eivät ota nuoria vakavasti
Susannan, Villen, Ainon, Jasperin ja Petjan mukaan nuorten vaikutusmahdollisuudet kunnissa vaihtelevat paljon. Eräänä tärkeänä vaikutuskanavana he itse pitävät nuorisovaltuustoa.
– On paikkoja, joissa on nuorisovaltuusto, mutta ei ole budjettia, kokouksia on kerran puolessa vuodessa ja toiminta junnaa paikoillaan. Sastamalassa puolestaan on vaikuttamismahdollisuuksia. Kun kaupunkiin tulee jokin työryhmä, sieltä yleensä tulee aina viestiä, että haluaisiko joku nuori tulla mukaan, Aino kertoo.
Petjan mukaan tilanne Akaassakin on hyvä. Nuorisovaltuustolla on paikat lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa.
– Nuoria kuullaan lautakunnissa nuoria koskevissa asioissa ihan hyvin. Täällä on tilanne paljon parempi kuin monessa muussa Pirkanmaan kunnassa, Petja kertoo.
Toisaalta kaikki päättäjät eivät Petjan mukaan ota nuoria riittävän vakavasti.
– Ehkä joillakin päättäjillä on nuorisovaltuustosta sellainen kuva, että se on nuorten kahvikerho. He eivät ymmärrä, että oikeasti haluamme vaikuttaa asioihin, Petja miettii.
Petjan mukaan Akaan nuorisovaltuustossa keskustellaan siitä, mitä kunnassa tapahtuu. Jos nuorisovaltuustossa huomataan, että jossakin lautakunnassa on nuoria koskeva asia, siihen pyritään vaikuttamaan ja saamaan nuorten ääni esiin. Samalla nuorisovaltuutetut myös kuuntelevat akaalaisia nuoria ja sitä, mitä he haluavat kunnalta.
Ainon mukaan osassa kunnista nuorisovaltuusto on toiminut jo vuosikausia, ja niiden toiminta on vakiintunutta ja harjaantunutta. Toisaalta joissakin kunnissa ei ole nuorisovaltuustoa lainkaan tai ne ovat toimineet vasta hyvin vähän aikaa, jolloin toiminta on jäsentymätöntä. Susanna toteaa tilanteeseen olevan yhtä lailla syyllisiä niin kuntapäättäjät kuin nuoret itsekin.
– Jos nuoret eivät ole aktiivisia, ei auta vaikka päättäjät ottaisivat ideoita vastaan. Toisaalta, jos nuoret yrittävät vaikuttaa, mutta päättäjät eivät ota vastaan, ei siitäkään mitään tule. Sen pitää olla molemminpuolista, Susanna toteaa.
Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme kertoi nuorisofoorumin osanottajille sote- ja maakuntauudistuksesta.