Kansallispukujen tuulettajia kerääntyi sakaristolle sateen lakattua. Vasemmalta oikealle Liisa Sjöblom Sääksmäen juhlapuvussa, Hannu Alastalo Sortavalan seudun paidassa, silkkihuivissa ja huopalääpässä ja Hilu Toivonen-Alastalo itse tekemässään Akaan seudun puvussa.
Akaassa vuodesta 2013 järjestetty kansallispukujen tuuletus sai jatkoa tänäkin vuonna, kun puvut tuulettuivat Toijalassa sunnuntaina. Tuuletustapahtuman järjesti kansanperinneaktiivi Hilu Toivonen-Alastalo, sillä tapahtumasta vetovastuussa ollut Akaan Kalevalaiset lopetti toimintansa tammikuussa, eikä mikään muu taho ollut ilmaissut kiinnostustaan tapahtuman järjestämiseen.
– Aika loppumetreillä päätin järjestää. Eihän se nyt paljoa vaadi, laittaa puvun päälle ja lähtee, itse tekemäänsä Akaan seudun pukua tuulettanut järjestäjä perustelee.
Pienimuotoiseksi jäänyt mainostus sekä juuri tuuletuksen alkuun osunut rankkasade verotti kävijämäärää, mutta järjestäjän mukaan tärkeintä on se, että edes jotkut kulkevat hetken kansallispuku päällä.
Perinne on vapautumassa
Viialassa syntynyt Sirkku Lähteenkorva tuuletti itse tekemänsä Suur-Vesilahden puvun taskua ja koruja. Sirkun kansallispukujen pariin innosti hänen edesmennyt äitinsä, joka omisti Hartolan puvun.
Tuuletukseen sai osallistua kokonaisella puvulla tai sen osilla. Se, että puvuista sallitaan käytettäväksi osia, on Hilu Toivonen-Alastalon mukaan osoitus pukuperinteen kehityksestä ja muuttumisesta vapautuneemmaksi.
– Ei ole olemassa mitään kansallispukupoliisia, joka sanoo mitä pitää tehdä. Jos kerran uskaltaa laittaa vaikka kansallispuvun taskun farkkujen kanssa, se yleensä vie koko käden, Toivonen-Alastalo tuumii.
Rengosta tapahtumaan saapunut Sirkku Lähteenkorva tuuletti Suur-Vesilahden puvun taskua ja koruja. Koko pukukin oli mukana valokuvamuodossa. Samassa 80-luvun valokuvassa ovat edustettuina myös Sirkun tyttärien Munsalan ja Kokkolan puvut.
– Äidilläni oli Hartolan puku, ja sen kautta innostuin kansallispuvuista, Viialassa syntynyt Sirkku Lähteenkorva muistelee.
Liisa Sjöblom pukeutui lahjaksi saatuun Sääksmäen pukuun. Koska Sääksmäellä on kaksi pukua, saatetaan ne yhä tänäkin päivänä erotella arki- ja juhla-etuliitteillä. Sjöblomin puku on juhlapuku.
Liisa Sjöblom osallistui pukutuuletukseen ensimmäistä kertaa. Sjöblomin tuulettama, Vuokko Haaralalta saatu Sääksmäen juhlapuku oli Sjöblomilla ensi kertaa käytössä viime vuonna Akaan itsenäisyysjuhlassa. Häneltä löytyy myös Hämeen puku, joka valitettavasti kutistui. Hämeen puku on ollut syntyperäiselle akaalaiselle luonteva valinta juhlapukeutumiseen, mutta myös nykyinen puku on mieleinen.
– Olen ollut kesäsääksmäkeläinen käytännössä koko ikäni, niin tämä sopii, Sjöblom hymyilee.
Akaan pukutäydennys etenee
Tuuletusperinteen jatkamiseen kannusti osaltaan myös se, että Akaan seudun naisen puvun täydentämiseen on saatu vahvistus Kansallispukuraadilta. Hilu Toivonen-Alastalo kertoo, että raati on vahvistanut pukuun erilaisia essu- ja sukkavaihtoehtoja ja että hän on vieraillut Pirkanmaan maakuntamuseon varastossa katsomassa muutamaa röijymahdollisuutta tarkastuksesta vastaavien tutkija Leena Holstin ja kansallispukukonsultti Taina Kankaan kanssa.
– Vielä ei ihan lopullista löytynyt, mutta joku ihana herkku sieltä on tulossa, hän lupaa.
Sopivan röijyn löydyttyä hankkeelle on odotettavissa lopullinen kustannuslaskelma. Projektiin on kerätty rahaa yhä käynnissä olevalla putkihuivimyynnillä, mutta Toivonen-Alastalo toivoo, että merkittävää kulttuuritekoa tukemaan saataisiin myös akaalaisia yrityksiä.
Hilu Toivonen-Alastalolla on pukuja ja niiden osia runsaasti kotonaan, mutta valmiina käyttöön olevia pukuja on kaksi: hänen äitinsä vanha Hiitolan puku sekä täysin itse käsin tehty Akaan seudun naisen puku, jolla hän edusti paitsi sunnuntain tuuletuksessa, myös viime vuoden Linnan juhlissa.
Alusta asti itse tehtyyn Akaan seudun naisen kansallispukuun sonnustautunut Hilu Toivonen-Alastalo järjesti tämän vuoden kansallispukutuuletuksen.
Perinteinen huopalääppä ja käytännöllinen lippalakki kohtasivat ravintolan naulakossa.
Hannu Alastalo tuuletti osia Sortavalan seudun miehen puvusta.
Kansallispuvussakin voi ottaa rennosti. Sääksmäen juhlapukua tuulettanut Liisa Sjöblom osallistui kansallispukutuuletukseen nyt ensimmäistä kertaa.
Lähteenkorvan perheen kansallispukuperinnettä 80-luvulta. Kuvassa isä Helge ja Suur-Vesilahden pukua kantava äiti Sirkku sekä lapset Johanna ylioppilaslahjaksi saamassaan Munsalan puvussa ja Anna Kokkolan puvussa. Sirkku Lähteenkorva kertoi, että Munsalan ja Kokkolan puvut ovat keskenään hyvin samanlaisia.
Liisa Sjöblom (vas.) ja Hilu Toivonen-Alastalo toivat kansallispuvuillaan väriä Toijalan sateiseen sunnuntaihin.