Kesämökki keskellä Kylmäkosken Aseman kylää. Siis kaukana järvistä ja vesistöistä. Kuulostaako oudolta? Viialassa asuvalle Annikki Viitasaarelle ei ollenkaan. Hänelle kun vedellä ei ole suurta merkitystä.
– En veneile, enkä juurikaan ui. En ole ollenkaan vesi-ihmisiä. Mulle riittää, kun saan ihailla järvimaisemaa kotona kerrostalon ikkunasta, Annikki hymyilee.
Vesistön sijasta kesämökin pihapiiristä avautuu peltonäkymä, joka lainehtii myöhemmin kesällä viljaa.
Vettä ei tule myöskään mökin hanoista, sillä talolle ei ole koskaan vedetty vesiliittymää. Viitasaari tutkaili joskus vesiliittymän hankintaa, mutta totesi sen aivan liian kalliiksi. Pelkästä liittymästä olisi saanut pulittaa 20 000 euroa.
Sen sijaan mökin pihassa on kaivo, joka on vastikään puhdistettu ja desinfioitu.
Annikki itse on lapsuutensa kotitalossa tottunut ulkovessaan ja pihakaivoon, joten hänelle nämä asiat eivät ole lainkaan erikoisia.
– Tämä mökki on mun linkki vanhaan maalaiselämään. Tämä on tuttua. Näin tehtiin ennen ja täällä saan toteuttaa verkkaita unelmiani, Annikki kertoo.
Viherpeukalolle töitä
Kolmen sukupolven keittiössä herkutellaan yhden pöydän ääressä. Kesämökkeilijät saavat tilastaan tekemisen iloa, runsaasti hyvää mieltä ja rauhaa. Kun jokin asia saadaan valmiiksi tai toimimaan, synnyttää se suunnattomasti iloa tekijöilleen.
Vuosia sitten Annikki aloitti tyttärensä kanssa kesämökin etsinnän ja he kiersivät laajan alueen aina Hämeenkyröstä Orivedelle ja Kangasalalle. Tuolloin Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla asuneille Kylmäkosken mökki pihapiireineen tuntui sopivimmalta, vaikka paikkakunta oli naisille aivan vieras.
– Kylmäkoski paikkakunnan nimenä oli neutraali. Kun tänne tultiin, niin paikka näytti mukavan vehmaalta. Nyt mökki sanelee aika pitkälle missä asutaankin. Mökistä ei luovuta, toteaa muuttoa Lempäälään suunnitteleva Annikki.
Molemmille naisille mökin valinnassa tärkeää oli, että pihasta löytyy viherpeukalolle töitä. Molemmat ovat tuoneet puutarhaan lukemattoman määrän uusia kasveja. Perennoja, kukkasipuleita ja luonnonkukkia. Edellisistä asukkaista muistuttavat heidän istuttamansa omenapuut, syreenit ja juhannusruusu, jotka kukkivat kaikki ajallaan.
– Kesäisin täällä tulee huhkittua kaikki liikenevä aika. Päivittäin kuusi tuntia. Koska täällä tulee yleensä raadettua, niin palaan mielelläni kotiin Viialaan lepäämään yöksi. Tämä on kuitenkin mieluinen työpaikka, kun kukaan ei hengitä niskaan, eikä ole aikatauluja, Annikki kertoo.
Hirsiseinät ja lautalattiat näkyviin
Keittiössä on sekä puuhella että sähköhella, mutta koska kaikki tehdään mökillä verkkaisesti, ei sähköhellaa juurikaan käytetä. Aiemmin punainen hella ja vihreä seinä ovat saaneet yhtenäisen värityksen Viitasaarten remontissa.
Asukkaiden Nipalaksikin kutsuma kesämökki on rakennettu aikoinaan vuonna 1947 pienen perheen omakotitaloksi. Ennen kesämökkiläisiä se ehti olla tyhjillään seitsemän vuotta. Nyt äiti ja tytär ovat kunnostaneet mökkiä kuusi vuotta, mutta tekemistä löytyy edelleen paljon. Suurin ja näkyvin kohde on talon kuisti.
Mökin sisätilat uudet asukkaat ovat ehtineet laittaa aivan uuteen uskoon. He ovat purkaneet mökistä muovimatot, lastulevyseinät ja kiinteät kaapit. Alta paljastuneet hirsiseinät ja lautalattiat on käsitelty luonnonmukaisin ainein.
Annikin tytär on rakentanut ulkorakennukseen kokonaan uuden puuceen. Vanhaan vessaan joutui kiertämään epäkäytännöllisesti rakennuksen takaa.
Annikki taas on tehnyt valtavan työn talon ikkunoiden kanssa entisöidessään ne perinteitä kunnioittaen.
– Kaikki mitä on tehty, ollaan yritetty tehdä kestäväksi ja kestävää kehitystä ajatellen. Me ei tehdä vain kosmeettista remonttia. Ikkunoita entisöin kokonaisen vuoden! Mutta sitten kun ne olivat valmiina, niin ajattelin, että näinhän näitä hommia jatketaan. Aina kun saadaan joku asia valmiiksi tai toimimaan, niin siitä saa aivan suunnatonta iloa.
Mökin pihasta löytyy kaksi kaivoa, joista kuvassa oleva ei ole käytössä muuta kuin idyllisenä koristeena.
Ulkorakennuksesta löytyvä puucee on täysin uusi. Vanha puucee oli aikoinaan takaseinän takana, jonne päästäkseen piti kiertää koko rakennus.
Mökkiä lämmitetään tarpeen mukaan vanhalla pönttöuunilla.
Mökin yläkerrassa näkyy talon vanha värikäs tyyli.
Vanha omenapuu kukkii valkoisenaan punaisen mökin pihassa.
Annikki Viitasaari etsi sopivaa kesämökkiä laajalta alueelta, mutta tie vei lopulta Kylmäkosken Aseman kylälle, jossa on ollut hyvä olla. Mökki on hänelle stressinpoistopaikka, vaikka korjailtavaa ja remontoitavaa löytyy aina. Harvoista asioista saa hänen mukaansa niin suurta mielihyvää kuin mäkillä puuhailusta.
Vaikka mökkiä on remontoitu paljon, on jotain vanhaakin jäljellä. Keltakuvioiset tapetit ovat entisten omistajien peruja.
Kesämökkeilijät jakavat yhteisen intohimon puutarhaa kohtaan. Kukkapenkkeihin he ovat istuttaneet muun muassa kylmänkukkia ja sinivuokkoja.
Piharakennuksesta löytyy Annikki Viitasaaren yksi harrastuspaikka, jossa syntyy mattoja.