Kylmäkosken Mellolassa noin 190 lehmän Vainion maitotilaa pitävän Jani Salon pellot huutavat vettä. Viikkokausia jatkunut kuivuus on pakottanut Salon turvautumaan kekseliäisyyteensä, jotta sato saataisiin pelastettua.
Salon peltoja on viime viikosta lähtien kasteltu traktorilla vedettävällä yli kilometrin mittaisella letkulla ja lautaslevittimellä. Salon tietojen mukaan moista ei ole yritetty aikaisemmin. Kasteltavaa peltoalaa on 80 hehtaaria.
– Yhden traktorin perässä on pumppu, joka pumppaa korkealla paineella vetoletkuun vettä ja toinen traktori hinaa letkua perässään ja levittää veden pellolle, Salo kuvailee.
Salon käytössä olevia peltoja kastelee urjalalainen Koneurakointi Närvänen uudella laitteellaan, joka on tarkoitettu lietteen levitykseen. Vettä kasteluun on otettu läheisestä Tarpianjoesta.
Yksi rankkasade ei pelasta tilannetta
Salo kertoo kastelevansa kaiken mahdollisen peltopinta-alan, sillä olisi äärimmäisen tärkeää saada peltoon kosteutta.
–Muistaakseni vapun jälkeen ei ole satanut kunnolla, Salo toteaa.
Salon mukaan yksittäinen rankkasadekaan ei peltojen tilannetta pelastaisi, sillä vesi ei rutikuivaan maahan imeydy, vaan muodostaa lammikoita. Niistä olisi jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Jotta pellot alkaisivat imeä, ne kastellaan ensin vesimäärällä, joka vastaa kymmenen millimetrin sadetta. Se tarkoittaa sataa kuutiota hehtaaria kohti. Sen jälkeen jonkin verran kostunut pelto kastellaan uudelleen 20 millimetrin sademäärää vastaavalla vesimäärällä. Jos Salo saa kaikki peltonsa kasteltua tällä suunnitelmalla, kuluu vettä hänen laskelmiensa mukaan 24 miljoonaa litraa. Salon mukaan valtavalta kuulostava vesimäärä ei ole peltojen kannalta läheskään tarpeeksi, mutta se on edes jotakin.
– Laskimme kuinka pitkä matka Tarpianjoella on pohjapatojen välillä. Jos vettä ei tulisi yhtään lisää, saattaisi joen pinta laskea kastelun takia useita senttejä, ellei jopa kymmeniä senttejä. Mutta tuleehan jokeen vettä koko ajan, eli ei tätä kastelua joesta huomaa, Salo kertoo.
Kastelun hintaa ei vielä tiedetä
Pumppu pystyy pumppaamaan noin 300 kuutiota tunnissa, eli yhden hehtaarin kastelemiseen menee tunti. Jos kuivuus jatkuu, on mahdollista, että peltoja joudutaan kastelemaan uudelleen.
– Tältä pellolta nurmi on korjattu viime viikolla, eli täällä on pientä kasvustoa. Tämän päällä pystyy ajamaan, mutta minä en voi sotkea pitkää kasvustoa, jos tämä tästä kasvamaan lähtee. Eli teoriassa seuraavan korjuun jälkeen voisi kastella taas, Salo sanoo.
Kastelun kustannuksia Salolla ei ole vielä tiedossa.
– Tämä on kokeilu meille kaikille, emme ole vielä edes puhuneet hinnasta. Lasku tietysti tulee jossain vaiheessa. Mutta jos vettä ei tule ja pellolla ei kasva mikään, ensi talvi on lehmien ruokinnan kannalta katastrofi. Kaikki mitä kasvaa menee meillä lehmille, Salo toteaa.
Salon pelloilla kasvaa seosta, jossa on eri apiloita, eri timoteitä, nurminatoja ja ruokonatoja. Mikäli kastelu ei onnistu, eikä kunnon sateita ala kuulua, joutuu Salo ostamaan lehmille ruokaa ulkopuolelta.
– Olen tehnyt ennakkovarauksen miljoonasta kilosta melassoitua tuoreleikettä, sillä voidaan korvata osa ruohosta. Sitäkään en ole aikaisemmin kokeillut, mutta jotakin uutta on keksittävä. Voin toki perua varauksen vielä elokuussa, jos en sitä tarvitse, Salo kertoo.