Raimo Kirkkomäen eli tuttavallisemmin Ramin Suzuki Intruder on jo liki kaksikymmentä vuotta vanha.
Raimo Kirkkomäelle kesäkausi tarkoittaa moottoripyöräilykautta. Hän on harrastanut moottoripyöräilyä teinipojasta 1970-luvun puolivälistä alkaen.
Ensimmäinen pyörä oli Yamaha-merkkinen. Moottoripyöräily ikään kuin kuului asiaan nuorena miehenä.
Myöhemmin lasten ollessa pieniä ja Kirkkomäen tehdessä reissutöitä moottoripyöräily jäi hetkeksi taka-alalle, mutta harrastus sai uudet mittasuhteet 2000-luvun alussa, kun mies osti nykyisen pyöränsä Suzuki Intruderin.
– Joka viikonloppu käyn moottoripyörällä jossain. Enimmäkseen ajelen ympäristökunnissa 200 kilometrin säteellä. Yhdellä tankillisella ajaa sen 200 kilometriä.
Kirkkomäki on tuunannut Suzukiaan ja pidentänyt sen etuosaa.
– Lähinnä se vaikuttaa pyörän ulkonäköön eli se näyttää paremmalta niin, mies hymähtää.
Pyörä on miellyttävä matka-ajossa, mutta pitkä keula tekee sen kaupunkioloissa ja tiukoissa kurveissa vähän hankalaksi ajettavaksi.
Tärkeät reissut kuten pyöräily Yhdysvalloissa on tatuoitu muistoksi Raimo Kirkkomäen ihoon.
Monenlaisia hullutuksia
Moottoripyöräily on Raimo Kirkkomäelle pitkälti yhteisöllinen harrastus. Porukalla käydään erilaisissa tapahtumissa.
– Kaikenlaisiin hullutuksiinkin on tullut osallistuttua. Yhdessä niistä piti ajaa tuhat mailia yhden vuorokauden aikana. Säännöt olivat tarkat, ja lähtöajat ja -paikat merkittiin ylös. Tapahtuma oli Suomessa, mutta paperit tarkistettiin Yhdysvalloissa ennen kuin suorituksesta sai hyväksytyn merkinnän.
Kirkkomäki on kiertänyt moottoripyörällään myös ulkomaita. Norjassa oli huikeat maisemat ja mutkaiset tiet.
– Kädet tulivat vähän kipeiksi ajamisesta, mutta enhän minä sitä myöntänyt, motoristi naurahtaa.
Viime kesänä hän reissasi pyöränsä kanssa rapakon taakse ja ajoi Chicagosta Los Angelesiin.
Vaimo on usein reissuilla mukana kyytiläisenä. Joka kesä pariskunta pyrkii tekemään yhden ulkomaanreissun. Tänä kesänä he suuntaavat Vilnaan Liettuaan.
Moottoripyöräilytakissa on asialliset merkit Kylmäkoskella asuvalle Raimo Kirkkomäelle.
Reissuilla yövytään teltassa, joka kulkee hyvin mukana Suzuki Intruderin kyydissä.
Vauhdin hurmaa?
Kilometrejä Kirkkomäelle oli kertynyt toukokuun loppupuoleen mennessä jo 2000. Mikä moottoripyöräilyssä kiehtoo?
– Jos sanoisin että vauhdin hurma, niin kaverit nauraisivat, että eihän mun pyörä edes kulje kovaa. Mutta onhan se omanlaistaan aivojen nollausta, vaikka liikenteessä pitää tietenkin olla koko ajan valppaana.
Intruderin ajo-ominaisuudet ovat sellaiset, että kovassa vauhdissa meno käy epävakaaksi. Pyörän hitaampi eteneminen onkin yleinen vitsi Raimo Kirkkomäen kaveripiirissä.
Mitään onnettomuuksia miehelle ei ole sattunut. Peuroja on pitänyt muutaman kerran väistää äkkijarrutuksella, ja kolmion takaa tulee joskus auto eteen.
Sade ei estä moottoripyöräilyä vaan kyse on vain oikeanlaisesta vaatetuksesta. Toki hienolla kelillä on upeaa ajaa.
– Se on täydellistä, Kirkkomäki kuvailee.
Vivikka Monto
Moottoripyörä tarvitsee säännöllisen vuosihuollon, mutta Raimo Kirkkomäen pyörään ei ole muuten tarvinnut tehdä isompia remppoja.