Toukokuun loppu meni Harri Säteriltä rentoilun merkeissä.
Harri Säteri on ollut Suomen jääkiekkomaajoukkueen ykkösmaalivahti vuosien 2017 ja 2018 MM-turnauksissa. Kisojen välissä Säteri pelasi ensimmäisen kautensa Florida Panthersin maalilla ja torjui ensimmäiset NHL-ottelunsa.
Toijalassa syntynyt, nuoruutensa asunut ja Akaan Kiekossa pelaamisen aloittanut Säteri lähti viime kesän neuvotteluihin hyvistä asemista. Peli oli sujunut sekä KHL:ssä että MM-kisoissa, ja tähtäimessä oli NHL.
– Sitä kohti mentiin, että Pohjois-Amerikkaan tullaan, ja sieltä kartoitettiin vaihtoehtoja. KHL:ssä oli pari vaihtoehtoa ja NHL:ssä muutama.
Florida oli lopulta se joukkue, joka Säteriä eniten kiinnosti.
– Katsoimme, missä on paras mahdollisuus päästä pelaamaan, ja Florida oli kaikin puolin paras vaihtoehto.
Säteri muutti Miamin metropolialueelle elokuun lopussa. Ennen harjoitusleirin alkua hän ehti treenata puolitoista viikkoa joukkueen suomalaiskollegoiden Aleksander Barkovin ja Henrik Borgströmin kanssa.
”Huikea kausihan siitä tuli”
Säterin mukaan oli koko lailla selvää, että hänen kautensa alkaa farmista. Hän kuitenkin luotti siihen, että myös sauma päästä NHL-maalille tulee jossain vaiheessa.
Toijalan Satama on Harri Säterille tuttu paikka lapsuudesta ja nuoruudesta.
– En olisi lähtenyt sinne, jos olisi ollut sellainen fiilis, että koko kausi menee AHL:ssä. Sitä kuitenkin tuli tahkottua muutama vuosi nuorempana.
Kun Panthersin ykkös- ja kakkosmaalivahdit Roberto Luongo ja James Reimer loukkaantuivat joulu–tammikuussa, Säteri sai mahdollisuutensa ykkösveskarina.
– Käytin sen ihan hyvin, ja huikea kausihan siitä tuli. Pääsin pelaamaan yhdeksän NHL-peliä ja sain jalkaa oven väliin, Säteri iloitsee.
Jo ensimmäinen peli oli hieno kokemus.
– Minut vaihdettiin kesken matsin sisään, eikä siinä paljoa ehtinyt jännittää. Fiilis oli huikea, ja tuntui, että pääsin saman tien peliin kiinni. Se oli hieno matsi, vaikka hävittiin.
Niistä peleistä, joissa Säteri torjui, kertyi Panthersille neljä voittoa, neljä tappiota ja yksi tasapeli. Tammi–helmikuun vaihteessa hän torjui kolme voittoa putkeen prosentilla 94,6. Palkintona oli valinta viikon kakkostähdeksi koko NHL:ssä. Putken aloittanut voitto oli Säterin ensimmäinen NHL:ssä.
KHL ja NHL ovat kuin yö ja päivä
Harri Säteri näkee kehittyneensä viime kaudella pelin lukemisessa ja tilanteiden tunnistamisessa.
– Ehkä ymmärsin käyttää enemmän omia vahvuuksia, tuoda niitä esiin ja pelata niillä. Aggressiivisuus ja liike ovat aina olleet hyviä, mutta ennen en ole ehkä niin paljon luottanut niihin ja olen jäänyt passiivisemmaksi.
Edelliset kolme kautta Säteri pelasi Vitjaz Podolskin joukkueessa KHL:ssä. Idän ja lännen liigat ovat hänen mukaansa kuin yö ja päivä.
– NHL:ssä kaukalo on pienempi ja tilanteet ovat erilaisia. Ja onhan siellä maailman parhaat pelaajat.
Kaukalon ulkopuoliset asiat ovat Ameriikan maalla helpompia, koska Säteri ei puhu venäjää.
– Viihdyin kyllä KHL:ssäkin, ja ainakin meillä hoidettiin asiat ihan hyvin. Mutta on NHL:ssä ehkä sittenkin vähän enemmän glamouria, mies nauraa.
Treenien jälkeen lepäilyä ja palauttelua
Tämän lehden mennessä painoon Harri Säterillä ei ollut sopimusta eikä muutakaan tietoa ensi kaudesta. Floridan kanssa oli jo juteltu, ja seuralla on etuoikeus sopimukseen heinäkuulle asti.
– Sitten saa vasta muiden kanssa jutella ja tehdä diiliä, Säteri sanoo.
Hän tykkäsi pelata Floridassa, mutta tärkeintä olisi saada ensi kaudeksi sopimus jonkin NHL-joukkueen kahden parhaan maalivahdin joukkoon.
– Ei tarvitsisi vetää hissiliikettä ylös ja alas vaan saisi oikean sauman. Nyt ainakin näyttäisi, että on ihan hyvät markkinat, mutta eihän sitä voi vielä tietää, Säteri sanoi toukokuun viimeisellä viikolla.
Myös arki kaiken kaikkiaan on Säterin mukaan sujunut Floridassa hyvin.
Harri Säteri käy kesällä Toijalassa lähes viikoittain sekä isänsä ja mummonsa luona että tapaamassa kavereitaan. Toukokuussa aurinko paistoi Sataman biitsillä kuin Floridassa konsanaan.
– Kyllähän se on kumma juttu, kuinka aurinko tekee mielelle hyvää. Se on hienoa, että kun aamulla heräät ja aurinko paistaa, saa painaa shortseissa hallille. Ja kun lähtee hallilta, niin taas paistaa aurinko. Treeneistä ja peleistäkin saa paljon enemmän, kun mieli on kirkas.
Jos joukkueella on kotipeli, aamulla on treeni ja loppupäivä käytännössä vapaa. Auringonpaiste ja huojuvat palmut eivät kuitenkaan vie hurvittelun tielle.
– Pelitahti on niin älytön, että ei siinä paljon muuta tule tehtyä kuin lepäilyä ja palauttelua, Säteri sanoo.
Lauri Marjamäki soitteli hyvissä ajoin
Jo hyvin menneen NHL-kauden loppupuolella Harri Säteri alkoi miettiä myös sitä, että MM-kisoihin olisi taas kiva päästä.
– Jos onnistuisi, saisi vähän nimeä jalustalle ja ensi vuodeksi sopimusta, hän pohti ensi kausi ja NHL jo mielessä siintäen.
– Koko ajan on sellainen mieli, että sinne haluaisi takaisin.
Yhteydenotot arvokisaedustuksista tulevat Säterin mukaan aina maajoukkueen puolelta. Niin nytkin.
– Valmentaja Lauri Marjamäen kanssa soiteltiin jo kauden lopussa muutamaan kertaan ja sanoin heti, että olen käytettävissä. Kun pysyin loppukaudenkin ehjänä, ei ollut senkään puolesta esteitä.
Paikka Suomi-paidassa varmistui noin viikko ennen Floridan NHL-kauden päättymistä. Maajoukkueen osalta Säterille oli tuossa vaiheessa selvää, että hän on ainakin kahden eniten pelaavan maalivahdin joukossa.
Kania ei voi vetää hatusta kesken pelin
Miltä sitten tuntui nousta taas selkeäksi ykkösveskariksi?
– Kyllähän se hienolta tuntuu. Pitää antaa valmennusryhmälle kiitosta, että ovat luottaneet. Olen mielestäni pelannut molemmat kisat hyvin, eli kyllä se ansaittua on.
Kaksien MM-kisojen ja EHL-pelien jälkeen vatsassa on samat perhoset, oli matsin merkitys ja vastustaja mikä hyvänsä.
– Aina on pieni tutina, mutta ei sitä enää mieti, missä ollaan ja mikä peli on. Se on sama homma aina, kun askiin hypätään.
Tanskan MM-kisoissa Säteri torjui Suomen maalilla muun muassa selkein numeroin otetuissa USA- ja Kanada-voitoissa. Niistä tuli hyvä fiilis.
– Oli tärkeää, että peli lähti hyvin rullaamaan. Luotin tosi kovasti jengiin, että oltaisiin menty pitkällekin, Säteri sanoo.
Sitä hän ei tiedä, miksi alkusarjan Tanska- ja Saksa-peleissä tuli takkiin.
– Ne jäivät vähän piippuun, ja kai siinä vähän henkistä puolta oli, että ei saatu kaikkea irti. Mutta ei niidenkään pelien jälkeen ollut mitään epäluottamusta.
Säteri katseli kahta yllätystappiota luukkuvahdin roolissa vaihtoaitiosta. Miltä se tuntui?
– Kyllähän se aina vähän turhauttavaa on, kun ei penkiltä hirveästi pysty tekemään. Niistäkin peleistä huomasi, että kyllä äijät yrittivät varsinkin loppua kohti ihan kaikkensa. Se ei vaan lähtenyt. Se on jännä, että välillä se ei vaan toimi.
Säterin mukaan tällaisissa tilanteissa ei pysty tekemään mitään hokkus pokkus -hommia.
– Kyllä se lähtee kaikilla yksilöstä, että tuodaan paras peli pöytään. Totta kai valmentaja ja kapteeni tai joku muu pelaaja voi aina nousta esiin ja puhua tai näyttää, mutta ei siinä mitään kania pysty hatusta vetämään.
”Ihan keskenhän se jäi, mutta se on hokia”
Entäpä sitten Sveitsi? Aika-ajoin suvereenia jääkiekkoa pelannut Suomi kompuroi käkikellomaata vastaan ja hävisi puolivälierän maalein 2–3. Tällä kertaa keskieurooppalaisten laukomia kiekkoja yritti torjua Harri Säteri.
– Hyvinhän se lähti käyntiin ja oltiin pelin päällä, mutta kyllä ensimmäisessä erässä jo huomasi, että Sveitsillä on tosi hyvä porukka, eikä siitä mikään läpihuutojuttu ollut tulossa. Sitten oli se neljän minuutin pätkä toisessa erässä, missä ne tekivät kolme maalia.
Kyseisen myrskyn jälkeen Suomella meni Säterin mukaan hetki toipumiseen.
– Kolmas erä oli taas hyvä, mutta ei vaan saatu kuin yksi maali. Ei me huonolle hävitty, mutta totta kai se jäi kismittämään, että ei saatu parastamme irti.
Pelin ajan Säteri keskittyi peliin ja omaan tekemiseen. Sen taso voi laskea, jos alkaa miettiä tulosta.
– Totta kai se alkaa turhauttaa, kun koko ajan painetaan eikä saada maalia, mutta sitä ei saa ruveta ajattelemaan. Mielestäni pystyin pitämään hyvin omat ajatukset kasassa, sain muutaman hyvän torjunnan kolmanteen erään ja pysyimme pelissä mukana.
Säteri ei siis ole sitä mieltä, että Suomi hävisi hänen takiaan?
– Ainahan sitä tuollaisen pelin jälkeen miettii, mitä olisi voinut tehdä paremmin, mutta ei jäänyt sellainen fiilis, että se minun kaatui.
Joukkueen yleistunnelma oli mitalipeleistä putoamista tienneen Sveitsi-tappion jälkeen todella pettynyt.
– Että miten tässä nyt näin kävi. Kuitenkin koko jengillä oli semmoinen fiilis, että olisi ollut mahdollisuudet vaikka mihin. Ihan keskenhän se jäi, mutta se on hokia.
Säterin maajoukkuehaluja häviö ei vienyt. Päin vastoin.
– Tämä vahvisti vaan sitä ajatusta, että aina on hieno pukea Suomen paita päälle. Olen molemmissa kisoissa nauttinut siitä ajasta.
Toijalan Markkinoilla näkee vanhoja kavereita
MM-kisojen jälkeen Harri Säteri veti pari viikkoa täyttä huilia ja antoi kropan palautua. Sitten palattiin sorvin ääreen.
Toukokuun lopussa oli vielä auki, kenen kanssa ja missä Säteri kesän mittaan harjoittelee.
– Jonkun koutsin kanssa vedetään kuivaharjoituksia, ja jonkun verran varmaan jäälläkin. Yleensä olen päässyt käymän jäällä Tapparan mukana. Nytkin varmaan menen, jos ne vaan ottavat minut mukaan, Säteri ounastelee.
Pääosan kesästä Harri Säteri viettää Tampereellaa, missä hän pelasi useamman kauden Tapparan riveissä ennen ulkomaille lähtöä. Vanhasta seurasta löytynee taas myös treenikavereita.
Harjoitteluun keskittymistä ei haittaa, vaikka uuden sopimuksen neuvottelut ja allekirjoittaminen saattavat venyä loppukesään.
– Ei se minulle ole ikinä ollut ongelma, vaikka tässä tilanteessa on ennekin oltu. Luottoa on, että ei tässä työttömäksi jäädä, mutta kun nimen vetää paperiin, niin kyllähän se lisäbuustin antaa loppukesään.
Harri Säterin harrastuksista rakkain on golf, jota hän pelaa sekä kesäkotikaupungissaan Tampereella että muilla kentillä.
– Se on intohimo, ja sitä tulee pelattua paljon. Nautin muutenkin koto-Suomesta, kun täällä kuitenkin saa olla niin vähän aikaa kesällä. Perheestä ja ystävistä, ja ihan perushommista, mitä muutkin tekevät.
Toijalassa Säteri käy kesällä useamman kerran.
– Ilman muuta. Ainakin markkinoilla. Siellä olen ollut varmaan joka vuosi käymässä. Se on kiva tapahtuma ja siellä näkee kaikki vanhat kaverit. Totta kai Toijalassa tulee muutenkin käytyä melkein viikoittain, kun isä ja mummo asuvat siellä. Kavereitakin on tosi paljon, ja on kiva, että kaverisuhteet ovat säilyneet siellä.
Osa vanhoista kavereista on käynyt katsomassa myös Säterin ammattilaispelejä.
– Venäjällä ei jostain syystä niin hirveästi, mutta jenkeissä on muutama käynyt. Se on itsellekin kiva, että joku suomalainen on silloin tällöin käynyt.
Suomesta Säteri on saanut kertoilla myös jenkeille.
– Yleensä kauhistellaan säätä. Lapista kysellään paljon, ja perus joulupukkitarinat kerrotaan.
Kun Akaan Seutu on viime vuosina kirjoittanut Säterin edesottamuksista lätkäjäillä, entiset opettajat ovat useasti muistelleet kohteliasta ja hyvin käyttäytyvää oppilastaan. Säteri tunnistaa itsensä kiittävistä kommenteista.
Harri Säteri pitää ensimmäistä NHL-kauttaa onnsituneena ja toivoo saavansa jatkaa pelaamista maailman parhaassa kiekkosarjassa muiden huippujen kanssa.
– Joo, ja toivottavasti sellainen fiilis onkin, että ollaan kohteliaita. Se on hieno aina kuulla, että tulee siltäkin puolelta hyvää palautetta.