Päivi Nurminen on huolissaan maakuntauudistuksen aikataulun venymisestä.
Pirkanmaan maakuntauudistuksen johtotroikan mielestä koko uudistuksen aikataulu romuttuu, jos maakuntavaalit siirtyvät lokakuulta 2018 huhtikuulle 2019. Vaaleissa valittavan valtuuston pitäisi tehdä ratkaisevat päätökset ennen kesäkuuta 2019, koska siihen saakka toimivalla väliaikaishallinnolla ei ole mahdollisuutta tehdä poliittista harkintaa edellyttäviä päätöksiä.
– Aloitusvaiheen hallintosäännön linjaamisella syntyy päätösvalta hallitukselle ja mandaatti tehdä töitä, sanoo Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen.
Ensimmäinen maakuntavaltuusto päättää muun muassa ensimmäisen strategian, hallintosäännön, talousarvion, omistajaohjauksen periaatteet, oman tuotannon tavoitteet, maksujen yleiset periaatteet ja yksityisen sektorin ohjauksen periaatteet.
Maakuntaprojektin projektijohtajan Jukka Alasentien mukaan esimerkiksi hallintosääntö pitää hyväksyä valtuuston ensimmäisen kokouksen toisessa pykälässä.
– Muuten homma pysähtyy. Jos vaalit ovat huhtikuussa ja valtuusto aloittaa kesäkuussa, niin todennäköisesti tätä työmäärää ei pystytä tekemään. Silloin 2020 on liian aikaisin, Alasentie viittaa sote- ja maakuntauudistuksen suunniteltuun voimaantuloon.
–Tätä ei todellakaan voi enää kesäkuussa päättää, koska kaikki riippuu siitä. Sitten alkaa muiden asioiden käsittely ja päättäminen, Päivi Nurminen vahvistaa.
Hänen mukaansa ei voi olettaa, että vaikka virkamiehet ovat kaksi vuotta valmistelleet asioita, valtuusto nuijisi ne saman tien läpi.
– Toki meillä on poliittinen ohjausryhmä ja me oletamme, että sitä kautta linjauksille tulee jatkuvuutta. Muuten tämä kaatuu tämä homma, jos me joudumme aloittamaan kaiken tekemisen alusta uudenlaisilla ohjeilla, Päivi Nurminen sanoo.
Täysverinen EU-notifikaatio vien pitkään
Pirkanmaan sote-muutosjohtajan Jaakko Herralan mukaan viime perjantaina julkistetussa perustuslakivaliokunnan kannanotossa on paljon hyvää.
Jaakko Herrala ihmettelee, miksi Suomi hakisi vahvistuksen sote-kysymyksiin EU-komissiolta, kun Ruotsikaan ei ole niin tehnyt.
– Nyt tällä ei enää niinkään kyseenalaisteta yhdenvertaisuusasiaa. Enemmänkin tullaan siihen, miten turvataan kansalaisille niissä tilanteissa palvelut, jolloin rahat loppuvat, Herrala sanoo.
Nyt pitää keksiä, miten menetellään, jos valtiovarainministeriö antaa maakunnalle rahasäkin, millä pitää pärjätä, mutta siitä huolimatta rahat loppuvat vuoden lopulla.
– Raha ei voi olla peruste sille, että ei anneta palveluita, Herrala sanoo.
Vaikein perustuslakivaliokunnan vaatimuksista on kuitenkin EU-tason varmistus sille, että yritykset tai maakunnan oma taseyksikkö eivät saa laitonta valtiotukea.
– Kaikkein pisimmän ajan vie, jos halutaan täysverinen notifikaatio koko järjestelmästä. EU:n notifikaatio määrittää sen aikataulun, koska on vaalit ja koska maakunta perustetaan, eivät nämä muut asiat, Herrala sanoo.
Jukka Alasentien mukaan EU-komissio ei edes haluaisi Suomen notifikaatiohakemusta.
Jukka Alasentien mukaan EU-komissio ei edes haluaisi Suomen notifikaatiohakemusta, koska käsittely kestää todella kauan. Lisäksi julkisuudessa puhutaan Alasentien mukaan vääristä asioista.
– Julkisuudessa on sanottu, että komissio hyväksyy Suomen sote-järjestelmän. Siitähän ei ole kysymys vaan siitä, onko se yritystukea, kun vapaan valinnan palvelussa maksetaan asiakkaasta kiinteä hinta yritykselle esimerkiksi sote-keskuksessa. Se on yritystukinäkökulma.
Jaakko Herrala sanoo jopa kyseenalaistavansa koko notifikaation tarpeen.
– Eihän Ruotsi esimerkiksi ole tämmöistä tehnyt. Siellä on tehty uudistuksia ihan niin kuin Suomessa. Minä suorastaan kyseenalaistan, miksi Suomen pitäisi lähteä. Toki tässä halutaan olla varman päälle, Herrala pohtii.