Äidinkielen ylioppilaskokeen täydet pisteet eivät olleet Hulda Haapamäen tavoitteena, vaan hän lähti kokeisiin tavoittelemaan laudaturia tai eximiaa ilman sen tarkempia pistetoiveita. Huipputuloksesta on oltu ylpeitä niin kotona kuin koulussakin. Kuva: Oona Eskeli.
Äidinkielen ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuu joka kevät noin 26 000–29 000 opiskelijaa. Osallistuneista noin viisi prosenttia yltää parhaaseen laudatur-arvosanaan, johon vaaditaan yleensä vähintään 87 pisteen arvoinen suoritus.
Kokeen maksimipisteet ovat 114, ja niiden saaminen on hyvin harvinaista. Tänä vuonna yksi täydet pisteet saavuttaneista on akaalainen Hulda Haapamäki Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiosta. Hulda otti huippusuorituksen vastaan epäuskoisena mutta äärimmäisen tyytyväisenä.
– Katsoin ensin muiden aineiden tulokset ja lopuksi ihmettelin äidinkielen kohdalla, että voi apua, 114 on täydet. Huusin iskänkin katsomaan tulosta monta kertaa ja todettiin, että kyllä ne pisteet olivat nousseet. Koe lähti yhtä pistettä vaille täysistä pisteistä, ja olin ihan varma, että pisteet laskevat lautakunnassa, hän muistelee.
Ylioppilastutkintolautakunnan aktuaarin Alex Hellstenin mukaan äidinkielen täysiä pisteitä jaettiin tänä keväänä ennätysmäärä. Hellsten kertoo, että täysiin pisteisiin ylsi 14 opiskelijaa, kun vastaavia napakymppejä on yleensä tullut tutkintokerroittain 1–5 kappaletta.
– Ehkä kokelaissa on ollut sattumalta erityisen osaavia yksilöitä tällä kertaa, Hellsten mietti.
Esseekoe on tekstitaitoa arvaamattomampi
Hulda Haapamäki myöntää aina pitäneensä koulusta ja olleensa äidinkielessä ihan hyvä. Lukion alussa äidinkieli tuntui kuitenkin jopa monimutkaiselta.
– Vasta abivuonna oikeastaan tajusin, että kyllähän minä osaankin tätä. Ei äidinkieli ole ikinä ollut mikään lempiaineeni, johon olisin panostanut eniten. Kielistä olen aina tykännyt, niin äikkä on tullut siinä sivussa, Hulda pohtii.
Äidinkielen ylioppilaskirjoituksiin Hulda meni hyvillä mielin ja tavoitteenaan laudatur tai eximia. Hän treenasi koitokseen koulun kertauskursseilla ja luki vanhoja yo-vastauksia ja opetteli termejä. Kokeet eivät juurikaan häntä jännittäneet, mutta esseekokeessa menestyminen mietitytti hieman.
– Esseekokeessa menestyminen on niin paljon siitä kiinni, löytyykö aiheista se oma juttu josta osaa kertoa. Tekstitaidon koe on analysointia, joka tehdään aina samalla lailla, oli sitten mikä tahansa teksti kyseessä. Abivuonna tekstitaito alkoi mennä todella hyvin, Hulda kertoo.
Hulda sanoo kevään tekstitaidon tehtävien olleen mukavia. Hän päätyi kokeessa analysoimaan muun muassa esimerkkien tehtävää argumentaatiossa sekä selkokielisten tekstien eroa alkuperäisteksteihin. Esseekokeessa Hulda teki kuva-analyysin.
– Vähän mietin kuva-analyysin ja matkusteluun liittyvän tehtävän välillä, koska pidän matkustelusta. Päädyin kuitenkin lopulta kuviin, sillä ne herättivät ajatuksia. Opettajatkin sanoivat, että jos osaa kuva-analyysin hyvin, siitä kannattaa ehdottomasti tehdä, Hulda perustelee.
Yliopisto kutsuu syksyllä
Hulda Haapamäeltä ei löydy huippusuorituksen taustalta kirjallisuusharrastusta, mutta hän tykkää lukea lehtiä. Hän nostaa esiin myös hyvän opetuksen merkityksen, ja kehuukin hänellä olleen ala-asteelta asti hyvät äidinkielenopettajat. Erityiskiitokset Hulda antaa häntä eniten lukion äidinkielessä opettaneelle Harri Mustoselle, joka jaksoi tsempata häntä.
Hulda sai huippusuorituksestaan Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Yrjö Koskisen stipendin, jonka suuruus on 2000 euroa. Sen saavat parhaiten äidinkielen ylioppilaskirjoituksissa menestyneet opiskelijat, eli tänä vuonna täydet pisteet kirjoittaneet 14 opiskelijaa.
– Opettajakin sanoi alustavista pisteistä vitsillä minulle, että olisit nyt kirjoittanut pisteen paremmin, niin saisit hyvät stipendirahat, Hulda nauraa.
Äidinkieli tuotti muiden kirjoitettujen aineiden ohella mainion pistemäärän korkeakoulujen opiskelijavalintaan. Hulda sai laudaturin myös keskipitkästä ruotsista. Pitkästä englannista, lyhyestä matematiikasta ja yhteiskuntaopista tuli eximiat ja pitkästä ranskasta magna. Hulda pääsikin opiskelemaan kauppatieteitä Tampereen yliopistoon ilman valintakoetta.
Kesällä Hulda jatkaa töitä Toijalan S-Marketissa ja saattaa suunnata myös festareille. Syksyllä on edessä muutto Tampereelle.
Äidinkielen ylioppilaskoe
Äidinkielen koe on ylioppilastutkinnon ainoa kaikille kokelaille pakollinen koe. Se on keväästä 2007 asti koostunut tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta, jotka molemmat vaikuttavat lopulliseen arvosanaan. Molemmissa kokeissa arvioidaan ilmaisukykyä sekä tekstien sisältöä ja rakennetta. Erityisesti esseekoe mittaa myös opiskelijoiden yleissivistystä ja ajattelun kehittyneisyyttä sekä kypsyyttä jatko-opintoihin.
Tekstitaidon koe järjestetään ennen abiturienttien lukulomaa, ja siinä kirjoitetaan kolme noin kahden sivun pituista vastaustekstiä, joissa analysoidaan ja tulkitaan koetilanteessa jaettuja tekstejä. Lukuloman jälkeen pidettävässä esseekokeessa tuotetaan yksi 4–5-sivuinen teksti vähintään 12 tehtävävaihtoehdosta. Niistä suurimmassa osassa on tehtävänanto, mutta mukana on myös pelkkiä otsikoita. Osassa vaihtoehdoista vaaditaan myös jonkinlaisen aineiston, esimerkiksi kuvien, hyödyntämistä.
Äidinkielen ylioppilaskoe järjestettiin tänä keväänä viimeistä kertaa paperisena. Uudessa sähköisessä kokeessa myös kokeen rakenne muuttuu, sillä edellä mainitut osiot korvataan lukutaidon ja kirjoitustaidon kokeilla.