Tämän vuoden Näkymän teemana on muinaisuus ja alinen Akaa. Kevään ajan on ollut muun muassa käynnissä 15–25-vuotiailla nuorille suunnattu kilpailu, jossa alinen Akaa pyritään löytämään sarjakuvahahmoiksi kesän näyttelyyn.
– Muinaisuus ja alinen Akaa ovat vähän eri asioita, mutta ideana on pohtia, mitä Suomen kaikkea muinaishistoriasta voi löytyä, ponnahtaa maan pinnalle. Minkälaisia tyyppejä tai esineitä täällä on ollut ja mikä on ollut ehkä maailmankuva silloin, pohtii näyttelyn kuraattori Jaana Suorsa.
Kilpailu nuorille on tämän vuoden Näkymän uusi avaus. Teoksia on voinut lähettää raadille toukokuun puoliväliin mennessä. Jaana Suorsa kertoo, että teoksia on tullut kivasti. Kilpailua vauhditti myös 1000 euron palkinto.
– On jännä nähdä, miten nuoret tekijät ottavat teeman haltuun. Sieltä tulee varmasti – ainakin toivon – hyvin paljon tavallisuudesta poikkeavaa jo pelkästään sen takia, että nuoret katsovat maailmaa eri silmin.
Kilpailu on nyt pilottihanke ja tietoa siitä on lähetetty muun muassa alan oppilaitoksiin. Jaana Suorsan mielestä liikkeellä olisi pitänyt olla jo syksyllä. Ensi vuoden Näkymän teemaksi on suunniteltu rocktaidetta ja tänä syksynä siitä lähtee tieto sarjakuvataidetta opiskeleville.
Näyttely järven rannassa
Perinteistä Näkymää on ammattitaiteilijoille ja vakaville harrastajille suunnattu ympäristötaidenäyttely, joka kootaan nuorten kilpailuteosten oheen Nahkialanjärven rantaan ja muutamaan kohteeseen Toijalan keskustassa. Tällä hetkellä tiedetään jo, että esimerkiksi valokuvataiteilija Anna Koivistolta tulee valokuvanäyttely Toijalan rautatieaseman odotushalliin.
– Yhteydenottoja on tullut ihan kivasti ja teoshaku päättyi toukokuun lopussa. Nyt näyttää siltä, että ainakin 11 teosta pystytetään. Mukana ovat ainakin Noora-Maija Tokee, Satu Haikio ja minä. Olen mukana jos jää tilaa, kertoo Suorsa.
Alinen Akaa on myös taiteilijoille annettu teema, joka aikaisempien vuosien teemojen tapaan tuottaa jälleen näkijöilleen mielenkiintoisen taide-elämykseen.
Enemmän ammattitaiteilijoita
Näkymän tuottaa tänäkin vuonna TaideAkaa, jonka hallituksen jäsen Akaaseen muuttanut Jaana Suorsa on.
– Tähän mennessä tulleet ehdotukset on kaikki voitu hyväksyä. Haluamme pitää tässä tiukan ammatillisen linjan, joka on tapahtuman jatkon ja rahoituksen kannalta aivan välttämätöntä. Ihan harrastajille Näkymä ei ole avoinna. Kulttuurirahat ovat tiukassa ja ammattitaitelijat tarvitsevat ne, sanoo Suorsa suoraan.
Jaana Suorsa myöntää, että rajanveto ammattilaisen ja vakavan harrastajan välillä on vaikeaa. Taide elättää harvoja. Akaalaisten tekijöiden kenttä on monipuolinen ja vahva, mutta kiintiötä paikallisille ei ole, koska se olisi Suorsan mielestä epäreilua muita kohtaan.
– Teoshaku on kaikille avoin. Ketään ei kielletä hakemasta. Ja jos aikaisempiin vuosiin voi verrata, saamme hyvän näyttelyn. Teoksethan tässä näyttelyssä on keskiössä, eivät tekijät, sanoo Suorsa.
Rahat tiukassa
Muutamaa vuotta lukuun ottamatta Toijalaa ja nyt Akaata tunnetuksi tekevä Näkymä ympäristötaidetapahtuma on kärsinyt rahapulasta. Tänäkin vuonna rahaa on vähän. Osasyynä rahapulaan on Näkymän organisaation puute. Kukaan ei ole oikeaan aikaan avustuksia hakemassa.
Jaana Suorsa sanoo osasyyksi rahapulaan myös sen, että Näkymä ei ole vuosiensa aikana pystynyt näyttämään taidekenttään ja sitä tukeville organisaatioille, mikä tapahtuma se on.
– Näkymä ei ole vakiintunut. Viime vuoden Ite-taide oli teemana hyvä, ja siellä oli joukossa todella korkeatasoisia teoksia. Mutta rahoittajille tällainen näyttää siltä, että Kuhmon kamariorkesterissa soittaisi naapurin Ville, joka on vähän harrastanut viulun soittoa, sanoo Suosa.
Näkymän jatkon kannalta on Suorsan mielestä erittäin tärkeää, että tapahtuma ei leimaudu harrastajien tapahtumaksi, jossa puuhastellaan jotakin.
– Täytyy muistaa, että kilpailu rahasta on tänä päivänä erittäin kovaa. Ja sponsoreillakin on oikeus vaatia korkeata tasoa. Ja näyttelyn korkea taso nostaa myös Akaata, sanoo Suorsa.
Teosten kuratoinnista tämän vuoden näyttelyyn vastaa Jaana Suorsan lisäksi myös TaideAkaan hallituksen jäsen Mirva Juntunen. Ensimmäinen ympäristötaidenäyttely Akaassa järjestettiin kesällä 2002 ja nyt on tulossa jo 16:sta näyttely. Tapahtuman suojelija on kirjailija Johanna Sinisalo.
Kirjailija Johanna Sinisalo ja myös taitelija Jii Ruokonen ovat nuorten kilpailun raadissa. Ympäristötaidenäyttely on avoinna 1.7.–31.8. ja avajaisia vietetään Nahkialanjärven rannassa 30. kesäkuuta.
Teollinen muotoilija tekee sarkastisia Sika-kirjoja
Oulusta kotoisin oleva ja Tampereellakin vuosia osunut kirjailija ja kuvataitelija Johanna Suorsa muutti lokakuussa Akaaseen kaupungin hyvän sijainnin takia.
– Löydettiin Ampujantieltä juuri meille sopiva talo. Täältähän ovat hyvät yhteydet mihin tahansa. Talossakaan ei tarvinnut tehdä suuria remontteja. Tiedossa on vain pihahommia. Meiltä kestää rautatieasemalle kymmenen minuuttia eikä itse rautatie häiritse yhtään, kertoo kirjailija Suorsa.
Akaalaistunut Jaana Suorsa pitää sarjakuvien piirtämistä omimpana taidesuuntanaan, mutta ei sulje pois muitakaan suuntia.
Kirjailija Suorsan kirjoissa seikkailevat sarkastiset piirroshahmot, joista yksi on sika. Tähän mennessä piirroskirjoja on ilmestynyt jo kuusi, joista viisi Liken kustantamana. Viimeisimmän Kuka keksi aamun –piirroskirjan on kustantanut uusi tamperelainen kustantamo Kumiorava, jonka vetäjä ottaa kustannettavakseen vain kirjoja, joista itse pitää.
– Harrastin sarjakuvaa Oulussa asuessani. Meillä on Ruuvari-sarjakuvalehti, jota tehtiin porukalla Ilpo Koskelan kanssa. Harrastus jäi taka-alalle, asuin Firenzessäkin puoli vuotta 1986. Sitten lähdin Rovaniemelle opiskelemaan teollista muotoilua ja valmistuin teollisen muotoilun artenomiksi ja siinä sivussa tein jälleen sarjakuvaa, kertoo Suorsa.
Lopputyönsä artenomiksi Jaana Suorsa teki lujitemuoviveneprojektissa.
– Piti vain ottaa jotakin erikoisempaa, koska kaikki suunnittelivat vain tuoleja. Menin mukaan suunnittelemaan veneen prototyyppiä, jota valmistettiin vain kaksi kappaletta. Veneessä ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta ideaa ei vain saatu myytyä eteenpäin.
Ensimmäinen kirja omakustanteena
Opiskeltuaan viisi vuotta Rovaniemellä, Jaana Suorsa muutti takaisin kotikaupunkiinsa Ouluun.
– Siellä pääsin heti Oulun taiteilijaseuran ja Pohjois-Suomen teollisten muotoilijoiden hallituksiin. Teimme kaikenlaisia projekteja, vähän samanlaisia kuin Näkymä. Olin myös galleria/taidelainaamon hoitajana ja sinne tein näitä hahmojani postikorteiksi, jotka näyttivät kiinnostava, muistelee Suorsa.
Teolliseksi muotoiliojaksi valmistunutta ja muoviveneprojektissakin mukana ollutta Jaana Suorsaa ei muoviala kiinnosta enää. Nyt ajatukset täyttää sarjakuva.
Hahmoillaan Jaana Suorsa osallistui myös paikalliseen sarjakuvakilpailuun ja sijoittui. Sanomalehti Kalevassa ilmestyi myös hänen Citykettu-sarjakuvansa kolme vuotta.
– Ensimmäisen kirjan tein omakustanteena. Otin suureellisesti 1000 kappaleen painoksen ja sain jopa ne myytyä. Tämä kirja oli Kiasma-kirjakaupan vuoden 2004 myydyin kaunokirjallinen teos. Like-kustantamo kiinnostui sitten tästä.
Jaana Suorsaa kiinnostaa sarjakuvakirjan tekeminen. Tälläkin hetkellä on työn alla kirja. Myös perinteinen sanomalehtisarjakuva saa tekijän innostumaan.
– Sarjakuva muodossa tai toisessa tuntuu minun jutultani. Mutta en sulje mitään taidesuuntaa pois. Näkymäkin tuli minun eteeni ja se hoidetaan, sanoo Suorsa.
