Maan hallitus sai syksyllä 2016 suuren julkisuuden saattelemana patisteltua työmarkkinajärjestöt allekirjoittamaan kilpailukykysopimuksen. Työntekijäjärjestöille sopimus myytiin muun muassa lupaamalla, että jos työaikaa pidennetään, muita heikennyksiä ei tule, työllisyys kasvaa ja maan kilpailukyky paranee. Vuosi sitten pääministeri Juha Sipilän (kesk) nähtiin jo hehkuttavan, että käänne Suomen taloudessa on tapahtunut kilpailukykysopimuksen ansiosta.
Toijalan Metallityöväen ammattisoasto 169:n puheenjohtaja Antti Maijala ja kevätkokouksen puheenjohtaja Keijo Perttunen kiittivät Mikko Virolaista (vas.) ja Aki Moisiota osaston eteen tehdystä työstä. Mikko Virolainen on siirtynyt Teollisuusliiton Hämeen aluetoimitsijaksi Hämeenlinnaan ja Aki Moisio Tampereelle Metallin osasto 195:en toimistotyöntekijäksi. Mikko Virolainen on toiminut Toijalassa muun muassa osaston puheenjohtajana ja Aki Moisio sihteerinä.
Toijalan Metallityöväen ammattiosasto 169:än kevätkokouksessa viime lauantaina vieraillut Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila esitteli liiton tutkimusosaston metalliteollisuuden pääluottamusmiehille tuloksia, jotka kyseenalaistavat kilpailukykysopimuksen tehon.
– Kun kysyntä on meillä kasvanut, se on lähinnä Euroopan lähimarkkinoiden ansiota. Vientiteollisuudella menee nyt erittäin hyvin. Pidän kuitenkin erittäin mahdollisena, että kilpailukykysopimus on ollut suomalaisille yrittäjille signaali investointeihin ja työpaikkojen toimintojen parantamiseen, sanoo Anu-Hanna Anttila.
Sopimuksen vaikutuksia ei ole selvitetty
Metallialojen pääluottamusmiehille 2018 tehdyn seurantakyselyn mukaan viidesosassa työpaikoista on arvioitu kilpailukykysopimuksen vaikutuksia yhdessä työnantajan kanssa.
– Vain vajaa kymmenen prosenttia vastasi, että työnantajalla oli esittää joitakin lukuja kilpailukykysopimuksen tehosta, noin 80 prosenttia vastasi, että ei ollut, kertoo Anttila.
Tammi-helmikuussa 2018 tehdyn kyselyn mukaan kilpailukykysopimus on vaikuttanut. Yrityksien kilpailukyky on parantunut joissakin tapauksissa niin, että tehtaita on siirretty Suomeen. Tilauskanta on lisääntynyt, rahallisia säästöjäkin toiminnan tehostamisesta on tullut. Työntekijämääräkin on lisätty.
– Kyselyssämme selvisi, että puolet jatkaa tänä vuonna samalla sopimuksella kuin edellisvuonna. 40 prosenttia vastanneista sanoo, että sopimusta muutettiin, koska aikaisemmin sovittu ei toiminut. Ja pääasiassa nämä lisätunnit käytetään työn tekemiseen.
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoi kuulijoille senkin, että valtionvarainministeriön tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta arvoi vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen vaikuttaneen myönteisesti.
– Me emme pysty tätä sanomaan vielä, kun emme tiedä tarkalleen 2018 palkankorotusten vaikutuksia. Myös osa Teollisuusliiton alaisten sopimusalojen neuvotteluista on käyty keväällä, siksi puutuote- ja erityisalojen kyselyt toteutetaan vasta näin loppukeväästä.
Kaikkien työaika ei pidentynyt
Entisen Metalliliiton liittokokous on päättänyt, että kilpailukykysopimuksen tehoa metalliteollisuuden työpaikoilla seurataan. Pitenikö työaika 24 tunnilla vai vähemmän ansiotasoa laskematta. 1111 pääluottamusmiestä sai 2017 kyselyn ja 68 prosenttia heistä vastasi.
– Selvä enemmistö eli 77 prosenttia työpaikoista pidensi. 23 prosenttia sopi muuta, vähemmän kuin 24 tunnin pidennyksen. Tästä 7 prosenttia lisäsi yleisemmin työaikaa 16 tuntia. Peräti kuudesosa työpaikoista ei pidentänyt työaikaa ollenkaan. Emme tiedä, on tästä tehty paikallinen sopimus vai vain annettu asian olla, kertoo Anttila.
– Se, että työaikaa ei pidennetty sopimuksen mukaan 24 tuntia, kertoo paikallisen sopimisen monimuotoisuudesta. Sopimukset tehdään yleensä yhdessä. Näyttää siltä, ettei kilpailukykysopimus saanutkaan yksimielistä tukea kaikilla työpaikoilla.
Teollisuusliiton tutkimuksiin ottavat säntillisimmin osaa suurten työpaikkoja pääluottamusmiehet. Anu-Hanna Anttila miettii, mitä onkaan sovittu pienillä työpaikoilla vai onko asian annettu olla häiritsemättä mukavaa menoa.
Paikallisesti voidaan sopia mitä vain
Jos työaikaa pidennettiin, mitä tehtiin? Kirjo on laaja. On tehty kolme työpäivää arkipyhinä tai muina vapaapäivinä. On vähennetty työajan tasaamisvapaita. On vähennetty työaikapankin saldoa 24 tunnilla. On pidennetty kaikkien työpäivää kuudella minuutilla.
– Emme aavistaneet, mitä kaikkea te olette työpaikoillanne ratkaisuksi keksineet. Vaihtoehtoja on todella paljon. Tätä se paikallinen sopiminen on. Jos epäilette, että paikallinen sopimuksenne ei noudata kilpailukykysopimusta, esimerkiksi sitä, että ansiotaso ei laske, pitää ottaa yhteyttä liittoon, miettii Anttila.
Akaalaisia ammattiyhdistysjohtajia Metallikellarissa. Toijalan Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Hannu Maijala (vas.). Keijo Perttunen oli puheenjohtajana vuosina 1995-2000, Jorma Lehtonen 4.8. – 31.12.1973 ja 1991-1992, Hannu Mikkonen 1977-1983 ja Risto Paija 1984-1990 sekä Mikko Virolainen 2001-2016.
Kun työaikaa on pidennetty, on työpäivänä tehty yleisimmin helatorstai. Myös pekkaspäiviä ja lauantaipäiviä on tehty työpäiviksi. Joillekin työpaikoille on tehty erityinen kiky-pankki, johon tehdään tunteja lisää.
– Joillakin työpaikoilla oli työntekijän mahdollisuus sopia, tekeekö hän sopimuksen mukaiset tunnit vai vähennetäänkö 24 tunnin palkka. Ansiotason alentaminen on kuitenkin vastoin sopimusta, sanoo Anttila.
Sopimus jäi toteuttamattakin
Onko sopimus pitänyt? Teollisuusliitto lähetti tammi-helmikuussa 2018 sähköisen kyselyn teknologiasektorin 1126 pääluottamusmiehelle. Vastauksia saatiin 619.
– Yhdessä tehtyä sopimusta on noudatettu. 62,7 prosenttia vastasi, että sopimus on pitänyt. Reilu viidesosa vastaajista taas kertoo, että sopimuksesta on poikettu, sanoo Anttila.
Kun sopimus ja todellisuus poikkesivat toisistaan, syiksi kerrottiin monia asioita. Arki oli useammassa tapauksessa toisenlainen ja tunteja jäi tekemättä. Joillakin työpaikoilla tehty sopimus huomattiin myös vaikeaksi käytännössä toteuttaa. Osa pidensi työpäiväänsä kolmella minuutilla, osa huomasi tilinauhasta pitäneensä kiky-päivän. Ja vaikka kilpailukykysopimus tehtiin, sitä ei otettu käyttöön.
– Vaihtoehtoja oli kolme. Ei tehdä mitään, kun ei sovita mitään. Sovitaan, että ei tehdä mitään. Sovitaan, että mennään kikyn mukaisesti, mutta ei tehdä mitään. Tämä oli täysi yllätys meille, kolme mallia, sanoo Anttila.
Teollisuusliiton tutkimusosaston tutkimus kilpailukykysopimuksen vaikutuksista valmistuu liiton valtuuston arviotavaksi kokoukseen toukokuun 22. päivä. Silloin puhetta aiheuttanee erään työpaikan tekemä kiky-sopimus, jossa jokainen työntekijä sitoutui liikkumaan vapaa-ajallaan kolmen työpäivän verran.
