Toijalan yhteiskoululla vietettiin perjantaina kansallisen veteraanipäivän juhlaa.
Perjantaina on vietetty kansallista veteraanipäivää. Akaassa päivää juhlistettiin muun muassa Toijalan yhteiskoululla pidetyssä tilaisuudessa. Juhlimaan saapui myös jatkosodan veteraani Kauko Alamäki.
Ennen Toijalan yhteiskoulun juhlaa Alamäki osallistui aamulla seppeleenlaskutilaisuuteen Toijalan hautausmaan sankarihaudoilla. Alamäki kertoo, että veteraanipäivän juhlallisuuksilla on hänelle suuri merkitys, tosin hänen mielestään veteraanipäivän tilaisuuksia voitaisiin suunnata laajemmalle yleisölle.
– Veteraanipäivän tilaisuuksien pitäisi olla kansan tilaisuuksia. Esimerkiksi seurakunta tai kunta voisivat järjestää kuntalaisille tällaisia tilaisuuksia. Tällä tavalla veteraanien perinne säilyisi ja siirtyisi eteen päin, Alamäki tuumii.
Kauko Alamäki kuuluu viimeisimpiin ikäluokkiin, jotka joutuivat sotaan. Mies komennettiin rintamalle Kannakselle vuonna 1943. Sota-aikoja entinen kirjakauppias Alamäki muistelee lähinnä kirjallisuuden kautta.
– Minä luen hyvin paljon ja melkein pelkästään historiaa, muistelmia ja kirjallisuutta, joka on vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan. Sitä kautta selviää mitä on saatu veteraanityöllä aikaan ja miksi sotareissu kannatti tehdä, Alamäki toteaa.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen piti juhlapuheen.
Tuntemattoman sotilaan uusimmasta elokuvaversiosta Alamäki ei erityisemmin pitänyt siksi, että hänen mielestään siinä keskityttiin liiaksi räjähtelyyn ja rytinään. Mies kertoo lähteneensä elokuvateatterista pois kesken esityksen.
– Edvin Laineen alkuperäinen Tuntematon sotilas on se ainoa oikea. Siinä kuvataan ihmisluonteita ja ihmisten käyttäytymistä sodassa, Alamäki sanoo.
Kaupunki antaa apua arkeen
Toijalan yhteiskoululla järjestetyn veteraanipäivän juhlan avasi Toijalan Seudun Sotainvalidien varapuheenjohtaja Hannu Lana toivottamalla juhlayleisön tervetulleeksi. Juhlapuheen piti Akaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen.
Puheessaan Leinonen sanoi nykyisen Akaan selvinneen monista koettelemuksista niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Leinosen mukaan tässä hetkessä ovat käsillä toisenlaiset ongelmat kuin sotavuosina, mutta samat keinot auttavat eteen päin: yhteinen tahtotila ja usko siihen, että hyvä kantaa.
Leinonen totesi, että Akaassa jäljellä olevilla veteraaneilla on tukenaan veteraanijärjestöt sekä Akaan kaupunki. Veteraanijärjestöt järjestävät tärkeää sosiaalisuutta tukevaa toimintaa niin paikallistasolla kuin piiritasolla. Kaupunki puolestaan tarjoaa muun muassa rintamaveteraanien kuntoutusta, korvauksia sairauskuluista, laitos- ja avokuntoutusta, ryhmäkuntoutusta ja jalkahoitoa. Puheessaan Leinonen listasi myös muita kaupungin veteraaneille tarjoamia palveluja.
– Nämä eivät mitenkään voi korvata sitä työtä, minkä te olette tehneet. Mutta se on pientä apua arkeen, joka varmasti ilman sotavammaakin alkaa teidän vuosilla olla eri tavoin raskasta, Leinonen sanoi.
Kauko Alamäki muistelee sota-aikoja lähinnä kirjallisuuden kautta.
Toijalan yhteiskoulun veteraanipäivän juhlassa esiintyi Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta johtajanaan musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi. Soittokunta esitti Timo Forsströmin Juhlasoiton sotaveteraaneille, Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin sekä Sam Sihvon Muistoja Pohjolasta. Lisäksi juhlassa nähtiin Valkeakosken musiikkiopiston soittajat Leena Mantere, Aleksi Sorsa, Laura Mantere ja Helmi Lepo, jotka esittivät sikermän kansansäveliä.
Laura Mantere (vas.), Helmi Lepo ja Leena Mantere Valkeakosken musiikkiopistosta esiintyivät juhalssa.
Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta johtajanaan musiikkiyliluutnantti Juhani Valtasalmi esitti muun muassa Jean Sibeliusta.
Leena Mantere ja Aleksi Sorsa esittivät juhlassa suomalaisia kansansävelmiä.
Ennen varsinaista juhlaa vieraille tarjottiin kahvit.