Liisa Lampela maalaa orvokkeja valkoiseen maljakkoon.
Posliininmaalauskurssilaiset tekevät keskittyneesti töitään pöytien ääressä. Ulkona paistaa jo kevätaurinko, mutta tekijät eivät malta vielä vaihtaa maalausharrastustaan ulkopuuhiin.
– Vaikka kesä tulisi, se ei haittaa vähääkään meidän tekemistä, sanoo Valkeakoski-opistossa posliininmaalausta opettava Päivi Huhtala.
Valkeakoski-opiston posliininmaalauskurssi kokoontuu torstaisin Arvo Ylpön koulun pihapiirissä sijaitsevassa Kätevässä. Kurssilla on kirjoilla seitsemän harrastajaa, mutta lisää kaivataan.
– Parikin ihmistä auttaisi kovasti jatkuvuutta. Kurssi kyllä toteutuu ensi syksynä, mutta osanottajamäärä vaikuttaa kurssimaksuun. Kurssi jatkuu edullisimmalla hinnalla, jos kurssilaisia on vähintään seitsemän, Huhtala kertoo.
Tänä vuonna posliininmaalauskurssilaiset ovat maksaneet lukuvuodesta 126 euroa, josta polttomaksua on 20 euroa. Lisäksi jokainen kurssilainen maksaa tarvitsemansa tarvikkeet. Huhtala kertoo, että mikäli oppilaita tulee vähemmän kuin seitsemän, kurssimaksu uhkaa nousta noin sadalla eurolla.
Armi Mäenpää on maalannut lautaselle kissanpentuja. Pohjaväri tehdään tuputtamalla, jolloin kissamaalaukset suojataan vihreällä suojalakalla. Suojalakka poistetaan, kun pohjaväri on valmis. Tekemistä seuraa taustalla opettaja Päivi Huhtala.
Huhtalan mukaan jatkuvuus olisi toivottavaa myös takia, että Kätevän tiloissa on posliinin polttouuni. Työt poltetaan 800-asteisessa uunissa, jota ohjaa automatiikka.
– Työt hautuvat 800 asteessa hetken aikaa, jonka jälkeen automatiikka sammuttaa uunin. Viikon päästä työt ovat parikymmenasteisia, jolloin ne saa purettua pois uunista.
Pitkäjänteisyyttä oppimassa
Päivi Huhtalan mukaan posliininmaalauksen harrastajissa on paljon eläkkeellä olevia naisia.
– Naisilla on perhe ja lapset, jotka hoidetaan ensin. Vasta sitten kun tulee vapaata aikaa, halutaan tehdä jotain, mikä on aina vähän kaihertanut mieltä, Huhtala arvelee.
– Kyllä me miehiäkin tänne voisimme ottaa, jos vaan löytyy innokkaita ja rohkeita, kurssilaiset huikkaavat väliin.
Opettajan mukaan posliininmaalaus opettaa pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, koska työn valmistuminen voi vaatia useita polttokertoja.
– Tärkeää tässä on myös se, että kokoonnutaan yhteen, puhutaan ilot ja surut ja henki on kannustava. Täällä unohtuu kaikki murheet ja pääsee nollaamaan pään täysin, Huhtala sanoo.
Riisikkalalaiselle Marja–Liisa Korpelalle posliininmaalaus on omaa aikaa.
– Ilta menee aina liian nopeasti, rakastuneita kettuja sydänlautasille maalaavaa Korpela tuumaa.
Toijalalainen Liisa Lampela piirtää punaisen jäljennöspaperin avulla orvokkeja korkeaan valkoiseen maljakkoon. Käsillä tekemiseen tykästynyt Lampela on käynyt posliininmaalauksessa lähes 20 vuotta.
– Olen tehnyt töitä laidasta laitaan. Se on ollut helppoa, kun on hyvä opettaja, joka osaa opettaa tällaista tumpeloakin, hän sanoo.
Marketta Heikkilä tekee raapetyötä, jossa ruusukuvio syntyy raaputtamalla pois pintaväriä. Ruusukuvion mallin hän on piirtänyt vapaalla kädellä.
Tuula Viitanen viimeistelee maalaamansa kirjeveitset lysterillä.
Seija Alm keskittyy valkoisen ruusun maalaamiseen posliinille. Alm on ikuistanut valkoisia ruusuja aiemmin öljyvärimaalaukseen.
Marja-Liisa Korpelan sydämelliset, rakastuneet ketut.
Tarja Ahtiainen maalaa taulua lammaspaimenesta.
Nämä työt ovat vaatineet useita polttokertoja. Vasemmalla Tarja Ahtiaisen ja oikealla Liisa Lampelan työ.
Sirpa Hirvonen arvelee, että orkideamaalauksella koristellun maljan voi täyttää vaikka karkeilla.