Suomessa valmistellaan itsenäisyyden ajan suurinta palveluremonttia, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Maahan syntyy uusi hallintoporras, maakuntahallinto, joka ottaa kunnilta laskentatavasta riippuen noin 60 prosenttia tehtävistä ja budjettivallasta pois. 1. tammikuuta 2019 kaikki on toisin.
Tampereen seutukunnalla on puhallettu yhteen hiileen jo kymmenen vuotta. Alkuvaikeuksien jälkeen on seutujohtaja Päivi Nurmisen mielestä menossa nyt hyvin dynaaminen vaihe.
Tampereen seutujohtaja Päivi Nurminen näkee uudistuksen hyvänä asiana. Tavattoman raskaaksi pöhöttynyt, rahaa vievä ja vaikeasti ohjattava sosiaali- ja terveyssektori siirtyy muiden hoidettavaksi ja kunnat pääsevät tekemään jotakin uutta.
– Sote-uudistuksen jälkeen peruskunta on muun muassa tekniikkaa, kasvatusta, opetusta, sivistystä, liikuntaa, liikenteen suunnittelua ja kaavoitusta. Mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän huolissaan ollaan soten tulosta. Sieltähän lähtee henkilöstöä ja budjetista iso summa. Pienet kunnat ovat taas hyvillään, että sotesta päästään irti, sanoo Nurminen.
Päivi Nurminen ei hyväksy ajatusta, että sote-uudistuksessa kuntien merkitys laskisi. Nyt puhutaan elinvoimakunnista, joka kokonaan uusi asia kuin itsenäisen Suomen historiassa.
– Uuden kunnan roolia ei anneta, se pitää ottaa. Ei tässä uudistuksessa kukaan anna kunnille vahvaa tai heikkoa osaa. Niille jää tietyt vahvat tehtävät ja niiden tarvitsema rahoitus. Loppu riippuu kunnista itsestään ja siitä, kuinka hyvin ne saavat asukkaansa mukaan kehittämään, sanoo Nurminen.
Kuntajohtajan rooli muuttuu
Tulevaisuuden kunta ei ole enää Päivi Nurmisen mielestä vain virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio, joka tuottaa palveluja ja vetää kuntalaisia perässään. Organisaatioista on murtauduttava ulos.
– Miten johdetaan kuntaa, että saadaan kaikki ryhmät mukaan, ei vain puolueet? Elinvoima rakennetaan ottamalla kaikki mukaan, pienet kuppikunnatkin. Ajatellaanpas kuntajohtajan roolia. He osaavat johtaa organisaatiota, mutta tulevaisuudessa pitää osatakin johtaa sitä yhteisöä. Ja se on ihan eri asia. Varmasti moni kuntajohtaja miettii tulevasuuttaan. Voi tietysti olla, että joku huomaa olevansa väärässä tehtävässä.
Viraston johtaminen on elinvoimakunnassa sivuseikka.
– Kun kuntajohtajasta tulee elinvoimajohtaja, hänen onkin johdettava verkostoja ja tehtävä yhteistyötä paljon enemmän kuin nyt. Se vaatii ihan erilaista osaamista. Työ on muualla kokonaan muualla kuin virastossa, sanoo Nurminen.
– Pitää osallistua, tuntea ihmisiä, mennä mukaan. Elinvoimakunnan johtaja on aina läsnä.
Seutujohtaja Nurminen muistuttaa, että tulevaisuudessakaan ihmiset eivät sitoudu hallintoon ja maakuntahallinto ei ole viemässä kuntien roolia.
– Ihmiset asuvat edelleen kunnissa ja käyttävät kuntiensa palveluja. Se miten hyvin ihmiset sitoutuvat kuntaansa on kunnan imagosta kiinni. Ja tähän imagoon vaikutetaan politiikalla ja hyvällä johtamisella, sanoo Nurminen.
Tampere haluaa toiseksi
Tampereen seutukunta on toiminut nyt kymmenen vuotta ja osoittanut tarpeellisuutensa. Seutukuntaan kuuluu kahdeksan kuntaan. Asukkaita on nyt 379 000 ja lisää tulee joka vuosi 4 000.
– Orivesi on tässä ryppäässä mielenkiintoinen tapaus. Se oli ennen osa Ylä-Pirkanmaan seutukuntaa, mutta sai hyvin vahvan poliittisen lobbauksen ansiosta käännettyä suuntansa niin, että ovat osa Tampereen kaupunkiseutua. Seutukunnan kunnat ovat toisiinsa sitoutuneita ja haluavat kehittää Tampereen kaupunkiseutua. Orivedelle ja Vesilahdelle mentäessä jatkuva kaupunkiseutu tosin katkeaa, mutta he haluavat vahvasti olla tässä kokonaisuudessa mukana, sanoo Nurminen.
Seutukunta syntyi epäterveen kilpailun seurauksena. Kymmenen vuotta sitten ihmisiä muutti Tampereen kehyskuntiin, jotka kaavoittivat muuttajille omakotitontteja.
– Nyt tilanne on tasaantunut samaa tahtia mitä kaupungistuminen. Kaikki ymmärtävät, että ei Tampere voi olla vain menettäjä. 4 000 hengen muuttovoitto on hyvä vauhtia, mutta täytyy muistaa, että pääkaupunkiseutu kasvaa puolessa vuodessa 8 000 hengellä.
Turun ja Oulun seutukuntiin verrattuna Tampereen seutukunta on selkeästi Suomen seutukuntien kakkonen. Tämä tila halutaan kuitenkin varmistaa toimivalla seutuyhteistyöllä.
– Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoa metropolialue ja kaikki muu on maakuntaa. Meidän täytyy itse nostaa itsemme selkeäksi ja kiistattomaksi kakkoseksi. Ykköseksi emme pääse ja Suomessa ei ole tällä hetkellä tunnustettua kakkosseutua, joten meidän on paikkamme otettava, sanoo Nurminen.
Tampere kasvaa Suomen sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Myös syntyvyys on kohdallaan ja ikääntyvän väestön kaupunkiin muutto kasvattaa myös seutukuntaa. Pirkanmaa seutukunnista Tampereen lisäksi kasvaa vain Etelä-Pirkanmaa.