Projektipäällikkö Ilkka Peltomaan (vas.) mukaan Narikka tarjoaa apua ihmisten arkeen.
Päivi Pitkänen totuttelee työelämään toimimalla Narikassa keittiöemäntänä. Juho Numminen muistuttaa, että Narikassa saa olla oma itsensä.
Kauppiastavaratalossa Toijalassa on syksystä asti toiminut Narikka, joka on kohtaamispaikka Akaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, työllisyyspalveluiden ja nuorten palveluiden asiakkaille mutta myös muille juttuseuraa kaipaaville.
Narikka on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa kolmevuotista Sosiaalisen kuntoutuksen SoKu-hanketta, jossa Akaan kaupunki on mukana Valkeakosken ja Urjalan kanssa. Hankkeessa on mukana lähes 200 asiakasta, joista akaalaisia on 70–80. Suurin osa Narikan kävijöistä on työttömiä.
Narikassa on tarjolla neuvontaa ja ohjausta arjen pulmiin.
– Tästä voisi puhua yhtä hyvin aikuisikäisten ohjaamona, jossa saa neuvontaa ja ohjausta niin terveyteen, työpaikan hakemiseen kuin opiskeluun liittyvissä asioissa. Voimme auttaa asiakasta ottamaan tai otamme asiakkaan kanssa yhdessä yhteyttä esimerkiksi Kelaan, kertoo SoKu-hankkeen projektipäällikkö Ilkka Peltomaa.
Terveys kuntoon ja uusi ammatti
Narikan kävijöihin kuuluvalle Johanna Ryhäselle tärkeintä on ollut vertaistuki ja kotoa liikkeelle lähteminen. Hän on asioinut Narikassa myös sairaanhoitajan kanssa ja saanut apua Kelan papereiden täyttämiseen.
Viialassa asuva kahden lapsen äiti on koulutukseltaan erikoismaalari, mutta terveydellisistä syistä hän ei voi palata alalle. Työelämästä hän on ollut pois vuosia.
– Minun kohdallani tulisi kysymykseen uudelleen kouluttautuminen. Tavoitteena on saada terveystilanne kuntoon ja tietysti päästä työelämään, Johanna Ryhänen miettii tulevaisuutta.
Totuttelua työelämään
Toijalassa asuva Päivi Pitkänen, 47, harjoittelee Narikassa työelämään palaamista toimimalla keittiöemäntänä. Hän keittää kahvit ja leipoo tarjolle suolaista ja makeaa sekä avustaa muissa töissä. Muilta kävijöiltä hän on saanut työstään kiitosta.
– Narikkaan on hyvä tulla, täällä on hyvät ohjaajat ja lämmin henki. Ihmiset otetaan vastaan ihmisinä ja avoimin mielin. Eniten olen kaivannut juuri ihmisten kanssa olemista, Pitkänen toteaa.
Neljävuotiaan tyttären äiti on koulutukseltaan ravitsemistyöntekijä. Viimeisin työpaikka on ollut sijaisuus koulun keittiössä vuonna 2013.
Adhd haittaa opiskelua ja elämää
Narikan toiminta jatkuu näillä näkymin marraskuuhun 2018. Juho Numminen Toijalasta haluaisi toiminnan jatkuvan. Hän tietää, että moni empii tulemista.
– Tosi monella on este tulla, koska he miettivät mitä musta ajatellaan, jos siellä onkin joku tuttu. Sellainen ajattelu pitäisi saada jotenkin pois.
TE-toimiston ohjaamana SoKu-hankkeen asiakkaaksi tulleella 29-vuotiaalla Nummisella ei ole ammattia. Peruskoulun jälkeen hän on opiskellut ammattikoulussa eri aloja, mutta opinnot ovat joka kerta jääneet kesken. Neljä vuotta sitten todettu Adhd ja sen aiheuttamat keskittymisvaikeudet ovat haitanneet koulunkäyntiä.
– Se on näytellyt suurta roolia koko elämän ja aiheuttanut ongelmia jokaisella elämän saralla varsinkin, kun sitä ei ole tiedostettu.
Numminen odottaa tarkempia tutkimuksia Adhd:stä. Miestä harmittavat keskeneräiset asiat ja epäonnistumiset ovat syöneet motivaatiota.
– Uskon ja toivon, että varmasti minäkin löydän oman paikkani, kun asiat rupeavat onnistumaan. Sen verran olen kuitenkin pessimisti, että sataprosenttisesti en siihen luota, Numminen sanoo.
Ennen Narikan sulkeutumista marraskuussa selvitetään toiminnan jatkomahdollisuuksia. SoKu-hankkeen projektipäällikön Ilkka Peltomaan mukaan toiminta voisi olla kunta -, maakunta- tai yhdistysvetoista.
– Kun sote-uudistus käynnistyy, ihmiset tarvitsevat paikkoja, joista saa neuvoja, hän perustelee.
