Akaan kaupunki perusti taannoin suurin toivein kulttuurikoordinaattorin vakanssin. Kun tehtävään valittu Jaana Kari siirtyi muualle töihin, koordinaattorin tehtävä jätettiin taloutta tasapainottaen täyttämättä. Jo tuolloin ihmeteltiin, miten 17 000 kaupungissa sammutetaan elinvoiman ja viihtymisen kannalta tärkeä tehtävä, itse asiassa koko kulttuuritoimi.
Vakanssin ensimmäinen hoitaja ehti luoda kuitenkin useita käytäntöjä, joita nyt kovasti kaivataan. Hän oli korvaamaton apu muun muassa juhlia järjestäville yhdistyksille, organisoi kaupungin omat esitteet, juhlat ja sankarihautojen kunniakäynnit. Jaana Karin verkostot olivat laajat, joten juhlissa nähtiin usein yllättävää ja tavallisuudesta poikkeavaa – piristävää – ohjelmaa.
Vaikka silloinen kaupunginjohtaja ja muutama muu nariseva verryttelyhousu eivät ensimmäisestä kulttuurikoordinaattorista pitäneetkään, täytti hän tehtävänsä mallikkaasti. Kauna lähenteli jo ajojahtia, mikä edesauttoi erittäin pätevän henkilön pois lähtemistä.
Koordinaattorin puute näkyy Akaan arjessa koko ajan. Suuriakin tapahtumia järjestetään päällekkäin miettimättä yhtään, että monilla tapahtumilla on sama yleisö. Kylmäkoski, Toijala ja Viiala ovat taajamina niin lähekkäin, että joissakin tapauksissa yksikin juhla riittäisi. Koordinaattoria jos ketä tarvitaan rakentamaan yhteistä Akaata eikä potkimaan hiekkaa omalla kentällään.
Akaan valtuusto valtuutti talousarviokokouksessaan 2017 henkilöstöjaoston valmistelemaan kulttuurikoordinaattorin avaamista uudelleen sisäisin siirroin ilman kustannusvaikutuksia. Henkilöstöjaosto päätti jäsen Mervi Pulkkisen (kesk) esityksestä, mutta aivan oikein, että tehtävään on valittava soveltuvan korkeakoulututkinnon omaava henkilö ja eduksi katsotaan vielä kulttuurialan hyvä tuntemus.
Valtuuston herääminen kulttuuriasioihin on tavattoman hyvä asia. Jos sote ja sen myötä maakuntahallinto syntyvät, Suomen kuntien tehtävät muuttuvat totaalisesti. Kun puhutaan elinvoimakunnista, puhutaan muun muassa elinkeinoelämästä, yrittämisestä, kaavoituksesta, asumisesta, varhaiskasvatuksesta ja kouluista. Toisin sanoen puhutaan viihtyvyydestä, johon olennaisena osana kuuluvat kuntien kulttuuripalvelut. Elinvoimakunta menee asukkaansa kumppaniksi.
On erittäin tärkeää, että Akaa saa kulttuurikoordinaattorin tehtävään pätevän henkilön. Kulttuuriyhteydet naapurikuntiin ja ystävyyskuntiin on viritettävä uudelleen,ja koordinaattoria tarvitaan myös maakuntatason vaikuttajaksi ja toki myös yhteyshenkilöksi Suomen kasvukäytävälle. Kun tehtävä täytetään sisäisellä siirrolla, kiinnostusta varmaan löytyy esimerkiksi sisäilmaongelmien kanssa painivien opettajien keskuudesta.
Akaan taloudellinen tilanne on haastava. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaupungissa ei tapahtuisi mitään. Viihtyvyys ja vetovoima lisääntyvät koko ajan. Kaupungin tuella tänne on rakennettu kaksi tekonurmea, ja tulossa on vielä kaupungin oma tapahtumakenttäkin. Viialaan puuhataan liikuntahallia.
Kulttuurillakin on Akaassa oma kehtonsa, Kulttuuritalo Laaksola. Se on tällä hetkellä muun muassa kaupungin ainoa kunnollinen näyttelytila ja ansaitsee arvonnousun ja kuvataidettakin hyvin tuntevan työntekijän vetäjäkseen. Laaksolan näyttelykalenteri on aivan liian vaatimaton ja tunnettuus heikko. Koordinaattorin soisi aloittavan mahdollisimman pian, koska Näkymäkin on tulossa.