Akaan kaupunki osallistuu sittenkin tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n osakeantiin ja merkitsee ensimmäisessä vaiheessa 21 770 eurolla 622 kappaletta yhtiön 35 euron arvoisia osakkeita. Toisessa vaiheessa osakkeita merkitään 1 122 kappaletta ja arvo tuolloin on 39 270 euroa.
Lisätalousarviossa Akaa tarvitsee tähän hankkeeseen lisää rahaa yhtensä 61 040 euroa.
Päätös syntyi keskiviikon valtuustossa äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallitus esitti, että osakeantiin ei osallistuta, mutta valtuusto päätti toisin. Osallistumista kannatti 23 valtuutettua ja vastusti 10. Kaksi valtuutettua äänesti tyhjää.
Tavase sai kokousaikaa
Päätöstä edelsi Tavase Oy:n toimitusjohtajan Petri Jokelan valtuuston kokouksen ollessa käynnissä pitämä alustus, jossa hän poikkeuksellisen selvin sanoin totesi, että yhtiön omistaja, Tampereen kaupunki, haluaa tavalla tai toisella muut osakkaat keventämään Tampereen vastuita.
Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela esitteli tekopohjavesiyhtiön toimintaa Akaan valtuutetuille.
– Viime kesänä yhtiökokous antoi hallitukselle valtuudet osakeantiin. Päätettiin hankkia rahaa yhtiön toimintaan, jotta saadaan lainvoimainen lupapäätös. Ja koska enemmistöosakas Tampereen kaupunki on rahoittanut yksin yhtiötä suurestikin, oli tarkoitus jakaa rahoitusvastuuta osakkaille osakeomistuksen suhteessa. Osakeannin rahoilla maksetaan yhtiön velkoja pois Tampereen kaupungille.
Rahaa Tavase Oy:n toimintaan on tähän mennessä palanut noin 7 miljoonaa euroa.
Tavase Oy:n osakassopimuksessa on sovittu, että osakkaat takaavat yhtiön sitoumukset. 15.10.2017 pidetyssä osakkaiden kokouksessa osakkaat totesivat, että lainojen maksuun Tampereen kaupungille koskee sama osakassopimuksen velvoite.
– Minulta on kysytty, onko pakko osallistua? Olen tästä asiasta kysynyt enemmistöosakkaan näkemystä ja Tampereen kaupunki on seurasanaisesti kertonut näkemyksenään, että Tampere edellyttää, että kaikki osakkaat osallistuvat yhteiseen asiaan, sanoi Jokela.
Normaalisti osakeannissa yhtiön hallitus miettii, mitä merkitsemättä jääneille osakkeille tehdään. Ne voidaan jättää merkitsemättä, myydä jollekin niitä haluavalle tai tarjota omistuksen suhteessa muille osakkeille
– Tämä on eri asia, kun mitä Tampereen kaupunki ajattelee. Kaupungin näkemys on se, että osakkaiden pitäisi omistussuhteessa lyhentää Tampereen kaupungin myöntämiä lainoja. Vaikka jättää merkitsemättä osakkeita, niin Tampereen kaupunki tulee kysymään silti osakkailta rahaa. Silloin jos lainaa maksaa laskua vastaan, ei saa osakkeita yhtiöstä eikä saa käytettyä tätä oikeuttaan ja etuuttaan, sanoi Petri Jokela.
Sähköpostikin saatu
Tampere haluaa Akaalta nyt tavalla tai toisella rahaa 61 000 euroa. Tämän teki valtuutetuille selväksi myös va. kaupunginjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori, joka luki kokouksessa Tampereen kaupungin liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Vuorelaisen sähköpostin.
Kaupunginhallituksessa merkintäesityksensä kanssa vielä yksin jäänyt valtuutettu Hannu Järvinen (sd) esitti, että osakeantiin lähdetään mukaan.
– Mukana ovat Vesilahti, Kangasala, Tampere, mutta Lempäälästä ei ole vielä kuulunut mitään. Ruvetaanko me nyt Tampereen kanssa taistelemaan tästä asiasta. Jos jätämme tämän merkkaamatta, Tampere laskuttaa sen keinolla millä hyvänsä. Kaikki tietävät, että olen Valkeakosken ystävä, mutta jos nyt ajatellaan, mihin suuntaan lähdemme kulkemaan, niin ei ole hyvä lähteä Tampereen kanssa taistelemaan, mietti Järvinen.
Vastoin Akaa linjauksia
Valtuutettu Jukka Salminen (kok) muistutti, että osakeyhtiölaki antaa oikeuden osakkaille merkitä osakeannissa osakkeita. Se ei velvoita ketään merkitsemään osakkeita.
– Muistakaa, että olemme tehneet strategisen tason päätökset useita vuosia sitten siirtymisestä HS-Veden tuottamiin palveluihin. Pääosa vedestä tulee Hämeenlinnan suunnasta ja varasuunta on pohjoisesta. Täällä on jäänyt kertomatta, että Tavasen osakepääoma laski alle 50 prosentin. Tällöin taas laki edellyttää, että osakeyhtiön pitää ryhtyä toimenpiteisiin ettei kukaan ryhdy saattamaan osakeyhtiötä selvitystilaan.
Valtuutettu Jukka Salminen muistutti, että Tavase Oy:n osakepääoma on laskenuut alle 50 prosentin.
Valtuutettu Salminen piti kummallisena sitä, että Akaa itse keksii kilpailevan vaihtoehdon omaan vesihuoltoon, josta on strateginen päätös tehty.
– Toissa vuonna Akaan kaupunki vielä kirjasi alas pitkälti yli 400 000 euroa omat takausvastuunsa Tampereen suunnasta. Pidän tätä asiaa täällä nyt kummallisena. Lempäälän suunnasta tulee vielä 150 millinen putki, jonka kapasiteetti on aivan alimitoitettu. Siihen suuntaan taas saadaan upotettua miljoona euroa. Jos joku on sitä mieltä, että meillä rahaa on, saa olla. Minä en ole, sanoi Salminen.
Tavasen tulevaisuus on epävarma
Vaikka Akaan kaupunki merkitsee nyt tekopohjavesiyhtiö Tavasen osakkeita, on hankkeen toteutuminen erittäin epävarmaa. Tarkoituksena on rakentaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen kuntien harjualueelle. Vettä pumpataan Roineesta. Ajateltu alue on kooltaan 700 hehtaaria. Pälkäne vastustaa hanketta rajusti ja Valkeakosken kaupunki on irtaantunut hankkeesta tosin merkittävin kustannuksin.
Hanke jakaa pirkanmaalaiset tavaseuskovaisiin ja hanketta voimakkaasti vastustaviin. Hanketta on vastustettu vuodesta 1985 alkaen, jolloin se polkaistiin tutkimuksin liikkeelle Tampereen kaupungin vesihuollon turvaamiseksi. Kyseessä tällä hetkellä 57 miljoonan euron hanke, josta 26 miljoonaa menee tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Siirtolinjojen rakentamisesta osakkaat päättävät erikseen.
Tavase Oy jätti lupahakemuksen tekopohjavesilaitoksesta jo 2012. Aluehallintovirasto AVI hylkäsi hakemuksen luonnonsuojelulakiin vedoten kesällä 2015. Tavase Oy valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen 2015 ja Vaasan hallinto-oikeus kumosi AVI:n päätöksen keväällä 2017 ja palautti lupahakemuksen uudelleen käsiteltäväksi AVI:oon.
Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan selvästi, että hankkeesta ei aiheudu Natura-suojeluarvoille merkittävää haittaa.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös oli äänestyspäätös, josta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Täältä odotetaan päätöstä tämän vuoden aikana. Uusi AVI:n lupapäätös mahdollisine oikeuskäsittelyineen vienee Tavase Oy:n suunnitelmien mukaan vuodet 2019–2021.
Jos kaikki käy niin kuin yhtiö on ajatellut, tekopohjavesilaitoksen toiminta käynnistyy vuosin 2023–2024.
