Kirkon Yhteisvastuukeräys torjuu tänä vuonna nälkää. Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan vapaaehtoistyöntekijän Tuula Ruokosen mielestä nälkä on globaali ilmiö ja se on yllättävästi läsnä myös vauraissa hyvinvointivaltioissa.
– Äärimmäisen köyhyyden raja on 1,25 dollaria/päivä. Jos tätä summaa ei ole, on köyhä. Tämä on hirvittävän vähän, mutta luku on kansainvälinen. Miten tähän on tultu? Suurimmalta osin siksi, että on valmiiksi pienet tulot. Ja tästä päästään puhumaan pienipaikkaisten aseman parantamisesta. Suomessakin on aloja, joiden paikalla ei tule toimeen, miettii Ruokonen.
Vapaaehtoistyöntekijä Tuula Ruokonen on lähtenyt seurakunnan toimintaan mukaan voidakseen auttaa muun muassa byrokratian rattaisiin joutuneita.
Tuula Ruokosen sai seurakunnan vapaaehtoiseksi halu auttaa. Köyhyyden syitä on monia, mutta apukin on usein lähellä. Ruokonen on huomannut, että tänään ihmiset eivät osaa auttaa itseään.
– Byrokratia on kasvanut niin valtavaksi, että ihmiset eivät siitä selviä. He eivät tiedä edes sitä, mistä kysyä apua. Minä olen mennyt auttamaan ihmisiä byrokratian koukeroissa.
Vapaaehtoistyöntekijä Tuula Ruokonen piipahti Akaan seurakunnassa Ystävän päivänä viime viikolla.
Hyvä elämä voi kadota äkkiä alta
Kuka tahansa voi romahtaa hyvinvointivaltiossakin. Työttömäksi jääminen on aina kova isku. Jos tähän tulee vielä sairaus itselle tai perheeseen, ollaan kovilla. 440 000 suomalaisen tulot eivät riitä kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen.
– Kun raha ei riitä, elämältä putoaa hyvin nopeasti pohja pois. Myös yrittäjän konkurssi on hyvin usein sellainen isku elämään, että siitä ei hevin nousta. Edessä nähdään vain suunnattomia ongelmia, sanoo Ruokonen
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan diakoniarahastoon, josta myönnetään seurakuntien diakoniatyön kautta 2000–4000 euron suuruisia kertaluontoisia avustuksia esimerkiksi välttämättömiin hankintoihin sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille.
– Vuoden 2016 keräyksestä peräti 24 prosenttia myönnetyistä avustuksista liittyy terveydenhuoltoon tai vaatteisiin. Tämän pitäisi olla asia, jonka kunnan sosiaaliapu kattaa. Näin ei vain ole.
Omaan seurakuntaan jää keräystuotosta 20 prosenttia. Näistä varoista myönnetään 20–50 euroa suuruisia ruokakasseja tai osto-oikeuksia paikallisiin ruokakauppoihin.
Etelä-Sudan on romahtanut
Vuonna 2011 itsenäistyneen Etelä-Sudanin sisällissota on ajanut maan sekasortoon. Maassa asuu 12 miljoonaa ihmistä, joista nälänhädän kourissa on noin puolet ja pakolaisiksi on lähtenyt neljä miljoonaa.
Etelä-Sudanin ja Ugandan rajalla muhii seuraava pakolaisaalto.
– Maan sisällä pakolaisia arvellaan olevan noin kaksi miljoonaa ja Ugandassa Etelä-Sudanin pakolaisia on noin miljoona.
Keski-Afrikka on liikkeessä muutenkin. Tiedämme sen Euroopassa, jonne tulee täältä jo pakolaisia.
– Kun katsoo näitä Yhteisvastuukeräyksen filmejä, niin siellä kyllä toivotaan pääsyä takaisin kotiseudulle. Pakolaisena oleminen ei ole kenenkään tavoite, sanoo Ruokonen.
Ugandaan tulleet pakolaiset saavat kirjautumisen jälkeen pienen maatilkun, johon voi raivata viljelyksen ja rakentaa asumuksen. Maan suurin pakolaisasutusalue on Bidibidi, jossa asuu nyt 290 000 ihmistä.
– Uganda pyrkii näin takaamaan pakolaisille edes jonkinlaisen toimeentulon.
Peräti 61 prosenttia kaikista Ugandaan tulevista pakolaisista on alle 18-vuotiaita.
Elintaso nousee kouluista
Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavulle Etelä-Sudanin pakolaisten auttamiseen. Tuula Ruokonen korostaa, että pienikin tuki auttaa. Esimerkiksi 5 eurolla saa siemenseoksen, jonka neljä perhettä voi jakaa. Maanviljelyskoulutus maksaa 7 euroa ja 15 eurolla saadaan peltotilkulle maatyökalut. Myös lasten koulutusta tuetaan
– Sinne on rakennettu kouluja ja järjestetty opettajien koulutusta. Koulutuksen järjestäminen on panostusta tulevaisuuteen. Nuorille on annettava toivoa paremmasta huomisesta.
Laadukkaan koulutuksen lisäksi Kirkon Ulkomaanavun toiminnan perusasioita ovat avustettavien toimeentulon järjestäminen ja rauhan rakentaminen. Vain vakaan ja oikeudenmukaiset yhteiskunnat takaavat Tuula Ruokosen mukaan sen, että pakolaiskriisejä ei synny.
– Tämä on vaikea ja pitkä tie, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Yhteisvastuukeräys on helpoimpia tapoja olla mukana, sanoo vapaaehtoistyöntekijä Tuula Ruokonen.