Valon määrä lisääntyy päivä päivältä, olemme menossa kohti kevättä. Meillä on ollut presidentinvaalien kampanja menossa ja tätä kirjoittaessani oli varsinainen vaalipäivä. Tänään tiedämme jo, mennäänkö vaalissa toiselle kierrokselle. Presidentti valitaan seuraaviksi kuudeksi vuodeksi. Maailma menee jättiharppauksin eteenpäin ja on toisenlainen kuuden vuoden kuluttua.
Presidentillä ei nykyisin ole kovin paljon valtaoikeuksia, mutta valtaa kyllä. Hänen mielipiteitään kuunnellaan. Toivoisinkin näin valon lisääntymisen myötä, että henkilö, joka valitaan, olisi aidosti koko kansan presidentti. Ei vain vaalikampanjaansa rahoittaneitten tahojen. Toivoisin valittavalta henkilöltä ymmärrystä siitä, ketkä ovat lähimmäisiämme, ja että kansalaisiamme ovat myös muualta tänne muuttaneet.
Kristinuskon perusteisiin kuuluu lähimmäisenrakkaus. Raamatussa kehotetaan rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseään. Siis mistä pitää alkaa? Minusta, olen hyvä sellaisena kuin olen, rakastettava. Suuri paasto on lähestymässä, ortodoksisessa kirkossa vietimme sunnuntaina, kun tätä kirjoitin, tuhlaajapojan sunnuntaita. Muistamme kaikki Raamatusta kertomuksen tästä hulivilipojasta, joka palasi takaisin kotiin, kun maailma ei tarjonnutkaan sitä hyvää, mitä hän lähtiessään oli kuvitellut. Isä otti hänet avosylin vastaan ja järjesti juhlat hänen paluunsa kunniaksi. Näin mekin voimme palata myös kirkkomme yhteyteen sellaisina kuin olemme. Kuitenkin katumus sydämessämme.
Sunnuntaina muistelimme myös Efraim Syyrialaista. ”Nuoruudessaan Efraim oli kevytmielinen ja eli huolettomuudessa. Jouduttuaan syyttömänä vankilaan, Efraim koki elämänmuutoksen ja ryhtyi etsimään Jumalaa, katumaan tekojaan ja nöyrtymään. Tässä työssä häntä auttoivat ensin erakot, myöhemmin Jaakob, Nesebian piispa (Mar Jacob), jonka kanssa hän muun muassa osallistui Nikean kirkolliskokoukseen. Jonkin ajan kuluttua Efraim siirtyi Edessaan ja ryhtyi elämään erakkoelämää luolassa. Samalla hän alkoi kirjoittaa Mooseksen kirjojen selityksiä. Hiljalleen hänen maineensa opettajana kasvoi ja häneltä tultiin kysymään usein neuvoa asioihin. Hänen sanoistaan huokui palava rakkaus Jumalaan, syvä katumus ja nöyryys. Meille kaikille on tuttu hänen paastorukouksensa.” (lähde: ortodoksi.net)
Efraim syyrialaisen paastorukous:
Herra, elämäni valtias!
Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.
Anna minulle, sinun palvelijallesi,
sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.
Oi, Kuningas ja Herra!
Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten veljeäni tuomitsisi,
sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.
Aamen.
Iloa ja valoa kevääseenne!
Kirjoittaja on Tampereen ortodoksisessa seurakunnassa toimiva akaalainen seurakunta-aktiivi.