Antti Häkkänen kertoi Sinikka Ylimäelle ja muille läsnäolijoille, että akaalaisten kannattaa maakuntauudistuksen jälkeen pitää puoliaan ja muistaa mahtava sijaintinsa.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan kaupunkiseutujen elinvoimakysymys on jäänyt liian vähälle huomiolle hallituksen pohtiessa maakunta- ja soteuudistusta. Nyt on aika pohtia sitä enemmän, ja hallitus onkin perustanut kaupunkien ja kaupunkiseutujen elinvoimaa analysoiva projektin.
– Se käynnistyy keväällä. Hallituksen pirissä on jälkimmäinen puolitoista vuotta mietittävä, miten ympäryskunnat ja keskuskaupunki pystyvät rakentamaan elinvoimaa alueelle, ja miten elinvoimaa pystytään valtiovallan toimin vielä enemmän ruokkimaan, Häkkänen sanoo.
Koska Pirkanmaalla on hyvät yhteydet ja täältä pääsee nopeasti joka paikkaan, ei täällä Häkkäsen mielestä kannata rakentaa liian teennäisiä seutukuntien rajoja. Sen sijaan yhteistyötä kannattaa tiivistää ja tehdä sitä kaikin mahdollisin keinoin.
– En ota kantaa siihen, mikä on se konkreettinen keino. Luulen, että paikalliset kansalaiset, päättäjät ja yritykset osaavat sen paljon paremmin. Mutta eri puolilla Suomea olen huomannut sen, että erityisesti maakuntakeskuskaupunkien ulkopuolisella alueella jäädään aivan liian paljon odottamaan sitä, että milloin valtiovalta tekee jotain tai ohjeistaa jotain.
Ministeri Häkkäsen pääviesti on, se, että edelleen päävastuu alueiden menestymisestä tai epäonnistumisesta on alueilla itsellään. Jatkossa maakuntapäättäjät ratkaisevat yhdessä virkamiesten kanssa myös kasvu- ja elinvoima- ja työllisyyspalveluiden järjestämisen.
Antti Häkkänen välitti Sirkka Saxbergin kautta terveiset tämän tyttärelle, Akaan Kokoomuksen puheenjohtajalle Susanna Saxbergille. myös varavaltuutettu aj kaupunginhallituksen edellinen puheenjohtaja Jouko Rytkönen kävi vaalikahveilla.
– Hallinnollisten uudistusten tarkoitus on luoda edellytykset, jotta paikallistasolla toimittaisiin järkevämmin eikä tehtäisi ehkä niin erikoista osaoptimointia ja päällekkäisiä toimintoja eikä hukattaisi rahaa siihen, että terveyskeskuksen menot maksaa vähän eri taho kuin erikoissairaanhoidon. Jatkossa ne ovat samoissa käsissä.
Akaalaisten vaadittava huomiota maakunnalta
Maakunnat voivat tulevaisuudessa järjestää palveluja myös allianssimallilla. Siinä palveluja voivat olla tuottamassa yritykset, kunta ja maakunta, jotka muodostavat sopimusverkoston. Mallia käytetään Häkkäsen mukaan paljon rakennuspuolella, ja se on alkanut levitä myös julkisissa palveluissa eri maissa.
– Kun jatkossa maakunta järjestää näitä palveluita, akaalaisten kannattaa vaatia, että myös tämän seutukunnan näkökulma tule vahvasti huomioiduksi. Että ei pelkästään niin, että kaupunki itse yrittää omilla verotuloillaan tuottaa palveluja vaan myös niin, että maakunta kantaa huolta tästä seutukunnasta.
Antti Häkkänen kertoo olevansa ripauksen huolissaan siitä, että eri puolilta Suomea löytyy tässä ajattelussa ääripäitä.
– Etelä-Pohjanmaalla todetaan, että älkää tulko sorkkimaan eteläpohjalaisten asioita, täällä tartutaan toimeen ja luodaan yrittäjyyttä ja investointeja ja kasvua. Jossain päin Suomea taas saattaa olla sellainen henki, että on pudonnut hanskat kädestä ja on jääty odottamaan, että kai joku tule jossain vaiheessa kaatamaan tänne valtionhallinnon työpaikkoja tai hajasijoittamaan jotain.
Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru kertoi Viialan Leipomon kahvilassa seuraavansa tiiviisti muun muassa valtion rahoitus- ja rakennuspäätöstä odottavaa Akaan raakapuuterminaalia.
Kekkosen ajan maailma, jossa valtiovallan työpaikoilla tai tehtaan pakkosijoituksilla pelastettiin alueita, on ministerin mukaan mennyttä.
– Kyllä sen on lähdettävä omasta tekemisestä ja siitä ajatuksesta, että kunta ei ole vain kunnantalo ja julkinen organisaatio vaan asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen yhteisö, jossa julkinen viranomainen on vain yksi osa kuntaa.
Tämä henki pitäisi Häkkäsen mielestä saada tarttumaan koko Suomeen.
– Se on viime kädessä ihmisistä kiinni, onko kunta vaikkapa yrittäjämyönteinen. Sellainen, että hei otetaanpas riskiä ja ruvetaanpas tekemään ja touhuamaan ja nähdään omassa alueessa enemmän mahdollisuuksia kuin heikkouksia.
Erkki Ritola (vas.) kiitti kahveista oikeusministeri Häkkästä, joka totesi, että hän voi tarjota kansalle mutta toisin päin Runebergin torttukin olisi lahjus. Häkkästä olivat tapaamassa myös Arja ja Tauno Tauvo.
Enemmän mahdollisuuksia kuin heikkouksia
Akaalaisia oikeusministeri muistuttaa siitä, että kun katsotaan seuraavat 20–30 vuotta eteenpäin, olemme väestökasvun keskittymä.
– Jos katsotaan korkeakoulukentän osaamiskeskittymää koko Suomessa ja piirretään harpilla ympyrä, niin tämä alue sijoittuu osaamisenkin kannalta kaiken ydinalueelle. Tämä on lähempänä Helsingin ydinosaamisaluetta kuin tamperelaiset mutta lähempänä Tampereen tiettyjä osaamisklustereita kuin helsinkiläisiä ja lähempänä Turkua.
Väestökeskittymät alkavat seuraavan 30 vuoden aikana pakkautua Turku–Tampere–Helsinki-kolmion sisään.
– Maan arvon nousu, yritysten sijoittautumispäätökset ja kaikki muut luovat väkevästi enemmän mahdollisuuksia kuin heikkouksia. Mutta suuri virhe olisi jäädä odottamaan, että kyllä valtio jotain tekee, Häkkänen sanoo mutta tietää, että myös valtiolla on vastuunsa.
– Kyllä me varmasti kolmosraidetta viemme eteenpäin, ja junayhteyksiä ja muuta kehitetään tälle alueelle, koska me tiedämme, että tämä alue on yksi iso kasvualue jo luontaisestikin.
Häkkänen kannustaa kanteluihin mutta varoittaa vääristä tuomioista
Oikeusministeri Antti Häkkänen matkasi toissa viikolla markkinoimassa Sauli Niinistöä presidentiksi ja pysähtyi kiertueellaan myös Akaassa. Viialan torin laidalle, Viialan Leipomon kahvilaan oli saapunut Häkkäsen houkuttelemana kymmenkunta henkeä, ja ministeri ehti puolituntisen kuluessa hyvin myös Akaan Seudun haastateltavaksi. Teemoina olivat Suomen sisäilmaongelmien syyt ja seuraukset sekä valtion ja kuntien vastuunjako sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Tampereella asuva mutta Viialassakin vapaa-aikaa viettävä Asko Saarinen (vas.) sekä henkisesti kylmäkoskelaisena itsensä esitellyt Esko Niemi kävivät oikeusministerin kanssa läpi Akaan historiaa. Saarinen kertoi koulua käytävän Viialassa monissa väistötiloissa.
Valvonta kuntoon ja vastuuajat pitkiksi
Sisäilma-asioissa ministeri lähti liikkeelle perustuksista.
– Ensinnäkin täytyy sanoa, että sisäilmakysymykset ovat erittäin vakavia. Olen täysin ihmeissäni siitä, miten rakennustekniikan puolella tutkimus ei ole kehittynyt niin paljoa, että meillä olisi selvä vastaus tähän, ministeri totesi.
– Me kehitämme Suomessa keinoälyä ja robotisaatiota ja 3D-tulostamista, mutta emme kykene ratkaisemaan ikiaikaista kysymystä, miten rakennettaisiin niin, että ei tule hometta ja sisäilmaongelmia.
Ongelma koskettaa ministerin mukaan etenkin julkista rakentamista etelästä pohjoiseen. Suurin osa ratkaisuista on kuntien kontolla.
– Valtakunnan tasolla tehdään tietysti normitusta, mikä on rakentamisen taso, mitkä ovat kelpoisuusvaatimukset rakentajille ja minkälaisia materiaaleja voi olla. Mutta kyllä se on niin paikallissidonnaista, että pitää vaan olla pätevät rakennusvalvojat ja tarkastajat ja pitää osata kilpailuttaa ja valvoa.
Myös rakentajien vastuuaikojen täytyy olla pitkät.
– Valtiovallan toimenpiteillä voidaan ohjata sitä, että kaikki vahingonkorvausvastuut ja muut ovat sellaisia, että kannattaa tehdä kerralla laatua eikä yrittää päästä sieltä, missä aita on matalin.
Virkamiesviha voi näivettää kunnan
Akaan koulujen sisäilmaongelmat tulivat ministerille tutuksi kahvilan ensimmäisten jututettavien tarjoamassa historiakatsauksessa. Sen lisäksi, että asia on puhuttanut kuntalaisia, he ovat pitäneet yhteyttä paikallisiin poliitikkoihin ja virkamiehiin, mutta kaikille se ei ole riittänyt. Viime vuonna akaalaiset tekivät ainakin kaksi kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle koulujen remonteista, väistötilojen hankinnasta ja jopa sananvapauden rajoittamisesta.
Akaan Seutu kysyi ministeri Häkkäseltä, kuinka vakavana hän pitää tällaista tilannetta.
– Jos on epäilyksiä, että laiminlyöntejä tai virkavirheitä on tapahtunut, niin ilman muuta oikeusasiamiehelle kantelu, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen ja jatkaa.
– Mutta ihminen on syytön ennen kuin toisin todistetaan. Tämä kannattaa muistaa.
Häkkäsen mielestä ihmisiä teilataan liian usein sen perusteella, että heidän toiminnastaan on tehty kantelu.
– Vuoden päästä todetaan, että olet menetellyt juuri niin kuin piti. Virheet johtuvatkin jostain muusta asiasta. Eli kannustan siihen, että jos on epäselvyyksiä, käynnistäkää selvitys, mutta älkää pitäkö syyllisenä ennen kuin on toisin todistettu.
Tämä on Häkkäsestä tärkeää koko kunnan toiminnan kannalta, jotta ei luoda ilmapiiriä, jossa vaikkapa hyviä virkamiehiä hiillostetaan perusteetta.
– Olen nähnyt monta kaupunkia ja kuntaa, jotka ovat näivettyneet sen takia, että sinne ei hakeudu enää hyviä, päteviä ja osaavia virkamiehiä. Sekin on kunnan menestyksen kannalta tärkeää, että on hyviä, vastuullisia virkamiehiä, ja kaupungilla on hyvä tekemisen maine. Kannattaa ajatella tasapainoisesti.
Väistötilat heikentävät oppimistuloksia
Rakennus- tai korjausvirheiden tapahduttua kannattaisi ministeri Häkkäsen mielestä pyytää Kuntaliitolta ja muualtakin apua siihen, miten pystyttäisiin jatkossa panostamaan enemmän rakennusten laaduntarkkailuun ja rakennusvalvontaan.
Etenkin pienempien kuntien pieleen menneitä jätti-investointeja hän pitää karmeina esimerkkeinä.
– Niistä tulee inhimillistä kärsimystä opettajille ja oppilaille ja työpaikalla toimijoille, ja sitten näistä tulee monesti taloudellisia katastrofeja.
Väistötiloissa opiskelu heikentää Häkkäsen mukaan oppimistuloksia ja on opettajien ja oppilaiden kannalta huono asia. Eikä sekään aina riitä.
– Monessa paikassa on nähty tilanteita, missä terveyskeskusremontti viivästyy, kun koulun osalta on sössitty. Sitten kaikki kärsivät.
Rakennus- ja korjausvirheiden syyt ovat moninaiset.
– Ei voi suoraan sanoa, että nämä olisivat poliitikkojen tai edes virkamiesten virheitä. Tämä on laajempi ja monimutkaisempi ongelma.