Ratasuunnitelman mukaan Haudanniementien ja Kurjenkalliontien tasoristeukset poistettaisiin. Kulku Hämeentielle tapahtuisi Hirsikankaan jäteaseman risteyksen kautta, joka on jatkossa kulkuväylä koko Akaa Pointin alueelle.
Akaan raakapuuterminaalin ratasuunnitelma valmistuu alkuvuoden aikana. Tämän jälkeen valmiit suunnitelmat asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, ja sidosryhmiltä pyydetään lausunnot. Myös asianosaisten on mahdollisuus jättää suunnitelmista muistutuksia.
550 metriä pitkästä junaraiteesta ja lastausalueesta muodostuva terminaali on tarkoitus rakentaa Akaan kaupungin ostamille maille Akaa Pointin yritysalueelle, Toijalan pohjoispuolelle. Pistoraide haarautuu Toijala–Valkeakoski-radasta, ja rekat toisivat puutavaran Hirsikankaan jäteaseman risteyksestä lähtevän Täysperävaunutien kautta.
Kun kuormat on tyhjennetty junaan, rekat poistuisivat samaa reittiä. Kuormaustoimintaa olisi ympäri vuorokauden, ja raskaan liikenteen määrä olisi keskimäärin 20–30 yhdistelmäajoneuvoa vuorokaudessa.
Uusi raakapuuterminaali korvaa nykyisen Toijalan ratapihalla sijaitsevan kuormauspaikan. Ratasuunnitelman mukaan uuden terminaalin vuosittaiset kuljetusmäärät ovat 250 000 tonnia. Suunnitelmassa varaudutaan alueen laajentamiseen niin, että kuljetusmäärä kasvaa 400 000 tonniin.
Terminaalihankkeesta ei ole vielä toteutuspäätöstä. Hankkeen toteutuessa valtio lunastaa radanpidon tarpeisiin tarvittavat alueet ja oikeudet. Suunniteltavan varastoalueen koko on 11 500 neliömetriä eli reilun hehtaarin. Aluetta on mahdollista laajentaa 18 400 neliömetriin.
Koululaisia ei voi laittaa rekkojen sekaan
Liikenneviraston projektipäällikkö Laura Aitolehti ja suunnittelijakonsultti Sito Oy:n projektipäällikkö Annika Salokangas esittelivät Akaan raakapuuterminaalin suunnitelmia maanantaina Akaan valtuustosalissa. Tilaisuudesta kehkeytyi vireä ja monipuolinen keskustelu, jossa yleisöä kiinnosti muun muassa terminaalin rakentamisen aikataulu, Akaa Pointin muiden yritystonttien myynti sekä asukkaiden liikkuminen raakapuuterminaalin lähialueilla.
Suunnittelijakonsultti Sito Oy:n projektipäällikkö Annika Salokangas (vas.) ja Liikenneviraston projektipäällikkö Laura Aitolehti ja esittelivät Akaan raakapuuterminaalin suunnitelmia maanantaina Akaan valtuustosalissa
Suunnitelman mukaan Kurjenkalliontietä ja Haudannimentietä pitkin ei jatkossa enää voisi ajaa junaradan yli, sillä Kurjenkallion ja Katajan tasoristeykset poistettaisiin, samaten Karon tasoristeys. Kurjenkalliontietä jatkettaisiin radan länsipuolella niin, että se yhdistyisi Täysperävaunutiehen, jonka rakentaminen on jo aloitettu.
Radan länsipuolella asuville tulisi näin uusi kulkureitti Hämeentielle pohjoisen kautta. Maanantain tilaisuudessa niin Kurjenkalliontiellä asuvat Anita Mäkinen ja Tauno Mäkinen kuin moni muukin olivat huolissaan koululaisten ja muun kevyenliikenteen kulkemisesta. Vahva veikkaus oli, että lapset tuskin lähtevät kiertämään yritysalueen kautta Hirsikankaan risteykseen, mikäli valtio tai joku muu ei rakenna kevyenliikenteen siltaa radan yli Hämeentien varteen.
– Ei lapsia voi laittaa kaatopaikan ja Hämeentien suuntaan kulkemaan rekkojen sekaan. Mukulat kyllä keksivät jonkun reitin radan yli, yleisöstä todettiin useammallakin suulla.
Liikenneviraston ja konsultin edustajien mukaan kevyenliikenteen reittiä Toijalan keskustan suuntaan on pohdittu, mutta tämänhetkisissä suunnitelmissa sitä ei vielä ole ratkaistu. Laura Aitolehti oli tyytyväinen, että asia nousi yleisötilaisuudessa esiin, ja Akaan kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen puolestaan oli toiveikas valtion myötämielisyyden suhteen.
– Jos me saamme tässä vaiheessa kevyenliikenteen ylikulun, niin sehän tulee tuossa sivussa.
Terminaalilla on muitakin ottajia
Liikenneviraston Laura Aitolehden mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että valtiolla ei ole rahoitusta Akaan raakapuuterminaaliin ainakaan ennen vuotta 2020. Aitolehti kertoi kuitenkin, että Akaan alue on suunnittelussa pidemmällä kuin moni muu.
Akaan mittausinsinööri Heikki Knuutila ja kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen olivat esittelemässä ratasuunnitelmaa yhdessä Annika Salokankaan ja Laura Aitolehden kanssa.
Kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen mukaan työtä onkin jatkettava, jotta Akaa saa rahat ja radan mahdollisimman aikaisin.
– Etelään päin kun mennään, siellä moni kunta lobbaa tätä koko ajan ja kertoo, että valmiudet on, Sarkkinen kertoi kuulumiset tuoreista pääratapalavereista.
Yksi asia, joka yleisöä kiinnosti, oli muun kuin puutavaran lastausmahdollisuus junaan Akaa Pointin alueella pistoraidetta hyödyntäen.
– Jos haluaa täyden hyödyn, voisi miettiä puutavaran ja muun tavaran kombia. Jos jättäisi pienen option, että saisi lastattua muutakin tavaraa kyytiin, pohti Sami Rantala, joka omistaa Akaa Pointissa maata Olli Rantalan ja Jarno Rengon kanssa.
Sami Rantala (vas.), Jarno Renko, Olli Rantala ja Kari Ahlfors kuuntelivat tarkkaan ja kommentoivat aktiivisesti akaa Pointin ratasuunnitelmaa.
Jyri Sarkkisen mukaan näitä vaihtoehtoja voidaan miettiä tulevaisuudessa, mutta nyt on mentävä tämänhetkisen suunnitelman ehdoilla.
– Jos emme ota puutavaraa, jää koko pistoraide.
Valtio maksaa Akaan kaupungilta lunastamistaan maista Laura Aitolehden mukaan niin sanotusti käyvän hinnan, joka tarkentuu myöhemmin.
– Ei niitä ilmaiseksi ole riistetty.
Akaa teki aloitteen jo vuonna 2013
Akaan raakapuuterminaalin lähes valmis ratasuunnitelma on pitkän työn tulos. Terminaali on osa valtakunnallista metsäteollisuuden, metsähallituksen, kuljetusyritysten, kuntien ja Liikenneviraston kehittämää raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkkojärjestelmää.
Akaan kaupunginhallitus päätti jo vuonna 2013 esittää Liikennevirastolle raakapuuterminaalin rakentamista Akaaseen, ja ratasuunnitelman lähtökohtana on kesäkuussa 2016 laadittu raakapuuterminaalin sijaintiselvitys. Siinä Liikennevirasto ja Akaan kaupunki tarkastelivat terminaalin sijoittamista Akaan alueelle liikenteellisesti ja maankäytöllisesti sopivaan paikkaan. Se löytyi Akaa Pointista.
Olli Rantala (vas.), Vesa Liehu, Tuomo Smått, Jarno Renko, Jyri Sarkkinen ja Heikki Knuutila tutkivat ratasuunnitelman karttoja.
Mikäli raakapuuterminaali rakennetaan Akaaseen, sen paikka tuskin muuttuu siitä, mihin se nyt on suunniteltu. Pistoraiteen sijainnin vahvistuminen mahdollistaa Akaan kaupungille Akaa Pointin muun alueen rakentamisen ja yritystonttien myymisen. Tonttimaata on 180 hehtaarin alueesta noin 90 hehtaaria.
– Täysperävaunutien jatkamiseen on varattu tälle vuodelle 300 000 euroa. Kun tiedämme, miten maanleikkaukset menevät, voimme myydä tontteja Täysperävaunutien länsipuolelta, Jyri Sarkkinen kertoi.
Tonttikaupan aikataulu kiinnosti maanomistajien lisäksi muun muassa Viialan yrittäjien puheenjohtajaa Sari Savikkoa.
– Viialan yrittäjille ja muillekin voi kertoa, että voivat ottaa puhelimen käteen ja soittaa Sarkkiselle, kaupunkikehitysjohtaja vakuutti.
Yleisötilaisuus Akaan raakapuuterminaalista keräsi valtuustosaliin noin 30 hengen yleisön.