Kansallispukukulkue kiersi Toijalan toria haitarimusiikin saattelemana.
Lauantainen kansallispukujen tuuletuspäivä houkutteli Toijalan torille kolmisenkymmentä kansallispukuun sonnustautunutta. Akaassa vuodesta 2013 lähtien järjestetty tapahtuma on yksi sen järjestäjän, Akaan Kalevalaisten, vuoden päätapahtumista.
– Tämä tori on tosi hyvä paikka tälle tapahtumalle, kun täällä on tapahtuman ohessa muutakin toimintaa, kiitteli Akaan Kalevalaisten puheenjohtaja Kaisu Mokkila.
Yhdistys toivoi kuulevansa tilaisuudessa, minkälaiseen perinnetoimintaan esimerkiksi nuoret haluaisivat mukaan. Uusien jäsenien saaminen on pienelle yhdistykselle elinehto, ja Mokkila toivottaakin uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi.
– Meitä on yhdistyksessä vähän vajaa neljäkymmentä jäsentä, mutta kyllä vielä lisää mahtuu.
"Ihana väriläiskä"
Vanhat koulukaverit Eija Kärppä (vas.) ja Anneli Rosenberg kävivät tuulettamassa Koijärven ja Tammelan kansallispukujaan.
Anneli Rosenberg ja Eija Kärppä Toijalasta ovat vanhoja koulukavereita oppikoulun ensimmäiseltä luokalta. Kärpällä oli päällään vuonna 1953 käyttöön vihitty Koijärven puku. Puku on hänen Koijärveltä kotoisin olevan äitinsä, joka myös teki puvun itse Kärpän serkun kanssa.
– Olen tehnyt itselleni Kylmäkosken puvun parikymppisenä, ja nyt vaihdettiin äidin kanssa pukuja, Kärppä kertoo.
Ensimmäistä kertaa kansallispukua tuulettamassa ollut Rosenberg oli pukeutunut Helmi Vuorelma Oy:ltä vuonna 2000 ostettuun Tammelan pukuun. Hän kertoo käyttävänsä kansallispukua mahdollisimman usein perhejuhlissa, viimeisimpänä Tammelassa sukukokouksessa. Tammelan puku on tällä hetkellä Rosenbergin ainoa kansallispuku, mutta kokoelmaa on tarkoitus kasvattaa.
Sirkka-Liisa Haapanen saapui Sotkialta tuulettamaan Laatokan-Karjalan pukuaan, jonka hänen äitinsä Raisa Inkinen on tehnyt. Päähineeksi asuun kuuluisi säpsä tai pinteli, mutta päässään Haapasella oli tykkimyssy. Haapanen ei ole ehtinyt käyttää pukua vielä kovinkaan aktiivisesti, sillä hän peri sen viime vuonna.
– Kansallispukua voi käyttää muun muassa syntymäpäivillä, lakkiaisissa ja rippijuhlissa. Ei ole pukuongelmia, Haapanen listaa.
Haapanen myöntää kansallispukujen olevan hintavia käyttökertoihin suhteutettuna, mutta pitää kuitenkin perinteiden ylläpitämistä tärkeänä.
– Tällainen tapahtuma on ihana väriläiskä tänä päivänä. Se voi myös herätellä ihmisiä käyttämään kansallispukuja enemmän, hän pohtii.
Kahvia ja kaupankäyntiä
Maila Valkaman (vas.), Maija-Liisa Alasentien, Tiina Lehtosen, Hannu Parangon ja Juhani Alasentien joukosta löytyi sekä ensi kertaa kansallispukua tuulettaneita että kokeneita konkareita.
Kahville kerääntyneet Maila Valkama, Maija-Liisa Alasentie, Tiina Lehtonen, Hannu Paranko ja Juhani Alasentie ovat melkein kaikki hankkineet pukunsa tanssimista varten. Turengista tuuletuspäivään saapuneella Valkamalla oli päällään Hämeen puku, jonka hän sai edullisesti lehti-ilmoituksen kautta. Hämeen miehen pukua tuuletti saman seurueen Juhani Alasentie.
Maija-Liisa Alasentie oli pukeutunut hänen ja hänen äitinsä yhteistyöllä syntyneeseen Janakkalan pukuun. Tiina Lehtonen osti Sääksmäen juhlapukuunsa kankaat ja teki puvun itse loppuun. Hannu Parangon Johanneksen puku on tehty mittatilaustyönä.
– Ajan mittaan on ruvennut kyllä vaate kiristymään, materiaalivika varmaan, Paranko nauraa.
Kahvin lisäksi kaupaksi meni myös kansallispuku. Akaalainen Sinikka Huovinen myi tapahtumassa tätinsä Alavuden puvun, johon kuului myös tykkimyssy käsinnyplätyllä pitsillä. Puku lähti kiertoon edullisesti 400 euron hintaan. Arolan kutomossa työnjohtajana työskennelleellä Huovisella on kotonaan työn alla Raja-Karjalan puku, ja tuuletuspäivänä hänellä oli yllään Kymenlaakson puku ja Karjalan yleispäähine, perväskä.
Oona Eskeli