Akaan kaupungin itsenäisyysjuhlassa juhlapuheen pitänyt opiskelija Susanna Halme kiitteli vuolaasti suomalaista yhteiskuntaa siitä, että hänellä on näkövammaisena yhdenvertainen oikeus opiskella ja elää täysillä nuoren naisen elämää.
– Työskentelin vuonna 2016 vapaaehtoistyössä Tansaniassa vammaisten lasten koululla. Siellä tapasin 12-vuotiaan sokean tytön, jolla oli samanlaisia haaveita ja unelmia kuin minulla 12-vuotiaana. Eli kouluttautua pitkälle, lukea kirjoja, olla vaikuttamassa vammaisten asemaan omassa maassa. Lähtökohdat näiden unelmien toteuttamiselle vain ovat aivan toiset Tansaniassa kuin meillä Suomessa.
Opiskelija Susanna Halme valittiin Vuoden Akaalaiseksi vuonna 2015. 6. joulukuuta hän puhui Suomen itsenäsyyden 100-vuotisjuhlassa koskettavasti.
Susanna Halme opiskelee tällä hetkellä yliopistossa ja tekee samalla työtä litteroijana. Hän tekee myös vapaaehtoistyötä näkövammaisten lasten ja nuorten parissa kotimaassa ja ulkomailla. Halme on myös kilpaurheilija lajinaan maalipallo. Hän kuvaa elämäänsä tänään aktiiviseksi, mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Hän on tarvinnut paljon apua ja tukea vanhemmiltaan, opettajiltaan sekä avustajiltaan.
– Joku on uskonut minuun ja mahdollisuuksiini, ja ennakkoluulottomasti miettinyt uusia ratkaisuja ongelmiin. Ei ole ajateltu esteitä ja rajoitteita. Se on edellyttänyt myös venymistä ja joustamista perinteisistä rooleista. On aika vaikea ajatella, että kaikilla kouluilla lukion rehtori aamuvarhain lähtisi postiin etsimään kadonneita levykkeitä, jotta minulla olisi mahdollisuus osallistua ylioppilaskirjoituksiin, kertoi Halme.
Ollaan ylpeitä Akaasta
Suomen sadas itsenäisyyspäivä on Susanna Halmeen mielestä suuri juhlapäivä, jolloin on kaikki syy olla ylpeä itsenäisyydestä ja suomalaisten saavutuksista sekä Akaasta
– Tänään voimme olla myös ylpeitä akaalaisia. Akaa on osa itsenäistä Suomea. Pinta-alaltaan Akaa on pieni osa kokonaisuutta, mutta sitäkin tärkeämpi. Yhdessä olemme rakentaneet ja kehittäneet Akaan kaupunkia. Ja työ jatkuu myös tulevaisuudessa.
Suomen ja Akaan historiassa on ollut paljon surua, helpompia ja vaikeampia aikoja, kipuja ja uhrauksiakin, mutta Susanna Halmeen mielestä ennen kaikkea myös yhdessä tekemistä.
– Juuri sana yhdessä on kaiken avainsana. Ilman yhteistyötä ei synny tuloksia. Yhteistyö on yhteisen päämäärän ja tavoitteiden eteen ponnisteluja, erilaisten voimavarojen valjastamista samaan suuntaan. Se on samaa yhteistyötä, jonka turvin Suomen 100-vuotinen historia on rakennettu. Yhteistyötä tarvitaan nytkin. Tilanteessa, jossa kaupunkimme muuttuu ehkä enemmän kuin koskaan, tilanteessa jossa Suomessa liian moni lapsi, nuori, aikuinen tai ikääntyvä joutuu olemaan yksin. Meitä kaikkia tarvitaan ja meillä kaikilla on oma paikkamme, sanoi Halme
Kukaan ei pärjää ilman ystäviä
Susanna Halme toivoi, että Suomessa ja Akaassa ei jäätäisi kaivelemaan vikoja ja puutteita, vaan mietittäisi tulevaa ja sen erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Historiaakaan ei Halme näissä pohdinnoissa toki unohtaisi. Tarvitsemme Suomessa toinen toisiamme, Halme itse sanoo olevansa siitä hyvä esimerkki.
– Itsenäisessä Suomessa meillä on moni asia hyvin. Suomi on monien tutkimusten mukaan onnellinen maa. Tämän päivän Suomessa meillä ei ole sodanjälkeisen Suomen jälleenrakennuksen haasteita, mutta meillä on ehkä edessämme uudenlaisia haasteita.
Kenenkään ei Suomessa ja Akaassa pitäisi Susanna Halmeen mielestä olla tahtomattaan yksin. Jokainen ihminen tarvitsee harrastusporukoita ja ystäviä pärjätäkseen.
– Miten voisimme olla omalta osaltamme rakentamassa sellaista välittämisen kulttuuria, että yhteisö kannattelisi myös sen heikoimpia jäseniä. Jokainen meistä voi antaa oman panoksessa yhteiselle ja yhtenäiselle Suomelle, pysähtyä kuuntelemaan, mitä toiselle kuuluu. Pienillä sanoilla ja teoilla voi olla kauaskantoisia seurauksia.
Susanna Halme sanoo oman arkeista koostuvan pääosin yhdessä tekemisestä. Jo opaskoiransa kanssa hän liikkuu yhdessä. Näkövammainen luottaa koiraansa ja koira emäntäänsä. Tällainen luotettava ystävä – oli se sitten koira tai ihminen – pitäisi Halmeen mielestä olla jokaisella nuorella.
”Akaan ongelmat eivät saa hallita keskustelua”
Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö (sd) ei kiistä Akaan ongelmia, mutta ne eivät hänen mielestään saa hallita keskustelua. On pystyttävä näkemään ongelmien yli.
– Kun Akaassa työttömyysprosentti oli vielä huhtikuussa tänä vuonna noin 14,5, on se tällä hetkellä on 9,5. Tämä merkittävä työttömyyden lasku on tuonut akaalaisiin perheisiin lisää hyvinvointia. Akaassa on avoimia työpaikkoja tällä hetkellä noin 60, mikä on myös ihan merkittävä asia.
Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Harri Rämön mielestä Akaan ongelmat eivät saa peittää alleen sitä tosiasiaa, että monet asiat täällä onnistuvatkin.
Akaassa myös tapahtuu Harri Rämön mielestä koko ajan. Kesällä valmistui uusi yksityinen päiväkoti. Savolan alueelle on valmistumassa vanhuksille tuetun palveluasumisen yksikkö ja Sikosuolle samanlaisen yksikön rakentaminen on alkamassa. Tuetun palveluasumisen yksikkö rakennetaan myös Viialaan.
– Vuoden päästä Kylmäkosken kirkonkylän uusi koulurakennus on joko valmistumassa tai valmis.
Hyvinvointikeskus-hanke etenee
Erittäin merkittävänä asiana puheenjohtaja Rämö pitää Akaan Hyvinvointikeskuksen suunnittelun etenemistä. Rakentamaan päästään hänen mukaansa syksyllä 2018.
– Rohkenen väittää, että Hyvinvointikeskuksesta tulee Suomenkin mittakaavassa yksi parhaista hyvinvointiyksiköistä, johon keskitetään kaikki Akaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Ilman tätä uutta Hyvinvointikeskusta en näe, että näitä palveluita Akaassa jatkossa olisi.
Harri Rämö kiitteli suunnittelua ja ohjausryhmää Hyvinvointikeskus-hankkeen etenemisestä. Myös Pirkanmaan uutta maakuntahallintoa suunnitteleva kolmikko on ollut suunnittelussa mukana.
– Hyvinvointikeskustamme on kehuttu ihan ykköshankkeeksi koko Suomen.
Teollisuusalue AkaaPointin rakentaminen alkaa Harri Rämön mielestä siinä vaiheessa, kuin raakapuuterminaalin vaatiman radan pohjan rakennustyöt alkavat.
– En tiedä, milloin viimeksi radan pätkääkään on Suomeen rakennettu, mutta Akaaseen sellainen kuitenkin tehdään, ja rakennustyöt alkavat toivon mukaan jo ensi keväänä.
Myös moottoritien risteykseen Akaanporttiin on teollisuushalleja Rämön mielestä noussut kuin sieniä sateella. Lidlkin on tervetullut, kunhan tontti löytyy. Harri Rämö odottaa myös kerrostalon tai kerrostalojen rakentamisen alkavan piakkoin.
– Itse henkilökohtaisesti uskon vakaasti ja vankasti itsenäisen Akaan hyvään tulevaisuuteen, hehkutti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö.
Musertavat uhraukset hahmottuvat nykyaikaan sijoitettuina
Entäpä jos kaikki Akaan, Urjalan, Valkeakosken, Punkalaitumen, Vesilahden, Lempäälän ja Pirkkalan asukkaat kaatuisivat tai katoaisivat sodassa. Entäpä jos Pirkanmaan jokainen alle 15-vuotias lapsi ja nuori sekä yli 65-vuotias haavoittuisi. Ja mitä tarkoittaakaan karjalaisten evakuoiminen tänään. Sitä, että Pirkanmaan maakunnan asukkaista 80 lähtisi jonnekin muualle.
Toimitusjohtaja emeritus Heikki Teräväinen muistutti, että yhteisö, jossa pahansuovat kielet kasvattavat riitaa, ei ole kunniaksi jäsenilleen.
Toimitusjohtaja emeritus Heikki Teräväisen puhe Toijalan sankaripaadella itsenäisyyspäivä aamuna toi sota-ajan tähän päivään. On helppo lukea historiasta, että ikävästihän sodissa kävi. Kuviakin löytyy. Vaikeaksi olo muuttuu, kun miettii, mitä kaikki tarkoittaisi tänään.
– Maa-alueista jouduimme luovuttamaan Neuvostoliitolle 43 105 neliökilometriä. Sen kokoisen alueen muodostavat nykyiset Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat, luotteli Teräväinen.
Pysähdyttävä tulkinta ja havainnollistaa elävästi sen, mitä sota Suomelle merkitsi ja mistä kansakunta nousi jaloilleen. Sodat kokeneet sukupolvet on jo pääosin poissa. Mitä he ajattelisivat nyt?
– Taistelimme yhteisten suomalaisten arvojen puolesta ja selviydyimme niiden puolustamisesta voittajina – sitäkään taistelua emme hävinneet. Kannoimme vastuumme silloinkin, kun kaikki näytti mahdottomalta. Veljeä ei jätetty eikä jätetä. Olkaa siis vastuuntuntoisia ja maltillisia toisianne kohtaan. Meille kaikki nyt heti -toimintatapa oli meistä vierasta ja turmiollista yhteishengen kannalta. Pyytäkää toisiltanne anteeksi ja antakaa toisillenne anteeksi – ennakkoon mahdottomiltakin tuntuvissa kysymyksissä, avasi mahdollista mahdollista vastausta Heikki Teräväinen.
Menneiden sukupolvien arvoihin kuului Heikki Teräväisen mielestä myös totuuden vaaliminen, vaihtoehtoisia totuuksia ei heillä ollut.
– Muistakaa, ettei totuus voi saavuttaa kiertämään päässyttä valhetta.
Seppeleen Toijalan sankarivainajille laskivat Akaan kirkkoherra Ali Kulhia, Akaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sinikka Ylimäki ja Akaan valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen.
Vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 kaatuneiden muistomerkille seppeleen laskivat Akaan valtuuston varapuheenjohtaja Timo Saarinen ja Akaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Rämö.