Hilu Toivonen-Alastalo ja Hannu Alastalo ovat edellisen kerran olleet Linnan juhlissa vuonna 2009. Tuolloin Hilu oli toiminut presidenttiparin tanssinopettajana.
Kun Hilu Toivonen-Alastalo ja Hannu Alastalo itsenäisyyspäivän aamuna palaavat Dubain-matkalta, on edessä valmistautuminen valtakunnan ykkösjuhlaan. Illalla Viialassa asuva pariskunta astelee kansallispuvuissa Presidentinlinnaan, Hilu Akaan seudun ja Hannu Sortavalan seudun puvussa.
Hilu Toivonen-Alastalo osallistuu Linnan juhliin jo kolmatta ja Hannu toista kertaa. Tämänkertainen kutsu on osoitettu kansanperinneaktiiville, mikä merkitsee Hilulle erityisen paljon.
– Tämä on huomionosoitus siitä työstä, mitä olen vuosikymmenten ajan tehnyt kansanmusiikin, kansantanssin, kansallispukujen ja perinteen eteen, hän sanoo.
Aikaisemmat juhlakerrat ovat olleet Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin Toivonen-Alastalo toimi presidenttiparin ja tämän henkilökunnan tanssinopettajana kollegansa kanssa. Tanssiharjoituksia pidettiin kymmenen vuoden ajan sekä Presidentinlinnassa että Mäntyniemessä.
Humppaennätys Turussa
Hilu Toivonen-Alastalo pukeutuu Akaan seudun ja Hannu Alastalo Sortavalan seudun pukuun. Hilu viimeisteli Hannun pukua viime viikolla. Videolla Hilu kertoo Akaan seudun naisen puvusta.
Kansanperinneaktiivi arvelee tuoreimman kutsun olevan erityisesti Euroopan suurimman kansanperinnetapahtuman Europeaden ansiota. Hilu Toivonen-Alastalo oli heinäkuussa Turussa järjestetyn tapahtuman tuottaja. Hän on ollut yhdeksän vuotta myös kansainvälisen Europeade-komitean jäsen ja viimeiset vuodet sen varapuheenjohtaja.
Suomessa ensimmäistä kertaa ja kaikkiaan 54. kerran järjestettyyn Europeadeen osallistui 6500 ihmistä 24 eri maasta. Tapahtumassa nähtiin yli 600 esitystä ja tehtiin humpan tanssimisen maailmanennätys, kun 21 181 ihmistä tanssi yhtä aikaa samaa humppakoreografiaa.
Europeade-tapahtuman suojelijana toimi tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Vastoin järjestäjien odotuksia presidenttiparia ei nähty Turussa, mutta myöhemmin julkitulleen vauvauutisen valossa Hilu Toivonen-Alastalo veikkaa poissaolon selittyvän alkuraskauden pahoinvoinnilla.
Kännykkä kansallispuvun taskuun
Europeaden ja vuoden työvapaan jälkeen Hilu Toivonen-Alastalo on palannut varsinaiseen työhönsä Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtajaksi. Valtakunnallinen lasten ja nuorten kulttuurijärjestö pitää yllä karjalaisuutta ja tuunaa sitä tähän aikaan.
– Olen esimerkiksi rohkaissut käyttämään kansallispuvun liiviä pikkumustan tai farkkujen kanssa tai pelkkää kansallispuvun taskua, johon mahtuu mainiosti kännykkä. Kansallispukukankaista voi tehdä myös lahkeensuut farkkuihin tai kasseja ja pussukoita, Hilu Toivonen-Alastalo opastaa.
Akaassa hän on aktiivisesti ajanut Akaan seudun puvun täydentämistä. Tavoitteena on saada naisen pukuun useampi esiliinavaihtoehto sekä röijy eli takki. Hankkeen rahoittamiseksi on myynnissä putkihuiveja Akaan puvun väreissä.
Esiliina vihreästä silkistä
Akaan seudun puvun päähineenä on tykkimyssy. Sortavalan seudun pukuun kuuluvaa hattua kutsutaan huopalääpäksi.
Hilu Toivonen-Alastalo teki ensimmäisen kansallispukunsa 18-vuotiaana Steinerkoulun päättötyönä. Nyt tuo Lavansaaren puku on tyttärellä. Linnan juhliin hän lähtee Akaan seudun puvussa, jonka esiliina on valkoisen pellavan sijaan vihreää silkkiä. Puvun hän teki viime vuonna 50-vuotislahjakseen. Hannun Sortavalan puku on ollut työn alla viisi vuotta.
– Onneksi nyt on pakollinen deadline, Hilu nauraa.
Molemmat puvut ovat viimeistä pistoa myöten käsin tehty.
Hannu Alastalo työskentelee palvelukoordinaattorina Lempäälän työllisyyspalveluissa. Alastalo on musiikkimiehiä ja soittanut nuorena muun muassa Tommi Läntisen bändissä, mutta tanssimisessa hän tunnustaa olevansa ”vähän huono”.
– Ekat valssit mennään varmasti, pariskunta lupaa.
Hilu Toivonen-Alastalo iloitsee, että kutsu Linnan juhliin on osoitettu kansanperinneaktiiville.
Akaan seudun naisen pukuun kuuluva koru.